Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 21.5.2013
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2012... 2 3 Nykyiset henkilöstöpanokset... 3 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 3.2 Ylityöt... 4 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt... 4 3.4 Sukupuolirakenne... 5 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus... 6 3.6 Ikärakenne... 8 3.7 Koulutusrakenne... 10 3.8 Palkkausrakenne... 12 3.9 Määräaikainen henkilöstö... 14 4 Henkilöstön tila... 15 4.1 Työtyytyväisyys... 15 4.2 Sairauspoissaolot... 17 4.3 Työtapaturmapoissaolot... 19 4.4 Työterveyspalvelut... 21 4.5 Henkilöstökoulutus... 23 4.6 Virkistystoiminta... 27 5 Henkilöstön tehokkuus... 28 5.1 Tuottavuus... 28 5.2 Taloudellisuus... 28 5.3 Henkilötyövuoden hinta... 29 6 Yhteistoiminta... 30 6.1 Yhteistoimintasopimus... 30 6.2 Luottamusmiesorganisaatio... 30 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat... 30 6.4 Muu yhteistoiminta... 31 6.5 Työhyvinvointi... 32
1 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Ammatillisuus ja tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.
2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2012 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön lkm %-muutos edellisestä vuodesta HTV %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot %-muutos edellisestä vuodesta 2008 804-6,6 603-1,7 41,91 27 490 669 8,9 2009 804 0,0 606 0,5 42,6 28 475 929 3,6 2010 771-4,1 593-2,1 43,0 29 337 835 3,0 2011 803 4,2 595 0,3 43,5 29 860 967 1,8 2012 780-2,9 587-1,3 44,4 30 356 258 1,7 Henkilöstön tila Vuosi Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta 2008 16,2-10,9 0,8 0,0 2009 15,2-6,3 0,8 0,0 2010 16,4 7,9 1,4 75,3 2011 19,3 17,6 1,7 21,0 2012 16,1-16,7 0,6-64,7 Vuosi Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv Työterveyspalvelut /htv %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoiminta /htv %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2008 631-0,3 94 20,5 625-0,9 2009 688 9,0 113 20,7 628 0,5 2010 611-11,2 119 5,2 714 13,6 2011 634 3,8 101-15,1 666-6,8 2012 714 12,6 122 20,8 570-14,4 Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* %-muutos edellisestä vuodesta Tuottavuusindeksindeksvuoden Taloudellisuus- Henkilötyö- Vuosi hinta 2008 171,84 0,57 335,20-8,33 45 604 10,8 2009 171,79-0,03 345,18-2,98 47 000 3,1 2010 173,15 0,80 360,12-4,33 49 484 5,3 2011 174,02 0,51 361,91-0,50 50 216 1,5 2012 177,86 2,21 364,37-0,68 51 677 2,9 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
3 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2012 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 780 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2008 804-6,6 603-1,7 2009 804 0,0 606 0,5 2010 771-4,1 593-2,1 2011 803 4,2 595 0,3 2012 780-2,9 587-1,3 Henkilötyövuodet vähenivät 7,23 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 73 % (431 htv).
4 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina 2009-2012. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv 29.12.08-10.01.10 (378 pv) tunnit 10518 12352 4425 27295 14,16 5,89 henkilöt 521 437 173 11.1.10.-2.1.11 (357 pv) tunnit 3879 13078 5333 22290 11,52 5,03 henkilöt 354 409 171 3.1.11.-15.1.12 (378 pv) tunnit 6970 14205 5875 27050 13,98 5,75 henkilöt 448 434 178 16.1.12.-6.1.13 (357 pv) tunnit 9374 13008 3366 25748 13,30 5,88 henkilöt 441 413 178 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2012 aikana 80 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 26 henkilöä (14 miestä, 12 naista) - osa-aikaeläke 3 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 7 henkilöä (3 miestä, 4 naista) - määräaikainen osa-aikatyö 31 henkilöä (11 miestä, 20 naista) - muu osa-aikatyö 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista) Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 20 henkilöä (11 miestä, 9 naista)
5 - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 45 henkilöä (18 miestä, 27 naista) - palkaton yksityisasia 95 henkilöä ( 27 miestä, 68 naista) - opintovapaa 7 henkilöä (2 miestä, 5 naista) Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 20 henkilöä (7 miestä, 13 naista) - isyysvapaa 12 miestä - hoitovapaa 12 henkilöä (4 miestä, 8 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina 2008 2012 ollut koko- ja osaaikainen henkilöstö Kokoaikaisia, lkm Osaaikaisia, lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten osuus, % vuosi 2008 758 46 804 5,7 2009 740 64 804 8,0 2010 681 90 771 11,7 2011 726 77 803 9,6 2012 700 80 780 10,3 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2012 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 255 htv (43 %) ja naiset 332 htv (57 %). 31.12.2012 palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 252 (43 %) ja naisia 335 (57 %).
