Sote ja vanhuspalvelut Toivakassa. Valtuusto- ja kuntalaisseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Maakunta- ja soteuudistus

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Maakunta- ja soteuudistus

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Kohti lapsiystävällisiä maakuntia!

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Maakuntauudistus. Yleisesitys

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Maakunta- ja soteuudistus

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Landskapens uppgifter

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

Palvelujen järjestäminen

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Helsinki /2016

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Toivakan kunnan ikäihmisten palvelutalo sekä tehostetun palveluasumisen palveluseteli

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä


Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Maakunnat ja palvelut

Maakunnallinen vanhusneuvosto Asema, tarkoitus, tehtävät

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO Reino Hintsa

Sote- ja maakuntauudistus

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät

Yhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet

Maakunnan talous ja omaisuus

SOTEMAKU esiselvitysraportti

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Maakunnan keskeiset tehtävät

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Olavi Hiekka Tilaisuus Maakuntaryhmän kokous Pvm

SERVICAN TIETOISKU. PSSHP:n hallitus

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

Konsernirakennevalmistelun tilanne

Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa

Sote- ja maakuntauudistus Omaisuusjärjestelyt kaupungin kannalta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Rahoitusjohtaja Ari Konttas

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Transkriptio:

Sote ja vanhuspalvelut Toivakassa Valtuusto- ja kuntalaisseminaari 23.1.2017

Tavoitteet Vanhuksilla on mahdollisuus asua Toivakassa Saadaan lisää asukkaita Toivakkaan Työpaikat säilyisivät Toivakassa

Henkilökohtainen kysymys Sinulla on pankkitili tyhjä ja paljon velkaa sekä kotisi vaatii remonttia. Tulosi ovat pienemmät kuin menot. Otatko lainaa rakentaaksesi sijoitusasunnon, jota lähdet vuokraamaan tietäen, että vuokralaisesi tuskin maksaa käypää vuokraa on vuokralla korkeintaan 3+1v ja vuonna 2023 vuokralaisesta ei ole enää tietoakaan Sijoitusasuntosi jää sinulle ja velkaa on maksettava vielä vähintään 16v pois. Tulosi eivät lisääntyneet vaan edelleen elämiseen kuluu enemmän kuin mihin tulosi riittävät. Asuntosi on hieno, mutta käyttötarkoitukseltaan sellainen, johon on vaikea löytää ostajaa.

Vanhuspalvelut siirtyvät maakunnalle 1.1.2019 lähtien (haluttiin tai ei) Maakunta ei tunne kuntarajoja Henkilöstö siirtyy maakunnan liikelaitokseen liikkeenluovutusperiaatteella ilman irtisanomissuojaa Yksityiset palveluntuottajat ja maakunnan liikelaitos marssivat eri tahdissa Yksityisen ja maakunnan tarjoaman palvelun suhdetta ei voida säädellä Kunnan tehtävä ei ole vanhuspalvelujen tuottaminen 1.1.2019 jälkeen Kunnan tehtävä ei ole kiinteistösijoittaminen Kunnalla elinvoima-, hyvinvointi- ja osallistamistehtävä

Työnjako kunnan ja maakunnan välillä KUNNAT : Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT: Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen as.tuntija Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

Kunnan talouden tilanne jos investoidaan itse 2017 Maakunta-uudistuksen jälkeen 2019 Muutos Tulot vähenevät 7 M VERO % 21 % 8,70% (0,75%)~8% -12,31% ~ 13% VEROTULOT 7 619 000 n. 3 000 000 n. - 4 120 000 Valtionosuudet 7 027160 2 510 329 n. -4 516 813 Velat 6m +5,7m Palvelutalo 2,5M (min.) Velat yhteensä 2019 11,7M Muut 3,2M (+++) Velka kasvaa 7m lähes 12M :n Miten selvitään? Nämä luvut ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, koska valtionosuuslaskelmat, verotulotaulukot ja rakentamisen kustannukset päivittyvät jatkuvasti. Tämän asian valmistelua on tehty keväästä 2015 lähtien.

