PEFC-standardityöryhmä 7.3.2014 Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten



Samankaltaiset tiedostot
Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Uudet metsänhoidon suositukset

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

METSO-ohjelma :

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Monimuotoisuuden suojelu

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

METSO-ohjelma

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsäohjelman seuranta

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen avohakkuut

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Lammin päivät Ympäristöjuristi Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsänhoitosuositukset

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kirkonkylän osayleiskaava

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Transkriptio:

PEFC-standardityöryhmä 7.3.2014 Taustamateriaali kriteeriluonnoksen liitettä 1 varten HUOM! - tämän taulukon ei ole tarkoitus olla liite 1, johon kriteeriluonnoksen kriteerissä 1 viitataan - taulukko toimii taustamateriaalina kyseiselle liitteelle - lopullinen liite 1 tulee olemaan selkokielinen tiivistys tästä taustamateriaalista. KANSAINVÄLINEN PEFC-STANDARDI PEFC ST 1003:2010 kv. kriteeri Kriteerin sisältö tiiviisti. Viittaus lakiin / kansaiväliseen ohjelmaan Kuvaus suomalaisesta käytännöstä "käytännön sanoin.." FI Standardiluonnos, kriteeri nro 5.1 Metsävarojen ja niiden vaikutuksen globaaliin hiilikiertoon ylläpito ja tarkoituksenmukainen lisääminen 5.1.1 Metsien ylläpito Metsälaki (1093/1996) Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään (ML 1 ) 2, 3, 5 5.1.2 Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvionti Laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011) - 8 Metsäkeskuksen tehtävät Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä - 17 Alueellinen metsäohjelma Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Suomen metsäkeskus vastaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvistä suunnittelu- ja selvitystehtävistä sekä muusta vastaavasta metsiin perustuvien elinkeinojen, ilmasto- ja energiatavoitteiden, metsien monimuotoisuuden säilymisen ja metsätalouden muun ympäristönsuojelun edistämisestä; tehtävät liittyvät muun muassa kansallisen metsäohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) on toimijoiden yhdessä laatima vapaaehtoisesti noudatettava ohje metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsänomistajalle erilaisia vaihtoehtoja metsienkäsittelyyn, joista hän voi tavoitteidensa mukaisesti valita sopivimman. Kuvatut menettelytavat ovat taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä. Metsänomistajan päätöksen mukaan kestävyyden eri osaalueet painottuvat metsänkäsittelyssä eri tavalla. Maankäytön kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

5.1.3 Metsävarojen inventointi- ja kartoitusmenettelyt Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999) Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999, muutettu 22.10.2009) Metsäntutkimuslaitoksen toteuttaman valtakunnan metsien inventoinnin tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa metsävaroista alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita varten. Tuotetun tiedon pääkäyttäjiä ovat alueelliset metsäkeskukset, muu metsä- ja ympäristöhallinto, metsäteollisuus ja tutkimus. Suomen Metsäkeskuksen julkisilla palveluilla on käytössä metsävaratiedon keruujärjestelmä, joka perustuu laserkeilaukseen, ilmakuvaukseen, koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. 6 Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Keilaukset tehdään lentokoneesta noin kahden kilometrin korkeudesta. Tavoitteena on inventoida 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä vuosittain. 5.1.4 Metsätaloussuunnitelmien laadinta ja päivittäminen Suomessa metsätaloussuunnitelmia yksityisille metsänomistajille laativat kaupalliset yritykset. Perusaineistona käytetään Suomen metsäkeskuksen tuottamia metsävaratietoja. Puutavarayhtiöt ja valtio (Metsähallitus) laativat itse itse metsäsuunnitelmat omille kiinteistöilleen. Suunnitelmat laaditaan sähköisessä muodossa paikkatietojärjestelmillä ja niitä ylläpidetään. 6 5.1.5 Metsien nykytila ja hakkuumahdollisuudet Metsäsuunnitelmien laadinnassa käytetään metsän kehityksen simulointiohjelmia sekä optimointiohjelmia hakkuumäärien mitoittamiseen. 6 5.1.6 Metsäsuunnitelman julkisuus Valtakunnan metsien inventointitiedot ovat julkisia. Metsäkeskuksen metsävaratietojen alueelliset yhteenvedot ovat julkisia. Yksityisten tilojen metsävaratiedot ovat henkilörekisterilain alaisia ja tietojen käytöstä päättää metsänomistaja. 5.1.7 Metsävarojen seuranta Valtakunnan metsien inventointitietoja ylläpidetään vuosittain systemaattisin maastomittauksien ja monilähdeinventointien avulla. Metsäkeskus päivittää metsävaratiedot 5-7 vuoden välein. Tilakohtaiset metsätaloussuunnitelmat uusitaan 10-15 vuoden kierrolla. Metsänomistajan on myös mahdollista ylläpitää itse sähköisesti tilansa metsävaartietoja ja suunnitelmaa. 2, 6