6 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla 8.1. 18.11.2012 auki julistettuihin 36 virkaan valittiin 31 henkilöä, joista miehiä oli 5 (16 %). Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 1,8 hakijaa, osastonhoitajan virkaan 6 hakijaa ja apulaisosastonhoitajan virkaan 4,4 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvaisuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. nuorille suunnattuun KevätRekry tapahtumaan, sairaanhoitajapäiville ja vuonna 2012 ensimmäisen kerran Itä-Suomen lääketiedetapahtumaan. Hakijoita Virkaan valitut (lkm) Julistettu avoimeksi Virka Valittiin Täyttämättä Avoin virka Virkojen lkm (pvm) täytettiin Yhteensä mies nainen yht. mies nainen jääneet virat Osastonhoitaja 1 8.1.2012 1.4.2012 6 0 6 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 8.1.2012 1.4.2012 4 0 4 1 1 0 Toimintaterapeutti 3 8.1.2012 1.4.2012 8 0 8 3 3 0 Laboratoriohoitaja 1 12.2.2012 1.5.2012 13 2 11 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 2 6.6.2012 1.8.2012 10 1 9 2 2 0 Sairaanhoitaja 10 6.6.2012 1.8.2012 23 4 19 10 1 9 0 Sihteeri 1 2.7.2012 1.9.2012 23 3 20 1 1 0 Toimistosihteeri 1 6.7.2012 1.9.2012 75 7 68 1 1 0 Apulaisosastonhoitaja 1 26.8.2012 1.12.2012 7 0 7 1 0 1 0 Sairaanhoitaja 13 26.8.2012 1.12.2012 19 6 13 9 3 6-4 Huoltoasentaja 1 16.9.2012 1.11.2012 27 27 0 1 1 0 0 Apulaisosastonhoitaja 1 18.11.2012-1 1 0-1 Virkoja avoinna yht. 36 216 50 166 31 5 26-5 216 31 Hoitotyön vastuualueen kesätyöntekijät Vuosi Hakijat Valitut Hakijat/avoin kesätyöpaikka 2009 90 73 1,23 2010 181 80 2,26 2011 140 66 2,12 2012 159 60 2,65
7 Sairaalan palveluksesta poistui 31 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 16 henkilöä, vanhuuseläkkeelle jäi 9 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 6 henkilö. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % 2008 8 1,33 21,21 2009 1 0,17 22,96 2010 3 0,51 22,81 2011 1 0,17 20,22 2012 6 1,02 19,06 Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin 200 000 euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2008 2012 Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% 2008 2,57 1,29 2009 2,26 2,58 2010 1,60 1,44 2011 1,95 2,92 2012 2,13 2,62 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2012 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 13 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (13 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 4,75. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,4 vuotta (vuonna 2011: 61,6 vuotta, n=5). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Kyselyyn vastasi v. 2012 8 henkilöä. Kaikki vastaajat suosittelisivat työpaikka muille ja kuusi (6) henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä.
