Henkilöstökertomus 2017

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2017 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa Tiedoksi johtokuntaan NS/915/ /2018

2 Sisällys 1 Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Henkilöstön työvoimakustannukset Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi Samapalkkaisuusindeksi... 33

3 1 Henkilöstökertomus 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrian keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä ja turvallisia sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme ja sen kehittämisestä innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Ammatillisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstökertomus sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstökertomus kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstökertomus on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.

4 2 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2017 Henkilöstöpanokset %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstön HTV Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot , ,2 44, , , ,1 45, , , ,7 45, , , ,6 46, , , ,6 45, ,8 Henkilöstön tila %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv ,0-0,8 0,6 0, ,8-13,5 0,9 50, ,5 4,7 0,7-23, ,4-14,3 0,5-30, ,3-1,2 0,4-19,03 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyspalvelut /htv %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoiminta /htv %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus /htv %-muutos edellisestä vuodesta , , , , , , , , , , , , , , ,4

5 3 Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi ,33-0,86 383,07-5, , ,25 8,47 375,34 2, , ,50-1,96 373,28 0, , ,35 0,99 376,75-0, , ,76-0,84 368,57 2, ,2 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2017 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 720 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Lkm HTV , , , , , , , , , ,6 Henkilötyövuodet vähenivät 3,5 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 83 % (457 htv).

6 4 Henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuosien lukumäärä HTV 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Ytpv/htv (357 pv) tunnit ,07 henkilöt (357 pv) tunnit ,45 henkilöt (350 pv) tunnit ,06 henkilöt (357 pv) tunnit ,18 henkilöt (378 pv) tunnit ,38 henkilöt

7 5 3.3 Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2017 aikana 91 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 33 henkilöä (11 miestä, 22 naista) - osittainen virkavapaa 13 henkilöä (2 miestä, 11 naista) - osa-aikaeläke 2 henkilöä (naista) - osatyökyvyttömyyseläke 18 henkilöä (8 miestä, 10 naista) - muu osa-aikatyö 21 henkilöä (5 miestä, 16 naista) - osasairausvapaa 12 henkilöä (3 miestä, 9 naista) Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 18 henkilöä (7 miestä, 11 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 20 henkilöä (4 miestä, 16 naista) - toisen viran/tehtävän hoito muu työnantaja 2 henkilöä (naista) - muu virkavapaus, palkaton 67 henkilöä ( 31 miestä, 36 naista) - opintovapaa 10 henkilöä (naista) Perhevapaat: - äitiysvapaa 10 (naista) - vanhempainvapaa 12 henkilöä (3 miestä, 9 naista) - isyysvapaa 6 miestä - hoitovapaa 10 henkilöä (3 miestä, 7 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kokoaikaisia Osa-aikaisia Koko henkilöstö Osaaikaisten %-osuus ,1 % ,0 % ,2 % ,3 % ,6 %

8 6 Koko-/osa-aikaisten määrä Kokoaikaisia Osa-aikaisia Sukupuolirakenne Vuonna 2017 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 209 htv (38 %) ja naiset 340 htv (62 %) palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 218 (38 %) ja naisia 351 (62 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla auki julistettuihin 32 virkaan valittiin 25 naista ja 6 miestä. Yksi valittu henkilö ei ottanut virkaa vastaan. Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 6,89 hakijaa (vuonna 2016: 13,8 hakijaa ja vuonna 2015: 6,9 hakijaa), toimintaterapeutin virkaan 7 hakijaa, apulaisosastonhoitajan virkaan 9 hakijaa, laboratoriohoitajan virkaan 35 hakijaa, psykologin virkaan 15 hakijaa, erikoislääkärin virkaan 1 hakija, laitoshuoltajan virkaan 13,75 hakijaa, leipojan virkaan 26 hakijaa, huoltopäällikön virkaan 32 hakijaa, sähköasentajan virkaan 40 hakijaa ja toimistosihteerin virkaan 148 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. sairaanhoitajapäiville ja Itä- Suomen lääketiedetapahtumaan.