5.1.8 Vastuut kestävän metsätalouden harjoittamisesta Metsälaki (1093/1996) - 2 luku Puunkorjuu ja metsän uudistaminen Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) - 2 luku Puunkorjuun toteutus - 3 luku Uudistamisvelvoite Metsälaki on ollut voimassa vuodesta 1886 alkaen. Näin on turvattu pitkäjänteinen kestävä metsien puuntuotanto. Metsälain perusperiaate on ollut ja on edelleen uudistamisvelvoite uudistushakkuun jälkeen. Metsänomistaja päättää lainsäädännön sallimissa rajoissa kaikista toimenpiteistä, joita hänen metsässään tehdään. Valtion tukea on saatavissa kestävän puuntuotannon turvaamiseen, metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsien terveyden parantamiseen. Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta (1311/1996) 5.1.9 Metsävarojen määrän ja laadun ks. kohta 5.1.8 turvaaminen. Metsä-, maasto- ja vesistövaurioiden minimointi. 5.1.10 Riittävät metsänhoitomenetelmä ks. kohta 5.1.2 5.1.11 Metsiä muutetaan muihin maankäyttömuotoihin vain perustellusti Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) Metsälaki (1093/1996, päivitetty 12.12.2013) Suomessa maankäyttöä ohjataan viranomaisten tekemillä eriasteisilla kaavoilla. Metsälain 3 käsittelee metsämaan ottamista muuhun käyttöön. 5.1.12 Tuottamaton maa metsitetään lisäarvon saavuttamiseksi Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), 6 Metsätalouden käyttöön voidaan valtion rahoitustuella metsittää soveltuvia alueitta. 5.2 Metsäekosysteemin terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpito 5.2.1 Metsäekosysteemien terveydentilan ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996), luvut 3 ja 4 METSO -ohjelma Metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja erillisiin metsäluonnon hoitohankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on saatavissa rahoitustukea. 16 5.2.2 Metsien terveyden seuranta Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013), 12 5.2.3 edell. kohta ottaa huomioon luonnontuhot Ks. kohta 5.2.2 Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on Suomen metsäkeskuksen avustuksella seurata ja ennakoida metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä sekä tutkia tuhojen syy- ja seuraussuhteita sekä tuhojen taloudellista merkitystä. 5.2.4 Keinot metsäekosysteemien säilyttämiseksi Metsälaki (1093/1996) Kotimaisten puulajien käyttö uudistamisessa turvaa tätä. Ks. myös kohta 5.2.1 3 5.2.5 Monimuotoisuuden edistäminen ja/tai ylläpitäminen Ks. kohdat 5.1.8 ja 5.2.1

5.2.6 Metsäpalojen torjunta Metsäpalojen havainnointi on usean viranomaistahon yhteistyötä. Kulohälytystilan aikana tehdään valvontaa lentokoneista. Palontorjunta on pelastuslaitoksen ja vapaapalokuntien vastuulla. Tavittaessa jokaisen kansalaisen on osallistuttava metsäpalojen torjuntaan. Suuret maastopalot ovat Suomessa harvinaisia. Ks. myös kohta 5.2.2. 5.2.7 Metsien uudistaminen Ks. kohta 5.1.8 5.2.8 - Torjunta-aineiden käytön minimointi Laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) Toteuttajalla tulee olla virallinen kasvinsuojeluaineiden käyttäjätutkinto. 11 Kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittamista koskevaa 16 ja 17 :ssä sekä 21 :n 3 kohdassa tarkoitettua vaatimusta sovelletaan 26 päivästä marraskuuta 2015 17,20 5.2.12 Lannoitteiden käyttö Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Lannoitevalmistelaki 2006/539 Sellaisten metsien, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla, on saatavissa valtion tukea. Tärkeillä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pilaamiskielto Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista ja Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta 17, 19 5.3 Metsien tuotannollisten (puun ja ei-puumaisten) tekijöiden ylläpito ja edistäminen 5.3.1 Metsätalouden kestävyys Ks. kohta 5.1.1 1, 3, 6 5.3.2 Pyrkimys hyvään taloudelliseen tulokseen Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) 6 5.3.3 Metsän eri käyttömuotojen huomioon ottaminen Vesilaki ja Ympäristönsuojelulaki (mm. pohjaveden pilaamiskielto), poronhoitolaki Metsänhoidon suositukset (julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio) Tilakohtaisia metsätaloussuunnitelmia laaditaan metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi luonnonhoito- tai riistanhoitopainotteisina. 26 Suomen metsätaloudessa noudatetaan skandinaavisia jokamiehenoikeuksia, jotka sallivat melko laajasti kaikille omistussuhteista riippumatta metsien virkistyskäytön sekä marjojen ja sienien keräilyn. 5.3.4 Metsävarojen ja monimuotoisten tuotteiden/palvelujen ylläpitäminen ja parantaminen Ks. kohdat 5.1.1-3

