E/98/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

Transkriptio

1 E/98/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 27 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 28 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 29 4 TASE 30 5 LIITETIEDOT 32 6 ALLEKIRJOITUS 41

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2009 vastasi tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti keskeiset tulostavoitteensa hyvin. Toiminta oli tuloksellista sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja laadunhallinnan näkökulmista. Usean vuoden kehittämistyön tuloksena kertomusvuonna käyttöönotettu GTK:n keskitetty tietojärjestelmä ja toteutetut kehittämistoimenpiteet, erityisesti strategioiden täsmentäminen ja ohjelmarakenteen uudistaminen, luovat hyvän perustan sekä laitoksen toiminnan tuloksellisuuden että palvelukyvyn edelleen kehittämiselle. Henkilöstövoimavarojen kehittämisen painopiste oli osaamisen kehittämisessä strategioiden priorisoimilla alueilla keskeisinä toimenpiteinä mm. huippuosaamisen kehittämisohjelman ja johtamiskoulutuksen toteutus. GTK:n toimintaa ja tulosta voidaan kertomusvuoden osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä jatkui kertomusvuonna korkealla tasolla, mutta taloudellisen tilanteen tiukentuminen niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti heijastui kertomusvuonna etenkin GTK:n maksullisen toiminnan volyymiin. Tuotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ylittivät silti tavoitteen ja olivat yhteensä 7,4 milj. euroa. Asiakasryhmien keskinäisissä osuuksissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kaivannaisteollisuus säilyi edelleen selvästi merkittävimpänä asiakkaana. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kääntyi suunnitellusti kasvuun sekä tulojen että henkilötyövuosien suhteen usean vuoden laskuvaiheen jälkeen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Verkkopalvelujen käyttö jatkoi kasvuaan. Maksuttomista verkkopalveluista on nopeasti kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Laitoksen taloudellinen tulos oli kokonaisuutena kohtuullinen, mutta siirtomäärärahatrendi jatkoi laskuaan edellisiin vuosiin verrattuna. Säästötoimenpiteiden seurauksena siirtomäärärahaa kertyi 1,7 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2008 ja 2,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Huomioiden laitoksen vuoden 2010 talousarvioon tehdyt leikkaukset alkaneen vuoden rahoitustilanteen hallinta edellyttää määrätietoisten säästötoimenpiteiden jatkamista. GTK:n keskeisen tehtäväalueen ja työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyivät kertomusvuonna konkreettisesti yhteiskunnan toiminnassa. Kaivannaistoiminnan arvokehitys ja investoinnit ovat olleet vahvassa kasvussa GTK:n kokoaman alan tuotanto- ja kansataloudellista merkitystä kuvaavan vuosittaisen tilastojulkaisun mukaan ( Kertomusvuonna saavutettiin luonnonvarat ja raaka-ainehuollon alueella merkittäviä tuloksia. EU:n Sustainable Mineral Resources Technology Platformiin liittyvä ProMine-hanke (Nanoparticle products from new mineral resources in Europe) alkoi GTK:n johdolla ( Hankkeessa on vahva teollinen osallistuminen ja siihen osallistuu 27 partneria 11 EU-maasta. 18 milj. euron kokonaisbudjetillaan se on GTK:n historia suurin EUhanke. Mineraalitekniikan palvelujen asiakaskunta laajeni ja GTK vahvisti asemaansa alan johtavana eurooppalaisena palvelujen tuottajana. Geologisten luonnonvarojen tilinpitoa koskeva kokonaissuunnitelma valmistui. Suunnitelma tulee toimimaan pohjana lähivuosien luonnonvarojen tilinpidon kehittämistyölle. Osana Fennoskandian kilven malmipotentiaalisuustutkimuksia julkaistiin kilven metallogeniaa koskeva kartta yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Arvio Suomen platinametallien tunnetuista ja oletetuista kokonaisvaroista valmistui US Geological Surveyn kehittämää menetelmää käyttäen osana laajempaa Suomen metallivarantojen arviointi-

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 työtä. Tulosten mukaan tunnetut platinametallivarannot ovat pieni osa oletetuista. Kertomusvuoden tutkimustulokset vahvistavat ja täsmentävät käsitystä Suomen kallioperän malmipotentiaalisuudesta. Suomen high-tech metallipotentiaalia koskeva monivuotinen arviointityö aloitettiin. Energiasektorilla GTK toimi aktiivisesti ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Turvevarojen kartoitustulos ylitti tavoitteen. Geoenergiatutkimusta vahvistettiin tavoitteen mukaisesti yhteistyössä korkeakouluverkoston ja alan teknologiayritysten kanssa. Tavoitteena ovat suuret energiakulutuskohteet ja erilaisia uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittäminen. Ydinjätteiden loppusijoitustutkimukset jatkuivat kansainvälisessä tutkimusverkostossa kanssa ja voimayhtiöiden tilaustutkimuksina turvallisten loppusijoitusratkaisujen kehittämiseksi. Kertomusvuonna alkoi monivuotinen kansainvälinen Grönlantiin kohdistuva tutkimushanke mannerjäätikön sulamisvesien mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi ydinjätteiden loppusijoitusoloihin. Hankkeeseen osallistuu useita alan organisaatioita mm. USA:sta ja englannista ja sen päärahoittajia kotimaiset ja -ulkomaiset voimayhtiöt. Maankäyttö ja rakentaminen -sektorilla painopiste oli taloudellisuuden ja ympäristönäkökohdat huomioivien suunnitteluratkaisujen edistämisessä kasvukeskusalueilla. Keskeisiä teemoja olivat valtakunnallinen maakairausrekisterin rakentamisen aloittaminen yhteistyössä Tiehallinnon (nykyään Liikennevirasto) ja alan konsulttien kanssa, pääkaupunkiseudun Länsimetrohanke, maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia koskevan verkkopalvelun rakentaminen yhteistyössä