8 Asteikko: 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Otanta kysymyksistä: 5 4 3 2 1 Yht. Ka. Työtehtävät olivat monipuolisia. 3 3 1 1 0 8 4,00 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi. 4 1 2 1 0 8 4,00 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti. 4 2 2 0 0 8 4,25 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä. 3 2 2 0 1 8 3,75 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni. 3 3 0 1 0 7 4,14 3.6 Ikärakenne Hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus Niuvanniemen sairaalassa suoritetaan vuosittain noin 100 hoitotyön harjoittelua. Harjoittelun tehtävänä on osaltaan turvata työelämän tarpeita vastaava osaaminen ja ammattihenkilöiden saatavuus psykiatriseen hoitotyöhön. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat sairaalaan myös työnantajana ja mahdollisena tulevana työpaikkana. Hoitotyön opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa opetukseen ja ohjaukseen on ollut valtakunnallisessa vertailussa parhaimmistoa. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset 2009 2010 2011 2012 Niuvannemen sairala, keski-arvo 8,3 8,8 8,8 8,6 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,1 8,3 8,3 8,4 Vuoden 2012 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 44,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli 44,0 ja naisten 44,6 vuotta. Vuonna 2011 henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta (miehet 42,9 ja naiset 44,0). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli 45-49-vuotiaat (15,3 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli 45 49 -vuotiaat ja naisten osalta 55 59-vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 45,9 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12.2012 Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista 15-19 1 0 0,00 1 0,30 20-24 19 4 1,59 15 4,48 25-29 44 19 7,54 25 7,46 30-34 63 29 11,51 34 10,15 35-39 84 41 16,27 43 12,84 40-44 80 34 13,49 46 13,73 45-49 90 44 17,46 46 13,73 50-54 89 42 16,67 47 14,03 55-59 87 35 13,89 52 15,52 60-63 24 4 1,59 20 5,97 64-6 0,00 6 1,79 587 252 100,00 335 100,00
9 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä (tiedot täysinä vuosina). 31.12.2012 kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 43 39 45 39 osastonhoitaja 48 49 48 49 sairaanhoitaja 38 37 39 38,5 mielisairaanhoitaja 43 43 46 46 toimintaterapeutti 37 36 36 35 erikoislääkäri 48 46 49 48 sairaalalääkäri 29 27 psykologi 39 32 40 33,5 sosiaalityöntekijä 49 54 52 55,5 laitoshuoltaja 52 55 53 55 ravitsemistyöntekijä 45 48 48 48 toimistosihteeri 52 52 53 51,5
10 ikäryhmä vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi tilanne 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 lkm lkm lkm lkm lkm 15-19 2 5 3 3 1 20-24 28 29 30 21 19 25-29 61 58 56 54 44 30-34 87 90 78 80 63 35-39 72 68 73 75 84 40-44 91 88 83 88 80 45-49 104 104 99 89 90 50-54 101 104 106 97 89 55-59 55 57 64 79 87 60-63 18 17 20 19 24 64-1 5 4 6 6 yht. 620 625 616 611 587 3.7 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen 2011. Tämä johtui pääsääntöisesti naisten koulutustason noususta. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,2). Vuonna 2012 koulutustasoindeksi oli 4,5. Naisten koulutustaso indeksi oli 4,7 ja miesten 4,2. Sairaalan henkilöstöstä vajaat 60 prosenttia on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutukseen, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon tai muihin vastaaviin koulutuksiin voidaan myöntää työaikaa puolet opetuspäivien lukumäärästä, kuitenkin enintään 15 päivää kalenterivuodessa.
Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste 2 2 0,8 0,0 0,3 Keskiaste 174 167 341 69,0 49,9 58,1 Alin korkea-aste 31 69 100 12,3 20,6 17,0 Alempi korkeakouluaste 27 67 94 10,7 20,0 16,0 Ylempi korkeakouluaste 14 27 41 5,6 8,1 7,0 Tutkijakoulutusaste 4 5 9 1,6 1,5 1,5 Yhteensä 252 335 587 100,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 4,20 4,66 4,46 11
12 Koulutustasoindeksi 31.12. Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. Vuosi NS VVS Valtio 2009 4,2 4,4 5,3 2010 4,3 4,5 5,1 2011 4,3 4,6 5,1 2012 4,5 4,6 5,2 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat 1 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 2 0 0 0 0,00 0,00 0,00 1 3 1 1 2 0,47 0,35 0,40 0 4 3 0 3 1,41 0,00 0,61 1 5 0 56 56 0,00 19,86 11,31 7 6 6 2 8 2,82 0,71 1,62 0 7 0 19 19 0,00 6,74 3,84 0 8 120 47 167 56,34 16,67 33,74 1 9 16 15 31 7,51 5,32 6,26 4 10 34 72 106 15,96 25,53 21,41 21 11 11 21 32 5,16 7,45 6,46 4 12 1 12 13 0,47 4,26 2,63 3 13 4 3 7 1,88 1,06 1,41 0 14 0 3 3 0,00 1,06 0,61 0 15 2 12 14 0,94 4,26 2,83 1 16 1 8 9 0,47 2,84 1,82 0 17 1 1 2 0,47 0,35 0,40 0 18 1 3 4 0,47 1,06 0,81 0 19 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0 20 1 0 1 0,47 0,00 0,20 0 21 6 7 13 2,82 2,48 2,63 0 22 2 0 2 0,94 0,00 0,40 0 23 3 0 3 1,41 0,00 0,61 1 213 282 495 100,00 100,00 100,00 44
13 Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti Suoriutuvuusarvioinnin ka-% sukupuoli 30.11.2012 30.11.2011 30.11.2010 1.4.2009 mies 22,17 21,72 21,19 21,27 nainen 23,34 23,28 22,56 22,43 yhteensä 22,83 22,56 21,94 21,89 Tarkemmat tiedot löytyvät 1.4. ja 30.11. tilanteen mukaan tehtävästä palkkatilastosta.
14 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2011. Järjestelmään sisältyy kahdeksan tulosmittaria, joille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2012 toteutunut tulospalkkio on 1,375 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on 301 532 euroa, joka on noin 1,0 % sairaalan henkilöstökuluista. Edellisvuotta (0,850 %) parempi tulospalkkio oli seurausta erityisesti taloudellisuuden ja tuottavuuden hyvästä kehityksestä. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa 31.12.2012 oli yhteensä 111 henkilöä, 18,91 % henkilöstöstä (587). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 148 henkilöä, 24,22 % henkilöstöstä (611). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. 31.12.2012 määräaikaisesta henkilöstöstä 41 % oli miehiä ja 59 % oli naisia. toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2010 vakituinen 215 266 481 määräaikainen 66 69 135 VVS yht %. valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 23,49 20,60 21,92 28,7 25,4 2011 vakituinen 205 258 463 määräaikainen 67 81 148 määräaikaisten %-osuus 24,63 23,89 24,22 25,8 13,9 2012 vakituinen 206 270 476 määräaikainen 46 65 111 määräaikaisten %-osuus 18,25 19,40 18,91 27,8 13,7
15 Henkilöstömäärä kuukausittain 2009-2012 2009 2010 2011 2012 tammikuu 595 597 588 596 helmikuu 600 593 594 603 maaliskuu 597 603 591 598 huhtikuu 598 604 603 603 toukokuu 604 614 600 609 kesäkuu 667 637 656 641 heinäkuu 667 633 649 637 elokuu 624 608 596 610 syyskuu 595 596 595 587 lokakuu 606 600 625 583 marraskuu 609 612 599 583 joulukuu 625 616 611 587 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa.
