Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/126/224/2014 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 3 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 5 1.3.1 Toiminnallinen tuottavuus 5 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 6 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 8 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 12 1.4.1 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 15 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 20 1.6 Tilinpäätösanalyysi 23 1.6.1 Rahoituksen rakenne 23 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 23 1.6.3 Tuotto ja kululaskelma 23 1.6.4 Tase 27 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 29 1.8 Arviointien tulokset 30 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 30 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 31 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 33 4 TASE 34 5 LIITETIEDOT 36 6 ALLEKIRJOITUS 46

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vastasi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laaditun monivuotisen tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti myös keskeiset vuodelle 2013 yksilöidyt tulostavoitteet. Vuoden 2013 toimintamenomääräraha oli 2,6 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Määrärahan riittävyys varmistettiin tiukalla laitostason säästöohjelmalla keskeisinä toimenpiteinä maastotoiminnan supistaminen ja ostopalvelujen käytön (näytteenotto- ja mittauspalvelut, analyysipalvelut) merkittävä vähentäminen edellisvuosiin verrattuna. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta täyttää toteutetun arvioinnin mukaan talousarvioasetuksessa säädetyt vaatimukset. Johtamistaitojen ja palvelutoiminnan sekä geoalan osaamisen systemaattista kehittämistä jatkettiin strategisen suunnitelman mukaisesti. Laitoksen CAF-arviointi toteutettiin johtamisen ja kehittämistoimenpiteiden tueksi. GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositukset ohjelma- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta ja tutkimustoiminnan kohdentamisesta vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti ovat muotoutuneet osaksi GTK:n toimintarutiineja. Henkilöstörakenteen hallittu muutos entistä asiantuntijapainotteisemmaksi ja osaamistason syventäminen ja laajentaminen ovat jatkuneet henkilöstöstrategian ja strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Eurooppa-tasoisen huippuosaamistason kehittymistä luonnonvarojen kestävän käytön alueella on edistetty omalla ohjelmalla. Eläköitymisen seurauksena kyettiin myös muutamiin avainrekrytointeihin resurssikehyksen merkittävästä supistumisesta huolimatta. Näytteenotto- ja mittauspalvelujen kehittäminen jatkui osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman ydintoiminta-analyysiä vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman mukaisesti. GTK on kohdentanut toimintansa pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti vastuullisen raakaaine- ja energiahuollon sekä alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseen. Pääpaino oli edelleen tavoitteiden mukaisesti mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella, jolla toiminta vahvistui varsinkin Tekesin Green Mining tutkimusohjelmaan sekä EU-tasoiseen mineraalialan toiminta- ja rahoitusohjelmien valmisteluun liittyen. GTK:n asiantuntemuksen arvostus ja käyttö jatkui korkealla tasolla, mikä näkyi mm. viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevina lausuntopyyntöinä sekä GTK:n tärkeässä roolissa Valtioneuvoston aloitteeseen pohjautuvien kaivosten stressitestien kehittämisessä ja testitulosten arvioinnissa. Vuoden aikana aloitettiin tärkeä malmitutkimukseen liittyvä roolin muutos "perinteisestä etsintäroolista" kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimiseen. Roolimuutoksen päämääränä on Suomen kallioperän syvämalmipotentiaalin paremman tuntemisen avulla varmistaa mineraalialan pitkäjänteinen myönteinen kehittyminen. Energiahuolto ja ympäristö tulosalueella GTK jatkoi toimintaa, jolla tuetaan ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä olivat edelleen ministeriön tavoitteiden ohjaama turvevarojen kartoitus ja pääosin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä sekä käytetyn ydinpolttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. GTK arvioi geoenergian käyttöpotentiaalin ylittävän valtioneuvoston v. 2013 energiaselonteossa lämpöpumpuille asetetun tavoitetason ja aloitti loppuvuonna Suomen geoenergiapotentiaalin määrittämiseen liittyvät valmistelutyöt.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 3 Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueella GTK:n toiminnan pääpaino oli valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja valtioneuvoston hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä teemoja olivat yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Käynnissä oli useita hankkeita eri puolilla Suomea. Taloudellisesti laitoksen tulos oli kokonaisuutena hyväksyttävä sekä laitoksen säästöohjelman että hyvän tulokertymän ansiosta. Vuoden 2013 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2014 yhteensä 1,55 milj. euroa, noin miljoona euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maksullisen toiminnan tuotot (7,3 milj. euroa) ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen, mutta vähenivät 1,7 milj.euroa edellisvuodesta. Asiakaskunnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia, ja tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä (tuotot 4,3 milj.euroa) ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus (2,6 milj.euroa). Vientiprojektien tuotot, yhteensä 2,6 milj. euroa, olivat noin miljoona euroa pienemmät kuin vuonna 2012. Ulkoasiainministeriön rahoittamien IKI-hankkeiden merkitys on myös tuottojen kannalta kasvanut, ja niiden osuus nousi 77 prosenttiin vientihankkeiden tuotoista. Maksullisen toiminnan kannattavuus säilyi hyvällä, tavoitteen ylittävällä tasolla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisvuodesta yli 10 prosenttia ja olivat yhteensä 4,6 milj.euroa. Toiminnan kustannusvastaavuus oli edellisvuosien tapaan korkealla tasolla (lähes 60 %). Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston päätös sektoritutkimuksen rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista ovat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. Vuoden 2013 tulosta voidaan kokonaisuutena sekä tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamisen että taloudellisen tuloksen kannalta pitää onnistuneena. Hyvä kokonaistulos ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman säästöohjelmaa ja tulotavoitteen ylitystä. Valtiontalouden näkymät ja jo tiedossa oleva huomattavasti kiristyvä kilpailu tutkimusrahoituksesta ovat merkittävä uhkatekijä GTK:n toiminnalle ja vuodelle 2015 ulottuvaan tulossopimukseen kirjattujen keskeisten tavoitteiden saavuttamiselle. 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vuosille 2012 2015 laaditussa tulossopimuksessa asettanut GTK:n vaikuttavuustavoitteet seuraavasti: 1. Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta (TL1.1) 2. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. (TL3.2., 3.3) 3. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. 4. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. 5. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 4 Luetelluissa tavoitteissa on otettu huomioon TEM-konsernin tavoitelinjaukset 1. GTK:n toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee ensisijaisesti tavoitelinjauksen 1:n alaan koskevassa toiminnassa.myös tavoitelinjaus 3 näkyy korostetusti GTK:n toiminnassa. Nämä ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä erillisselvityksillä sopimuksessa mainituilla tavoilla. Vuosittain toteutumista seurataan suuntaa antavilla mittareilla. - - - GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2013 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. Kertomusvuonna jatkettiin monin eri tavoin 1. vaikuttavuustavoitteen mukaista kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Vaikuttavuustavoitteeseen liittyvä toiminta jatkui GTK:n painopistealueena myös v. 2013. Tutkimustoiminta vahvistui kertomusvuonna edelleen Tekesin Green Mining ohjelmassa aihepiireinä mm. uudet luonnonoloiltaan herkille alueille soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kaivosvesien hallintaan liittyvät ratkaisut. GTK:lla oli tärkeä rooli työ- ja elinkeinoministeriön johdolla muotoillun cleantech-aihepiiriin kuuluvan Kestävä kaivannaisteollisuus toimenpideohjelman laatimisessa. Ministeriön toimeksiantojen mukaisesti kertomusvuonna aloitettiin Kaivos YVA-oppaan uudistustyö ja jatkettiin kolmivuotista kaivostoiminnan vastuullisuushanketta (KaivosAkatemia). GTK:n toimintaroolia malmitutkimuksessa suunnattiin kallioperän 3Drakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimukseen tavoitteena Suomen kallioperän syvämalmipotentaalin parempi tunteminen ja mineraalialan pitkäjänteisen kehittymisen turvaaminen. GTK:n panostus EUtasoiseen mineraalialan toiminta- ja rahoitusohjelmien valmisteluun oli kertomusvuonna aikaisempaakin vahvempaa, keskeisinä foorumeina mm. EIP-RM (European Innovation Partnership-Raw Materials), EIT- KIC (European Institute of Innovation and Technology) sekä EU:n Horizon 2020 puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät teemat nousivat vahvasti esille. Energiasektorilla (tavoite 2) GTK jatkoi toimintaansa kansallisen energiastrategian tavoitteiden mukaisesti energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämiseksi. GTK:n toiminta kohdistuu turvevaroihin, geoenergiaan ja ydinvoimalaitosten sekä käytetyn ydinpolttoaineen geologisesti turvalliseen sijoittamiseen. Energiasektorilla toiminnan painopiste oli turvevarojen kartoituksessa. Tulokset koottiin v. 2012 avattuun turvetilinpidon verkkopalveluun, joka tuottaa sekä suokohtaista että alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista. Palvelussa huomioidaan mm. kansallisen turvestrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä muut soiden käyttöön liittyvät rajoitteet. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitysja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. GTK:n alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali ylittää valtioneuvoston v. 2013 energiaselonteossa lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Tämän vuoksi aloitettiin valmistelut Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointia koskevan hankkeen käynnistämiseksi vuonna 2014. Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuot- 1 Tavoitelinjaus 1 (TL 1): Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa Tavoitelinjaus 2 (TL 2): Edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun Tavoitelinjaus 3 (TL 3): Lisäämme Suomen energiaomavaraisuutta Tavoitelinjaus 4 (TL 4) Poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 5 taminen uusien energialinjauksien päivittämiseksi. Käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen tähtäävä tutkimus jatkui kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua tukeva toiminta (tavoite 3) perustui v. 2013 kuten edellisinäkin vuosina pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan osaltaan tiedon välitön hyödynnettävyys. Toiminnan pääpaino kohdistui pohjavesialueiden kolmiulotteisin rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen. Yleiskartoitus on tarkoitus saada päätökseen Valtioneuvoston vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudulla kehitettiin kasvualueiden kaavoitusta tukevaa kartoitusta mm. yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, jonka kanssa laadittiin myös alustava tarkastelu Suomen lahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisista toteuttamisedellytyksistä. Tavoitteen 4. osalta keskeisiä toimintakokonaisuuksia olivat GTK:n verkkopalvelujen aktiivinen kehittäminen julkisen tietopolitiikan linjausten mukaisesti, lukuisat (yli 40) GTK:n laatimat asiantuntijalausunnot mm. kaivostoiminnan lupakysymyksiä ja kaavoitusta koskien sekä asiantuntijaosallistuminen useisiin erilaisiin maankäyttöä ja säädöstoimintaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin. Verkkopalveluihin liittyen geologisten karttatuotteiden käyttömahdollisuuksia avattiin laajentamalla maksutonta jakelua valtionhallinnon linjausten ja GTK:n aineistopolitiikan mukaisesti. GTK edisti tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua (tavoite 5) sekä vientitoiminnallaan että EU:n INSPIRE-direktiivin toteuttajana. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä instrumenttina ulkoasiainministeriön IKI-rahoitus. GTK:lla oli toimintavuonna käynnissä ja valmisteilla hankkeita mm. Kaukoidässä, Keski- Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Hankkeet nivoutuvat GTK:n lanseeramaan 'Minerals for Development' (M4D) konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. EU:n INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin maailmassa. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnallinen tuottavuus Tuottavuuden parantaminen kuuluu merkittävänä osana GTK:n strategiaan ja tuottavuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti laitoksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena. Keskeiset tuottavuuden edistämistä tukevat toimenpiteet v. 2013 olivat: 1. Tiedonkeruuprosessien kehittäminen Toteutettu osana laatujärjestelmän mukaista toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä hyödyntäen uusien tutkimus- ja tiedonhankinnan mahdollisuuksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 6 2. Näytteenotto ja mittauspalvelujen kehittäminen Jatkettu palvelujen kehittämistä henkilöjärjestelyin ja koulutuksen avulla vuosille 2011-2015 laaditun suunnitelman mukaisesti. GTK:n ydintoiminta-analyysin mukainen tuottavuutta edistävä kehittämiskohde. 3. Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laadinta Laadittu osana VM:n edellyttämää kokonaisarkkitehtuurisuunnittelutyötä ja e-tem 2.0 kehittämistä. Kuvaa tiivistetysti toimintaohjeistot, työnkulut ja ajantasaiset tiedon käsittelysäännöt. Tukee asianhallinnan ja sähköisen asioinnin ja palvelujen tehostamista ja edesauttaa tuottavuuden kasvua. 4. Videoneuvottelujen käytön lisääminen Tärkeä tuottavuuden kasvua edistävä toimenpide: vähentää matkustamiseen käytettyä aikaa ja säästää matkakuluja. 5. Taloushallinnon sähköinen palvelukanavauudistus Valmisteltu vuoden aikana yhden luukun periaatteella toimiva palveluratkaisu tavoitteena taloushallinnon palvelujen käyttäjäystävällisyyden ja sujuvuuden parantaminen 6. Hankepalvelutoiminnan tehostaminen Yhteisrahoitteisen toiminnan lisääntyessä ja rahoituslähteiden monipuolistuessa nimettiin rahoitusohjelmien vastuuhenkilöt hankkeiden taloussuunnittelun ja seurannan oikeellisuuden varmistamiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus GTK:n tulosalueet ovat mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2011, 2012 ja 2013 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty myös tulosalueisiin liitettyjen tutkimusohjelmien henkilötyövuosi- ja kustannusluvut. Tutkimusohjelmat koostuvat t&k-hankkeista ja tiedonkeruuhankkeista.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 7 Taulukko 1: Henkilöstö tulosalueittain vuosina 2011, 2012 ja 2013 HTV:t Tulosalueet 2011 % 2012 % 2013 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 337.7 54.3 329.8 54.1 346.1 58.4 - Mineraalipotentiaali 240.4 38.7 232.1 38.1 234.9 39.6 - Ekotehokas kaivostoiminta 97.3 15.6 97.7 16.0 111.2 18.8 Energiahuolto ja ympäristö 167.3 26.9 162.5 26.7 119.4 20.2 - Energia 140.3 22.6 140.9 23.1 107.9 18.2 - Merigeologia ja globaalimuutos 27.0 4.3 21.6 3.6 11.5 2.0 Maankäyttö ja rakentaminen 116.8 18.8 117.1 19.2 126.7 21.4 - Yhdyskuntarakentaminen 48.9 7.9 47.7 7.8 49.4 8.3 - Pohjavesi ja kiviainekset 67.9 10.9 69.4 11.4 77.3 13.1 YHTEENSÄ 621.8 100.0 609.4 100.0 592.2 100.0 Taulukko 2: Kustannukset tulosalueittain vuosina 2011, 2012 ja 2013 Kustannukset milj. euroa Tulosalueet 2011 % 2012 % 2013 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 32.0 56.8 31.4 56.3 30.9 59.2 - Mineraalipotentiaali 23.3 41.3 22.6 40.6 21.1 40.4 - Ekotehokas kaivostoiminta 8.7 15.5 8.8 15.7 9.8 18.8 Energiahuolto ja ympäristö 13.9 24.8 14.0 25.2 10.4 20.1 - Energia 11.4 20.3 11.7 21.1 9.2 17.7 - Merigeologia ja globaalimuutos 2.5 4.5 2.3 4.1 1.2 2.4 Maankäyttö ja rakentaminen 10.4 18.4 10.3 18.5 10.8 20.7 - Yhdyskuntarakentaminen 4.3 7.6 4.0 7.3 4.0 7.8 - Pohjavesi ja kiviainekset 6.1 10.8 6.3 11.2 6.8 12.9 YHTEENSÄ 56.3 100.0 55.7 100.0 52.1 100.0 Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa mineraalivarojen ja raaka-ainehuollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä. Tulosalueen henkilötyövuosikertymä kasvoi selvästi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kustannukset olivat hieman pienemmät kuin edellisinä vuosina. Mineraalipotentiaaliohjelman henkilötyövuosikertymä oli samalla tasolla kuin aikaisemmin maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan kasvaessa, mutta budjettirahoitteisen toiminnan henkilötyövuosien vähetessä. Ohjelman kustannukset vähenivät ja vähennys kohdistui budjettirahoitteiseen toimintaan. Ekotehokas kaivostoiminta -ohjelman henkilötyövuosikertymä ja kustannukset kasvoivat lisääntyneen yhteisrahoitteisen toiminnan seurauksena.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 8 Energiahuolto ja ympäristö tulosalueen henkilötyövuosikertymät ja kustannukset vähenivät selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna sekä energian että merigeologian ja globaalimuutoksen tutkimusohjelmissa. Henkilötyövuosien vähenemistä tapahtui tiedonkeruuhankkeissa, erityisesti budjettirahoitteisessa turvevarojen kartoituksessa, mikä heijastui myös energian tutkimusohjelman pienenemiseen. Energian tutkimusohjelmassa henkilötyövuodet vähenivät sekä tulo- että budjettirahoitteisissa hankkeissa. Myös energian tutkimusohjelman kustannukset vähenivät kaikkien rahoituslähteiden osalla. Merigeologian ja globaalimuutoksen tutkimusohjelmassa henkilötyövuodet vähenivät etenkin budjettirahoitteisissa ympäristövaikutuksia tutkivissa hankkeissa ohjelman merkittävimmän tutkimushankkeen päättyessä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden henkilötyövuosimäärät sen sijaan kasvoivat. Tutkimusohjelman kustannusten väheneminen kohdistui suurimmaksi osaksi budjettirahoitteiseen toimintaan. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen henkilötyövuosikertymät ja kustannukset kasvoivat sekä määrällisesti että suhteellisesti kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Yhteisrahoitteinen toiminta kasvoi sekä yhdyskuntarakentamisen että pohjaveden ja kiviainesten tutkimusohjelmissa. Tulosalueen maksullinen toiminta pysyi edellisten vuosien tasolla sekä henkilötyövuosien että kustannusten osalla, mutta budjettirahoitteisessa toiminnassa oli lievää laskua. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,3 milj. euroa ja ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 0,8 milj. eurolla. Tuotot jäivät 1,7 milj. euroa vuoden 2012 tuottoja pienemmiksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä oli 685 000 euroa, joten tavoite 455 000 euroa ylitettiin. Myös maksullisen toiminnan kannattavuustavoite (7 %:n ylijäämä tuotoista) ylitettiin. Toteutunut ylijäämäprosentti oli 9,4 (vuonna 2012 12,1). Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista oli 45,1 henkilötyövuotta (tehollista työaikaa, vuonna 2012 52,5 henkilötyövuotta). Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 14,0 %. Kokonaiskustannukset vähenivät 16,7 %. Maksullisen toiminnan henkilötyövuosien lasku vähensi myös erilliskustannuksia 17,5 %. Ulkoasianministeriön rahoituksella toteutettavien IKI-hankkeiden määrä ja volyymi pysyi lähes vuoden 2012 tasolla, hankkeita oli käynnissä 9 kappaletta (v. 2012 10 kpl) ja tuotot olivat 2,0 milj. euroa (v. 2012 2,2 milj. euroa). Suurimpia IKI-hankkeita olivat hankkeet Kaakkois-Aasiaan (vuoden 2013 tuotot 851 t ), Mongoliaan (244 t ), Vietnamiin (215 t ), Ukrainaan (182 t ) ja Boliviaan (166 t ). Lisäksi UM:n suorana toimeksiantona toteutettiin Afganistanin geofysiikka-hanke (351 t ). Vuoden 2013 muita tuottoisia hankkeita olivat rikastustekniset koetehdasajot, joista saatiin tuottoja 2,0 milj. euroa, mineraalitekniikan laboratorion työt mukaan lukien tuotot olivat 2,4 milj. euroa. Eniten tuottoja kertyi edelleen kaivannaisteollisuudelta ja muulta elinkeinoelämältä, 4,3 milj. euroa (vähennystä 0,37 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna). Kaivannaisteollisuudelta saadut tuotot kasvoivat 0,27 milj. euroa, mutta tuotot muulta elinkeinoelämältä vähenivät 0,64 milj. euroa. Vientiprojektien tuotot olivat 2,6 milj. euroa, jossa on vähennystä yli 1,0 milj. euroa. Tuotot valtionhallinnosta ja kuntasektorilta vähentyivät jonkin verran.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 9 Taulukko 3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2013 (1000 euroa) Vuosi 2013 toteutuma Vuosi 2013 tavoite Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2011 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 7 221 6 500 8 958 9 848 Maksullisen toiminnan muut tuotot 90 87 38 Tuotot yhteensä 7 311 6 500 9 045 9 886 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 201 313 279 Henkilöstökustannukset 3 234 3 840 4 512 Vuokrat 77 89 108 Palvelujen ostot 734 870 1 289 Muut erilliskustannukset 722 909 885 Erilliskustannukset yhteensä 4 968 6 021 7 073 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 711 840 1 046 Poistot 123 153 191 Korot 4 9 11 Muut yhteiskustannukset 820 928 1 094 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 658 1 930 2 342 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 626 6 045 7 951 9 415 KUSTANNUSVASTAAVUUS 685 455 1 094 471 (tuotot - kustannukset) Ylijäämä % tuotoista 9,4 % 7,0 % 12,1 % 4,8 % Tuotot % kustannuksista 110 108 114 105 Työllisyysvaroja ei ole käytetty maksulliseen toimintaan vuonna 2013. Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 4,6 milj. euroa eli 0,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 (kasvua 11,1 %). Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 58,2 %. Tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin, vaikka kustannusvastaavuus pieneni 6,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2012. Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 55,9 (tehollista työaikaa, vuonna 2012 45,8 henkilötyövuotta). Kasvua oli 10,1 henkilötyövuotta (22,1 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 7,8 milj. euroa (vuonna 2012 6,4 milj. euroa), kasvua 21,9 %. Kustannusten lisäys johtui henkilöstökustannusten kasvun (0,8 milj. euroa) lisäksi palvelujen ostojen (erityisesti kairauspalvelut, nousua 0,3 milj. euroa) kasvusta. Yhteiskustannukset olivat kasvusta huolimatta henkilötyövuotta kohden edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskustannukset nousivat enemmän kuin tuotot, mikä vaikutti kustannusvastaavuutta vähentävästi. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä nousi 19,2 prosenttiin (v. 2012 15,4 %), joten vuodelle 2013 asetettu tavoite 11 % ylitettiin. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 3,3 milj. euroa (2,3 milj. euroa vuonna 2012). Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 94 kpl (vuonna 2012 89 kpl), joten tavoite 80 kpl ylitettiin. Huolimatta EU:n ohjelmakauden päättymisestä vuoden 2013 lopussa EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi. Hankkeita oli käynnissä 44 kpl (vuonna 2012 37). EU-hankkeisiin tehtyjen henkilötyövuosien määrä (tehollinen työaika) oli 30,7 henkilötyövuotta (28,6 henkilötyövuotta vuonna 2012) ja tuottoja saatiin 2,2 milj. euroa (2,1 milj. euroa vuonna 2012). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeet muodostivat suurimman osan EU-hankkeiden tulokertymästä. EAKR-hankkeita oli käynnissä 25 kpl (19 vuonna 2012) ja tuottoja niistä kertyi 1,1 milj. euroa (v. 2012 0,9 milj. euroa). 7. puiteohjelman hankkeita oli käynnissä 5 kpl ja tuottoja kertyi 0,5 milj. euroa (v. 2012 0,4 milj. euroa). ENPI-ohjelman hankkeita oli meneillään seitsemän ja tuotot olivat 0,4 milj. euroa (v. 2012 0,3 milj. euroa). Merkittävimpiä EUhankkeita vuonna 2013 olivat EURARE (tulot 0,3 milj. euroa), ProMine (0,2 milj. euroa), JONI (0,2 milj. euroa) ja Pirkanmaan Poski (0,2 milj. euroa). Myös muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edellisvuodesta. Hankkeille tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 22,4 (v. 2012 15,8) ja tuotot olivat 2,3 milj. euroa (v. 2012 1,8 milj. euroa). Muista yhteisrahoitteisista hankkeista merkittävän osan muodostivat Tekesin rahoittamat julkisen tutkimuksen hankkeet, joita vuonna 2013 oli käynnissä yhteensä 17 kpl (9 kpl vuonna 2012). Näistä hankkeista Green Mining -ohjelmaan kuului 13 kpl (6 vuonna 2012). Tekes-rahoitteisten hankkeiden tuotot olivat 1,6 