Sisällys Esipuhe vii Sisällys xi Lyhenteet xxi 1. Tutkimuksen tavoitteet, rajaukset ja toteutus 1 1.1 Tutkimuskohde 1 1.1.1 Tutkimuksen teema ja kysymyksenasettelut 1 1.1.1.1 Lähiyhtiöiden sisäiset korot 1 1.1.1.2 Verotuksen kansainvälinen sääntely 3 1.1.2 Rakenne ja tarkemmat kysymyksenasettelut 5 1.1.3 Rajaukset 9 1.1.3.1 Sisäiset korot 9 1.1.3.2 Aikaisemmat tutkimukset 11 1.1.3.3 Väliyhteisölainsäädäntö ja veron kiertäminen 13 1.2 Metodiset lähtökohdat 14 1.2.1 Metodinen pluralismi 14 1.2.2 Oikeusvertailun merkitys 16 1.2.2.1 Oikeusvertailun tasot 16 1.2.2.2 Oikeusvertailevan informaation hyödyntäminen 19 1.3 Terminologia 21 1.3.1 Vertaileva oikeuslingvistiikka 21 1.3.2 Yleistä käsitteistöstä 23 1.3.3 Kansainvälisen verotuksen käsitteistö 24 1.3.4 Korkoon ja rahoitusvälineisiin liittyvä käsitteistö 26
xii sisällys 2. Oikeudelliset lähtökohdat 29 2.1 Verotuksen taustaperiaatteet ja tavoitteet 29 2.1.1 Johdanto 29 2.1.2 Oikeudenmukaisuus ja veronmaksukykyisyys 30 2.1.3 Neutraliteetti ja verokilpailu 33 2.1.4 Lakisidonnaisuus ja yhdenvertaisuus 35 2.1.5 Sisältöpainotteinen tulkinta 40 2.2 Kansainvälisen verotuksen oikeuslähteet 43 2.2.1 Johdanto 43 2.2.2 Kansainvälinen oikeus 45 2.2.2.1 Käsite 45 2.2.2.2 Valtiosopimusten täytäntöönpanotavat vertailumaissa 47 2.2.3 Kansainvälinen vero-oikeus 49 2.2.3.1 Käsite 49 2.2.3.2 Syrjintäkielto 52 2.2.3.3 Verosopimusten tulkinta 54 2.2.4 Eurooppavero-oikeus 58 2.2.4.1 Oikeuslähteet 58 2.2.4.2 Oikeuskeinot 61 2.2.4.3 Syrjintäkielto 66 2.2.4.4 EU-valtioiden ja kolmansien valtioiden väliset suhteet 69 2.2.4.5 Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 74 2.2.4.6 Oikeuskäytännön kehityslinjoja tuloverotuksessa 77 2.2.4.7 Euroopan unionin kehitysnäkymät 83 2.2.5 Ihmisoikeussopimukset 85 2.2.6 WTO:n sopimukset ja IMF:n jäsenyys 87 3. Eurooppalainen konserniverotus 89 3.1 Harmonisoinnin kehitys 89 3.2 Rajat ylittävä tuloksentasaus 93 3.2.1 Konserniverotusjärjestelmien perustyypit 93 3.2.2 Ulkomaisen tytäryhtiön ja kiinteän toimipaikan tappiot 95 3.2.3 Suomen konserniavustusjärjestelmä 98 3.2.4 Lopullinen tappio 100 3.3 Eurooppalaisen konserniverotuksen kehitysnäkymät 102 3.3.1 Kehittämismallit 102 3.3.2 Yhteinen veropohja 106
sisällys xiii 3.3.2.1 Hankkeen valmistelu 106 3.3.2.2 Konsolidointi 108 3.3.2.3 Sisäiset erät ja toimet 111 3.3.3 Kotivaltion verotus 114 4. Lähiyhtiöt verotuksessa ja rahamarkkinakorko 119 4.1 Suhtautuminen koronottoon 119 4.2 Korko avoimilla rahoitusmarkkinoilla 122 4.2.1 Koron maksamisen syyt 122 4.2.2 Korkoperuste 124 4.2.3 Korkoriski 127 4.2.4 Joukkovelkakirjat 129 4.3 Rahoitusmuodon valinta 132 4.3.1 Lähtökohdat 132 4.3.2 Oma pääoma ja vieras pääoma 134 4.3.3 Hybridirahoituksen edut ja hybridi-instrumenttien luonnehdinta verotuksessa 137 4.4 Lähipiiriyritysten tilinpäätössääntely 142 4.4.1 Kirjanpitolaki 142 4.4.1.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus 142 4.4.1.2 Lähipiirilainat tilinpäätöksessä 144 4.4.1.3 Osakeyhtiölain vastaiset lähipiirilainat 146 4.4.2 IFRS-standardit 148 4.4.3 US GAAP -tilinpäätösperiaatteet 151 4.5 Lähiyhtiöiden rahoitus verotuksen näkökulmasta 152 4.5.1 Intressiyhteyden käsite verotuksessa 152 4.5.1.1 Verosopimusoikeus 152 4.5.1.2 Eurooppavero-oikeus 153 4.5.1.3 Suomen verolainsäädäntö 155 4.5.1.4 Intressiyhteystoimet 157 4.5.2 Vieras ja oma pääoma verosuunnittelussa 158 4.5.2.1 Verosuunnittelun lähtökohdat 158 4.5.2.2 Vieraan pääoman verovaikutukset 159 4.5.2.3 Vieraan ja oman pääoman välinen etuvertailu 164 4.5.3 Sisäinen rahoitus 168 4.5.3.1 Sisäiset lainat ja muut saatavat 168 4.5.3.2 Sisäiset rahoitusjärjestelyt 172
