Henkilöstötilinpäätös 2016

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2016 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa Tiedoksi johtokuntaan NS/794/ /2017

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Henkilöstön työvoimakustannukset Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi Samapalkkaisuusindeksi... 37

3 3 Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala tuottaa korkealaatuista oikeuspsykiatrista erityistason hoitoa ja mielentilatutkimuksia. Sairaala vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan henkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala toimii Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen keskus Palvelumme ovat potilaslähtöisiä ja turvallisia sekä eettisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä Olemme työstämme ja sen kehittämisestä innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Potilaslähtöisyys Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuuus Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Ammatillisuus ja avoimuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi.

4 4 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2016 Henkilöstöpanokset %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Henkilöstön lkm HTV Henkilöstön keski-ikä Palkkamenot , ,3 44, , , ,2 44, , , ,1 45, , , ,7 45, , , ,6 46, ,4 Henkilöstön tila %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Sairauspoissaolot/htv Tapaturmapoissaolot/htv ,1-16,7 0,6-64, ,0-0,8 0,6 0, ,8-13,3 0,9 50, ,5 4,7 0,7-23, ,4-14,3 0,5-28,35 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyspalvelut /htv %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstökoulutus /htv %-muutos edellisestä vuodesta Virkistystoi- Vuosi minta /htv , , , , , , , , , , , , , , ,6 Henkilöstön tehokkuus %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta (* Henkilötyövuoden hinta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi ,86 2,21 364,37-0, , ,33-0,86 383,07-5, , ,25 8,47 375,34 2, , ,50-1,96 373,28 0, , ,35 0,99 376,75-0, ,7 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

5 5 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2016 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 710 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet %-muutos edellisestä vuodesta %-muutos edellisestä vuodesta Vuosi Lkm HTV , , , , , , , , , ,6 Henkilötyövuodet lisääntyivät 3,8 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 83 % (460 htv).

6 6 3.2 Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Ytpv/htv (357 pv) tunnit ,88 henkilöt (357 pv) tunnit ,07 henkilöt (357 pv) tunnit ,45 henkilöt (350 pv) tunnit ,06 henkilöt (357 pv) tunnit ,18 henkilöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2016 aikana 73 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 31 henkilöä (11 miestä, 20 naista) - osittainen virkavapaa 7 henkilöä (3 miestä, 4 naista) - osa-aikaeläke 4 henkilöä (naista) - osatyökyvyttömyyseläke 17 henkilöä (8 miestä, 9 naista) - muu osa-aikatyö 9 henkilöä (3 miestä, 6 naista) - osasairausvapaa 12 henkilöä (7 miestä, 5 naista)

7 7 Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 21 henkilöä (10 miestä, 11 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 38 henkilöä (9 miestä, 29 naista) - toisen viran/tehtävän hoito muu työnantaja 2 henkilöä (1 mies, 1 naista) - palkaton yksityisasia 72 henkilöä ( 27 miestä, 45 naista) - opintovapaa 9 henkilöä (1 miestä, 8 naista) Perhevapaat: - äitiysvapaa 7 naista - vanhempainvapaa 11 henkilöä (naista) - isyysvapaa 8 miestä - hoitovapaa 13 henkilöä (2 miestä, 11 naista) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö Vuosi Kokoaikaisia lkm Osa-aikaisia lkm Koko henkilöstö Osa-aikaisten %-osuus ,3 % ,1 % ,0 % ,2 % ,3 %

