Euroopan unionin ympäristöpolitiikka

Transkriptio

1 Euroopan unionin ympäristöpolitiikka Ympäristöoikeus, syksy 2011 Prof. Kai Kokko Tentit ja 26.1.

2 Sisältö Perussopimukset (primaarioikeus) Toimivallan jaon periaatteet Ympäristöpolitiikan toimivalta Muita ympäristöön liittyviä toimivaltoja EU:n ympäristöperusoikeus Johdettu (sekundaari) oikeus

3 Perussopimukset Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). Asettavat EU:n toiminnalle kehyksen ja toimivallan. EU on oikeushenkilö.

4 Toimivallan jako - lähtökohdat Lähtökohta toimivallan jaolle: Unionin toimivalta määräytyy annetun toimivallan periaatteen mukaisesti. Unioni käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Otettava huomioon yhdenvertaisuusperiaate Unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta (EUS 9 artikla).

5 Toimivallan jako - periaatteet Annetun toimivallan periaate: unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille. Toissijaisuusperiaate: unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan 1) jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan 2) ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Kansalliset parlamentit valvovat. Suhteellisuusperiaate: unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sovelletaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

6 Toimivallan jako - yhteistyö Vilpittömän yhteistyön periaate: unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään. Lojaliteettiperiaate: Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen (aktiivinen velvoite). Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen (passiivinen velvoite).

7 Lojaliteettiperiaate, esim. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Espanjan kuningaskunta): Tarvitsematta lausua esillä olevan kanteen yhteydessä siitä, käytetäänkö kaikissa direktiivin 85/337 liitteessä I olevan 7 kohdan kieliversioissa ilmaisua rautatiet (vías espanjankielisessä versiossa) vastaavaa ilmaisua, tai siitä, onko sanotun säännöksen täytäntöönpanemiseksi annettu Espanjan lainsäädäntö yhteensopiva kyseisen direktiivin kanssa siltä osin kuin siinä on käytetty ilmaisua rautatielinjat (líneas), yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että välttämättömyys tulkita yhdenmukaisesti yhteisön oikeutta edellyttää, että kun oletetaan, että säännöksen eri kieliversiot poikkeavat toisistaan, kyseistä säännöstä tulkitaan sen säädöksen systematiikan ja tarkoituksen perusteella, jonka osa säännös on (ks. mm. asia C72/95, Kraaijeveld ym., tuomio , Kok. 1996, s. I5403, 28 kohta). Espanja ei ollut noudattanut YVA-direktiiviä.

8 Ympäristöpolitiikan toimivalta (SEUT 191) 1. Unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö, sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen; 2. Unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. Tässä yhteydessä ympäristönsuojelun vaatimusten täyttämiseksi toteutettaviin yhdenmukaistamistoimenpiteisiin sisällytetään aiheellisissa tapauksissa suojalauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot saavat, unionin valvontamenettelyn alaisina, toteuttaa muihin kuin taloudellisiin, ympäristöä koskeviin seikkoihin perustuvia väliaikaisia toimenpiteitä. Varsinainen toimivaltanormi 192 artikla yhdessä 191 artiklan kanssa. Jaettua toimivaltaa. Sovelletaan toissijaisuusperiaatetta.

9 Kansainvälinen EU:n ympäristöpolitiikka Ns. jaettu toimivalta (SEUT artikla): Unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Unionin yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia unionin ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin. Mitä edellisessä alakohdassa määrätään, ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä toimielimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.

10 Ympäristöpolitiikan toimivalta Ympäristötakuu (SEUT 193 artikla): Suojatoimenpiteet, jotka on toteutettu 192 artiklan nojalla, eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden on oltava sopusoinnussa perussopimusten kanssa. Niistä ilmoitetaan komissiolle.

11 Ympäristöpolitiikan toimivalta Läpäisyperiaate (SEUT 11 artikla): Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.

12 Ympäristöpolitiikan toimivalta Läpäisyperiaate, EYTI (Concordia Bus Finland Oy Ab, aiemmin Stagecoach Finland Oy Ab vastaan Helsingin kaupunki ja HKL- Bussiliikenne): Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50/ETY 36 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että kun hankintaviranomainen kaupungin sisäisen bussiliikenteen hoitamista koskevaa julkista hankintaa ratkaistessaan päättää tehdä sopimuksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijän kanssa, hankintaviranomainen saa ottaa huomioon sellaisia ympäristönäkökohtia kuin linja-autojen typpioksidipäästöjen taso tai melutaso, kunhan nämä perusteet liittyvät hankinnan kohteeseen, ne eivät anna hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta, ne on nimenomaisesti mainittu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ja ne noudattavat kaikkia yhteisön oikeuden perusperiaatteita, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta.