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2012). GTK osallistui monipuolisesti EU- ja muuhun yhteisrahoitteiseen toimintaan GTK:n strategisten tavoitteiden mukaisesti. Yhteisrahoitteinen toiminta on samalla edistänyt GTK:n verkostoitumista GTK:n vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 11 Taulukko 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2013 (1000 euroa) Vuosi 2013 toteutuma Vuosi 2013 tavoite Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2011 toteutuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 570 1 985 1 963 EU:lta saatu rahoitus 512 802 601 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 468 1 229 1 429 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 81 69 Tuotot yhteensä 4 550 4 097 4 062 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 91 134 126 Henkilöstökustannukset 3 867 3 113 3 141 Vuokrat 97 135 159 Palvelujen ostot 1 036 678 852 Muut erilliskustannukset 673 616 558 Erilliskustannukset yhteensä 5 764 4 676 4 836 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 880 732 790 Poistot 152 134 144 Korot 5 8 8 Muut yhteiskustannukset 1 014 808 827 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 051 1 682 1 769 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 815 6 358 6 605 OMARAHOITUSOSUUS -3 265-2 261-2 543 (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 58,2 % 50,0 % 64,4 % 61,5 % Työllisyysvaroja ei ole käytetty yhteisrahoitteiseen toimintaan vuonna 2013. Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 12 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa asetettujen sanallisten ja tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5). Taulukko 5. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2012-2015 TOTEUTUMA 2013 Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointitoiminta luo mahdollisuuksia mineraalisten raaka-aineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle (TL 1.1). GTK luo ratkaisuja ja teknologiaa ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle (TL 1.1, 3.2 ja 3.3) Tavoitteen mukainen toiminta. Toimintaa on painotettu yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarpeiden mukaisesti, mutta maastotoimintaa jouduttiin supistamaan merkittävästi laitoksen säästöohjelman vuoksi erityisesti GTK:n omaan rahoitukseen perustuvassa toiminnassa (mineraalivarojen arviointi, turvevarojen kartoitus). Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointia Pohjois- Suomessa ovat vaikeuttaneet edelleen epäselvyydet maanomistajan (Metsähallitus) tutkimuslupien myöntämisperusteista. Vuoden 2013 keskeisiä tuloksia mm: 4-vuotisen Suomen Hi-tech metallipotentiaaliarviointihankkeen loppuraportti (Suomessa merkittävää potentiaalia) GTK:n toimintaroolin muutos kallioperän 3Drakenteiden ja syvämalmipotentiaalin selvittämiseen (mineraalialan toimintaedellytysten varmistaminen pitkälle tulevaisuuteen) Turvevarojen kartoituksen kohdentaminen teollisuuden tarpeiden mukaisesti (turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarojen saannin turvaaminen) Kiviaines- ja pohjavesivarojen tutkimukset ( yhteisrahoitteisesti alueellisesti määritettyjen tarpeiden pohjalta) Tavoitteen mukainen toiminta. Keskeisiä tuloksia mm: Vahva osallistuminen Tekesin Green Miningtutkimusohjelmaan (yhteensä 13 hanketta v. 2013) uusille kotimaisille ja ulkomaisille malmityypeille luotu rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina (GTK Mintec tulot yht. 2,4 milj.euroa) Mittavan ProMine hankkeen onnistunut loppuun saattaminen GTK:n johdolla ja uusien tavoitteeseen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 13 GTK edistää luonnonvara- ja mineraalipolitiikkaa, sen vahvistumista ja kansainvälistymistä sekä tukee ministeriötä kehittämistyössä (TL 1.1). Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. GTK osallistuu osaltaan suostrategian valtioneuvoston 2012 periaatepäätöksen toimeen- panoon. (TL 3) GTK tuottaa osaltaan vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa tarvittavaa geologista tietoa (VN:n vesienhoidon toteutusohjelma vuoteen 2015) teemoina happamat sulfaattimaat, pohjavesialueet ja turvetuotannon vesistövaikutukset. liittyvien EU-hankkeiden käynnistyminen (mm. EU- RARE, Min4EU) GTK:n asiantuntijapanos Geoenergian hyödyntämisratkaisujen kehittäminen erityisesti suurkohteisiin Tavoitteen mukainen toiminta. Monipuolista toimintaa kotimaassa ja EU-tasolla, mm: GTK:n asiantuntijapanos YM-TEM-MMM kaivosten stressitestien kehittämiseen ja testien tulosten arviointiin Osallistuminen Kestävä kaivostoiminta ohjelman laadintaan ja Luonnonvaraselonteon päivittämiseen Vahva panostus EU-tason ohjelmavalmisteluun mm. EIP-RM- ja EIT-KIC verkostoissa Tavoitteen mukainen toiminta. Yhteensä 15 aineiston metatietokuvaukset valmistuivat, pääpaino geofysiikan ja happamia sulfaattimaita koskevissa aineistokuvauksissa. Tavoitteen mukainen toiminta.: Osallistuttu monin tavoin, mm: Osallistuminen luonnontilaisuusluokitusperiaatteita koskevaan ministeriöiden (MMM-YM) työryhmään Turvevarojen kartoituksen kohdistaminen luonnontilansa menettäneille suoalueille Luonnontilaisuusluokituksen huomioiminen GTK:n turveveroja koskevassa tilinpitopalvelussa Laaja turvetuotannon vesistövaikutustutkimus käynnistetty GTK:n johdolla yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa Tavoitteen mukainen toiminta. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden rakennekartoitukset jatkuneet yhteisrahoitteisina hankkeina alan toimijaverkoston kanssa Turvetuotannon vesistövaikutustutkimus (ks. ed.)