8 8 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2016 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 213 htv (38,6 %) ja naiset 339 htv (61,4 %) palveluksessa olleista henkilöstä miehiä oli 218 (39 %) ja naisia 343 (61 %). 3.5 Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus Rekrytoinnin onnistuminen on tärkeä kilpailutekijä. Ajalla auki julistettuihin 17 virkaan valittiin 15 naista ja 2 miestä. Avoinna olevaan sairaanhoitajan virkaan hakijoita oli keskimäärin 13,8 hakijaa (vuonna 2015, 6,9 hakijaa) toimintaterapeutin virkaan 11 hakijaa, sosiaalityöntekijän virkaan 23 hakijaa, johtavan ylihoitajan virkaan 13 hakijaa, ravitsemistyöntekijän virkaan 57 hakijaa ja laitoshuoltajan virkaan 16,5 hakijaa. Ennakoivalla rekrytoinnilla pyritään varmistamaan tulevaisuuden henkilöstötarve erityisesti hoitohenkilöstön osalta. Merkittävä osa ennakoivaa rekrytointia on harjoittelussa olevat opiskelijat. Keräämällä palautetta perehdyttämisestä, lähtövaihtuvuuden syistä ja opiskelijoiden tyytyväisyydestä saadaan tärkeää tietoa johtamisen ja työnantajakuvan kehittämiseksi. Sairaala lisää tunnettavuuttaan työnantajana osallistumalla säännöllisesti vuosittain eri kohderyhmille suunnattuihin tilaisuuksiin mm. sairaanhoitajapäiville ja Itä- Suomen lääketiedetapahtumaan. Hakijoita Valitut Avoin virka Virkojen lkm Julistettu avoimeksi (pvm) Virka täytettiin Yhteensä mies nainen ulkoa sisältä Nainen (N) Mies (M) Sisältä (S) Ulkoa (U) Toimintaterapeutti n u Laitoshuoltaja n s n s Toimintaterapeutti n u Sairaanhoitaja n s Ravitsemistyöntekijä n s Johtava ylihoitaja n u Sosiaalityöntekijä n u Sairaanhoitaja n s n s Toimintaterapeutti n s Sairaanhoitaja n s m s n s n s m s Hakijoita n u Virkoja avoinna yht. 17 yht n = 15 s = 12 m = 2 u = 5 Sairaalan palveluksesta poistui 20 vakinaisessa virassa toiminutta henkilöä. Heistä irtisanoutui 9 henkilöä ja vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 henkilö.

9 9 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu- % ,02 19, ,17 19, ,73 21, ,00 21, ,18 18,43 Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat Vuosi lkm Vuosi Yhteensä Mies Nainen Työkyvyttömyyseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v Tulovaihtuvuus- % Lähtövaihtuvuus- % Vuosi ,96 2, ,24 2, ,97 2, ,33 3, ,90 1,62 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2016 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin yhteensä 17 henkilöä, joista 5 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (5 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 2,53. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle jääneiden (n=10) keski-ikä oli 63 vuotta 3 kuukautta (vuonna 2015: 60 vuotta 8 kuukautta, n=14).

10 10 Lähtöhaastattelukysely Heinäkuussa 2011 otettiin käyttöön sähköinen lähtöhaastattelukysely. Kysely koskee toistaiseksi palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä sekä määräaikaisia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Vuonna 2016 kyselyyn vastasi 8 henkilöä. Vastaajista viisi suosittelisi työpaikka muille ja neljä henkilöä voisi harkita palaavansa takaisin Niuvanniemen sairaalaan töihin. Lähtöhaastattelukyselystä on maininta irtisanoutumislomakkeessa ja irtisanoutuneen henkilön työsähköpostiin lähetetään muistutus kyselystä. Asteikko: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä Otanta kysymyksistä Yhteensä Keskiarvo Työtehtävät olivat monipuolisia Koin palkkauksen oikeudenmukaiseksi ,6 Esimieheni kohteli alaisiaan tasavertaisesti ,4 Työpaikkani ilmapiiri oli hyvä ,4 Kehityskeskustelut edistivät ammatillista kehittymistäni ,9 Terveydenhuollon opiskelijaohjaus Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti vuonna 2016 harjoittelujaksoaan yhteensä 117 terveysalan opiskelijaa, joista 115 oli amk-opiskelijoita (11 syventävän vaiheen opiskelijaa ja 104 perusvaiheen opiskelijaa) ja 2 kansainvälistä Savonia amk:n vaihto-opiskelijaa. Opiskelijoista 99 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk ja Sakky) ja 17 oli Pohjois-Savon ulkopuolisista ammattikorkeakouluista. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2016 tulos oli erinomainen 8,92 (vastausprosentti 75 %). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. Tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta opiskelijoilta saadun palautteen perusteella ja säilyttää paikka valtakunnallisen vertailun parhaimmistossa. CLES (Clinical Learning Environment Scale) tulokset Niuvanniemen sairaala, keskiarvo 8,6 8,8 8,7 8,8 8,9 Valtakunnallinen, keskiarvo 8,4 8,5 8,6 8,7 8,7 3.6 Ikärakenne Vuoden 2016 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta. Miesten keski-ikä oli 46,5 ja naisten 45,6 vuotta. Vuonna 2015 henkilöstön keski-ikä oli 45,5 vuotta (miehet 45,8 ja naiset 45,3).