9 7 Sairaalan palveluksesta poistui 28 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 13 henkilöä ja vanhuuseläkkeelle jäi 15 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläke Julistettu avoimeksi (pvm) Hakijoita Virka täytettiin Yhteensä mies nainen ulkoa sisältä Avoin virka Virkojen Huoltopäällikkö Laboratoriohoitaja Laitoshuoltaja Sähköasentaja Sairaanhoitaja Nainen (N) Mies (M) n s n u n s m s n s Apulaisosastonhoitaja n s Sairaanhoitaja n s n s n s m s m u n s n s m u n s n s Toimintaterapeutti n u Leipoja n u Toimistosihteeri n u Sairaanhoitaja n s n u Erikoislääkäri n u Psykologi n u Laitoshuoltaja n S Hakijoita n S Virkoja avoinna yht. 32 yht n= 26 s= m= 6 u= 11 %/htv Eläkemaksu-% ,17 19, ,73 21, ,00 21, ,18 18, ,00 16,71 m n n n m n n Valitut Sisältä (S) Ulkoa (U) u s s s u s s Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat Yhteensä Mies Nainen

10 8 Työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v Tulovaihtuvuus- % Lähtövaihtuvuus- % ,24 2, ,97 2, ,33 3, ,90 1, ,78 2,32 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2017 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin yhteensä 31 henkilöä, joista 10 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (7 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,57. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle jääneiden (n=15) keski-ikä oli 62 vuotta 9 kuukautta (vuonna 2016: 63 vuotta 3 kuukautta, n=10). Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 9 henkilöä. Vastaajista kuusi suosittelisi työpaikka muille ja viisi henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä Otanta kysymyksistä Yhteensä Keskiarvo Työtehtävät olivat monipuolisia ,6 Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi ,4 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti ,4 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä ,8 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni ,8

11 9 Terveydenhuollon opiskelijaohjaus Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti vuonna 2017 harjoittelujaksoaan yhteensä 106 terveysalan opiskelijaa, joista 102 oli amk-opiskelijaa (6 syventävän vaiheen opiskelijaa ja 96 perusvaiheen opiskelijaa) ja 4 kansainvälistä Savonia amk:n vaihto-opiskelijaa. Opiskelijoista 87 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk) ja 19 oli Pohjois-Savon ulkopuolisista ammattikorkeakouluista. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2017 tulos oli erinomainen 9,1 (vastausprosentti 83 %). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset Niuvanniemen sairaala, keskiarvo 8,8 8,7 8,8 8,9 9,1 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,5 8,6 8,7 8,7 8,8 3.6 Ikärakenne Vuoden 2017 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Miesten keski-ikä oli 47,0 ja naisten 45,3 vuotta. Vuonna 2016 henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta (miehet 46,5 ja naiset 45,6). Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli vuotiaat (16,87 %). Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 46,3 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikäryhmä Henkilöstön Miehet % miehistä Naiset % naisista ,00 % 0 0,00 % ,92 % 12 3,42 % ,50 % 36 10,26 % ,34 % 36 10,26 % ,47 % 35 9,97 % ,51 % 43 12,25 % ,76 % 48 13,68 % ,18 % 52 14,81 % ,51 % 51 14,53 % ,34 % 32 9,12 % ,46 % 6 1,71 % ,0 % ,0 %

12 10 Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 46,65 44,00 47,93 44,00 osastonhoitaja 48,06 50,00 49,62 53,00 sairaanhoitaja 37,90 41,00 39,00 41,50 lähihoitaja 45,70 47,00 45,87 47,50 mielisairaanhoitaja 52,70 55,00 52,40 54,50 toimintaterapeutti 39,88 38,00 39,71 38,00 erikoislääkäri 53,00 51,00 53,00 51,00 psykologi 39,50 35,00 42,89 37,00 sosiaalityöntekijä 51,86 55,00 54,50 57,00 laitoshuoltaja 51,84 50,50 53,54 52,00 ravitsemistyöntekijä 45,21 46,50 47,00 47,00 toimistosihteeri 51,57 53,50 53,92 54,00 Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet Naiset Ikäryhmä tilanne