Vanhusten palvelutalo KUNTOKARTOITUS 2015 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN TARKASTUS 2016 VERTAILEVA HANKESUUNNITELMA 2016

Vanhusten palvelutalo (rak. 1992-1997) Talossa ollut pitkään sisäilmaongelmia Vuosien mittaan korjailtu (2009-2013) Korjaustarve suuri, myös toiminnallisesti (AVI) Perusturvalautakunnan (6.9.2016, 46 ) esitys KH:lle (3.10.2016) ja edelleen valtuustolle (10.10.2016) Eri vaihtoehtoja vertailtu

Tilanne 31.12.2018 jälkeen Sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle 1.1.2019, jonka jälkeen kunnalla ei ole mahdollisuutta järjestää eikä tuottaa vanhuspalveluja Maakunta sitoutuu vuokraamaan nykyisiä kiinteistöjä 3+1v, jonka jälkeen kiinteistöjen kohtalosta ei ole tietoa Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteella ilman irtisanomissuojaa maakuntaan Tukipalvelujen järjestämisestä ei ole vielä tietoa (kiinteistä-, ravitsemus-, tietohallinto-, palkkahallinto-, taloushallinto- jne. palvelut)

Maakunta ei tunne kuntarajoja saatavuus/ saavutettavuus käsitteenä lakiluonnoksessa

Laki 1.7.2016 (548/2016) kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Lain tarkoitus: turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia yksityisen palveluntuottajan kanssa rajoittaa pitkäaikaisia rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevien sopimusten tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla rajoittaa yli viiden miljoonan euron investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin (myös osissa tehtäviin investointeihin) STM:ltä lupa

Selvitetyt vaihtoehdot Rakentaminen kunnan kustantamana Yhtiöittäminen kunnalliseksi yhtiöksi Leasing-vuokraus Kuntarahoitukselta ARA-rahoitus Pienet yrittäjät (sekä hoiva että rakentajat) Valtakunnalliset hoivapalvelujen tuottajat

Tilannekatsaus käydyistä keskusteluista (suuret toimijat) Oma tuotanto 31.12. 2018 saakka Esimerkki 1 valtak.toimija Esimerkki 2 valtak. toimija Esimerkki 3 valtak.toimija Rakennus: Kiinteistön investointivelka kuntaan (riskinä se, että maakunta vuokraa vain 3+1vuotta) Palveluna johon sisältyy myös kiinteistöratkaisu, josta ei kunnalle kustannusta palveluna, johon sisältyy myös kiinteistöratkaisu, josta ei kunnalle kustannusta Palveluna Palvelu Omana tuotantona 31.12.2018 saakka Mieluiten palvelusetelillä, myös neuvottelumenettely Mieluiten palvelusetelillä Mieluiten palvelusetelinä Hinta Vanhainkoti 148,67 / vrk (sisäinen vuokra+ateriapalvelu) Palvelutalo 96,61 / vrk (sisäinen vuokra mukana. Ateriat maksaa asukas itse.) Hoiva 105-110 /vrk (Ateriat n15 /vrk) 120-140 / vrk (ymp. Vrk) Palveluseteli (119 /brutto) Henkilöstö Nykyisellä mallilla 31.12.2018 saakka. Maakunnan yhtiöön liikkeenluovutusperiaatteella ilman irtisanomissuojaa Mahdollisuus siirtää henkilöstö vanhoina työntekijöinä (Silloin hinnoista neuvoteltava uudelleen) Vuokra Suhteellisen matala 300-400 /kk Vuokra 17-20 /vrk Asukas itse (katto eläkkeensaajan asumistuen raja n. 550 /kk) Yleensä avoin haku Asukas maksaa itse asumiskulut (haetaan verottajalta ALVpalautusta = välivuokraus) Yleensä avoin haku Asukas maksaa itse, välivuokrauksen kanssa 534,58

Hintavertailua Palveluseteli Nykyinen toiminta + uuden rakentaminen kunnan kiinteistöksi 1 284 800 /v/32 paikkaa 1 749 847 /vuosi/50 paikkaa 1 606 000 /v/40 paikkaa + uuden rakentamisen kustannukset väh. 2,5milj. Asiakaspaikan hinta n. 40 150 /v + vanhan palvelutalon korjaaminen asunnoiksi (2,3 M ).