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 14 Taulukko 6: Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2013 toteutuma 2013 tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % - mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 56,8 56,3 59,2 58 - energiahuolto ja ympäristö 24,8 25,2 20,1 22 - maankäyttö ja rakentaminen 18,4 18,5 20,7 20 Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % 61,5 64,4 58,2 50 - osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 15,4 15,4 19,2 11 - hankkeiden lukumäärä 84 89 94 80 Maksullinen toiminta - tulot, milj. euroa 9,9 9,0 7,3 6,5 - ylijäämä, 1000 euroa 471 1 094 685 455 - ylijäämä, %:ia tuotoista 4,8 12,1 9,4 7 - henkilötyövuosikertymä 63,7 52,5 45,1 60 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset - laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl 5 4 3 2-5 - muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl 26 18 15 10-20 Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km 2 328 352 286 300 - raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. po. milj. m 3 208,7 203,8 170 100 - TWh 88 87 68 50 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 5 4 1 2 Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 14 13 17 18 Merigeologinen kartoitus - kartoitettu pinta-ala, km 2 400 600 650 500 - luotaukset, linja-km 2 400 1 969 1360 1000 Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä 40 57 52 45 Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin, ja ylitti ne maksullisessa toiminnassa selvästi. Resurssikehyksen pitkään jatkunut supistuminen ja vuonna 2013 toteutettu säästöohjelma heijastuivat kuitenkin omarahoitteisen toiminnan tuloksiin (kallioperän raaka-ainetutkimukset, turvevarojen kartoitus). Merigeologisen kartoituksen luotausmäärä heijastaa osaltaan maksullisia väyläselvityksiin liittyviä toimeksiantoja, joiden avulla myös kartoituksen pinta-alatavoite on saavutettu.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 15 1.4.1 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n asiantuntija- ja tietopalvelujen jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakiviä ovat käytännössä: toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittainen tarvekartoitus, tuotteistus ja tarjoomanhallinta sekä markkinointi. Laatujärjestelmän mukainen suoritteiden laadunvarmistus ja laadun kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien (7kpl), johtoryhmän CAF-itsearvionnin (huhtikuu) sekä GTK:n johdon vuosittaisen laatukatselmuksen avulla. Toimintavuonna on erityisesti kiinnitetty huomiota asiakaspalautteen hankkimiseen ja sidosryhmäodotusten luotaamiseen sekä siihen liittyvien menettelytapojen kehittämiseen. Uusi, TEM palvelutoiminnan suuntaviivojen mukainen palvelustrategia hyväksyttiin, ja strategia on konkretisoitu kehittämistavoitteiksi kolmella osa-alueella: (1) asiantuntijapalvelut, (2) tietopalvelutoiminta ja (3) sidosryhmähallinta. Asiakashallinnan teknisten ratkaisujen uudistamista selvitettiin 2014 uudistusten pohjaksi. Avainasiakkaiden hoitomallien pilotointi käynnistyi. Tietopalvelujen kehittämisen painopiste oli kohdistettujen palvelujen konsolidoinnissa. Uusi kokoava 'Hakku-palvelu' avattiin. Palvelu yhdistää perinteiset hakupalvelut, aineistopalvelut ja verkkokaupan yhdeksi asiakasnäkymäksi. Yleinen tavoite on edelleen tukea GTK:n palvelusuuntautuneisuutta ja luoda välineistöä kehittyneiden palveluratkaisujen luomiseen. Ensimmäiset uuden konseptin mukaiset markkinointia tukevat esitteet valmistuivat. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2011 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 16 Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 1,7 milj. eurolla 7,3 milj. euroon. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ml. kaivannaisteollisuus 4,3 milj. euron osuudellaan (vähennystä 0,4 milj. euroa). Vientiprojektitoiminta väheni 3,6 milj. eurosta 2,6:een milj. euroon. UM:n IKI-rahoituksella toteutettavien hankkeiden volyymi pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (2,0 milj. euroa). Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina 2011 2013 GTK oli kertomusvuonna edelleen haluttu toimija ja yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 94 yhteisrahoitteista hanketta (lisäystä 5 kpl edelliseen vuoteen nähden). EU-rahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 44 (lisäystä 7 kpl), joista EAKR-hankkeita oli 25 kpl (lisäystä 6 kpl). Naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI-CBC) hankkeita oli käynnissä edelleen seitsemän. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kuudesta 13:een. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2013 olivat mm. Euroopan metalli- ja hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä ekotehokkaiden ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotanto- ja talteenottomenetelmissä. Lisäksi hankkeissa kehitettiin innovatiivisia ja ympäristölle turvallisia menetelmiä kaivosten sulkemiseen sekä etsittiin uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat GTK:n koordinoima, v. 2013 päättynyt ProMine-hanke sekä EURARE-hanke, joissa molemmissa oli mukana laaja kansainvälinen konsortio. ProMine-hankkeessa tehtiin menestyksekkäästi mm. 4D-mallinnusta, synnytettiin uusia nanotuotteita ja kehitettiin ekotehokasta mineraalien prosessointia ja tiedonhallintaa. EURARE-hankkeessa pyritään mallintamaan ja arvioimaan Euroopan harvinaisia maametalleja ja kehittämään niiden innovatiivista ja kestävän kehityksen mukaista hyödyntämistä. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan yhtenä vahvana painopisteenä oli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 17 Verkkopalvelut Verkkosivujen aktiivista ylläpitoa ja sisällöllistä ja toiminnallisuuden kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Kävijämäärät olivat vuoden 2012 tasolla ylittäen yhteensä 278 000 käyntiä. Lisäksi karttapalveluissa vierailtiin 63 000 kertaa. Suosituimmat sivukokonaisuudet olivat suomenkielisillä sivuilla mineraalivarat- ja raaka-ainehuoltotulosalueen kohdennetut palvelut sekä populäärigeologinen sivukokonaisuus Geologia tutuksi. Englanninkielisistä sivuista suosituin oli Exploration in Finland sivukokonaisuus ja siellä aktiivikartta Mineral Deposits and Exploration, joka uudistettiin kertomusvuonna. Kuva 3. Kokonaiskäyntimäärät GTK:n verkkosivuilla vuosina 2010-2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 18 Kuva 4. Tietotuotteiden maksuttomat lataukset vuosina 2012 ja 2013 käyttäjäryhmittäin. Kertomusvuoden aikana verkkosivujen kehitystoimenpiteet painottuivat verkkovälitteisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Syksyllä julkaistiin tutkimusjulkaisujen hakupalvelu Summon, joka parantaa julkaisujen löydettävyyttä ja lisää käyttömahdollisuuksia. Toimintavuoden aikana kehitettiin myös uutta hakupalveluportaalia Hakku, jossa käyttäjille on laajasti tarjolla paikkatietotuotteita, julkaisuja ja