13 Henkilöstön ikärakenne v Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman verrattuna vuoteen Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,3). Vuonna 2017 koulutustasoindeksi oli 4,9. Naisten koulutustasoindeksi oli 5,0 ja miesten 4,6. Sairaalan henkilöstöstä 41,2 prosenttia (vuonna 2016: 44,3 %) on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Viideltätoista (15) henkilöltä puuttuu koulutustiedot (3 miestä ja 12 naista). He eivät ole joko toimittaneet tutkintotodistustaan nimikirjanpitäjälle tai he eivät ole suorittaneet tutkintoa (esimerkiksi opiskelija). Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Perusaste ,5 % 0,3 % 0,4 % Keskiaste ,9 % 32,4 % 41,2 % Alin korkea-aste ,6 % 18,6 % 15,9 % Alempi korkeakouluaste ,9 % 36,3 % 30,7 % Ylempi korkeakouluaste ,0 % 10,3 % 9,0 % Tutkijakoulutusaste ,2 % 2,1 % 2,9 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % Koulutustasoindeksi 4,60 5,00 4,90

14 Akselin otsikko 12 Henkilöstön koulutusrakenne Mies Nainen Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus aste ,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan v ,80 4,90 5,00 5,00 5,00 4,30 4,30 4,40 4,50 4, Mies Nainen Koulutustasoindeksi Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. NS VVS Valtio ,6 4,6 5, ,7 4,6 5, ,8 4,8 5, ,8 4,9 5, ,9 4,9 5,3 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä.

15 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2017 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avoinna olevat virat palkkaryhmittäin. Avoinna olevat virat ; 5 sairaanhoitaja, 1 osastonhoitaja, 1 psykologi, 1 ylilääkäri, 1 siivoustyönohjaaja, 3 laitoshuoltaja, 1 ravitsemistyöntekijä, 6 toimistosihteeri, 1 sihteeri ja 1 järjestelmäasiantuntija. Palkkaryhmä Mies Nainen Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista ,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,00 0,32 0, ,49 0,00 0, ,50 17,36 10, ,97 0,64 1, ,00 1,93 1, ,54 15,43 27, ,95 3,54 4, ,24 35,69 31, ,93 8,04 7, ,99 4,50 3, ,98 0,96 1, ,00 1,29 0, ,50 4,18 2, ,49 2,25 1, ,50 0,32 0, ,00 0,96 0, ,50 0,00 0, ,00 0,32 0, ,97 2,25 2, ,99 0,00 0, ,49 0,00 0, ,00 100,00 100,00 21 Avoimet virat

16 14 Keskimääräisen säännöllisen työajan ansiot , , , , ,40 Vakinaisen henkilökunnan keskimääräinen kuukausipalkka ( ) oli 3 036,88 euroa. Miesten keskimääräinen kuukausipalkka oli 3 095,60 euroa ja naisten 2 998,50 euroa. Suoritusarvioinnin ka-% sukupuoli mies 23,29 24,34 24,40 24,18 24,52 nainen 23,77 24,05 24,29 23,99 24,11 yhteensä 23,57 24,16 24,33 24,06 24,27 Vakinaisen henkilökunnan suoritusarvioinnin ka -% ( ) oli 25,59 %. Miesten suoritusarvioinnin ka-% oli 25,30 % ja naisten 25,79 %.