Laastarointi Täydellinen korjaus tai kunnan rakentama Yksityinen palvelu Maakunnan liikelaitos 1.1.2019 Remontin hinta: 2000 /1000 /500 /m² riippuen tilasta Saneerauksen/uuden hinta: 2,5-5milj. Väistötilan hinta: väh.300 000 /10:lle/v Vanhuspalvelujen hinta: toisessa kunnassa 50 000 /asukas/v Vanhuspalvelun ostohinta/v: 32 paikkaa = 1 284 800m (1 paikka 110 / vrk 365vrk = 40 150) Maakunta vastaa vanhuspalveluiden kokonaisuudesta myös palvelusetelimallilla Riskit: - ei täytä 2019 AVIn valvomia määräyksiä, vanhukset siirtyvät pois Toivakasta - vaarassa myös terveysaseman sekä apteekin lähtö kunnasta Riskit: - yli 5milj. Tarvitaan STM:n lupa - Painetta veron korotukselle, joka on kielletty 2019-2020 - Kiinteistö voi jäädä kunnan rasitteeksi, jos vanhuspalvelut ovat toisaalla siirtymäajan (3+1v) jälkeen - Henkilöstövaikutukset remontin aikana Riskit: Henkilöstövaikutukset Tukipalveluiden osto? Riskit: Maakunta ei tunne kuntarajoja ja päättää, missä Toivakan vanhukset ovat Kiinteistöriski? Henkilöstö siirtyy maakunnalliseen yhtiöön liikkeenluovutusperiaatteella ilman irtisanomissuojaa ja suojaaikaa. Plussat: - Selvitään 31.12.2018 saakka Plussat: - Vanhuspalvelut säilynevät Toivakassa 1.1.2019 jälkeen 3+1v Plussat - Vanhuspalvelut säilynevät Toivakassa sopimuskauden (x v) - Ei lainanottoa - Terveysasema ja apteekki säilynevät kunnassa Plussat: - Vanhuspalvelut säilynevät Toivakassa 3+1v - Ei lainanottoa Huomattavaa: Henkilöstövaikutukset tulevat 1.1. 2019 jälkeen Palvelun hinta asiakkaalle! Huomattavaa: Henkilöstövaikutukset tulevat 1.1. 2019 jälkeen Palvelun hinta asiakkaalle! Huomattavaa: YT:t Palvelun hinta asiakkaalle! Huomattavaa: Henkilöstövaikutukset? Tukipalvelujen YT:t

Vaihtoehtojen aikataulut 2017 2018 2019 Vaihtoehto X: Yksityinen palveluntuottaja Rakentaminen 04/2017 alkaen Ei kustannuksia rakentamisesta Oma toiminta jatkuu Toiminta alkaa ja jatkuu katkeamattomana maakunnasta huolimatta Palvelusetelillä palvelun tuottaminen 1,3m /vuosi Maakunta jatkaa palvelusetelin käyttöä Vaihtoehto Y: Kunnan oma tuotanto Suunnittelu väh. 2kk Hilma väh. 2kk Rakentaminen Toiminta käynnistyy Rakentamisen velka kunnalle 3-4 M Maakunta aloittaa yhtiöittämisen, henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella ilman irtisanomissuojaa Kunta vuokranantajana 3+1v Palvelun hinta Kaava valmistuu Oma toiminta jatkuu Noin 6kk