karttoja sekä geologia-aiheisia valokuvia. Valtaosa palvelun tuotteista on maksuttomia. Palvelu julkaistiin Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa. Maankäytön suunnitteluun toteutettu Happamat sulfaattimaat karttapalvelu otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön. Myös erilliset mineraalivaratietokannat yhdistettiin yhdeksi tietokannaksi. GTK:n jatkoi geologisten karttatuotteiden avaamista käyttöön avoimen datan lisensoinnin periaatteella. Vuonna 2012 lanseeratun verkkokaupan kautta myytiin 1 035 julkaisua tai karttaa. GTK:n paikkatietotuotteisiin myytiin yhteensä 42 käyttöoikeutta pääosin kaivos- ja malminetsintäyhtiöille. GTK:n tietotuotelatausten kokonaismäärä oli vuonna 2013 (kuva 4) 35 000, jossa on noin kolmannes nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttömäärän nousua selittää tietotuotevalikoiman laajeneminen, jakelupalvelujen kehittämisen kautta saavutettu parempi käytettävyys sekä osan tuotteista lisensioinnin muuttaminen ns. avoimeksi tiedoksi, vapain jatkokäyttöoikeuksin. Facebook-yhteisöpalvelun pienimuotoinen käyttö tiedotteiden ja GTK-kuulumisten välityskanavana aloitettiin. GTK aloitti yhteistyössä Kaivannaisteollisuus ry:n, Kiviteollisuusliitto ry:n, Infra ry:n, Centria AMK:n sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa EAKR-rahoitteisen KaViKe-projektin, jonka tavoitteena on kehittää Suomen kaivannaisalan perustiedot sisältävä verkkosivustokokonaisuus.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 19 Verkostoituminen Kertomusvuonna GTK on kiinnittänyt lisääntyvästi huomiota kumppanuuksien ja verkostojen tavoitteellisuuden ja kokonaiskoordinaation parantamiseen. Verkostojen hyödyntämisestä on yhteisrahoitteisen toiminnan vahvistuessa tulossa yhä merkittävämpi menestystekijä. Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien (EIP SIP, ETP-SMR SRA, ERAMIN Research Agenda) edistäminen ja vahva osallistuminen aihepiirin Horisontti 2020 ohjelmiin. GTK osallistui myös EU:n ja USA:n raakaainealan tiedonvaihdon edistämiseen liittyviin yhteistyökeskusteluihin 'Raw Materials Supply Group' toiminnan kautta. Toiminta EuroGeoSurveys mineraalityöryhmässä (EGS MREG) sekä EIT-KIC konsortiossa on edelleen vahvistanut GTK:n asemaa tavoiteltuna kumppanina primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EuroGeoSurveys (EGS) asiantuntijaryhmineen kytkee GTK:n osaksi eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa, joka osallistuu EU:n tutkimusagendan muotoiluun ja vahvistaa jäsenten asemaa Horisontti 2020 hankehauissa. Kahdenvälisiä suhteita ulkomaisten sisarlaitosten kanssa on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin. Tutkijatasolla yhteistyön rakentuminen tapahtuu pääosin tieteenalakohtaisten työryhmien ja asiantuntijaverkostojen kautta. Kotimaassa hankeyhteistyö sektoritutkimuksen sisällä on tiivistymässä LYNET-verkostoon liittymisen myötä. Yliopistokumppanuutta syvennettiin edelleen tutkimuslaitteiden yhteiskäytön (SGL), yhteisprofessuurien sekä osaamiskeskittymien vahvistamisen lohkoilla. GTK:n koordinoima Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina tukee vahvasti Suomen mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoasiainministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että kehityspolitiikan uusissa avauksissa. Kotimaan verkostojen ja hankeyhteistyön pääpaino on kuitenkin yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa sekä luontaisten vahvuuksien ja raakaainepotentiaalin tuominen osaksi maakuntatason elinkeinopolitiikan päätöksentekoa. Asiakas/sidosryhmäpalaute Eri kanavien kautta kertynyt suora asiakaspalaute, asiakas- ja sidosryhmätapaamiset ja niiden yhteydessä toteutetut asiakaskyselyt olivat keskeisimmät palautteiden hankkimiskeinot. Näiden tapahtumien yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan ja sen kehittämiseen kohdistuvista odotuksista. Myös erilaisten hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatava palaute ovat merkittäviä sidosryhmäpalautteen tietolähteitä. Vuoden 2013 aikana GTK ei toteuttanut erillisiä laajoja asiakasmielipiteen kartoituksia vaan palautetta saatiin yllä mainituista projekteista, tilaisuuksista ja verkon kautta (sidosryhmien palautetta 130 kpl, yhteydenottoja GTK:n yleisneuvontakanavan kautta 700 kpl joista palautetta liittyen verkkopalveluihin, tietotuotteisiin, asiakaspalveluun, maastotöihin n. 50 kpl). Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta kokonaistyytyväisyys on palautteen perusteella hyvällä tasolla. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin toimitusaikataulujen pitävyys. Positiivisinä piirteinä GTK:n toiminnasta sidosryhmät mainitsivat mm. laadukkaat raportit, yhteistyön sujuvuus ja korkea osaamisen taso. Sidosryhmäpalautteesta, auditointien poikkeamista ja reklamaatioista laaditaan vuosittain katsaus GTK:n johdon laatukatselmukseen. Kokonaisuutena palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella sidosryhmät arvostavat GTK:n osaamista, hyvää yhteistyöhenkeä ja puolueettomuutta.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 20 Kehittämisehdotukset liittyen GTK:n palveluihin ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet vuonna 2013 laitekehitystä ja toimituskapasiteetin varmistamista. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK:n keskeiset henkilöstötavoitteet perustuvat toimintastrategioihin ja kohdistuvat osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, henkilöstörakenteen hallittuun muuttamiseen sekä motivoituneen työyhteisön kehittämiseen. Henkilöstötavoitteet soveltuvat luontevasti pidemmän aikavälin seurantaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 21 Taulukko 7. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta 2011 2013 2011 2012 2013 2013 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuodet yhteensä (toimintamenot) 614 607 589 596 - budjettirahoitteinen 584 578 554 574 - ulkopuolinen rahoitus 30 29 35 22 Henkilöstön hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 8,4 9,1 8,3 8 - lyhytaikaiset (1-3 päivää) sairauspoissaolotapaukset/htv 1,0 1,2 1,2 2 Organisaation osaaminen kasvaa - osaamisen indeksiluvun kehittyminen (mediaaniluku) 9,0 7,0 -* 9,75 - ulkomaiset hvt:t GTK:ssa ja kv-verkostohankkeiden htv-määrä, % -osuus kok. htv-määrästä 4,1 3,4 5,0 4,5 - huippututkijoiden osuus (%) tutkijoista -* 10,5 -* 11,5 - jatkotutkinnon suorittaneiden %-osuus tutkijoista 36,0 34,94 38,9 32 Toimintastrategiaa vastaava henkilöstörakenne - asiantuntijoiden %-osuus koko henkilöstöstä 50,2 52,1 53,2 49 Työnantajan kilpailukyky paranee - sisäinen työnantajakuva (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - ** 3,33 3,35 - - kokonaistyytyväisyys (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - ** 3,45 3,44 3,6 - johtaminen (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - ** 3,48 3,44 - -* ei toteutumalukua -** VM/Baro käyttöön v. 2012 Henkilöstöstrategian mukaista toimintaa jatkettiin sovittujen lähtökohtien mukaisesti. Henkilöstöstrategian keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka osaaminen kehittyy strategian mukaisesti. Rekrytoinnit vähentyivät selvästi edellisvuodesta. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja ei ollut. Hakemusten määrä yhtä avointa paikkaa kohti kasvoi, tätä selittää ainakin osittain avoimien paikkojen pienempi määrä. Valtaosa vuoden rekrytoinneista suuntautuivat geoalan asiantuntijatehtäviin. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus jatkoi hallittua kehitystä reilun prosenttiyksikön nousulla 53,2 %:iin. Lähtövaihtuvuus kasvoi edellisvuodesta ja koostui lähinnä vanhuuseläkkeelle siirtyvistä henkilöistä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 22 Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen (GTK-akatemia), esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotettiin erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Vuoden aikana käynnistettiin GTK:lle räätälöidyt uudet esimies- ja johtoryhmänvalmennukset. Lisäksi GTK:ssa pilotoitiin mentorointia. Osaamisen indeksilukua sekä huippututkijoiden osuutta tutkijoista ei vuoden 2013 osalta voitu tuottaa, sillä julkaisurekisteri oli päivityksen alla. Tilanne on väliaikainen ja osaamisindeksin julkaisua on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina. Henkilöstön kannustamiseen on pyritty vaikuttamaan mm. tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntöä kehittämällä ja palkkausjärjestelmän soveltamisen yhdenmukaistamisella. Hyvinvointia tuettiin yksikkö- ja työvirepäivien yhteydessä fyysiseen ja henkiseen työhyvinvointiin liittyvillä tilaisuuksilla. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrässä nähtiin toivottua laskusuuntaista kehitystä. Sairauspoissaolojen määrä (pv/htv) laski edellisvuoteen verrattuna, vaikka jäikin hieman korkeammaksi asetetusta tavoitteesta. Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä (1-3 päivää) pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintavuonna päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin tavoitteena ennaltaehkäisevän toiminnan entistä suurempi painotus. Toimintavuonna toteutettiin VM/Baro-henkilöstökysely. Vastausten yleistaso oli hyvä. Tuloksissa ei ollut havaittavissa suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Tulokset analysoitiin sekä kokonais- että yksikkötasolla ja analysoinnin pohjalta sovittiin tarvittavista toimenpiteistä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 23 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat oli 42,28 milj. euroa. Omasta budjettirahoituksesta vuoden 2013 talousarviorahoituksen osuus oli 39,31 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 2,64 milj. euroa. Vuoden 2013 toimintamenorahoitus (41,95 milj. euroa) oli 2,64 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2012 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 0,33 milj. euroa, josta työllistämisvaroja 0,07 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoitusta LIFE-hankkeisiin 0,26 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 52,5 milj. euroa, 2,8 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 52,3 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,2 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 11,9 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 23,0 % kokonaismenoista (vuonna 2012 24,1 %). 1.6.2 Talousarvion toteutuminen GTK:n tuottamat tulot tuloarviotileille olivat yhteensä 1,1 milj. euroa, mikä koostui arvonlisäverotuotoista ja ympäristöministeriön hallinnonalan muista tuloista. Määrärahamomenttien käyttö oli yhteensä 41,2 milj. euroa, mistä GTK:n nettomenot vuoden 2013 momentilla 32.20.01 olivat 37,8 milj. euroa. Maksettuja arvonlisäveroja oli yhteensä 3,3 milj. euroa. Julkisiin työvoimapalveluihin käytettiin 0,07 milj. euroa. Lisäksi käytettiin vuodelta 2012 siirtyneet GTK:n toimintamenomomentin 32.20.01 määrärahat 2,6 milj. euroa. Ympäristöministeriön määrärahasta aiemmilta vuosilta siirtynyttä osuutta käytettiin 0,1 milj. euroa. GTK:n vuoden 2013 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2014 1,55 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoituksesta 0,15 milj. euroa. 1.6.3 Tuotto ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma tehdään liikekirjanpidon perusteella, ja sen takia laskelman tuotot ja kulut poikkeavat talousarviokirjanpidon tuloista ja menoista joiltakin osin. Tilikauden kulujäämä oli 42,4 milj. euroa, joka on 2,9 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tuotot vähenivät 1,1 milj. euroa ja toiminnan kulut vähenivät 3,6 milj. euroa. Toiminnan tuotot olivat yhteensä 11,9 milj. euroa. Tuotoista 61,2 % (69,0 % vuonna 2012) kertyi maksullisesta toiminnasta. Maksullisen toiminnan myyntituotot olivat 7,2 milj. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 milj. euroa (19,4 %). Tuotot vientiprojekteista olivat 2,6 milj. euroa, jossa on vähennystä 1,0 milj. euroa. UM-rahoitteisten IKI-hankkeiden tuotot olivat 2,0 milj. euroa, jossa vähennystä 0,2 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Muun toiminnan tuotot olivat 4,6 milj. euroa, jossa oli lisäystä 0,6 milj. euroa. Ne koostuivat pääosin yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 4,55 milj. euroa (4,10 milj. euroa vuonna 2012). EU-rahoitteisten hankkeiden tuotot kasvoivat 2,1 milj. eurosta 2,2 milj. euroon. Muun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 2,3 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,5 milj. euroa.