11 11 Suurin ikäryhmä koko henkilöstön osalta oli vuotiaat (15,86 %). Miesten osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja naisten osalta vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 46,3 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikäryhmä Henkilöstön lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista ,00 % 0 0,00 % ,38 % 8 2,33 % ,88 % 33 9,62 % ,05 % 40 11,66 % ,84 % 37 10,79 % ,68 % 40 11,66 % ,89 % 47 13,70 % ,64 % 44 12,83 % ,22 % 52 15,16 % ,96 % 37 10,79 % ,46 % 5 1,46 % ,0 % ,0 % Keski-ikä ja mediaani ammattinimikkeittäin, joissa on vähintään kuusi henkilöä kaikki vakinaiset ammattinimike keski-ikä mediaani keski-ikä mediaani apulaisosastonhoitaja 44,11 42,50 45,43 42,50 osastonhoitaja 47,19 47,50 48,62 52,00 sairaanhoitaja 37,87 37,00 39,24 38,50 lähihoitaja 45,22 42,00 45,21 42,00 mielisairaanhoitaja 52,14 52,00 51,67 51,50 toimintaterapeutti 37,25 35,50 36,79 35,50 erikoislääkäri 51,67 50,00 52,00 52,00 psykologi 40,18 36,00 42,67 36,00 sosiaalityöntekijä 53,50 56,00 53,50 56,00 laitoshuoltaja 51,69 55,00 54,02 58,00 ravitsemistyöntekijä 46,19 48,50 47,00 48,50 toimistosihteeri 53,07 53,00 52,92 53,00

12 12 Ikäryhmä tilanne lkm 2013 lkm 2014 lkm 2015 lkm 2016 lkm

13 Koulutusrakenne Henkilöstön koulutustasoindeksi pysyi samana verrattuna vuoteen Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (5,3). Vuonna 2016 koulutustasoindeksi oli 4,8. Naisten koulutustasoindeksi oli 5,0 ja miesten 4,5. Sairaalan henkilöstöstä 44,3 prosenttia (vuonna 2015: 45,7 %) on suorittanut keskiasteen tutkinnon (koulutustasoindeksi 3,5). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen, jota pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Kolmeltatoista (13) henkilöltä puuttuu koulutustiedot. He eivät ole joko toimittaneet tutkintotodistustaan nimikirjanpitäjälle tai he eivät ole suorittaneet tutkintoa (esimerkiksi opiskelija). Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste ,5 % 0,3 % 0,4 % Keskiaste ,9 % 35,6 % 44,3 % Alin korkea-aste ,6 % 19,2 % 16,6 % Alempi korkeakouluaste ,2 % 31,4 % 26,6 % Ylempi korkeakouluaste ,5 % 11,7 % 9,7 % Tutkijakoulutusaste ,3 % 1,8 % 2,4 % Yhteensä ,0 % 100,0 % 100,0 % Koulutustasoindeksi 4,50 5,00 4,80

14 14 Koulutustasoindeksi Niuvanniemen sairaala, Vanhan Vaasan sairaala ja koko valtion sektori yhteensä. Vuosi NS VVS Valtio ,5 4,6 5, ,6 4,6 5, ,7 4,6 5, ,8 4,8 5, ,8 4,9 5,3

15 15 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2016 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Avoinna olevat virat ; 1 lähihoitaja, 1 mielisairaanhoitaja, 6 sairaanhoitaja, 1 osastonhoitaja, 1 sähköasentaja, 1 siivoustyönohjaaja, 1 laitoshuoltaja, 6 toimistosihteeri, 1 sihteeri, 1 järjestelmäasiantuntija ja 1 ylilääkäri. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat ,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,00 0,32 0, ,46 0,00 0, ,49 18,51 11, ,93 0,65 1, ,49 2,60 1, ,83 15,58 28, ,88 3,90 4, ,37 33,12 30, ,34 8,12 7, ,46 4,22 3, ,95 0,97 1, ,00 1,30 0, ,49 4,22 2, ,98 2,60 1, ,49 0,32 0, ,00 0,97 0, ,49 0,00 0, ,00 0,32 0, ,93 2,27 2, ,98 0,00 0, ,46 0,00 0, ,00 100,00 100,00 21