5.3.5 Töiden tekeminen ajallaan ja korjuuvaurioiden välttäminen Metsälaki (1093/1996), 6 Puunkorjuu on toteutettava niin, että vältetään käsittelyalueelle kasvamaan jätettävän ja käsittelyalueen ulkopuolella kasvavan puuston vaurioitumista. Lisäksi on vältettävä aiheuttamasta puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. 3,7 5.3.6 Korjuumäärien kestävyys Metsäsuunnitelmien laadinnassa määritetään simulointi- ja opimointilaskelmien avulla puunkorjuun (poistuman) kestävä taso. Suomessa on pitkään vallinnut tilanne, jossa puuston poistuma on vain noin puolet metsien kasvun tasosta. Tilastotiedot saatavilla www.metla.fi/metinfo 6 5.3.7 Ei-puumaisten tuotteiden (metsästys, kalastus) säätely, seuranta ja valvonta Metsästyslaki (615/1993) Kalastuslaki (286/1982) Sekä metsästys että kalastus on Suomessa tiukasti säädeltyä. Molempiin tarvitaan lisäksi maan tai vesialueen omistajan lupa. Valvontaan on erityiset viranomaiset. Tutkimustoimintaa hoitaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 5.3.8 Infrastruktuurin suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Maankäyttö- ja rakennuslaki Yksityismetsätalouden infrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista tuetaan valtion rahoituksella. Käytännön toteutuksesta vastaavat yksityiset yritykset ja urakoitsijat. Suurilla maanomistajilla (metsäteollisuus, valtio ja yhteisöt) omat organisaatiot vastaavat infrastruktuurin toimivuudesta. Valtio ja kunnat vastaavat yleisten teiden ja siltojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. 5.4 Metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja asianmukainen edistäminen 5.4.1 Monimuotoisuuden ylläpito, suojelu ja edistäminen Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 29 Metsälaki (1093/1996), 10 Luonnonsuojelulakiin sisältyy yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joista kolmea esiintyy metsissä. Metsälaissa on puolestaan määritelty metsissä sijaitsevat erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. 9-14 Talousmetsien biologista monimuotoisuutta edistetään metsälain, hyvän metsänhoidon suositusten ja ohjeiden, metsäsertifioinnin ja koulutuksen avulla. Käytännössä metsien monimuotoisuutta edistetään hakkuissa ja metsänhoidossa jättämällä metsiköihin säästöpuita ja lahoavaa puuainesta sekä käsittelemällä luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä siten, että niiden ominais-piirteet säilyvät. Suositusten ja ohjeiden mukaan hakkuiden yhteydessä jätetään korjaamatta vanhoja lehtipuita, lahopuita tai muita puuyksilöitä, joilla on erityisiä luonnonarvoja. Metsäalan ammattilaiset, muun muassa metsäkoneen kuljettajat, suorittavat näihin liittyvän Metsäalan luonnonhoitokortin.