16 Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2011, vastausluvut ovat osin eri vuodelta. Sairaalan työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat kaikilta osa-alueiltaan hieman vuoden 2009 tuloksia paremmat. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo oli 3,40 (vuonna 2009: 3,17). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet työnantajakuva ja tyytyväisyys palkkaukseen. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2013. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksista on pidetty yleinen keskustelutilaisuus tammikuussa 2012. Tämän lisäksi työyksiköt käsittelevät oman työyksikkönsä työtyytyväisyyskyselyn tulokset henkilökuntakokouksessaan. NS 2011 VVS 2012 THL 2012 STM 2013 Valtio 2012 Johtaminen 3,44 3,45 3,39 3,49 3,47 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,60 3,52 3,74 3,74 3,70 Palkkaus 2,95 2,98 2,67 2,98 2,86 Kehittymisen tuki 3,29 3,38 3,07 3,44 3,20 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,77 3,79 3,76 3,66 3,77 Työolot 3,59 3,49 3,41 3,42 3,59 Tiedon kulku 3,16 3,14 3,16 3,46 3,08 Työnantajakuva 3,16 3,22 3,07 3,52 3,28 Yhteensä 3,40 3,39 3,31 3,47 3,40 Uudistuminen ja innovatiivisuus 3,07 3,24 3,38 3,25 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10 7,58 7,59 7,64 7,71 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 56,8 37,0 42,0 49,3 44,0 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 18,8 13,0 28,0 20,5 18,0 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 75,3 66,0 74,7 73,0 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL STM sairaala sairaala 2008 3,33 3,46 2009 3,17 3,37 3,12 3,23 2010 3,33 3,58 3,16 2011 3,44 3,37 3,45 2012 3,40 3,39 3,24 2013 3,47
17 4.2 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden vähentyivät verrattuna vuoteen 2011. Vuonna 2012 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 16,2 ja edellisenä vuonna 19.3. Eniten työkyvyttömyyspäiviä aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Joista suurimpana alaryhmänä oli selkäsairauksista aiheutuneet poissaolot (43 %) ja toiseksi suurimpana alaryhmänä oli niska- ja hartiaseudun sairauksista aiheutuneet poissaolot (25 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot ovat usein pitkiä, mihin vaikuttavat paitsi vaiva itse myös merkittävästi pitkät jonotusajat erikoissairaanhoidon jatko-tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Toiseksi yleisin sairauspoissaoloja aiheuttava ryhmä oli mielenterveydenhäiriöt. Kolmanneksi yleisin poissaoloryhmä oli luokka muut, jossa on esim. hengityselinsairaudet, kasvaimet, ruoansulatuskanavan sairaudet ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät poissaolot. Työkyvyttömyyttä pyritään ehkäisemään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella välittämisellä, verkostoneuvotteluilla, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella, työkokeiluilla, erilaisilla työaikajärjestelyillä ja yksilöllisillä toimenkuvilla. Esimiehille järjestettiin koulutustilaisuus aktiivisen tuen toimintamallista. Vuoden 2012 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostettiin erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Osasairauspäivärahalla vuonna 2012 oli kolme henkilöä, samoin edellisenä vuonna. Vuodesta 2012 alkaen työntekijän on ollut esitettävä diagnoosillinen lääkärintodistus esimiehelleen. Tämän tarkoituksena on lisätä esimiehen vastuuta aikaisen välittämisen toimintamallin käyttämisessä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv 2008 573 9 805-12,4 17,1 16,3 11,6 9,8 2009 543 9 234-5,8 17,0 15,2 14,7 8,6 2010 545 9 746 5,5 17,9 16,4 13,9 9,7 2011 531 11 496 18,0 21,6 19,3 15,0 9,7 2012 507 9 522-17,2 18,8 16,2 13,4 9,3
18 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö 2009 237 571 2,41 2010 208 500 2,40 2011 228 523 2,29 2012 209 490 2,34 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala 2009 62,3 74,4 2010 62,7 76,4 2011 62,2 75,1 2012 64,2 76,2 Sairauspoissaoloprosentti Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö 2009 6,05 252 2010 6,50 253 2011 7,64 253 2012 6,46 251 Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi.
19 Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 9 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 2 ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 7 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Eniten vähenemistä seurasi tapaturmista, jotka sattuivat työmatkalla tai sairaala-alueella. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 52 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2011: 424 kalenteripäivää ja vuonna 2010: 330 kalenteripäivää). Tapaturmista 21 tapausta ei vaatinut sairauspoissaoloa. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutospv/tapaus pv/htv 2008 104 31,6 486 4,5 4,67 0,8 2009 86-17,3 496 2,1 5,77 0,8 2010 75-12,8 842 69,8 11,23 1,4 2011 64-14,7 999 18,6 15,61 1,7 2012 53-17,2 356-64,4 6,72 0,6 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi.