17 15 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalassa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jossa tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2017 tulospalkkiototeuma oli 0,475 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannus työnantajan sivukuluineen oli euroa, joka on 0,35 % sairaalan palkkakustannuksista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 76 henkilöä, 13,36 % henkilöstöstä (569). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 64 henkilöä, 11,41 % henkilöstöstä (561). Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet, hoitovapaan sijaisuudet ja projekti-/tutkimustyö. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä Vakinainen/määräaikainen miehet naiset yht VVS yht %. valtio yht %. vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 13,39 % 17,07 % 15,53 % 28,30 % 13,60 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 7,04 % 15,32 % 12,16 % 30,30 % 12,70 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 9,09 % 13,77 % 11,91 % 33,50 % 12,50 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 7,80 % 13,70 % 11,41 % 32,90 % 13,40 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 8,72 % 16,24 % 13,36 % 34,9 % 14,70 % **) määräaikaisesta henkilöstöstä 25 % oli miehiä ja 75 % naisia. **) Koko valtion palveluksessa verrattuna Niuvanniemen sairaalaan on suhteellisesti enemmän tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja lain tai asetuksen perusteella määräaikaista virkaa hoitavia henkilöitä. Mikäli edellä olevat henkilöt luetaan pois määräaikaisesta henkilökunnasta on määräaikaisten % -osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Niuvanniemen sairaalassa 13,0 % ja valtiolla yhteensä 12,0 %.

18 16 Henkilöstömäärä kuukausittain tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa.

19 17 Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS) (vastaajamäärä 272 henkilöä, vastausprosentti 49,45 %), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), STM hallinnonala ja koko valtio (vastaajamäärä henkilöä). Kyselyn perusteella vakinainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,63) kuin määräaikainen henkilöstö (keskiarvo 3,57). Korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Kyselyyn vastanneet miehet (3,69) olivat tyytyväisempiä kuin naiset (3,59). Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS Valtio VVS THL STM hallinnonala Johtaminen 3,37 3,41 3,74 3,4 3,3 Työn sisältö ja vaikutusmahdollisuudet 3,92 3,92 4,02 4,1 3,9 Palkkaus 3,07 2,81 3,09 3,0 2,9 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,59 3,52 3,82 3,6 3,3 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,90 3,82 4,01 3,9 3,8 Työ- ja toimintaympäristö 3,75 3,66 3,65 3,6 3,6 Vuorovaikutus ja viestintä 3,42 3,37 3,59 3,4 3,3 Työnantajakuva ja arvot 3,92 3,74 4,16 3,7 3,8 Työtyytyväisyys yhteensä 3,63 3,55 3,77 3,59 3,5 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,03 7,91 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Tehtävänkiertohalukkuus (osuus vastaajista %) ,8 Aikomus vaihtaa työpaikkaa, koska olen tyytymätön nykyiseen työpaikkaani 3 5 (osuus vastaajista %), Oma virastoni on hyvä työpaikka, (vähintään samaa mieltä, indeksiarvo 4-5) (osuus vastaajista %) Epäasiallisen kohtelun kokeminen työyhteisössä (osuus vastaajista %): - en ole havainnut ympärilläni enkä kokenut itse kyllä, olen havainnut ympärilläni kyllä, olen kokenut itse kyllä, olen havainnut ympärilläni ja kokenut itse 12 8 Vuonna 2016 työtyytyväisyyskyselyn kysymyspatteristo uudistettiin, joten suoraa vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ei voida tehdä. Valtiokonttori suosittelee, että vuoden 2016 osalta aloitetaan uudet aikasarjat, ja vertailu aikaisempien vuosien osalta tehdään vuoteen 2015 asti. Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL sairaala sairaala ,40 3,39 3, ,47 3,42 3, ,40 3, ,51 3,45 3, , ,63 3,55 3,58

