Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Samankaltaiset tiedostot
Lausunto ilmastolain säätämismahdollisuuksia koskevasta esiselvityksestä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 1

Suomen ilmastopaneeli Raportti 1/2012 Kai Kokko, Heidi Helenius, Sirkku Juhola, Markku Kulmala, Markku Ollikainen, Ilkka Savolainen ja Jyri Seppälä

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Edessä väistämätön muutos

Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

U 11/2015: Neuvoston päätökset jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan HNS-yleissopimus

B8-0311/2014 } B8-0312/2014 } B8-0313/2014 } B8-0315/2014 } B8-0316/2014 } RC1/Am. 4

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Pariisin ilmastosopimus

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Ilmastolaki ja muita YM:n ajankohtaisia asioita

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Ilmastolakiselvitys Keskeiset viestit

EUROOPAN PARLAMENTTI

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Alueidenkäytön kehityksestä -ajankohtaista ympäristöministeriöstä. MRL-neuvottelupäivät Vaasassa Timo Turunen ympäristöministeriöstä

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Euroopan unionin ympäristöpolitiikka

Päästökauppa selkokielellä

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Kestävä kehitys autoalalla

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Savon ilmasto-ohjelma

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Sote-asiakastietojen käsittely

Globaalin vastuun strategia

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. toukokuuta 2009 (29.05) (OR. en) 10140/09 CRIMORG 81 ENFOPOL 142 TRANS 211

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0175/96. Tarkistus

LAUSUNTO OM 198/43/2015

Miten norminpurku ja sujuvoittaminen vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointiin tulevaisuudessa?

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Ajankohtaista lainsäädännöstä Virpi Korhonen, lainsäädäntöneuvos

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Transkriptio:

Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012

Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2

Ilmastolain sääntelytavoite Pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen kirjaaminen ilmastolakiin on tärkeä lähtökohta. - Parantaa Suomessa ilmastopoliittisten toimien ennustettavuutta ja jatkuvuutta yli vaalikausien. - Vakauttaa siten mm. elinkeinoelämän investointiympäristöä. Viime kädessä vähennystavoite on valtioneuvostolle ja eduskunnalle kuuluva poliittinen ratkaisu. Kai Kokko 2.10.2012 3

Suomen ilmastopaneelin jäsenten yhteisenä neuvoaantavana näkemyksenä on seuraavat seikat: - Ison-Britannian ilmastolaissa omaksuttu kasvihuonekaasujen 80 %:n päästönvähennystavoite vuoteen 2050 ei ole enää luonnontieteiden nykytulosten ja päästönvähennysten taakanjakoa koskevien arvioiden valossa riittävä kehittyneelle maalle. - Kasvihuonekaasuja pitäisi vuosisadan jälkipuoliskolla mahdollisesti jopa aktiivisesti poistaa ilmakehästä (ns. negatiivinen hiilitase). - Suomen mahdollisessa ilmastolaissa pitäisi korostaa myös sopeutumista, sillä 2 asteen tavoite ei näytä enää toteutuvan. - Suomen pitäisi löytää EU:n puitteissa sellaiset päästövähennystavoitteet, jotka valmistavat kaukokatseisesti mahdollisimman hiilineutraaliin yhteiskuntaan. - Suomella mahdollisuus tulevaisuuden investointiympäristönä vihreälle taloudelle. Kai Kokko 2.10.2012 4

Sääntelytavoite Päästövähennystavoite on - tarpeen eritellä EU-oikeudellisesta sääntelystä johtuen päästökauppa ja ei-päästökauppasektoriin, - mutta samalla kokonaistarkastelu on tärkeää ns. vuotojen ehkäisemiseksi erityisesti päästökauppasektorilta muille sektoreille. Kokonaisvähennystavoitteisiin olisi esiselvitystä selkeämmin kirjattava lähiajan tavoitteita ja esimerkiksi vuoden 2020 tavoite. Sääntelytavoitetta voitaisiin myös tarvittaessa tiukentaa. Sen sijaan kerran valitun kokonaistavoitteen heikentämiseen olisi suhtauduttava erittäin kriittisesti. Kai Kokko 2.10.2012 5

Soveltamisala Ilmastopaneeli samalla kannalla esiselvityksen kanssa: - Ilmastolain soveltamisalan pitäisi olla yleinen ja riittävän joustava. - Se kattaisi lähtökohtaisesti koko kasvihuonekaasujen päästösektorin ja ns. nielusektorin (Land Use, Land Use Change and Forestry, LULUCF) sekä päästönrajoituskeinoina mm. energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen. - Kokonaistavoite ja -inventoinnit ovat tärkeitä vähennystoimenpiteiden suunnittelun kannalta. Kai Kokko 2.10.2012 6