20 Tapaturmatilanteet Vuoden 2010-2012 tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma 2010 2011 2012 Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Tapauk-sia Turvallinen hoito-koul. 1 0 0,00 4 20 5,00 10 154 15,40 Tapaturma toimintayks. 24 51 2,13 15 169 11,27 15 22 1,47 Tapaturma työmatkalla/sairaala-alue 21 394 18,76 25 703 28,12 15 117 7,80 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama 27 234 8,67 19 48 2,53 12 49 4,08 Virkamatka/Potilasretki 1 78 78,00 0 0 0,00 0 0 0,00 Ammattitautiepäily 1 85 85,00 1 59 59,00 1 14 14,00 Yhteensä 75 842 11,23 64 999 15,61 53 356 6,72
21 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. puhdistuspalvelun henkilökunnalle suunnatut ergonomiaryhmän ja kuntosaliryhmän. Kuntosaliryhmään osallistui 6-8 laitoshuoltajaa, yhteensä 10 kertaa. Ergonomiaryhmä järjestettiin kolmannen kerran, siihen valitaan vuosittain osallistujat yhdessä työterveyshuollon ja siivouspalvelun esimiesten kanssa. Vuonna 2012 ryhmään valittiin 8 laitoshuoltajaa. Osastosihteereille järjestettiin ryhmämuotoinen taukoliikunta ja ergonomiaopetus, yhteensä 8 kertaa. Lisäksi työfysioterapeutti ohjasi taukoliikuntaa ja kävi työpisteissä arvioimassa/ohjaamassa ergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi vuotta kestävä Kilotalkoot ryhmä, osallistujia enintään 30 henkilöä. Tavoitteena on pudottaa vähintään 5 % omasta painostaan ja pitää pudonnut paino kahden vuoden ajan. Tapaamiset ovat olleet yksilötapaamisia. Työpaikkaselvityksiä tehtiin kolme. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa 2009 Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat).
22 Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto 2008 380 114 630,6-0,3 2009 416 971 688,2 9,1 599 448,44 335,4 2010 362 504 611,4-11,2 564 350,61 390,3 2011 377 237 634,4 3,8 574 362,93 435,5 2012 419 512 714,2 12,6 587 278,50 467,3 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto) **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). Sairaalan vuoden 2012 nettokuluihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvausta kahdelta vuodelta (2010, 2011).
23 4.5 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna ei kuitenkaan yhtään. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, työnohjaajakoulutus ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon ylläpito, lääkehoitokoulutus, päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Vuosia jatkunut AVEKKI-koulutus lopetettiin ja sen tilalle käynnistettiin konfliktitilanteiden hallinta ja arviointi koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön sisältöä on tutkittu käyttäen arviointikriteereinä skitsofrenian käypä hoito -suositusta. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan vuonna 2012 kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitetään potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Lääkäreille ja psykologeille hankittiin mittava koulutuskokonaisuus kanadalaiselta psykologian professorilta tavoitteena parantaa persoonallisuushäiriöiden ja vaarallisuuden arviointia. Usean psykologin ja lääkärin ryhmä teki opintomatkan Saksaan oikeuspsykiatriseen sairaalaan (Haina) tavoitteena paran-
24 taa valmiuksia monidiagnoosipotilaiden hoitamiseen ja kuntoutukseen sekä pakkotoimenpiteiden vähentämiseen yleisesti. Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta 2008 376 638 625-1,0 2009 380 340 628 0,5 2010 423 049 714 13,7 2011 395 881 666-6,7 2012 334 851 570-14,4 Koulutusmenot sisältävät 16 192 euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja 33 237 euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta 2008 6 200-58,7 2008 59 356 65,1 2009 8 878 43,2 2009 42 704-28,1 2010 16 817 89,4 2010 58 867 37,9 2011 12 109-28,0 2011 46 854-20,4 2012 16 192 33,7 2012 33 237-29,1
25
