ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus



Samankaltaiset tiedostot
Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Metsäkonepalvelu Oy

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

Kehittämishanke : Käytäväharvennus Menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

URN: NBN:fi-fe

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA

Energiapuun korjuun laatu 2014

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

ALUSTAVIA TUTKIMUSTULOKSIA: FIXTERI FX15a KOKOPUUPAALAIMEN TUOTTAVUUS NUORTEN METSIEN ENERGIAPUUN KORJUUSSA UUMAJASSA KEVÄÄLLÄ 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Transkriptio:

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1

Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2

Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa mukana kokeneet metsurit 3

Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Vertailtavat menetelmät 1. Konetyö, jossa koko korjuu tehtiin giljotiinihakkuulaitteisella (ei karsintaa) korjurilla. 2. Kone-miestyö, jossa korjurilla tehtiin ensin uran hakkuu, sitten urien välialueen hakkuu miestyönä siirtelykaataen ja lopuksi koko puuston metsäkuljetus korjurilla. 3. Miestyö, jossa koko koealan hakkuu tehtiin miestyönä siirtelykaataen ja sen jälkeen metsäkuljetus korjurilla. 4. Konetyö erityövaihein tai konetyö et., jossa koko korjuu tehtiin korjurilla siten, että ensin avattiin ura, sitten hakattiin urien välialue puoli kerrallaan ja lopuksi tehtiin koko puuston metsäkuljetus samalla koneella. 4

Lähtöpuusto Kohde ja menetelmä Rungon koko, dm 3 Puita, kpl/ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha Puulajijakauma, % Koivu Kuusi Muu lehtipuu Kohde 1, pienempi puusto (pp) Konetyö 20 5367 127 50,3 14,9 34,8 Konetyö et. 19 5467 127 37,2 20,7 42,1 Kone-miestyö 19 5333 124 34,4 20,6 45,0 Miestyö 20 4233 103 44,1 16,5 39,4 Kohde 1, suurempi puusto (sp) Konetyö 41 3400 159 91,2 1,0 7,8 Konetyö et. 39 3500 156 58,1 3,8 38,1 Kone-miestyö 35 4300 171 98,4-1,6 Miestyö 37 3467 150 62,5 8,7 28,8 Kohde 2 19 7167 154 98,8-1,2 5

Lähtöpuusto Ensimmäinen kohde ennen ennakkoraivausta Toinen kohde ennen korjuuta 6

Poistettu puusto Koe ja menetelmä Rungon koko, dm 3 Puita, kpl/ha Kokopuutilavuusm 3 / ha Kohde 1, pienempi puusto (pp) Konetyö 16 4529 86 Konetyö et. 13 4392 79 Kone-miestyö 20/13 * 4663 88 Miestyö 16 3439 49 Kohde 1, suurempi puusto (sp) Konetyö 32 2527 84 Konetyö et. 23 2661 83 Kone-miestyö 27/26 * 3431 100 Miestyö 21 2757 68 Kohde 2 Konetyö 1 21 4965 108 Kone-miestyö 1 29/8 * 6749 98 Miestyö 1 19 3266 78 Konetyö 2 14 3193 60 Kone-miestyö 2 20/9 * 5310 73 Miestyö 2 16 3725 59 * Rungon koko koneella / Rungon koko siirtelykaadossa 7

Kasvamaan jätetty puusto KOHDE 1, pp KOHDE 1, sp KOHDE 2 Rungon koko, dm3 39-59 76-102 29-66 Runkoluku, kpl/ha 700-1100 700-1100 1000-1700 Koivun osuus, % 100 100 99 8

Korjuun tuottavuus, kohde 1 Tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri työvaiheissa ja keskimäärin koko korjuussa kohteella 1. Kuvaan on merkitty lukuina koko korjuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin. 9

Korjuun tuottavuus, kohde 1 Ensimmäisessä kokeessa koneenkuljettajan tekemät kuormaustaakat olivat esimerkillisiä. Puut katkottiin kasauksen yhteydessä kuljetuspituuksiin metsäkuljetusta varten. Selkeät kuormaustaakat nopeuttavat kuormausta ja nostavat kuorman tiiviyttä ja siten kuorman kokoa. 10

Korjuun tuottavuus, kohde 2 Tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri työvaiheissa ja keskimäärin koko korjuussa kohteella 2. Kuvaan on merkitty lukuina koko korjuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin. 11

Korjuun tuottavuus, kohde 1 Suhteelliset tehotuntituottavuudet korjuussa menetelmittäin kohteella 1, kun kummankin puuston koneella tehtyä tuottavuutta on merkitty sadalla. 12