20 Sairauspoissaolot Vuonna 2017 sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden väheni hieman (0,14 tp/htv) verrattuna vuoteen Vuonna 2017 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 12,27 ja edellisenä vuonna 12,41. Osasairauspäivärahalla vuosina 2017 ja 2016 oli 12 henkilöä, vuonna 2015 seitsemän henkilöä, vuonna 2014 neljä henkilöä ja vuosina 2013 ja 2012 osasairauspäivärahalla oli kolme henkilöä. Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv ,9 19,1 16,0 12,2 9, ,6 16,9 13,8 13,2 8, ,4 17,1 14,5 10,2 8, ,7 14,4 12,4 13,0 8, ,8 15,5 12,3 18,2 8,4 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö , , , , ,29

21 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Niuvanniemen Valtio sairaala ,2 76, ,0 76, ,5 75, ,8 77, ,9 77,8 Sairauspoissaoloprosentti Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/hlö , , , , , Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin kuntoutuksiin osallistui yhteensä 6 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 76 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2016: 25 kalenteripäivää ja vuonna 2015: 257 kalenteripäivää). Sairauspoissaoloa ei vaatinut 19 tapausta. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv , ,0 6,00 0, , ,5 7,33 0, , ,6 7,04 0, , ,0 5,91 0, , ,5 4,86 0,4

22 20 Lkm/vuosi 80 Työtapaturmat/vuosi Tapaturmatilanteet Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Sairaus-pv Turvallinen hoito-koul , , , , ,00 Tapaturma toimintayks , , , , ,24 Tapaturma työmatkalla , , , , ,50 Työtapaturma sairaala-alueella , , , , ,21 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama , , , , ,80 Virkamatka/Potilasretki 0 0 0, , , , ,00 Tyhy-iltapäivä , , , , ,00 Yhteensä , , , , , Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus 2017 Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv 600 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Sarja

23 Akselin otsikko Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v Turvallinen hoito-koul. Tapaturma toimintayks. Tapaturma työmatkalla Työtapaturma sairaalaalueella Tapaturma osastolla/pot. aiheuttama Virkamatka/ Potilasretki Tyhy-iltapäivä ,33 4,13 11,27 2,78 3,60 0,00 8, ,00 2,35 18,67 12,11 3,64 0,00 4, ,00 4,57 17,13 1,88 0,00 0,00 3, ,00 9,48 2,27 4,60 0,00 0,00 0, ,00 1,24 9,50 5,21 8,80 0,00 0, Työterveyspalvelut Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä tarkastuksia, määräaikaistarkastuksia sekä kohdennettuja tarkastuksia niiden toimintayksikköjen henkilöstölle, joihin on tehty vuonna 2017 työpaikkaselvitys. Lisäksi on tehty työhönsijoitustarkastuksia, työkykytarkastuksia ja sekä terveydenseurantatarkastuksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 2017 yhteensä 45 kappaletta. Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna 2014 työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatioasiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty lakisääteisiin- ja määräaikaistarkastuksiin tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 141 henkilöä, joiden keski-ikä oli 48 vuotta. Kyselyssä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: osastot 4, 5, 8, 10, 11 ja 12 sekä puhdistuspalvelut. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa

24 22 työergonomiaa (15 kpl) sekä teki jatkosuosituksia. Työfysioterapeutti on antanut myös yksilöllistä ohjausta ja neuvoja työntekijöille Niuvanniemen sairaalan kuntosalilla. Työkykyarvioita työterveyspsykologi on tehnyt kahdeksalle työntekijälle. Työterveyspsykologi on osallistunut puhdistuspalvelujen työhyvinvointihankkeeseen pitämällä ryhmiä ja luennoimalla laitoshuoltajille. na on työhyvinvointihanke puhdistuspalvelujen työntekijöille. Hankeen tavoitteina ovat työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen yksilötasolla (yksilön oma vastuu) ja työyhteisön yhteistyön ja työilmapiirin kehittäminen. Työterveysmenot Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto ,3 8, ,00 456, ,7-37, ,00 471, ,1 19, ,80 524, ,0-0, ,99 505, ,8 11, ,67 534,5 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto). **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). /v Työterveysmenot/vuosi

25 23 /htv 800,0 Työterveysmenot/htv brutto 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna ei kuitenkaan yhtään. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, turvallisuuteen liittyvät koulutukset (aggressiivisen potilaan kohtaamisen koulutus (AKO) ensiapukoulutus, turvakorttikoulutus, ergonomiakoulutus), GAF-koulutus, Mediatri-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus.