16 Suoritusarvioinnin ka-% sukupuoli mies 22,17 23,29 24,34 24,40 24,18 nainen 23,34 23,77 24,05 24,29 23,99 yhteensä 22,83 23,57 24,16 24,33 24,06 16

17 17 Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalassa on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jossa tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2016 tulospalkkiototeuma oli 0,70 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannus työnantajan sivukuluineen vuonna 2016 oli euroa, joka on noin 0,5 % sairaalan palkkakustannuksista. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 64 henkilöä, 11,41 % henkilöstöstä (561). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 66 henkilöä, 11,91 % henkilöstöstä (554). Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet, hoitovapaan sijaisuudet ja projekti-/tutkimustyö. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä. Vuosi Vakinainen/määräaikainen miehet lkm naiset lkm määräaikaisesta henkilöstöstä 27 % oli miehiä ja 73 % naisia. **) Koko valtion palveluksessa verrattuna Niuvanniemen sairaalaan on suhteellisesti enemmän tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja lain tai asetuksen perusteella määräaikaista virkaa hoitavia henkilöitä. Mikäli edellä olevat henkilöt luetaan pois määräaikaisesta henkilökunnasta on määräaikaisten % -osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Niuvanniemen sairaalassa 11,1 % ja valtiolla yhteensä 10,7 %. yht lkm VVS yht %. valtio yht %. vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 18,25 % 19,40 % 18,91 % 27,80 % 13,70 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 13,39 % 17,07 % 15,53 % 28,30 % 13,60 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 7,04 % 15,32 % 12,16 % 30,30 % 12,70 % vakinainen määräaikainen määräaik. %-osuus 9,09 % 13,77 % 11,91 % 33,50 % 12,50 % vakinainen määräaikainen ,90 % 13,40 % määräaik. %-osuus 7,80 % 13,70 % 11,41 % **)

18 18 Henkilöstömäärä kuukausittain tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

19 19 4 Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys on mitattu valtiolla käytössä olevalla VMBaro järjestelmällä. Tämä työtyytyväisyysjärjestelmä kattaa yli 80 prosenttia valtion henkilöstöstä. Työtyytyväisyyden kriittisenä rajana indeksiasteikolla 1-5 voidaan pitää indeksilukua 3. Jos työtyytyväisyysindeksi on 3:n alapuolella, siihen on kiinnitettävä kriittistä huomiota ja ryhdyttävä tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin. Kun työtyytyväisyys ylittää 3,5 voidaan puhua normaalia paremmasta tasosta ja 4 jälkeen työtyytyväisyyden voidaan todeta olevan kunnossa. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,51 (vuonna 2013: 3,47). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osaalueista olivat parantuneet uudistuminen ja innovatiivisuus (+0,27) ja työnantajakuva (+0,14). Eniten parannettavaa vastaajat kokivat olevan sairaalan johtoryhmän (2,61) ja johdon (2,65) osoittamassa työn arvostuksessa. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,62) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,50). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Kyselyyn vastanneet miehet olivat hieman tyytyväisempiä kuin naiset. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS 2015 VVS 2014 THL 2015 Valtio 2015 Johtaminen 3,58 3,51 3,59 3,52 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,68 3,74 3,91 3,72 Palkkaus 3,12 3,13 2,97 2,93 Kehittymisen tuki 3,45 3,43 3,34 3,23 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,94 3,82 3,84 Työolot 3,72 3,68 3,39 3,60 Tiedon kulku 3,16 3,13 3,28 3,20 Työnantajakuva 3,21 3,44 3,11 3,30 Yhteensä 3,51 3,53 3,47 3,45 Uudistuminen ja innovatiivisuus 3,17 3,53 3,33 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,79 7,84 7,80 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,9 54,0 43,0 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 16,3 7,0 19,4 16,0 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 74,7 86,4 73,4 73,9