ympäristöhallinnon ja konsulttien kanssa sekä Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien kanssa rakennettu Geotietojärjestelmä. Kertomusvuonna valmistuneet maa- ja kallioperän karttatietokantakonseptien 1-versiot yhdessä keskitetyn tietojärjestelmän kanssa luovat hyvän perustan sekä toiminnallisen tuloksellisuuden että GTK:n palvelujen edelleen kehittämiselle kaikilla GTK:n toimintasektoreilla. Strategialinjausten täsmentämisen ja tutkimusohjelmarakenteen uudistamisen ohjaavina tekijöinä olivat palvelusuuntautuminen, huippuosaamisen kehittäminen ja kansainvälisyys. Huippuosaamisen kehittämisessä GTK keskittyy geologisiin luonnonvaroihin sekä niiden taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävää käyttöä tukeviin ratkaisuihin. Mineraalivarojen osalta GTK pyrkii Euroopan johtavaksi asiantuntijalaitokseksi, mihin EU-komission raaka-ainealoite ja INSPIREdirektiivin toimeenpano tarjoavat erinomaisen lähtökohdan. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Vuoden 2009 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asetti GTK:lle alustavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet, joita on tarkennettu tulossopimuksen liitteessä 3. Tarkennetut tavoitteet ja toteutumavertailu esitetään taulukossa 1. Alustavat vaikuttavuustavoitteet: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen sekä kotimaisten energialähteiden kestävän käytön edellytykset paranevat Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle sekä alueiden tasapainoiselle kehittymiselle.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Taulukko 1. Tarkennetut vaikuttavuustavoitteet ja toteutumatiedot. Tavoite 1. Kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat ja se luo edellytyksiä maankamaraa hyödyntävälle teollisuudelle ja työllisyyden kehittymiselle sekä alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. 2. Luotettava tietoperusta yhteiskunnan kestävälle kehitykselle vahvistuu ja luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. 3. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää. 4. Luonnonvarojen hyödyntäminen ja maankäyttöä koskevan suunnittelun ja päätöksenteon edellytykset paranevat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toteutuma Tavoitteen mukainen toiminta. Tavoitteen mukainen toiminta. Uudet sidosryhmätarpeiden mukaan laaditut tutkimusohjelmat otettiin käyttöön Yhteensä 270 julkaisua, joista 48 % luonnonvarat ja raaka-ainehuollon, 33 energia ja ympäristöhuollon ja 16 % maankäyttö ja rakentamisen alueelle. Tavoitteen mukainen toiminta. Toimintaa kohdennettu kasvukeskusten maankäyttö- ja rakentamistarpeisiin. Keskeisiä kohteita Länsimetron suunnittelu ja Tampereen kasvualue, jossa kehitetty verkkopalvelu (Geotietojärjestelmä) alueen suunnittelun tueksi. Yhteistyössä ympäristöhallinnon ja alan konsulttien kanssa rakennettu geokemiallisen taustapitoisuus -verkkopalvelu valmistui ja otettiin käyttöön. Julkistamistilaisuus sai runsaasti huomiota sekä mediassa että alan toimijoiden keskuudessa. Palvelu perustuu VN:n asetukseen pilaantuneen maan tutkimuksista ja kunnostuksesta. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän rakentaminen aloitettiin infra-alan toimijoiden kanssa tavoitteena suunnittelukustannusten säästäminen ja ympäristönäkökohtien huomioiminen. Tavoitteen mukainen toiminta. Myönteinen kehitys laadittujen tietopalvelujen ja maksullisen toiminnan kehittämissuunnitelmien sekä uudistetun tiedonkeruu- ja tutkimusohjelmarakenteen ohjaamana. Laadittu yhteensä 52 kirjallista lausuntoa, osa maksullisina, keskeisinä aihepiireinä maakuntakaavoitus, Natura-alueet, ympäristövaikutusten

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 5. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän energiahuollon tuontiriippuvuus vähenee ja kotimaisten korvaavien energialähteiden käyttö tehostuu. arviointi ja vesien hoitosuunnitelmat Osallistuttu merkittävällä asiantuntijapanoksella useisiin kansallisiin ja EU:n valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin (mm. kansallinen suo- ja turvestrategia, maakuntakaavoitus, INSPIREdirektiivi, meristrategiadirektiivi) Tavoitteen mukainen toiminta. Turvevarojen kartoitus- ja raportointitavoitteen ylitys. Geoenergiatutkimuksen vahvistaminen. Ydinjätteiden loppusijoitustutkimukset sekä kansainvälisessä tutkimusverkostossa että voimayhtiöiden tilaustutkimuksina. Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2009 vastaavat tulossopimuksessa ja sen liitteissä asetettuja vaikuttavuustavoitteita. GTK:n keskeisillä tehtäväalueen, kaivannaistoiminnan, arvokehitys ja investoinnit ovat olleet vahvassa kasvussa GTK:n kokoaman alan tuotanto- ja kansataloudellista merkitystä kuvaavan vuosittaisen tilastojulkaisun mukaan Mineraalisten raakaaineiden hinnat ovat olleet nousussa ja raaka-aineiden tarve ja käyttö lisääntyvät, mikä yhdessä EU:n komission raaka-ainealoitteen kanssa luo hyvät edellytykset alan toiminnan kasvulle Suomessa myös lähi vuosina. Alun perin GTK:n tutkimuksiin perustuvien suurten kaivosten, Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoksen, toiminta vakiintui kertomusvuonna. Niin ikään GTK:n löytämien Sodankylän Kevitsan nikkeli-kupari-platina-esiintymän ja Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän hyödyntämisestä tehtiin kaivoksen rakentamispäätökset. Metallien hinnat alkoivat nousta loppuvuodesta, mikä tulee edesauttamaan muiden jo pitkälle edenneiden kaivoshankkeiden etenemistä. Kaivostoiminnan kansan- ja aluetaloudellinen merkitys kasvaa entisestään. Luonnonvarojen esiintymistä koskevien GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä jatkui kertomusvuonna edelleen monipuolisena ja vilkkaana, mutta ole kuitenkin alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Kaivosalan suhdannenäkymien kohentuminen näkyi mm. GTK:n mineraaliteknisten palveluiden hyvänä kysyntänä loppuvuodesta. GTK vahvisti edelleen verkostoitumistaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina ja uusien aktiivisena valmisteluna. Strategisia kumppanuuksia solmittiin teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa, varsinkin luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmastomuutokseen (sektoritutkimusyhteistyö, EU-yhteistyö) sekä geoenergian hyödyntämiseen liittyvissä tutkimuksissa. GTK osallistui aktiivisesti Suomen Vuoriklusterin kehittämiseen ja EU:n raaka-aineita koskevan aloitteen mukaisiin jatkoselvityksiin. GTK aloitti Suomen mineraalistrategian prosessin suunnittelun yhdessä sidosryhmien kanssa. Strategia on tarkoitus saada valmiiksi lokakuussa GTK:n vahva panos EU:n komission Sustainable Mineral Resources Technology Platformissa johti Promine-hankkeen (Nano-particle products from new mineral resources in Europe) käyn-

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 nistymiseen ( Kyseessä on kaikkein aikojen laajin GTK:n koordinoima EU-rahoitteinen tutkimushanke. Hankkeen budjetti on 18 milj.. Ja siihen osallistuu 27 partneria 11 eri maasta. Hankkeessa on vahva teollisuuden osallistuminen ja haasteelliset innovaatiotavoitteet. Toiminta energiahuollon tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi vahvistui edelleen yhteistoiminnassa korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa. Geoenergian käyttö on vahvassa kasvussa sekä suurkiinteistöissä että pientaloissa. Uutuutena ovat ns. hybridiratkaisut, joiden kehittämiseen GTK osallistui kertomusvuonna aktiivisesti. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvät tutkimukset jatkuivat tavoitteiden mukaisesti kansainvälisessä tutkimusverkostossa sekä voimayhtiöiden tilauksina. Ydinenergian näköpiirissä oleva lisärakentaminen Suomessa luo kasvavaa kysyntää GTK:n asiantuntemukselle. GTK tuki kertomusvuonna ministeriötä tulossopimuksen mukaisesti kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä keskeisinä asioina kaivosrekisterin ja kaivossektorin verkkopalvelujen kehittäminen sekä kaivoslain uudistaminen Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja tuottavuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano kuuluvat oleellisena osana GTK:n strategiaan. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tavoitteita tukevat toimenpiteet: 1. GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä koskeva, TEM:n (KTM:n) tuottavuusohjelmassa asetettu henkilöstön vähentämistavoite vuoteen 2011 oli yhteensä 140 henkilötyövuotta. Osana tuottavuusohjelman toteutusta GTK:n henkilötyövuosien vähennys toimintavuonna oli 11 henkilötyövuotta ja vähennysvelvoitteen toteuma vuoden 2009 lopussa yhteensä 123 henkilötyövuotta. 2. GTK siirsi toukokuun alusta lukien palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon rutiinitehtävien hoidon valtiokonttorin Mikkelin palvelukeskukseen sekä marraskuun alusta lukien vaiheittain taloushallinnon tehtäviä aluksi maksuliikenteen, laskujen käsittelyn ja järjestelmien pääkäyttäjätoimintojen osalta valtiokonttorin Joensuun palvelukeskukseen. 3. Hallinnon e-järjestelmiä kehitettiin edelleen ja järjestelmämuutoksina otettiin käyttöön matka-asiainhallintajärjestelmä M 2. Lisäksi aloitettiin uuden tilaustenkäsittelyjärjestelmän (TILHA) käyttöönottoprojekti. Uudistusten käyttöönoton myötä saavutetaan henkilötyösäästöjä linjaorganisaatiossa. 4. GTK selvitti ja toimitti tilastokeskukselle valtionhallinnon tuottavuuden mittaushankkeeseen liittyen valtion tuottavuustilaston edellyttämät tiedot GTK:n osalta vuodelta GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden tehostamisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta kohderyhmänä keskijohto. Lisäksi

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. 6. Toiminnan ohjaamisen ja tuloksellisuuden parantamiseksi otettiin osana työ- ja virkaehtosopimusratkaisua käyttöön uudistettu henkilökohtaisen palkanosan malli. 7. Osaamispotentiaalin hyödyntämisen tehostamiseksi esimiestyössä otettiin käyttöön urapolkukartta. Urapolkukartta sisältyy ves/tes-ohjeistoon ja toimii myös yhtenä palkkausjärjestelmän soveltamisohjeena. 8. Rekrytointeja suunnattiin strategian mukaisiin avaintehtäviin ja huippuosaamisen kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma toteutettiin varatun rahoituksen puitteissa. 9. Geotietojärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin. Työ kohdistuu GTK:n tietopääomaan ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Aineistotyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu sekä tutkijoiden henkilötyön määrän että aineistojen laadun osalta Toiminnan taloudellisuus Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat päätulosalueittain vuosilta 2007, 2008 ja 2009 on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Henkilötyövuosikertymät päätulosalueittain (vanha tulosaluejako) vuosina HTV:t Päätulosalueet 2007 % 2008 % 2009 % Geologinen kartoitus 135,9 17,6 140,0 20,3 140,7 21,1 Tutkimus ja kehittäminen 208,3 27,0 193,8 28,0 223,0 33,5 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 327,0 42,3 240,1 34,7 206,8 31,1 Tiedonhallinta 101,7 13,1 117,5 17,0 95,3 14,3 YHTEENSÄ 772,9 100,0 691,4 100,0 665,8 100,0 Taulukko 3. Kustannukset päätulosalueittain (vanha tulosaluejako) vuosina ja tulossopimuksen tavoiteosuudet Kustannukset milj. Päätulosalueet 2007 % 2008 % 2009 % % Tavoite 2009 Geologinen kartoitus 11,9 20,1 11,9 21,0 12,1 21,7 18,0 Tutkimus ja kehittäminen 16,3 27,5 15,9 28,1 19,6 35,0 28,0 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 23,7 40,2 20,3 35,8 17,5 31,3 39,0 Tiedonhallinta 7,2 12,2 8,6 15,1 6,7 12,0 15,0 YHTEENSÄ 59,1 100,0 56,7 100,0 55,9 100,0 100,0