13 Toimivalta maa- ja metsätaloudessa Maatalous ja kalastus (SEUT artiklat) Jaettu toimivalta Energia (SEUT 194 artiklat) Jaettu toimivalta Metsätalous Ei nimenomaista toimivaltaa. Informaatio-ohjausta, kuten EU:n metsästrategia. Toteutuu muiden politiikan sektoreiden kautta ja jäsenvaltioiden kansallisella politiikalla.

14 EU:n ympäristöperusoikeus Perusoikeuskirja, 37 artikla, Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Ohjaa muiden perusoikeuksien ohella komission ja muiden EU:n toimielinten ja laitosten vallankäyttöä. Otetaan toissijaisuusperiaate huomioon, mutta ei vaikuta perussopimuksien antamaan EU:n toimivaltaan.

15 EU:n ympäristöperusoikeus SEU 6 artikla: 1. Unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään 7 päivänä joulukuuta 2000 hyväksytyssä ja Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2007 mukautetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Perusoikeuskirjan määräykset eivät millään tavoin laajenna perussopimuksissa määriteltyä unionin toimivaltaa. Perusoikeuskirjassa esitettyjä oikeuksia, vapauksia ja periaatteita on tulkittava perusoikeuskirjan tulkintaa ja soveltamista koskevien perusoikeuskirjan VII osaston yleisten määräysten mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjassa tarkoitetut selitykset, joissa esitetään näiden määräysten lähteet 2. Unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Liittyminen ei vaikuta perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan. 3. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

16 EU:n ympäristöperusoikeus Ohjauksen kohde: Ohjaa muiden perusoikeuksien ohella komission ja muiden EU:n toimielinten vallankäyttöä. Turvattujen oikeuksien kattavuus: Perusoikeuskirjan oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla, ja kyseisten oikeuksien ja vapauksien olennaista sisältöä noudattaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. Mikäli EU:n perussopimuksiin perustuvia, oikeuksia sovelletaan niissä määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti. Lähtökohtaisesti tulkitaan kuten Euroopan ihmisoikeussopimusta. Voi olla myös laajempi suoja. Suojan Taso: perusoikeuskirjan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittaisivat tai loukkaisivat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka tunnustetaan 1) unionin oikeudessa, 2) kansainvälisessä oikeudessa ja niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joiden sopimuspuolina unioni, yhteisö tai kaikki jäsenvaltiot ovat, ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa sekä 3) jäsenvaltioiden perustuslaeissa, niiden soveltamisalojen mukaisesti. Oikeuksien väärinkäytön kielto: perusoikeuskirjan määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajemmalti kuin tässä perusoikeuskirjassa on sallittu.

17 Johdettu (sekundaari) oikeus Käyttäessään unionin toimivaltaa toimielimet hyväksyvät asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja. Asetus pätee yleisesti. Se on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Direktiivi velvoittaa saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, jolle se on osoitettu, mutta jättää kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Päätös on kaikilta osiltaan velvoittava. Jos siinä nimetään ne, joille se on osoitettu, se velvoittaa ainoastaan niitä. Suositukset ja lausunnot eivät ole sitovia.

18 Johdettu (sekundaari) oikeus Asetus välittömästi sitovaa ylikansallista lainsäädäntöä. ei panna jäsenvaltioissa erikseen täytäntöön, vaan ne sitovat voimaantultuaan yleisesti kaikkia EU-alueen toimijoita, joihin asetus kohdistuu. syrjäyttää ristiriitaisen kansallisen lain säännöksen.

19 Johdettu (sekundaari) oikeus Direktiivit Jäsenvaltioiden lainsäätäjille suunnattuja sitovia säädöksiä, jotka on pantava kansallisesti täytäntöön (implementoitava). Täytäntöönpanossa on varmistettava direktiivissä edellytetyn tuloksen saavuttaminen, mutta jäsenvaltion asiana on valita keinot ja menettelyt tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Oppi välittömästä vaikutuksesta ja oppi tulkintavaikutuksesta. (Ks. tarkemmin Kokko 2011: Eurooppalainen ympäristöoikeus korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytössä, Lakimies 3, s )