Korjuun tuottavuus, kohde 2 Suhteelliset tehotuntituottavuudet korjuussa menetelmittäin kohteella 2, kun kummankin puuston koneella tehtyä tuottavuutta on merkitty sadalla. 13

Korjuujälki Koe ja menetelmä Ajouran leveys, m Vaurio % Hakkuukaistan leveys, m Kohde 1, Konetyö Konetyö et. Kone-miestyö Miestyö Kohde 2 Konetyö 1 Kone-miestyö 1 Miestyö 1 Konetyö 2 Kone-miestyö 2 Miestyö 2 * Määritettiin ennalta 20 metriksi 4,5 >4 20* 4,7 >4 20* 4,1 >4 20* 4,2 <4 20* 4,5 <4 <20 5,1 <4 <20 5,3 <4 <20 4,8 <4 <20 4,2 <4 <20 4,6 <4 <20 14

Kustannukset, kohde 1 Korjuukustannus, /m3 45 40 35 30 25 20 15 10 5 39,63 36,74 30,00 28,29 33,49 31,83 23,21 22,46 0 A1 A2 A3 A4 B1 B2 B3 B4 Menetelmä Korjuukustannukset (hakkuu ja ajo) käyttötuntia kohti. A1 Giljotiinilla kokonaan A2 Giljotiinilla ensin ura, sitten vasemman puolen hakkuu, seuraavaksi oikean puolen hakkuu, ja lopuksi erillisenä ajo A3 Giljotiinilla ura, siirtelykaadolla välialue ja lopuksi ajo A4 Siirtelykaato ja ajo 15

Kustannukset, kohde 1 Suhteelliset korjuukustannukset kohteella 1. Kuvassa kummankin puuston konetyömenetelmän kustannus= 100. 16

Kustannukset, kohde 2 Korjuukustannus, /m 3 (käyttötunti) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40,5 20,3 25,3 Konetyö 1 Miestyö 1 Kone-miestyö 1 44,6 Menetelmä 28,8 34,5 Konetyö 2 Miestyö 2 Kone-miestyö 2 Korjuukustannukset (hakkuu ja metsäkuljetus) kohteella 2. Tuottavuus käyttötuntia kohti. 17

Kustannukset, kohde 2 Suhteelliset korjuukustannukset kohteella 2. Konetyö-menetelmän kustannus= 100. 18

Kuorman koot metsäkuljetuksessa Toteutuneet keskimääräiset kuorman koot kohteella 2 19

Johtopäätökset 1 Tässä kokeessa metsurin siirtelykaatohakkuuseen perustuvan miestyömenetelmän korjuukustannukset olivat 30 50 prosenttia konetyömenetelmän kustannuksia alhaisemmat. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin (mm. Ihonen 1997). Konetyön ja miestyön välistä kustannuskuilua ei ole pystytty kuromaan kiinni. Kaikilla neljällä kone-miestyömenetelmän koealalla korjuukustannukset olivat alhaisemmat kuin täyskonetyön. Tämä selittyy paitsi kone-miestyön edullisemmalla tuntihinnalla pelkkään konetyöhön verrattuna myös koneen työskentelyn tehostumisella, kun aikaa vievä puiden noukkiminen urien välialueelta jää pois. Kone-miestyömenetelmä tarjoaa yhden vaihtoehdon tehostaa energiapuun korjuuta. Samalla metsureiden työ monipuolistuu ja ympärivuotinen työllistyminen helpottuu. Menetelmä sopii hyvin siirtymävaiheeseen, jossa koneet kurovat kiinni miestyön ja konetyön kustannuskuilua. 20

Johtopäätökset 2 Kone-miestyömenetelmän hyödyntäminen edellyttää huolellista kohteiden valintaa. Jokaiseen energiapuuleimikkoon se ei sovi. Metsurin tekemän siirtelykaadon tuottavuutta ei voida merkittävästi lisätä ja metsurien saatavuus on epävarmaa. Sen sijaan konetyön tuottavuutta voidaan vielä parantaa kone-, työ- ja menetelmätekniikkaa kehittämällä sekä joukkokäsittelyn osuutta nostamalla. Kone-miestyömenetelmän työnjohdolta vaaditaan tarkkuutta, jotta menetelmän hyödyt eivät huku organisointiin. 21

Tulevaisuutta??? 1 Schematiska bilder av selektiv gallring respektive korridorgallring mellan stickvägarna. Bilderna är skalenligt ritade för ett bestånd med 7500 stammar/ha. 22

Tulevaisuutta??? 2 Geometrisk gallring 23

Tulevaisuutta??? 3 Fixteri leikkuupuimurina? 24