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Geologisen kartoituksen suhteellinen osuus henkilötyövuosista ja kustannuksista on pysynyt melko vakaana tarkastelujakson aikana. Tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueen suhteellinen osuus kasvoi selvästi vuonna 2009 tutkimusohjelmien perustamisen myötä. Tulosalue nousi GTK:n suurimmaksi tulosalueeksi, sekä henkilötyövuodet että kustannukset kasvoivat vuonna Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin osuus on vähentynyt viime vuosina. Etenkin metallien etsinnän ja arvioinnin henkilötyövuodet ja kustannukset ovat pienentyneet. Etsintä ja arviointi oli kuitenkin toiseksi suurin tulosalue vuonna Tiedonhallinnan tulosalueen henkilötyövuosimäärät ja kustannukset vähenivät vuonna Vähennys liittyy hankerakenteen uudistamiseen, tiedonhallinta ei ollut enää oma seurantakohteensa. Vuoden 2009 alusta lukien vanhan tulosaluejaon korvasi vaikuttavuusalueet. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat vaikuttavuusalueittain on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Henkilötyövuosikertymät ja kustannukset vaikuttavuusalueittain vuonna 2009 Vaikuttavuusalueet htv % milj. euroa % Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 349,0 52,4 30,3 54,2 Energiahuolto ja ympäristö 152,7 22,9 12,3 22,0 Maankäyttö ja rakentaminen 164,1 24,7 13,3 23,8 Yhteensä 665,8 100,0 55,9 100,0 Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa luonnonvarojen ja raaka-ainehuollon osuus oli suurempi kuin kahden muun vaikuttavuusalueen yhteensä. Energiahuollon ja ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen suhteelliset osuudet olivat lähellä toistensa tasoa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,4 milj. euroa. Ne ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,0 milj. euroa) 1,4 milj. eurolla. Tuotot jäivät 2,7 milj. euroa vuoden 2008 tuottoja pienemmiksi. Maksullisen toiminnan kannattavuustavoite, 5 prosentin ylijäämä tuotoista, ylitettiin kuitenkin selvästi. Toteutunut ylijäämäprosentti oli 14,3. Ylijäämää kertyi 1,06 milj. euroa, joka on 0,76 milj. euroa enemmän kuin ministeriön asettama ylijäämätavoite 0,3 milj. euroa. Ylijäämä oli ennakoitua korkeampi johtuen henkilökustannusten osuuden noususta kustannusrakenteessa. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista oli 47,3 (tehollinen työaika). GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saatiin liiketaloudellisista suoritteista. Vientiprojektien tuottojen vähentyminen vaikutti eniten tuottotilanteeseen. Vientiprojekteista vuonna 2009 saadut tuotot olivat 2,2 milj. euroa (vuonna ,1 milj. euroa ja vuonna ,3 milj. euroa). Vientiprojekteista lentogeofysiikan hankkeet ulkomailla tuottivat toiminnan päättyessä vuonna ,3 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2008). Vuoden 2009 vientihankkeista Ugandan kartoitushankkeet tuottivat 1,3 milj. euroa (vuonna 2008 Afrikan kartoitushankkeista saatiin tuloja 0,6 milj. euroa). Vuonna 2009 käynnistyi ulkoministeriön tuella useita ns. IKI-hankkeita, jotka tuottivat tuloja 0,4 milj. euroa. Tuotot koti- ja ulkomaiselta elinkeinoelämältä olivat 4,5 milj. euroa (vuonna ,2 milj. euroa). Näistä suurin osa oli tuottoja kaivannaisteollisuudelta, vuonna ,5 milj.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 euroa (vuonna ,6 milj. euroa). Tuotot muulta teollisuudelta ja elinkeinoelämältä olivat 1,9 milj. euroa (vuonna ,5 milj. euroa). Taulukko 5. Maksullisen toiminnan kannattavuus TUOTOT (1000 euroa) Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Suunnitelma 2009 Muutos 2009/2008 Muutos- % Toteuma vrt. suunn Tot.-% suunnitelmasta Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot ,1 % ,9 % Maksullisen toiminnan muut tuotot ,0 % 38 TUOTOT YHTEENSÄ ,7 % ,6 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Henkilöstökustannukset ,8 % Vuokrat ,7 % Palvelujen ostot ,1 % Muut erilliskustannukset ,3 % Erilliskustannukset yhteensä ,3 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,5 % Käyttöjäämä-% 33,4 % 34,4 % 35,0 % 32,9 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,3 % Poistot ,2 % Korot ,5 % Muut yhteiskustannukset ,6 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,6 % KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,2 % ,4 % YLIJÄÄMÄ (+) ,3 % ,3 % Ylijäämä-% 12,5 % 14,9 % 14,3 % 5 % Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 281,34 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 2,9 milj. euroa. Vuoteen 2008 verrattuna tuotot kasvoivat 0,9 milj. eurolla ja vuoteen 2007 verrattuna 0,4 milj. eurolla. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 56,2 %, joten tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin. Kustannusvastaavuusprosentti parani 6,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2008 verrattuna. Kustannusvastaavuus kertoo viraston oman rahoitusosuuden ja riippuu saadun rahoituksen ehdoista, mm. kustannusten tukikelpoisuudesta. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,2 milj. euroa (1,9 milj. euroa vuonna 2008 ja 2,0 milj. euroa vuonna 2007). Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 34,2 henkilötyövuotta (tehollinen työaika) ja osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 9,2 % (vuonna ,6 %). Tavoite vuodelle 2009 oli 11 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 82 kpl (tavoite 80 kpl). Euroopan Unionin rahoituksen ohjelmakauden hanketoiminta aktivoitui vuonna Seitsemän uutta hanketta alkoi ja osassa jo aiemmin rahoituspäätöksen saaneista hankkeista toiminta pääsi kunnolla alkamaan. EU-toiminnan volyymi henkilötyövuosilla mitattuna oli 12,2, kun vastaavat luvut vuonna 2008 olivat 6,2 htv ja vuonna ,1 htv. Muu yhteisrahoitteinen toiminta on säilynyt noin 20 htv:n tasolla. EU-hankkeiden määrä on ollut noin 30 sekä vuonna 2009 että Kokonaistuotoista eri lähteistä saatu EU-rahoitus yhteensä oli 1,1 milj. euroa (vuonna ,4 milj. euroa). Valtionhallinnosta saatiin muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja 0,8 milj. euroa, joista Tekesiltä saatujen tuottojen osuus oli 0,5 milj. euroa (vuonna ,9 milj. euroa, Tekes-tuotot 0,3 milj. euroa). Vuonna 2009 käytettiin Suomen Akatemian rahoitusta 0,16 milj. euroa. Suomen Akatemian momenttiin GTK:lla oli kirjausoikeus, ja vastaava rahoitus otettiin mukaan yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tuottoihin.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT (1000 euroa) Toteuma 2007 Toteuma 2008 Toteuma 2009 Suunnitelma 2009 Muutos 2009/2008 Muutos-% Yhtesirahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus ,4 % EU:lta saatu rahoitus ,8 % Muu valtionhallinnon ulkopuol. rahoitus ,7 % Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot ,8 % TUOTOT YHT- EENSÄ ,8 % KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Henkilöstökustannukset ,7 % Vuokrat ,8 % Palvelujen ostot ,9 % Muut erilliskustannukset ,1 % Erilliskustannukset yhteensä ,2 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,2 % Käyttöjäämä-% -36,0 % -50,8 % -40,0 % -17,9 % Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,3 % Poistot ,9 % Muut yhteiskustannukset ,1 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,2 % KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,2 % KUSTANNUSVASTAAVUUS ,7 % Kustannusvastaaavuus-% 55,1 % 50,0 % 56,2 % 50 % Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 399,86 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu GTK:n talousarvioesityksen valmistelussa ministeriön vahvistamiin ja tulossopimuksen liitteessä 3 täsmennettyihin sanallisiin sekä tunnuslukutavoitteisiin ja niiden toteutumavertailuun (taulukot 7 ja 8). Taulukko 7. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot. Geologinen kartoitus TAVOITTEET 2009 TOTEUTUMA 2009 Geologisen kartoituksen painopiste on kallio- ja maaperäprosessien uudistamiseen liittyvissä karttatietokantojen rakentamisessa sekä ympäristö-, taajama- ja merenpohjan yhteisrahoitteisissa hankkeissa koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa. Valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän rakentaminen aloitetaan infra-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteen mukainen toiminta. Kallio- ja maaperän karttatietokantojen 1.0 versiot valmistuivat. Kansainvälinen yhteistyö mm. One- Geology-ja INSPIRE -verkostossa geotietomallien ja käsitteiden harmonisoimiseksi. Happamien sulfaattimaiden kartoitushanke sidosryhmien kanssa Länsi-Suomessa. Tampereen seudun yhteisrahoitteisen kartoitushankkeen 1. vaihe valmistui Merenpohjan kartoituksen painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa (merenpohjan soravarat, luonnon monimuotoisuuden taustatiedot). Aloitettiin. Solmittiin aiesopimus Tiehallinnon kanssa, laadittiin hankesuunnitelma InfraTM-ohjelmaan/Tekes sekä metatietokantamäärittely. Geologiseen kartoitukseen liittyvä vientiprojektitoiminta on aktiivista. Luonnonvarat Luonnonvarojen arviointitoiminnan kohteina ovat malmipotentiaalin kartoitus, luonnonkiviesiintymät, turvevarat, kiviainekset, teollisuusmineraalit sekä perus- ja jalo-metallit. Oli aktiivista v IDA- ja NDF-rahoitteiset kartoitusprojektit käynnissä Ugandassa (kallioperä) GTK:n johdolla, Nigeriassa (geokemia) BGS:n johdolla, valmisteltu useita kartoitusprojekteja useisiin Afrikan maihin ja Aasiaan (Laos). Tavoitteen mukainen toiminta. Malmipotentiaalikartoituksissa valmistui 9 laajaa raporttia. Aloitettiin Suomen high-tech metallipotentiaalin selvittäminen. Arvio Suomen PGE-metallien tunnetuista ja oletetuista kokonaisvaroista valmistui ja julkaistaan

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Pohjavesi-esiintymien arviointia suoritetaan suurilla pohjavesimuodostumilla yhteisrahoitteisesti ympäristöhallinnon ja alan yritysten kanssa. Tutkimus ja kehittäminen Geologisten luonnonvarojen tilinpitokonseptin laajentaminen kiviaineksista muihin mineraalisiin luonnonvaroihin sekä kaivostoiminnan ja rakentamisen sivutuotteisiin ja jätteisiin aloitetaan. Tieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä vahvistetaan luonnonvarojen kestävän käytön ja ilmastomuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien aihepiireissä osana EU:n yhteistä toimintapolitiikkaa. Kehittämisalueina ovat luonnonvarojen tilinpidossa ja elinkaaritarkastelussa käytettävät menetelmät, raaka-aineiden kestävään käyttöön tähtäävät teknologiat sekä geoenergian hyödyntämispotentiaali. kansainvälisesti v Metallogenic Map of the Fennoscandian Shield 1: julkaistiin yhteistyössä Routsin (SGU), Norjan (NGU) ja Venäjän (State Mineral Company, Vsegei) kanssa. Luonnokivitutkimusten painopiste oli maksullisissa toimeksiannoissa Itä-Suomessa. Turvevarojen kartoituksessa tavoitteen ylitys (ks. taulukko 8). Kiviainestutkimuksia yhteisrahoitteisesti Päijät- Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteen mukainen toiminta. Yhteisrahoitteiset hankkeet (12 kpl) painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomen pohjavesialueille. Tavoitteen mukainen toiminta. Geologisten luonnonvarojen tilinpitokonseptin kokonaissuunnitelma valmistui. Alustava suunnitelma kaivostilastoinnin kehittämisestä annettu ministeriölle. Tavoitteen mukainen toiminta. EU:n ProMine hankkeen käynnistyminen, aktiivinen osallistuminen alan asiantuntijaryhmiin sekä EU:n Raw Materials Initiative valmistelutyöhön EU-verkostossa. Ilmastomuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoiminen teemaa koskien GTK liittyi EU:n Energverkostoon, EU-rahoitteinen monivuotinen GTK:n johtama BaltCICA hanke jatkui, useita hankkeita valmisteltiin EU:n tutkimusverkostossa. Tavoitteen mukainen toiminta. Luonnovaratutkimus: Tilinpito ja tilastointi Materaalivirta- ja elinkaarilaskennan kehittäminen kotimaisessa (OY/Thule Instituutti, SYKE) ja EU:n tutkimusverkostossa, julkaisukäsikirjoitus valmistui. Keskeiset malmitietokannat viety verkkopalveluun, teollisuumineraalitietokanta verkkoon Q1/2010. Malmipotentiaalitutkimus: Velkakonversiorahoitukseen pohjautuvat rakennemallit valmistuivat keskeisiltä malmipotentiaalialu-