20 20 Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan THL sairaala sairaala ,40 3, ,40 3,39 3, ,47 3,42 3, ,40 3, ,51 3,45 3,47 Esimiesbarometri Sairaalassa toteutettiin vuonna 2016 lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kolme alaista (31 esimiestä). Kyselyyn vastasi 218 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,57 4,25 (vuonna 2014: 3,38 4,0) (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että esimies on työasioissa helposti lähestyttävä ja työtavoitteet on asetettu selkeästi sekä työjärjestelyjä sovelletaan joustavasti ja yksilökeskeisesti. Vastaajat toivoivat, että esimies puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa ja tukisi enemmän innostavan työyhteisön syntyä. Lisäksi ongelmia nähtiin työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa ja hyvän toiminnan huomioimisessa työyhteisön rakentavana jäsenenä. Seuraavan kerran esimiesbarometri tehdään vuonna Ero > 2014 Henkilöstön johtaminen (summataso) 3,68 3,89 0,21 Innostavan työyhteisön synnyn tuki 3,38 3,70 0,32 Luottamuksellisen työilmapiirin luonti 3,51 3,82 0,31 Organisaation asioista ja muutoksista informointi 3,90 4,00 0,09 Työasioissa lähestymisen helppous 4,00 4,25 0,25 Sovittujen asioiden käytäntöönvienti 3,87 4,02 0,15 Työyhteistön ristiriitoihin puuttuminen ajoissa 3,41 3,57 0,17 Tuloksen johtaminen (summataso) 3,76 3,95 0,19 Henkilöiden työtavoitteiden selkeä asetanta 4,00 4,18 0,17 Henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuus 3,54 3,72 0,18 Rehellisen palautteen riittävyys 3,63 3,87 0,24 Työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys 3,96 4,19 0,23 Hyvän toiminnan huomioiminen työyhteisöä rakentavana jäsenenä 3,66 3,77 0,11 Motivaation ja osaamisen johtaminen (summataso) 3,76 3,95 0,19 Henkilön itsensä ja osaamisen kehittämismahdollisuudet 3,78 4,00 0,22 Henkilöiden työn sisällön sovittaminen osaamista vastaavaksi 3,77 4,02 0,25 Henkilön työn kehittäminen epäonnistumisen välttämisen uhallakin 3,77 3,88 0,11 Henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien sopimisen selkeys 3,86 3,91 0,05 Henkilön työhyvinvoinnista kiinnostuminen 3,60 3,95 0,35 Johtaminen yhteensä 3,73 3,93 0,20

21 Sairauspoissaolot Vuonna 2016 sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohden väheni merkittävästi (2,1 tp/htv) verrattuna vuoteen Vuonna 2016 sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 12,41 ja edellisenä vuonna 14,48. Osasairauspäivärahalla vuonna 2016 oli 12 henkilöä. Vuonna 2015 osasairauspäivärahalla oli seitsemän henkilöä, vuonna 2014 neljä henkilöä, vuosina 2013 ja 2012 osasairauspäivärahalla oli kolme henkilöä. Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (työpäivät) (eri henkilöitä) VVS valtio lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv pv/htv pv/htv ,2 18,8 16,2 13,4 9, ,9 19,1 16,0 12,2 9, ,6 16,9 13,8 13,2 8, ,4 17,1 14,5 10,2 8, ,7 14,4 12,4 12,99 8,5 Esimiehen myöntämät virkavapaudet (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta Vuosi Henkilöt Kalenteri- Pv/sairaspäivät henkilö , , , , ,42

22 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala ,2 76, ,2 76, ,0 76, ,5 75, ,8 77,8 Sairauspoissaoloprosentti Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/hlö , , , , , Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi. Kertomusvuonna erilaisiin kuntoutuksiin (mm. Aslak ja TULES -kuntoutuksiin) osallistui yhteensä 9 henkilöä. 4.3 Työtapaturmapoissaolot Työtapaturmista johtuvien sairauspoissaolojen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkalla sattuneista tapaturmista seurasi 25 kalenteripäivää sairauspoissaoloja (vuonna 2015: 257 kalenteripäivää ja vuonna 2014: 168 kalenteripäivää). Sairauspoissaoloa ei vaatinut 26 tapausta. Työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki vakavat työtapaturmat. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivalla toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Tiedot kalenteripäivinä Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv , ,4 6,72 0, , ,0 6,00 0, , ,5 7,33 0, , ,6 7,04 0, , ,0 5,91 0,5

23 23 Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Tapaturmatilanteet Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Tapauksia Turvallinen hoito-koul , , , , ,00 Tapaturma toimintayks , , , , ,48 Tapaturma työmatkalla , , , , ,27 Työtapaturma sairaala-alueella , , , , ,60 Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama , , , , ,00 Virkamatka/Potilasretki 0 0 0, , , , ,00 Ammattitautiepäily , , , , ,00 Tyhy-iltapäivä 0 0 0, , , , ,00 Yhteensä , , , , , Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv 2016 Tapauksia Sairauspv