26 24 Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä /htv vuodesta , , , , ,5 Vuoden 2017 koulutusmenokustannuksista on vähennetty vuotta 2016 koskeva VM:n myöntämä koulutuskorvaus euroa. Vuoden 2016 koulutusmenokustannuksista on vähennetty vuotta 2015 koskeva koulutuskorvaus euroa ja vuonna 2015 vuotta 2014 koskeva koulutuskorvaus oli euroa. Vuoden 2017 koulutusmenoihin sisältyy euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Koulutus- %-muutos Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,2

27 25 Työnohjausmenoihin sisältyy vuodesta 2013 alkaen myös sairaalan oman työnohjaajan kustannuksia. /vuosi Maksuton toiminta - koulutusmenot/vuosi /vuosi Työnohjausmenot/vuosi

28 26 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. en palkkakustannukset on laskettu keskimääräisen tuntipalkan mukaan nimikkeittäin. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta , , , , ,86 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin. tunteja: Koulutuksen nimi Ea-koulutus Erikoistuvien lääkäreiden seminaariopetus Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset Opintokäynnit ja neuvottelut Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Turvakorttikoulutus Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Työsuojelukoulutus Ako-peruskoulutus 164 Ako-ylläpitokoulutus 685 Yhteensä Voimassa oleva turvakortti on 411 henkilöllä ( ). Vuonna 2017 turvakorttikoulutusta järjestettiin 11 kertaa. Poistumisharjoitukset toteutuivat kaikilla potilasosastoilla.

29 Virkistystoiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin euroa. Summa sisältää euroa virkistysiltapäivätoiminnan kustannuksia (enintään 32 /osallistuja). Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Vuoden 2017 lopussa kuntosalien avaimia sairaalan henkilökunnan käytössä on 304 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,0 0, ,5 14, ,7-7, ,6 1, ,5 21,2 /htv 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Virkistystoiminnan menot/htv

30 28 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus ,85 172,99 176,33-0,86 196, ,16 176,23 191,25 8,47 193, ,42 184,79 187,50-1,96 188, ,82 186,46 189,35 0,99 178, ,15 186,74 187,76-0,84 187,16 Tuottavuus 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4, Sarja1-0,86 8,47-1,96 0,99-0, Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma ,33 383,07-5,14 363, ,58 375,34 2,02 368, ,90 373,28 0,55 377, ,52 376,75-0,93 390, ,85 368,57 2,17 366,17 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

31 29 muutos% Taloudellisuus 3,00 2,00 1,00 0,00-1,00-2,00-3,00-4,00-5,00-6, Muutos, % (* -5,14 2,02 0,55-0,93 2, Henkilötyövuoden hinta Henkilötyövuosi/ %-muutosedellisestä vuodesta Henkilösivukulu % ,92 22, ,0 24, ,0 24, ,7 21, ,2 18,455 /htv Henkilötyövuoden hinta