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Tiedonhallinta Tiedonhallinnan alueella tärkeimpiä tavoitteita ovat geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmän toteuttaminen ja karttahallinnan kehittäminen, aineistokuvauksien tason ja priorisoinnin määrittäminen direktiivin mukaisesti sekä verkkopalvelujen kehittäminen huomioiden kansalliset teemaportaalit. eilta. Aineistot yrityspartnereiden käytössä. Teknologian kehittäminen: Aktiivinen osallistuminen EU:n Sustainable Mineral Resources Technology Platform- työskentelyyn. Promine-hankkeen (Nano-particle products from new mineral resources in Europe) käynnistyminen. Useat rikastusteknologiset kehitystyöt mineraalitekniikan laboratoriossa kaivosteollisuuden toimeksiantoina. Geoenergiatutkimus: Erityisesti suurten energiakulutuskohteiden ja ns. hybridiratkaisujen aktiivinen kehittäminen korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa maksullisina ja yhteisrahoitteisina hankkeina. Tavoitteen mukainen toiminta. GTK:n keskitetty tiedonhallintajärjestelmä laajamittainen käyttöönottovaihe alkoi. Keskeisten tietoaineistojen kuvaustiedot (metataso) valmistuivat INSPIRE-direktiivin vaatimusten mukaisesti. Teemakohtaisten verkkopalvelujen kehittäminen aloitettu keskeisimpien sidosryhmätarpeiden pohjalta.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Taulukko 8. Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat toteutuma 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2009 tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % - geologinen kartoitus tutkimus ja kehittäminen luonnonvarojen etsintä ja arviointi tiedonhallinta Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 8,5 7,6 9, hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta - tulot, milj. Euroa 14 10,1 7,4 6 - ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 12,5 14,9 14,3 5 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset - laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus - kartoitettu pinta-ala, km luotaukset, linja-km Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä muut julkaisut ja artikkelit, lukumäärä Verkkopalvelujen käyttö - ulkoisten käyntien lukumäärä, (1000) ? exploration sivut, (1000) karttapalvelut, (1000) muut tietopalvelut, (1000) GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin. Tieteellinen julkaisuaktiviteetti jäi kuitenkin jonkin verran tavoitteista siitä huolimatta, että t&ktulosalueen suhteellinen osuus kasvoi kertomusvuonna. Julkaisumäärän pieneneminen selittyy sekä tavanomaisesta julkaisukierron vaihtelusta että uuden tutkimusohjelmarakenteen muutosvaiheesta.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n kertomusvuonna uudistetun strategian keskeisenä lähtökohtana on palvelusuuntautuneisuuden edelleen vahvistaminen laitoksen koko toiminnan ohjauksessa. Uudistetun tiedonkeruuja tutkimusohjelmarakenteen tavoitteena on tutkimustoiminnan suuntaaminen sidosryhmien ja yhteiskunnan kannalta keskeisten haasteiden ohjaamana. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen toiminnan kattavan laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Laatujärjestelmän kehittäminen tapahtuu toimintaprosesseittain laatupäällikön koordinoimana. Laatudokumentaation uudistamista sähköistettyjä tiedonkeruuprosesseja vastaavaksi jatkettiin. Laatuvastaavien tehtävänä on kehittää prosessien toimivuutta ja ohjeistusta sekä koota vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien (7 kpl) sekä tulosalueittain ja laitostasoisena toteutettujen laatukatselmusten avulla. Vuoden aikana laadittiin lisäksi sekä tietopalvelujen että maksullisten asiantuntijapalvelujen kehittämissuunnitelmat, joita täydennetään konkreettisilla yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Ministeriön asiakasstrategiaprosessi toimii osaltaan kehyksenä laitoksen tavoitteenasettelulle. Kertomusvuonna valmistui sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa. Selvitys kattaa alan keskeiset toimijat ja raaka-aineiden tarvitsijat Suomessa. GTK:n etsintästrategia ja menetelmät saavat yleisesti myönteisen arvion. Omavaraisuutta pidetään strategisesti merkittävänä seikkana. Ympäristötekijöiden merkityksen korostuminen tulevaisuudessa voi entisestään lisätä paineita kotimaisiin raaka-aineisiin. Selvitys nostaa esiin useita ehdotuksia GTK:n toiminnan ja roolin kehittämiseen. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. Maksullisen toiminnan tulotavoite ylittyi, mutta taloudellinen taantuma näkyi tulojen selvänä laskuna vuoteen 2008 verrattuna. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä, ja kaivannaisteollisuus pysyi merkittävimpänä yksittäisenä asiakasryhmänä, vaikka senkin laskutus väheni merkittävästi etsintätoiminnan hiipumisen myötä. Vientiprojektitoiminnan tulojen elpyminen alkoi monivuotisen Ugandan kartoitushankkeen ja UM:n IKI-rahoituksella käynnistyvien hankkeiden myötä. GTK oli myös kertomusvuonna haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kääntyi kasvuun kertomusvuonna sekä toiminnan tuottojen että toimintaan käytettyjen htv-määrien suhteen (ks. lähemmin taulukko 6 ja kuva 2). Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 82 yhteisrahoitteista hanketta, joista kolmasosa EU:n osarahoitukseen perustuvia. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin on ProMine-hanke, joka käynnistyi GTK:n johdolla pitkällisen valmistelutyön jälkeen. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 * ,0 milj ,1 milj ,4 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina * sisältää v yhtiöitetyn kemian laboratorion tuottoja yhteensä 2,1 milj.euroa htv:t 38, htv:t 30, htv:t 34,2 EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Käyttäjämäärien kasvu jatkui ja erityisesti ammattikäyttäjille tarjottavaa palvelua (rajapintapalvelut, latauspalvelut) on lisätty. Entistä tarkemman kävijäseurannan mahdollistavan sovelluksen käyttöönotto mahdollistaa jatkossa suoran asiakaspalautteen hankinnan myös verkkopalvelujen osalta. Kertomusvuoden aikana kävijämäärät GTK:n internetsivuilla olivat hienoisessa nousussa. Malminetsintäyhtiöille suunnattujen englanninkielisten Exploration-sivujen Exploration News ja Active Map Explorer -karttapalvelu keräsivät runsaasti vierailijoita. Exploration-sivujen kävijämäärä säilyi edellisvuoden tasolla. Sivuilla oli yhteensä käyntiä. Myös GTK:n julkaisusivukokonaisuus sekä uutissivut keräsivät runsaasti englanninkielisiä kävijöitä. GTK:n tarjoamien kartta- ja hakupalveluiden kävijämäärien kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, Geotietoosion karttasivu, tutkimus-sivukokonaisuus tutkimushankkeineen sekä uutiset ja artikkelit. Vuodesta 2008 on verkkosivujen kautta voinut tilata tiedon sivuille ilmestyneistä uusimmista valtausraporteista sekä GTK:n julkaisuista, artikkeleista ja tiedotteista. Tämä nk. RSS-syötepalvelu on ollut erittäin suosittu.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kävijämäärät Karttapalvelut Hakupalvelut Exploration Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina Verkostoituminen GTK jatkoi kertomusvuonna verkostomaista toimintatapaansa ja sen kehittämistä. Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa oli vilkasta ja ja laajeni muun muassa SADE-ohjelman hakemusvalmisteluun paikkatietojen palveluratkaisujen kehittämisessä, ympäristö- ja luonnonvaratiedon tietopalvelujen ja tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen ja käytettävyyden parantamisessa, INSPIRE-työryhmissä ja useissa muissa tutkimustoiminnan kansallisten edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa. Yhteistyössä yliopistojen kanssa toimiva Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) vakiinnutti toimintansa. Lisääntyvää verkostohakuisuutta kuvastavat osaltaan myös vuosittaiset yhteistyöneuvottelut ja yliopistojen kanssa laaditut yhteistyösopimukset. GTK:n asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Konkreettinen yhteistoiminta VTT:n kanssa aktivoitui kertomusvuonna merkittävästi TEKES-ohjelman ja yhteisten kansainvälisten hankkeiden valmistelun myötä. Verkostomaisena rakenteena tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri aloitti toimintansa. Vuonna 2010 yritysverkostoissa edistettävistä teemoista keskeisimmiksi nousivat geoenergia ja valtakunnallinen maakairausrekisteri. Mineraalisektorin kansainvälistyminen heijastui ulkoministeriön kanssa tiiviissä yhteistyössä loppuvuodesta toteutetun seminaarin teemoissa, jotka käsittelivät kaivostoimintaan liittyvien rahavirtojen läpinäkyvyyttä kehitysmaissa (EITI-prosessi) ja yhteispohjoismaista Minerals for Development -aloitetta. Kansainvälinen verkostoyhteistyö jatkui vahvana. Uutena elementtinä nousi vahvasti esiin EU:n raaka-ainealoite (RMI), jonka tiimoilta osallistuttiin sekä komission asettaman työryhmän että Eurogeosurveys (EGS)-verkoston työskentelyyn. EGS:n toiminta aktivoitui ja asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostumassa merkittäväksi. GTK on lisäksi osallistunut jo usean vuoden ajan aktiivisesti Eu-

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 roopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin ohjelmavalmisteluun. Valmistelutyön tuloksena käynnistyi EU-rahoitteinen GTK:n koordinoima Promine-hanke, joka on 18 milj. euron budjetillaan GTK:n historian mittavin EU-hanke. Hankkeessa on mukana 11 EU-maata. Asiakas/sidosryhmäpalaute Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset sekä laatujärjestelmätyö ovat tärkeimmät jatkuvat palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan kohdistuvista odotuksista. Hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatu asiakaspalaute ovat muodostuneet tärkeimmiksi palautekanaviksi, joiden kautta saadaan myös konkreettista tietoa GTK:n toimintaan liittyvistä odotuksista. Palautteen ja tehtyjen selvitysten mukaan asiakkaamme arvostavat sisältöä, laatua ja monipuolisuutta. Kiitosta on saatu myös aikataulujen pitävyydestä ja puolueettomuudesta. GTK on saanut myönteistä palautetta myös verkkopalveluistaan ja erityisesti aineistopalvelujen kehittymisestä. Ympäristöalan kansainvälisen konsulttitoimiston vuonna 2009 toteuttamassa arvioinnissa GTK sijoittui parhaaseen ryhmään sekä työturvallisuus- että ympäristöasioiden hoitoa koskevien menettelytapojen osalta. GTK:n palveluja koskevat reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet yleisimmin palvelukokonaisuuden osatekijää tai yksittäisen asiantuntijan vaikeaa tavoitettavuutta. Myös asiakasraporttien käytännön hyödynnettävyydestä on jossain tapauksissa saatu rakentavaa kritiikkiä. Palautteet on ohjattu palvelun tuottaneeseen yksikköön joka hoitaa palautteen käsittelyn asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poikkeamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK:n henkilöstöstrategiset linjaukset on määritelty henkilöstösuunnitelmassa, joka muodostaa puitteet yksikkötason henkilöstösuunnittelulle. Strategia ja tuottavuusohjelma ohjaavat henkilöstövoimavarojen kohdentamista ja kehittämisen painopisteasettelua. Painopiste on henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on priorisoitu kehittämiskohteena. Henkilöstöä koskevat tulossopimustavoitteet ja toteutumatiedot esitetään taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot. TAVOITTEET 2009 TOTEUTUMA 2009 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen on priorisoitu kehittämiskohde Huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jatkettiin jo toista vuotta peräkkäin. Sen puitteissa 13 GTK:n tutkijaa tai geologia vieraili tutkimusorganisaatioissa mm. Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Afrikassa. Vastaavasti GTK:ssa vieraili alansa huippuasiantuntijoita Saksasta, Japanista ja Australiasta. Vuoden aikana laadittiin selvitys projektitoiminnan edellytyksistä ulkomailla. Selvityksessä kartoitettiin GTK:n nykyinen projektihenkilöstö ja heidän osaamisalueensa sekä tulevaisuudessa ulkomaan projek-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Johtamiskoulutus on yksi henkilöstökoulutuksen painopistealue Palkitsemisjärjestelmiä ja niiden toimenpideohjelmia kehitetään teihin halukkaat asiantuntijat osaamisalueineen. Rekrytointeja vakituisiin tehtäviin oli 10, joista lähes kaikki olivat asiantuntijatason tehtäviä strategisesti keskeisille osaamisalueille. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa esiin nousseista kehittämiskohteista laadittiin yhteenveto kaikissa yksiköissä. Eläkeikää lähestyville henkilöille tehtiin tarvittaessa suunnitelma osaamisen siirtämiseksi. Tyytyväisyyttä osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen mitattiin henkilöstökyselyllä. Sen mukaan osaamisen johtamiseen oltiin aiempaa tutkimusta (2007) tyytyväisempiä. Jatkettiin JET- ja syväjohtamiskoulutuksia. Syväjohtamisvalmennukseen on nyt osallistunut koko pääjohtajan johtoryhmä sekä toimiala- ja vastuualuepäälliköt. JET-koulutuksen kohderyhmänä on ollut hankepäällikkö- ja ryhmäesimiestehtävissä toimivat sekä aloittelevat esimiehet. JET-koulutukseen on osallistunut yhteensä 39 henkilöä ja syväjohtamisvalmennukseen 36 henkilöä. Henkilöstökyselyn perusteella tyytyväisyys esimiestyöskentelyyn, mm. palautteen antamiseen, oli selvästi kohentunut. Vuoden aikana tehtiin rakenteellinen uudistus palkkausjärjestelmään, tavoitteena korostaa työtuloksen ja osaamisen merkitystä sekä lisätä järjestelmän kannustavuutta. Yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laadittiin urapolkukartta eli kokonaiskuvaus GTK:n tehtävien sisällöistä ja niissä edellytettävistä vaatimuksista. Lisäksi laadittiin GTK:n palkitsemisjärjestelmän soveltamisohje, joka sisältää sekä aineelliset että aineettomat palkitsemisen keinot. Hyvä työilmapiiri tavoitteena Henkilöstökyselyn perusteella tyytyväisyys palkitsemiseen oli lisääntynyt vuodesta Teetettiin henkilöstötutkimus, jonka tulosten perusteella sovittiin laitos-, yksikkö- ja vastuualuetason kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Järjestettiin ns. työvirepäiviä sekä yksikköpäiviä eri yksiköissä painottaen ohjelmissa yksiköiden erityistarpeita. Järjestettiin säännöllisiä tapaamisia työterveyshuollon sekä yksiköiden johdon kanssa. Toteutettiin varsin kattavaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa yhteistyössä Terveystalon kanssa.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 20 Taulukko 10. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta * toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuosien kehitys (toimintamenoilla rahoitetut) Henkilöstön hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 9,1 8,5 8,5 <8,5 - lyhytaikaiset (1-3 pvää) sairauspoissaolotapaukset <850 - organisaation kannustavuus (1-5) 2,9-3,0 3 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,1 4,7 4,6 4,8 - pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. Myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 1,2 1,4 0,8 <4,0 - työhakemukset/avoin työpaikka >20 * sisältää v yhtiöitetyn kemian laboratorion henkilöstön osuuden 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha oli 44,9 milj. euroa, josta vuoden 2009 oman talousarviorahoituksen osuus oli 42,4 milj. euroa, edelliseltä vuodelta siirtyneen GTK:n toimintamenomäärärahan osuus 1,98 milj. euroa ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 0,5 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 53,6 milj. euroa, 2,4 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 53,1 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,5 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 10,4 milj. euroa, mikä on 2,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 20 % kokonaismenoista (23 % vuonna 2008) Talousarvion toteutuminen GTK:n tuottamat tulot tuloarviotileille olivat yhteensä 1,0 milj. euroa, mistä suurin osa, 0,9 milj. euroa oli arvonlisäverotuottoja. Määrärahamomenttien käyttö yhteensä oli 44,5 milj. euroa, mistä GTK:n nettomenot vuoden 2009 momentilla olivat 40,8 milj. euroa. Maksettuja arvonlisäveroja oli yhteensä 3,4 milj. euroa. Muiden määrärahamomenttien käyttö oli 0,3 milj. euroa, mistä työllistämismäärärahojen osuus oli 0,18 milj. euroa ja Suomen Akatemian määrärahojen osuus 0,14 milj. euroa. Lisäksi käytettiin vuodelta 2008 siirtyneet GTK:n toimintamenomomentin määrärahat 1,98 milj. euroa. Muiden määrärahamomenttien siirtyneitä määrärahoja käytettiin yhteensä 0,2 milj. euroa. GTK:n vuoden 2009 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle ,66 milj. euroa.