24 Työterveyspalvelut Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä tarkastuksia, määräaikaistarkastuksia sekä kohdennettuja tarkastuksia niiden toimintayksikköjen henkilöstölle, joihin on tehty vuonna 2016 työpaikkaselvitys. Lisäksi on tehty työhönsijoitustarkastuksia, työkykytarkastuksia ja sekä terveydenseurantatarkastuksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 2016 yhteensä 38 kappaletta. Syitä ko. neuvottelun järjestämiseen ovat olleet 1) pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukeminen, 2) työjärjestelyistä sopiminen jonkin terveydellisen rajoitteen vuoksi joko pysyvästi tai määräajaksi, 3) osasairauspäivärahan, osakuntoutustuen/ osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ja käytännön järjestelyjen sopimiseen liittyen, 4) työkokeilun hakemiseen ja käytännön järjestelyjen sopimiseen liittyen. Varhaisen tuen mallilla pystytään erittäin hyvin tukemaan työntekijöiden työhön paluuta ja työssä pärjäämistä. Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna 2014 työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatio-asiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty lakisääteisiin ja määräaikaistarkastuksiin tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 152 henkilöä, joiden keski-ikä on 46,9 vuotta. Kyselys-

25 25 sä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: osastot 1, 2, 3, 6, 7 ja lääkekeskus. Työfysioterapeutin ohjauksessa pääpaino on ollut työntekijöiden omahoidon sekä työergonomian ohjauksessa. Yksilöohjausta on toteutettu myös Niuvanniemen sairaalan omalla kuntosalilla. Työergonomian ohjauksella on pystytty vaikuttamaan työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön työssä kuormittumiseen ja työn sujuvuutta ovat helpottaneet työskentelytapoihin ja -tottumuksiin annetut vinkit. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi työfysioterapeutti on antanut liikuntaohjausta muun muassa painonpudottajille, diabeetikoille ja kohonneen verenpaineen hoitoon. Vuoden aikana toteutuneita yksilökäyntejä oli työfysioterapeutin luona yhteensä 327 kpl. Työfysioterapeutti on tehnyt työpaikkaselvityskäyntejä sekä suunnattuja ergonomiaselvityskäyntejä vuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Suunnatuilla ergonomiakäynneillä ergonomiaohjausta on annettu osastoittain sekä yksilöittäin erityisesti toimistotyötä tekeville. Työterveyspsykologi on ollut mukana yhdessä työpaikkaselvityksessä vuonna Työkykyarvioita työterveyspsykologi on tehnyt kolmelle työntekijälle. Vastaanotolla käyntien yleisimmät syyt: tuki- ja liikuntaelinsairaudet/oireet, hengityselinten sairaudet, vammat, mielenterveyden häiriöt ja tartuntataudit. Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt, vammat, hengityselinten sairaudet ja hermoston sairaudet. Työterveysmenot Vuosi Työterveys- /htv %-muutos VVS Niuva Valtio menot/v/ edellisestä /htv /htv /htv *) brutto *) brutto vuodesta *) brutto **) netto **) netto ,2 12, ,50 467, ,3 8, ,00 456, ,7-37, ,00 471, ,1 19, ,80 524, ,0-0, ,99 505,1 Vuoden 2012 työterveysmenot sisältävät tarvike-, huolto. ym. menot *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista ei ole vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (brutto). **) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista on vähennetty työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrää (netto). Sairaalan vuoden 2012 nettokuluihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvausta kahdelta vuodelta (2010, 2011).

26 Henkilöstökoulutus Sairaalan tukeman tai järjestämän koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että se edistää työntekijöiden työssä tarvitsemia tietoja ja taitoja sekä sairaalan arvoja, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna yksi. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja - suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä tee-

27 27 moja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus, Mediatri-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Koulutusmenot Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta , , , , ,7 Vuoden 2016 koulutusmenokustannuksista on vähennetty vuotta 2015 koskeva VM:n myöntämä koulutuskorvaus euroa (vuonna 2015 koulutuskorvaus oli euroa). Vuoden 2016 koulutusmenoihin sisältyy euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia.

28 28 Maksuttomasta toiminnasta rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,1 Työnohjausmenoihin sisältyy vuodesta 2013 alkaen myös sairaalan oman työnohjaajan kustannuksia.