5.4.2 Ekologisesti tärkeiden alueiden suojelu Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella olevien suojeltujen metsien osuus on Suomessa Euroopan suurimpia. Valtaosa suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa on selvitetty vuosina 2002 2007 metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) avulla vapaaehtoisia metsien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä tukevia keinoja. METSO-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa panostettiin metsien monimuotoisuuden tutkimukseen sekä kehitettiin uusia ja kustannustehokkaita 9, 10 vaihtoehtoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Kokeilu-vaiheen jälkeen METSOohjelma on käynnistynyt vuonna 2008 ja jatkuu nykyisellä valtio-neuvoston päätöksellä vuoden 2016 loppuun. METSO-ohjelma on vakiinnuttamassa uusia, metsänomistajien aktiivisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvia käytäntöjä monimuotoisuuden turvaamisessa. 5.4.3 Suojeltujen ja uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien markkinointikielto Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 44 ja 45 Suomessa on voimassa Euroopan yhteisön asetus n:o 338/97, joka säätelee luonnonvaraisten lajien kansainvälistä kauppaa. Muihin kuin EY -asetuksessa tarkoitettuihin lajeihin kuuluvan rauhoitetun eläin- tai kasvilajin maahantuonti, maastavienti, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa on kielletty. 5.4.4 Metsän uudistamisen varmistaminen Ks. kohta 5.1.8 5.4.5 Luontaisten puulajien ja alkuperien käyttö Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 43 Metsälaki (1093/1996) Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002) Vierasperäistä eläinlajia, josta ei säädetä metsästyslaissa tai kalastuslaissa, ei saa päästää luontoon, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa. 4 Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä. Eläintautien torjumisessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä. Metsäalan toimijat, jotka käyttävät tai välittävät metsänomistajille metsänviljelymateriaalia, dokumentoivat metsäpuiden siemenien ja taimien alkuperän tietojärjestelmiinsä. 5.4.6 Ekologisia yhteyksiä parantavien tai palauttavien toimien suosiminen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsänhoitosuositukset? X?

5.4.7 Geenimuunneltuja puita ei käytetä Laki metsänviljelyaineiston kaupasta (242/2002), 8 5.4.8 Eri-ikäisrakenteisten metsien edistäminen, maisemanmonimuotoisuus Metsälaki (1093/1996) Suomessa noudatetaan EU:n metsänviljelyaineistodirektiivin liitteen V mukaisia 14 vaatimuksia. Geenimuunnellulla metsänviljelyaineistolla ei käydä kauppaa eikä siltä käytetä metsätaloudessa. Metsälakia on uudistettu siten, että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on tasaarvoinen menetelmä metsänkäsittelymuotojen kanssa. Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Metsänhoidon suositukset on uudistettu vastaamaan lakimuutosta. 5.4.9 Perinteiset metsänkäyttömuodot ja niiden seurauksena syntyneet elinympäristöt (esim. vesominen) Suomessa vielä 1900 luvun alkupuolella metsien rakenteeseen vaikutti voimakkaasti karjan metsälaiduntaminen. Maatalouden kehittymisen myötä tämä metsänkäyttömuoto on täysin poistunut eikä sen vaikutuksia enää näy talousmetsissä. Joillakin maisemansuojelualueilla metsälaitumia ylläpidetään vielä suunnitelmallisesti. Vanhoja metsänkäyttömuotoja olivat myös tervanpoltto ja kaskitalous. Molempien vaikutus maisemaan ja puuston laatuun oli voimakas. Niiden seurauksena laajoilla alueilla oli jopa puutetta käyttöpuusta. Nykymetsissä niiden vaikutuksia ei juurikaan ole enää havaittavissa. Puuston uudistaminen vesomalla ei ole Suomessa käyttökelpoinen menetelmä. Vain lehtipuut muodostavat vesoja, jotka useinmiten vaivaa lahovikaisuus. 5.4.10 Ekosysteemien suojelu ja toimenpiteet Ks. kohta 5.1.1 10 monimuotoisuuden parantamiseksi ja ylläpitämiseksi 5.4.11 Ekosysteemien vahinkojen minimointi Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 57 Luontovahingon tai sen uhan aiheuttaminen on rankaistava teko. infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa 5.4.12 Eläinkantojen säätely Metsästyslaki (615/19939 Suomessa hirvieläimet aiheuttavat laajoja tuhoja taimikoissa ja nuorissa metsissä. Hirvieläinten metsästykseen vaaditaan pyyntilupa, jonka hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Metsästysalueen on oltava vähintään 1000 hehtaaria. Käytännössä luvat saa metsästysseurat, jotka vuokraavat maanomistajilta metsästysoikeudet. Hirvikantaa seurataan ja sen suuruutta säädellään aktiivisesti. Yksittäisellä metsänomistajalla ei ole vastuuta hirvikannan eikä muidenkaan eläinkantojen säätelyssä. Muilla riistaeläimillä ja niiden metsästyksellä ei ole merkitystä metsän uudistumiselle eikä kasvatukselle.