26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta 2008 909 419 1509 26,7 2009 803 645 1326-12,06 2010 910 991 1537 15,91 2011 911 903 1534-0,20 2012 889 834 1515-1,25 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi 2012 2011 2010 Ea-koulutus 12 14 Erikoistuvien lääkäreiden tutor-koulutukset 282 213 224 Henkilöstöhallinnon koulutus 448 270 523 Hoitosuhde 1443 1864 1048 Laatukoulutus 143 223 88 Lääkehuolto 160 526 15 Muu koulutus 3128 2282 3027 Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset 1537 960 1153 Opintokäynnit ja neuvottelut 148 258 313 Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus 5524 6139 5439 Ravintohuollon koulutus 206 137 141 Taloushallinnon koulutus 102 222 212 Tietotekniikan koulutus 466 321 576 Toimistoalan koulutus 102 58 51 Turvakorttikoulutus 748 323 Tutkintoon johtava koulutus 1550 2297 2592 Työnohjaus 1953 1980 1735 Hygieniapassi 307 Yhteensä 18247 18085 17151 Vuonna 2012 Avekkin koulutukseen osallistui 414 henkilöä ja koulutukseen käytettiin 3 949 työtuntia. Voimassa oleva turvakortti on 398 henkilöllä (7.5.2013). Vuonna 2012 turvakorttikoulutusta järjestettiin kahdeksan kertaa. Pelastautumisharjoituksia järjestettiin yhdellätoista osastolla.
27 4.6 Virkistystoiminta Vuoden 2012 summa sisältää 10 229 euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 28 710 euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2012 lopussa 301 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta 2008 56 486 93,7 20,6 2009 68 518 113,1 20,7 2010 70 553 119,0 5,2 2011 60 081 101,0-15,1 2012 71 593 121,9 20,6
28 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopistoopetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus 2008 103 096 599,95 171,08 171,84 0,57 2009 103 292 601,28 172,29 171,79-0,03 204,05 2010 102 150 589,96 173,02 173,15 0,80 200,66 2011 103 113 592,55 175,48 174,02 0,51 211,62 2012 103 815 583,71 174,71 177,86 2,21 202,97 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma 2008 34 557 522 103 096 335,43 335,20-8,34 2009 35 653 842 103 292 350,92 345,18-2,98 317,05 2010 36 785 739 102 150 358,16 360,12-4,33 332,12 2011 37 317 479 103 113 361,55 361,91-0,50 320,85 2012 37 826 314 103 815 374,19 364,37-0,68 347,55 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
29 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutos- Henkilösivutyövuosi/ edellisestä kulu % vuodesta 2009 47 000 3,06 26,793 2010 49 484 5,30 25,884 2011 50 216 1,47 22,979 2012 51 677 2,91 21,831 Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden vajaat 3 prosenttia.
30 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa. 19.11.1999 allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2000 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Kokoukset olivat yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Talousarvioehdotus 2013 Tulossopimusraportti 1.1.2012-30.6.2012 Tulossopimusluonnos 2013 Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa vuonna 2012. Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työterveyshuollon raportit Väkivaltatapahtumat osastoilla
31 Vakavat työtapaturmat Työterveyshuollon työpaikkakäynnit 6.4 Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Ammatillisuus ja tuloksellisuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan.
32 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmija kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kolme kertaa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja. Yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Tässä kokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Sairaalassa toteutettiin lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kuusi alaista (26 henkilöä). Kyselyyn vastasi 270 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,73 4,23 (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että heidän työtavoitteet on asetettu selkeästi ja esimiestä on helppo lähestyä. Vastaajat toivoivat, että esimies puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Esimiesbarometri tehdään seuraavan kerran vuonna 2014. Niuvanniemen sairaalassa on 27 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Mentoritoiminnan tunnettavuutta ja käyttöä pyritään lisäämään parantamalla tiedottamista muun muassa uuden henkilökunnan perehdytyksen yhteydessä..