Hintavertailua Rakennus OMA TUOTANTO 31.12.2018 saakka Kiinteistön investointivelka kuntaan (riskinä se, että maakunta vuokraa vain 3+1vuotta) YKSITYINEN TUOTANTO Palveluna johon sisältyy myös kiinteistöratkaisu, josta ei kunnalle kustannusta Palvelu Oma tuotanto 31.12.2018 saakka Palveluseteli sekä kunnalla omia paikkoja Hinta Vanhainkoti 117,89 / vrk Palvelutalo 83,39 / vrk Idan-koti 99,14 / vrk (Kotihoidon käynti 14,64 ) Hoiva 105-110 /vrk (Ateriat n15 /vrk) Henkilöstö Nykyisellä mallilla Henkilöstö valitaan uudelleen tai siirtyy Vuokra (asukas maksaa itse) Nykyisissä tiloissa 300-400 /kk Aikataulu Rakentaminen/korjaus n. vuosi Rakentaminen n. 10kk Yhteensä hinta (32 henk.) 1 749847 nyk. kulu + uusi kiinteistö, jos se rakennetaan (30paikkaa 2,5M ) Vuokra 17-20 /vrk Asukas itse (katto eläkkeensaajan asumistuen raja n. 550 /kk) 1 284 800 M (32 paikkaa)

Kaksi vaihtoehtoa puntarissa Kunnan monipuolinen kehittäminen Vanhuspalveluiden tarjoaminen palvelusetelillä Kunnan monipuolinen kehittäminen Vanhusten palvelutalo kunnan rahoittamana Mahdollistaa

Uusi valtuusto aloittaa 1.7.2017 Halutaanko, että talous on tasapainossa? Halutaanko, että voidaan kehittää kuntaa eteenpäin? Halutaanko, että Toivakkaan saadaan lisää asukkaita? Halutaanko, että palvelut toimivat? Halutaanko, että voidaan vastata kaiken ikäisten kuntalaisten tarpeisiin? Ohjataanko verorahat kunnan vai maakunnan tehtäviin ja vastuisiin?

Tästäkin on puhuttu: Suur-Savon sähkön osakkeet myyntiin? Osinko 10 000 /2016 ja 22 500 /2017 Noin 1,0 M -1,8 M omaisuusarvo (500 osaketta/jos hinta on: 2000-3500 /osake) Kunta ostaa kuntasähkötuotteen hinnalla Osakkeet voivat olla kunnan velan vastikkeena Ainut kunnan omaisuus metsän lisäksi (800ha) Tällä hetkellä mahdollisimman huono aika myydä Mihin ao. osakkeet halutaan sijoittaa? Tuottaviin vai tuottamattomiin kohteisiin?

Kunnan taloudesta Nykyisellä kulurakenteella ja velkamäärällä kunnan vuosikate ei tule riittämään menoihin (poistot, käyttötalous ja lainanlyhennykset) Poistot ovat 3milj velalla n. 100 000 /v + lainanlyhennykset noin 200 000 /v. Tämä summa on pois käyttötaloudesta. 2-4% uudisrakentamisen hinnasta on laskettava kiinteistön käyttökuluihin pitkällä tähtäimellä Vuokratulot eivät riitä kompensoimaan lainalyhennystä, poistoja ja käyttökuluja

Toivakan kunnan talous 2019- Vuonna 2019 kunnan tulot: Verotulot n. 3 000 000 Valtionosuudet 2 510 000 Toimintatuotot n. 1 000 000 YHT. 6,5M Menot 2019: Sivistystoimi 4 300 000 Tekninen toimi 2 300 000 Yleishallinto 1 000 000 YHT. 7,6M Velkaa 2017, 6 M Velkapaineet n. 2,5-3 milj. Vanhusten palvelutalo n. 2 milj. kaavoitus ja infra n. 1,9 milj. Kankaisten Ruuhimäen koulu-päiväkotihanke n. 3 milj. korjaukset ja kunnostukset (mm. Palvelutalo asunnoiksi yms.) Yht. n. 16 milj.

Kysymys? Jos vaihtoehtona on, että kunta rakentaa itse uuden palvelutalon ja korjaa mahdollisesti vanhaa jo olemassa olevaa asunnoiksi ja ottaa siihen lainaa väh. 5,5 M, niin miten ao. laina maksetaan takaisin? KUN Verotulot ovat 2019 jälkeen puolet vähemmän kuin nykyisin, valtionosuudet ovat laskeneet ja velkaa täytyy ottaa vuosina 2017-2020 lisää muihin investointeihin varovasti arvioiden 5-7 milj. lisää.