29 29 Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä vuodesta , , , , ,03 Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Vuoden 2016 palkkakustannukset on laskettu keskimääräisen tuntipalkan mukaan nimikkeittäin. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta.

30 30 Alla olevat tiedot perustuvat koulutusseurantarekisteriin (Hr Personec) tallennettuihin tietoihin. koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi Ea-koulutus Erikoistuvien lääkäreiden seminaariopetus Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Oikeuspsykiatrian yksikön koulutuskokoukset Opintokäynnit ja neuvottelut Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Turvakorttikoulutus Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Työsuojelukoulutus V Hygieniapassi 307 o Yhteensä i Voimassa oleva turvakortti on 411 henkilöllä ( ). Vuonna 2016 turvakorttikoulutusta järjestettiin 10 kertaa. Pelastautumisharjoituksia järjestettiin 12 kertaa. 4.6 Virkistystoiminta Henkilökunnan virkistystoimintaan käytettiin euroa. Summa sisältää euroa Tyhy-toiminnan kustannuksia (enintään 32 /osallistuja). Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2016 lopussa 335 (vuonna 2015: 369) henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,9 20, ,0 0, ,5 14, ,7-7, ,6 1,5

31 31 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Hoitopäivät Henkilöstö Tuottavuus Muutos, VVS htv tavoite toteuma % tuottavuus ,71 174,71 177,86 2,21 202, ,85 172,99 176,33-0,86 196, ,16 176,23 191,25 8,47 193, ,42 184,79 187,50-1,96 187, ,82 186,46 189,35 0,99 178,77

32 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Muutos, VVS, taloudellikustannukset euroa/vrk % (* suus euroa/vrk tavoite toteuma toteuma ,19 364,37-0,68 347, ,33 383,07-5,14 363, ,58 375,34 2,02 368, ,90 373,28 0,55 377, ,52 376,75-0,93 390,82 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista

33 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilötyövuosi/ %-muutosedellisestä vuodesta Henkilösivukulu % ,91 21, ,92 22, ,0 24, ,0 24, ,7 21,042

34 5.4 Henkilöstön työvoimakustannukset 34

35 35 6 Yhteistoiminta Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehyn valtion ja yliopistojen valtakunnallinen ammattiosasto 164 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän THL:n ja sen alaisen hallinnon luottamusmiestoimintaa koskevan sopimuksen mukaan valtion mielisairaaloilla on JHL:n ja Pardian nimeämät sairaaloiden yhteiset pääluottamusmiehet. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista kuusi oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Talousarvioehdotus 2017 Tulossopimusraportti Tulossopimusluonnos 2017

36 36 Työsuojelutoimikunta kokoontui 8 kertaa vuonna Näistä kuusi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. AVI:n työsuojelutarkastusten pöytäkirjat HaiPro-raportti/työturvallisuus 2015 Työnantajan korvaushakemus KELAlle työterveyshuollon kustannuksista v Muu yhteistoiminta Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot. Sairaalan arvot: Potilaslähtöisyys Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu kumppanina hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Keskeistä hoidossa ovat potilaan yksilölliset tarpeet, elämäntilanne ja voimavarat. Luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan omaiset. Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus Ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoito- ja tutkimustoimenpiteet perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti. Toimintamme on johdonmukaista, perusteluta, avointa ja läpinäkyvää. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Oikeuspsykiatrinen hoito vaikuttaa vakavia psykososiaalisia kärsimyksiä ja rikoksia ehkäisevästi. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta. Ammatillisuus ja avoimuus Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista, luotettavaa ja eettisesti hyväksyttävää. Huolehdimme potilaiden, henkilöstön ja verkostojen ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti. Työhyvinvointi Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Turvallinen työympäristö on keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteis-