32 Henkilöstön työvoimakustannukset Työvoimakustannuserä euroa % tehdyn työajan palkoista % palkkasummasta % työvoimakustannuksista I. PALKKASUMMA ,5 123,70 100,00 83,25 II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT ,8 100,00 80,84 67,30 A. VÄLILLISET PALKAT ,7 23,70 19,16 15, lomaraha ,1 3,93 3,18 2, vuosiloma-ajan palkat ,7 12,59 10,18 8, lapsen syntymä ja hoito ,5 0,33 0,27 0, sairausajan palkat ,3 5,22 4,22 3, eri virkavapaudet ,0 0,18 0,14 0, reservin kertausharjoitukset 682,6 0,00 0,00 0, koulutusajan palkat ,9 1,25 1,01 0, palkalliset arkipyhät 0,0 0,00 0,00 0, ammattiyhdistystoiminta ,3 0,06 0,05 0, yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta * 8 687,3 0,04 0,03 0, työsuojelun yhteistoiminta * 0,0 0,00 0,00 0, virkistystoiminta ,1 0,08 0,06 0,05 B. SOSIAALITURVA ,9 20,86 16,87 14, työnantajan sotu-maksut ,2 1,34 1,08 0, LEL- ja TAEL-vakuutusmaksut 0,0 0,00 0,00 0, vapaaehtoiset eläkemaksut 0,0 0,00 0,00 0, VaEL-eläkemaksut ,4 20,67 16,71 13, tapaturmavakuutusmaksut ,5 0,78 0,63 0, ryhmähenkivakuutusmaksut 7 778,5 0,04 0,03 0, sairausvak. palautukset ,7-1,96-1,59-1,32 C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET ,4 4,03 3,26 2, virka- ja suojapuvut 236,2 0,00 0,00 0, vapaat matkat ** 0,0 0,00 0,00 0, koulutus ,8 1,95 1,58 1, työsuojelu *** 0,0 0,00 0,00 0, väestönsuojelu 0,0 0,00 0,00 0, terv.- ja sairaudenhoito ,5 1,06 0,86 0, työpaikkaruokailu ,9 0,21 0,17 0, virk.- ja sosiaalitoiminta ,7 0,22 0,18 0, muut kustannukset ,8 0,19 0,15 0,13 III. VÄLILLISET TYÖVOIMAKUSTANNUKSET ,0 48,59 39,28 32,70 IV. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET YHTEENSÄ ,8 148,59 120,12 100,00 Henkilöstön työvoimakustannukset 16,0% 14,0% 2,7% II. TEHDYN TYÖAJAN PALKAT A. VÄLILLISET PALKAT B. SOSIAALITURVA C. MUUT VÄLILLISET KUSTANNUKSET 67,3%

33 31 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän THL:n ja sen alaisen hallinnon luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen mukaan valtion mielisairaaloilla on JHL:n ja Pardian nimeämät sairaaloiden yhteiset pääluottamusmiehet. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Kokouksista kaikki olivat yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Talousarvioehdotus 2018 Tulossopimusraportti Tulossopimusluonnos 2018 Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa vuonna Näistä viisi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm.

34 32 HaiPro-raportti/työturvallisuus 2016 Työnantajan korvaushakemus KELAlle työterveyshuollon kustannuksista v Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu kumppanina hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus Ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Oikeuspsykiatrinen hoito vaikuttaa vakavia psykososiaalisia kärsimyksiä ja rikoksia ehkäisevästi. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Ammatillisuus ja avoimuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan.