Soveltamisala EU-oikeus otettava huomioon: - Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). - Asettavat EU:n toiminnalle kehyksen ja toimivallan. Kansainvälinen oikeus otettava huomioon. Soveltamisala ei ole ongelmallinen EU-oikeuden eikä perusoikeuksien valossa. - sikäli, kun se koskee kansallisten viranomaisten tekemää suunnittelua, inventointia, tilastointia, rekisteröintiä, raportointia ja viranomaistoimivallan järjestämistä.

Soveltamisala Ilmastopaneeli: - Ilmastolaki on kytkettävä erityislakien aineelliseen sääntelyyn niin, että ilmastolain mukainen inventointi, suunnittelu ja seuranta voitaisiin hyödyntää toimivaltaisissa viranomaisissa, kun erityislakeja toimeenpannaan!

Ilmastolain ohjausperiaatteet Ilmastopaneeli: - EU:ssa, muussa kansainvälisessä ja kansallisessa ympäristöpolitiikassa vakiintuneet ohjausperiaatteet pitäisi ottaa osaksi ilmastolakia, vaikka sellainen pykälä puuttuu esiselvityksen lakiluonnoksesta. - Kestävä kehitys Ihmiskunnan nykyisten perustarpeiden tyydyttäminen viemättä tulevilta sukupolvilta vastaavaa mahdollisuutta. Periaatteella on ainakin kolme ulottuvuutta, nimittäin taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. - Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käyttö ei tule käyttää yli niiden uusiutumiskyvyn ottaen huomioon kaikki kilpailevat tai rinnakkaiset käyttövaihtoehdot. - Uusiutumattomien luonnonvarojen säästävän käyttö pyrittävä energia- ja materiaalitehokkuuteen ja ensisijaisesti käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja. - Läpäisyperiaate: ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi (SEUT 11 artikla).

Sääntelykeinot Ilmastopaneeli: - Esiselvityksessä muotoiltua raportointi- ja arviointijärjestelmää ilmastopaneeli pitää yleisesti ottaen hyvänä lähtökohtana. - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen olisi otettava osaksi edellä kuvattua suunnittelujärjestelmää. - Julkisyhteisöä ilmastolaissa mahdollisesti ohjaavat velvollisuudet olisi sijoitettava lain alkuun omaa lukuun.

Sääntelykeinot Esiselvityksen kaltaisen ilmastolain heikkoutena on, että siitä puuttuvat konkreettiset keinot lain tavoitteiden toimeenpanemiseksi yksityisellä sektorilla. - voi mahdollisesti lisätä taloudellisen ja oikeudellis-hallinnollisen ilmastosääntelyn hajanaisuutta, ellei ilmastonmuutosta koskevia aineellis-oikeudellisia erityislakeja kytketä jollakin tavoin ilmastolain raportointi-, arviointi- ja seurantajärjestelmään. Ilmastopaneeli: - erityisesti tähän puoleen olisi kiinnitettävä systemaattisella jatkokartoituksella huomiota. - Esimerkiksi sopeutumista koskevat aineellisoikeudelliset säännökset voidaan toteuttaa vaikkapa tulvansuojelua, rakentamista ja maankäytönsuunnittelua koskevassa lainsäädännössä.

Sääntelykeinot Ilmastopaneeli: - selkeä puitelaki olisi luonteeltaan esiselvityksen mallia informatiivisempi ja - tukisi ilmastonmuutokseen liittyvien seikkojen kokonaisvaltaista tunnistamista sekä viranomaisissa yli hallintorajojen että kansalaisten keskuudessa! - Myös puitelaki vaihtoehdossa kansalaisten ilmastonmuutokseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet määrittyisivät erityislakien kautta.

Yleisön osallistuminen Ilmastopaneeli: - Esiselvityksen tavoin yleisön mahdollisuutta osallistua ilmastolain arviointi- ja seurantatyöhön pidetään tärkeänä, - Selvä linkitys lakiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVAL 8.4.2005/200). yleisön kuuleminen järjestyisi kyseisen lain mukaisesti ja tarve erillisille yleisön kuulemisesta koskeville menettelysäännöksille vähenisi ilmastolaissa.

Kiitos! Kai Kokko 2.10.2012 14