37 37 toimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara. Selkeät toimenkuvat ja vastuut tukevat työhyvinvointia. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja luovuutta tuetaan ja arvostetaan. 6.5 Työhyvinvointi Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Yksilön työhyvinvointi koostuu ammatillisen osaamisen lisäksi fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä tasapainosta. Jokainen ihminen kantaa myös itse vastuuta kokonaishyvinvoinnistaan (Valtiokonttori, Kaiku-työhyvintointipalvelut). Sairaalassa on erillinen henkilöstön työhyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on tukea Niuvanniemen sairaalan vision saavuttamisesta sekä arvojen toteutumista turvaten sairaalan perustehtävän kannalta optimaalinen henkilöstön virkarakenne työkyvyn eri osaalueet huomioon ottaen. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana yhden kerran. Kokous oli yhteiskokous työsuojelutoimikunnan, yhteistyötoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Tässä kokouksessa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja, työkykyneuvottelujen käytäntöjä ja puhdistuspalvelujen työhyvinvointihanketta Samapalkkaisuusindeksi Tarkastelujoukon samapalkkaisuusindeksi kertoo Niuvanniemen sairaalan naisten keskiansioiden suhteen miesten keskiansioihin. Samanpalkkaisuus ilmoitetaan indeksilukuna. Esim. 100,7 (palkkaluokka, PL 21) tarkoittaa, että organisaatiossa naisten keskimääräiset ansiot ovat keskimäärin 0,7 prosenttia korkeammat kuin miesten ansiot. Raportilla on kokoaikaiset ja täyttä palkkaa saavat. Raportilla ei ole euromääräistä palkkaa saavat, osa-aikaiset, osalta kuukautta palkkaa saavat, harjoittelijat, oppisopimussuhteiset ja ne, joille palkka maksetaan säännöllistä kuukausiansiota suurempana tai pienempänä. Jo tieto koostuu alle kolmesta henkilöstä, tietoa ei näytetä (*). Samapalkkaisuusideksi on Tahti-tieto. Muuhun palkkaukseen kuuluu kokemusosa (3 tai 7 % tehtäväkohtaisesta palkasta), tehtävästä johtuvat lisät (esim. luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetunpalkkio, palkan takuuosa), työaikalisät (lauantai- ja sunnuntaityöaikakorvaus, ilta- ja yölisät), suoritusperusteiset lisät (esim. sairausaikalisä, äitiysvapaalisä), muut luontaisedut ( verollinen puhelinetu).

38 Samapalkkaisuus palkkarakenteen mukaan (kokonaisansio kuukaudessa 12/2016) Vaativuustaso Palkkaryhmä (PR) Naisten lkm Miesten lkm Naisten tehtäväkoh. palkanosa (PR), euroa Miesten tehtäväkoht. palkanosa (PR), euroa Tehtäväkoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten henkilökoht. palkanosa, euroa Miesten henkilökoht. palkanosa, euroa Henkilökoht. palkanosan samapalkkaisuusindeksi, % Naisten muu palkkaus, euroa Miesten muu palkkaus, euroa Muun palkkauksen samapalkkaisuusindeksi, % Naisten ansiot yhteensä, euroa Miesten ansiot yhteensä, euroa Samapalkkaisuusindeksi yhteensä, % PR 1 PR 2 PR 3 PR ,4 440, , ,6 PR 5 54 * 1 789,2 * * 420,4 * * 456,0 * * 2 665,6 * * PR 6 * 4 * 1 828,2 * * 502,8 * * 547,9 * * 2 878,8 * PR 7 4 * 1 904,9 * * 523,9 * * 315,7 * * 2 744,5 * * PR , ,5 100,0 593,1 483,7 122,6 661, ,1 65, , ,4 93,3 PR , ,8 100,0 668,1 592,3 112,8 388, ,7 35, , ,8 83,5 PR , ,6 100,0 382,5 407,0 94,0 814,6 847,1 96, , ,7 98,3 PR , ,5 100,0 557,9 705,4 79,1 139,9 275,7 50, , ,6 91,3 PR , ,5 100,0 676,5 552,8 122,4 405,3 665,3 60, , ,5 96,3 PR13 * 4 * 2 633,7 * * 927,0 * * 246,0 * * 3 806,7 * PR ,9 996,1 312, ,5 PR15 14 * 2 916,4 * * 860,4 * * 181,2 * * 3 958,0 * * PR16 5 * 3 403,4 * * 1 188,5 * * 183,8 * * 4 775,6 * * PR17 * * * * * * * * * * * * * * PR , ,7 257, ,4 PR19 3 * 3 989,2 * * 1 013,3 * * 1 045,5 * * 6 048,0 * * PR20 * * * * * PR , ,5 100, , ,4 112,3 874, ,6 81, , ,5 100,7 PR22 * * * * * PR23 * * * * * * * * * * * * * * Yht ,3

39