5.4.13 Kuolleiden puiden, maapuiden, lehtojen harvinaisten puulajien jättäminen Metsälaki (1093/1996, päivitetty 12.12.2013), 10 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki edellyttää rehevien lehtolaikkujen ja lehtokorpien säilyttämistä. Luonnonsuojelulaissa on rauhoitettu pähkinäpensaslehdot sekä luonnonmuistomerkit, joiksi luetaan myös harvinaiset puut. 13 5.5 Suojelutehtävien ylläpito ja tarkoituksenmukainen edistäminen metsien hoidossa ja käytössä (varsinkin maaperä ja vesi) 5.5.1 Metsien yhteiskuntaa suojelevat hyödyt, kuten eroosiolta suojelu, vesivarojen suojelu ja tulvasuojelu, hoidetaan Ympäristönsuojelulaki (86/2000), 8 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Pohjaveden pilaaminen on kielletty. Aiheuttaa rajoituksia metsätalouden toimenpiteille pohjavesialueille (hiekkaharjut). Suomessa merkittäviä tulvaongelmia syntyy keväisin jokiin muodostuvista jääpadoista. Syyssateiden aiheuttamat tulvahuiput ovat yleensä lyhytaikaisia. Tulvat eivät johdu metsätaloudesta. Tulvien vaikutuksia pyritään vähentämään rakennusmääräyksillä. Tulvien torjunta kuuluu viranomaisille. 5.5.2 Yhteiskuntaa suojelevien alueiden rekisteröinti ja kartoitus Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Metsälaki (1093/1996), 12 Hoidetaan maankäytön kaavoituksella ja suojeluaalueilla. Suojelun erityiskohteena ovat metsälain piiriin kuuluvat suojametsätalueet, joilla turvataan pohjoisessa metsänrajan säilyminen. Tiedot tärkeistä alueista hallitaan metsäalan toimijoiden paikkatietietojärjestelmillä. 5.5.3 Eroosion välttäminen Eroosion vältämiseen on erityisesti kiinnitetty huomiota metsänhoitosuosituksissa ja metsätyöntekijöiden sekä toimihenkilöiden koulutuksessa. Eroosio ei kuitenkaan ole Suomen oloissa merkittävä ongelma. 5.5.4 Vedensuojelu (kemikaalien ja vast. aineiden käyttö) 5.5.5 Infrastuktuurin rakentaminen siten, että Ympäristönsuojelulaki (86/2000) vältetään maaperän paljastuminen ja maaaineksen Laki yksityisistä teistä (358/1962) valuminen vesistöihin 5.6 Muiden sosioekonomisten tehtävien ja olosuhteiden ylläpito 5.6.1 Metsien sosioekonomisten hyötyjen kunnioittaminen (työllisyys) Ks. kohta 5.5.1 19 Yksityisten teiden ja niihi liittyvien rakenteiden tekeminen säädellään yksityistielaissa. Mikäli tien/sillan rakentamisella voi olla ympäristövaikutuksia, pitää sen tekemiseen saada viranomaislupa. Metsätalous on Suomen kansantaloudelle keskeisen tärkeää. Metsien hoito- ja käyttö on täreä työllistäjä haja-asutusalueilla. Metsäalan eri tehtäviin on tarjolla laajasti sekä yliopisto- että ammattitason koulutusta. Myös metsiin liittyvillä majoitus-, virkistys- ja elämyspalveluilla on merkittävä työllisyysvaikutus maaseudulla. 5.6.2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntö Ks. kohta 5.6.1 5.6.3 Omistus- ja hallinto-oikeudet Kiinteistörekisterilaki (392/1985) Suomessa Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistötietojärjestelmää, joka sisältää kiinteistöjen perustiedot ja tiedot omistajista. 5.6.4 Alkuperäiskansojen oikeuksien noudattaminen Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) Suomi on allekirjoittanut vuonna 1989 kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169. Saamelaisilla alkuperäiskansana on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. 29