35 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Sairaalassa on erillinen henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea Niuvanniemen sairaalan vision saavuttamisesta sekä arvojen toteutumista turvaten sairaalan perustehtävän kannalta optimaalinen henkilöstön virkarakenne työkyvyn eri osaalueet huomioon ottaen. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Kokouksista kaksi oli yhteiskokous työsuojelutoimikunnan, yhteistyötoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja ja työterveyshuollon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Tyhy työryhmän omassa kokouksessa päivitettiin Työhyvinvointisuunnitelma ja työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Sairaalassa otettiin käyttöön 5/2017 varhaisen tuen keskustelun lomake. Varhaisen tuen keskustelu käydään, kun työssä selviytymisessä on ongelmia. Aloite keskusteluun voi tulla työntekijältä tai esimieheltä. Esimiehille ja henkilökunnalle järjestettiin koulutusta varhaisen tuen keskustelun käymisestä. Vuonna 2017 varhaisen tuen keskusteluja käytiin 21. Henkilökunnalle pidettiin kaksi samansisältöistä luento- ja keskustelutilaisuutta aiheesta uni ja työ. Luennon sisällöstä vastasi työterveyshuolto Samapalkkaisuusindeksi Tarkastelujoukon samapalkkaisuusindeksi kertoo Niuvanniemen sairaalan naisten keskiansioiden suhteen miesten keskiansioihin. Samanpalkkaisuus ilmoitetaan indeksilukuna. Esim. 106,0 (palkkaluokka, PL 21) tarkoittaa, että organisaatiossa naisten keskimääräiset ansiot ovat keskimäärin 6,0 prosenttia korkeammat kuin miesten ansiot. Raportilla on kokoaikaiset ja täyttä palkkaa saavat. Raportilla ei ole euromääräistä palkkaa saavat, osa-aikaiset, osalta kuukautta palkkaa saavat, harjoittelijat, oppisopimussuhteiset ja ne, joille palkka maksetaan säännöllistä kuukausiansiota suurempana tai pienempänä. Jo tieto koostuu alle kolmesta henkilöstä, tietoa ei näytetä (*). Samapalkkaisuusideksi on Tahti-tieto.

36 Muuhun palkkaukseen kuuluu kokemusosa (3 tai 7 % tehtäväkohtaisesta palkasta), tehtävästä johtuvat lisät (esim. luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetunpalkkio, palkan takuuosa), työaikalisät (lauantai- ja sunnuntaityöaikakorvaus, ilta- ja yölisät), suoritusperusteiset lisät (esim. sairausaikalisä, äitiysvapaalisä), muut luontaisedut (verollinen puhelinetu) ja 1/12 osa tulospalkkiosta. 34

37 35 Samapalkkaisuus palkkarakenteen mukaan (kokonaisansio kuukaudessa tulospalkkioineen 12/2017) Vaativuustaso PL 1 PL 2 Naisten lukumäärä Miesten lukumäärä Naisten tehtäväkoht. palkanosa, euroa Miesten tehtäväkoht. palkanosa, euroa Tehtäväkoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten henkilökoht. palkanosa, euroa Miesten henkilökoht. palkanosa, euroa Henkilökoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten muu palkkaus, euroa Miesten muu palkkaus, euroa Muun palkkauksen samapalkkaisuusindeksi, % Naisten ansiot yhteensä, euroa PL 3 * * * * Miesten ansiot yhteensä, euroa PL ,4 440,3 533, ,9 Samapalkkaisuusindeksi yhteensä, % PL 5 50 * 1 789,2 * * 426,4 * * 450,4 * * 2 666,0 * * PL 6 * 4 * 1 828,2 * * 502,8 * * 230,1 * * 2 561,0 * PL ,9 428,2 209, ,0 PL , ,5 100,0 612,8 485,0 126,4 719, ,2 63, , ,7 92,2 PL , ,8 100,0 699,9 584,0 119,9 404, ,9 35, , ,7 83,5 PL , ,6 100,0 386,1 433,1 89,1 838,6 922,0 91, , ,7 96,3 PL , ,5 100,0 564,0 758,5 74,4 186,6 187,2 99, , ,3 93,9 PL12 9 * 2 445,5 * * 699,3 * * 434,5 * * 3 579,3 * * PL13 * 4 * 2 633,7 * * 908,6 * * 247,1 * * 3 789,4 * PL ,9 916,9 282, ,0 PL15 14 * 2 916,4 * * 848,7 * * 199,7 * * 3 964,7 * * PL , ,4 100,0 841,3 635,3 132,4 135,6 97,9 138, , ,6 105,9 PL17 * * * * * * * * * * * * * * PL18 * * * * * PL19 * * * * * * * * * * * * * * PL20 * * * * * PL , ,5 100, , ,7 114, , ,2 116, , ,4 106,0 PL22 * * * * * PL23 * 3 * 6 696,8 * * 2 888,6 * * 545,6 * * ,0 * Yhteensä ,4