5.6.5 Julkinen pääsy metsiin Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa eikä jokamiehenoikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa. Suomessa jokamiehenoikeudet ja velvollisuudet koskevat myös ulkomaalaisia. Ne perustuvat maan tapaan, joka on ollut voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. 26 5.6.6 Merkittävien paikkojen säillyttäminen (historia, kulttuuri, paikallisten yhteisöjen tarpeet) 5.6.7 Sosioekonomisten hyötyjen (virkistys, esteettisyys) ylläpito 5.6.8 Sidosryhmien jatkuva koulutus kestävästä metsän hoidosta Muinaismuistolaki (295/1963) Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo muinaistieteellinen toimikunta. Paikallisten yhteisöjen tarpeet otetaan huomioon myös kaavoitustoiminnassa ja ympäristönsuojelussa. Virkistyskäytön tarpeiden ja esteettisten arvojen säilymisestä huolehditaan metsänhoitosuosituksilla sekä toimihenkilöiden ja metsätyöntekijöiden koulutuksella. Korkeinta metsäalan opetusta antavat Helsingin ja Joensuun yliopistot. Ammatillista opetusta antavat ammattikorkeakoulut ja metsäoppilaitokset. Koulutus pätevöittää esimerkiksi metsurin, metsäkoneenkuljettajan tai metsäluonnonhoitajan tehtäviin. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätalousinsinööriksi 3,5-4 vuodessa. Metsänomistajille tarkoitettua koulutusta järjestävät yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot. 5.6.9 Paikallisen kokemuksen ja tiedon käyttäminen Suomessa metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten hallussa. Heistä suurin osa asuu tiloillaan tai niiden läheseuduilla. Metsänomistajia avustavat eri organisaatioiden toimihenkilöt ovat myös alueen hyvin tuntevia henkilöitä. Valtion maiden käsittelyssä Metsähallitus noudattaa alueellisen väestän kanssa vuorovaikutteista suunnittelumenettelyä. 5.6.10 Viestintä ja vuorovaikutus paikallisväestön ja sidosryhmien kanssa 5.6.11 Työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001) Ks. kohta 5.6.9 Työturvallisuuden valvonta kuuluu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille. Työturvallisuuteen liittyvää valvontaa tekevät monet muutkin viranomaiset, esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto, säteilyturvakeskus ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Valtioneuvoston asetuksessa on yksityiskohtaisia määräyksiä työmaan suunnittelusta, varoetäisyyksistä, turvavarustuksesta jne... 22

5.6.12 Työsuojelun opastus ja koulutus Valtioneuvoston asetuksen mukaan työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito eri työvaiheiden turvalliseen tekemiseen ja turvallisuusohjeiden noudattamiseen. 22 Viimeistään kyseisen työvaiheen alkaessa tulee erityisesti varmistaa, että työntekijällä on riittävät valmiudet vaarallisen konkelon ja pökkelöpuun käsittelyyn. Hakkuutyömaista laaditaan kohdekohtaiset työohjeet karttoineen. Koneellisessa korjuussa ohjeet ja kartat ovat yleensä sähköisessä muodossa. Hakkuutyömaat rajataan ja niissä olevat erikoiskohteet merkitään maastoon työnantajien toimesta. 5.6.13 ILO:n perussopimusten noudattaminen Hallituksen esitys 250/2002 Laki 82/2003 5.6.14 Metsien hoito ja käyttö perustuu tutkimustietoon Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999( Metsäntutkijat osallistuvat metsänhoitosuositusten laadintaan ja ylläpitoon. Heidän panoksensa on merkittävä myös metsäalan koulutuksessa ja koulutusmateriaalin tuotannossa. 5.7 Lain vaatimusten noudattaminen 5.7.1 Lainsäädännön noudattamien Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella. 1 5.7.2 Metsien suojeleminen laittomilta hakkuilta, maankäytöltä, sytyttämiseltä Suomen metsäkeskus vastaa metsälain valvonnasta koko maan alueella. 1 laki metsänviljelyaineiston kaupasta laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Työsuhteiden solmimista sekä työsuojelua ja -turvallisuutta ohjataan lainsäädännöllisesti kattavasti. Metsätaloutta koskee lisäksi erityislainsäädäntö, joka liittyy muun muassa puunkorjuutyön turvallisuuteen. Lähes kaikki metsäalalla työskentelevät ovat työmarkkinajärjestöjen sopimien työehtosopimusten piirissä. Työehtosopimukset on solmittu työlainsäädännön antamien rajojen puitteissa.

Pohjois-Suomessa poronhoitolaki turvaa poronhoidon ja porotalouden toimintamahdollisuudet ja takaa laajat porojen laidunnusoikeudet. Poronhoitolaki Saamelaisten kotiseutualueen alkuperäisväestön oikeudet on turvattu erillisellä lailla. Saamelaiskäräjälain 4 :n tarkoittamalla saamelaisten kotiseutualueella metsätaloudessa noudatetaan perustuslain säännöksiä saamelaisten kulttuurisista ja kielellisistä oikeuksista (PeL 17.3 ja 141.4 ), saamelaiskäräjälakia ja saamen kielilakia sekä niihin liittyviä Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, kuten esimerkiksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta (KPsopimus, SopS 7-8/1976) ja sen 27 artiklaa.