xiv sisällys 4.5.4 Keskitetyt rahoituspalvelut 176 4.5.4.1 Sisäinen rahoitusyhtiö 176 4.5.4.2 Holdingyhtiöt ja väliyhteisölainsäädäntö 178 5. Lähiyhtiön käsitteistö 183 5.1 Lähipiirin käsite 183 5.1.1 Kirjanpitolaki ja osakeyhtiölaki 183 5.1.1.1 Konserniyritys ja lähipiiriyritys 183 5.1.1.2 Omistusyhteysyritys, osakkuusyritys ja yhteisyritys 185 5.1.2 IFRS-standardit 186 5.1.2.1 Määräysvalta ja huomattava vaikutusvalta 186 5.1.2.2 Osakkuusyritys, sijoittajayritys ja yhteisyritys 188 5.1.3 US GAAP -tilinpäätösperiaatteet 189 5.2 Etuyhteysyrityksen käsite verosopimusoikeudessa 190 5.2.1 Etuyhteys 190 5.2.2 Etuyhteysyrityksen käsite 193 5.2.3 Osallistuminen johtoon, valvontaan tai omistukseen 196 5.2.4 Etuyhteysyrityksen käsitteen implementointi 197 5.3 Korko- ja rojaltidirektiivin mukainen lähiyhtiön käsite 198 5.3.1 Johdanto 198 5.3.1.1 EU-valtion yhtiö 200 5.3.1.1.1 Asuinvaltion määrittäminen 200 5.3.1.1.2 Yhtiöveron alaisuus ja yhtiöluettelon mukaiset yhtiömuodot 203 5.3.1.1.3 Euroopan komission ehdottamat muutokset 207 5.3.1.1.4 Yhtiöluettelon ulkopuoliset yhtiömuodot 208 5.3.1.1.5 Hybridiyhteisöt 212 5.3.1.2 Toisessa EU-valtiossa sijaitseva kiinteä toimipaikka 214 5.3.1.2.1 Perusperiaatteet 214 5.3.1.2.2 Kiinteän toimipaikan käsite 215 5.3.1.2.3 Tietokoneen sijaintivaltio 221 5.3.2 Etuyhteys 222 5.3.2.1 Etuyhteyden muodostuminen 222 5.3.2.2 Vertailu muuhun yhteisönoikeudelliseen sääntelyyn 225 5.3.3 Tosiasiallinen edunsaaja 226 5.3.3.1 Käsitteen tausta 226 5.3.3.2 EU-valtion yhtiö 230 5.3.3.3 Kiinteä toimipaikka 230
sisällys xv 5.4 Lähiyhtiön käsite vertailumaiden kansainvälisessä verooikeudessa 232 5.4.1 Yhdysvallat 232 5.4.2 Saksa 234 5.4.3 Viro 236 5.4.4 Suomi 237 6. Korko vero-oikeudessa 243 6.1 Korko Suomen oikeusjärjestelmässä 243 6.1.1 Korko siviilioikeudessa 243 6.1.1.1 Rahavelalle maksettava korko 243 6.1.1.2 Korottomuusolettama 244 6.1.1.3 Koron tunnistaminen 246 6.1.1.4 Korkoon liittyvät sopimusehdot 249 6.1.2 Vero-oikeudellinen koron käsite 252 6.1.2.1 Lähtökohdat 252 6.1.2.2 Hybridi-instrumentit 256 6.1.2.3 Koron erottaminen luovutusvoitosta 260 6.2 Korko kansainvälisessä vero-oikeudessa 263 6.2.1 Koron määritelmät 263 6.2.2 Koron käsite 265 6.2.2.1 OECD:n malliverosopimus 265 6.2.2.2 Korko- ja rojaltidirektiivi 268 6.2.2.3 Tulkinta 269 6.2.2.4 Klassifikaatiokonfliktit 271 6.2.3 Koron ja osingon välinen rajanveto 273 6.2.3.1 Osingon määritelmä 273 6.2.3.2 Muut yhtiöosuudet 276 6.2.3.3 Velkasaatavat 278 6.2.3.4 Verosopimuksen mukaisen osinkoartiklan ja korkoartiklan välinen suhde 280 6.2.4 Koron erottaminen luovutusvoitosta, muusta tulosta, liiketulosta ja rojaltitulosta 281 6.2.4.1 Luovutusvoitto 281 6.2.4.2 Muu tulo 285 6.2.4.3 Interest on equity -suoritus: korkoa, osinkoa vai muuta tuloa? 287 6.2.4.4 Liiketulo 288 6.2.4.5 Rojaltitulo 289
xvi sisällys 6.3 Korko- ja rojaltidirektiivin soveltamisalaan kuuluvat maksut 290 6.3.1 Johdanto 290 6.3.1.1 Voitonjako ja pääoman palautus 292 6.3.1.2 Voitto-osuuslaina 292 6.3.1.3 Vaihtovelkakirjalaina 293 6.3.1.4 Ikuinen laina 294 6.3.2 Osingoksi luonnehditut korot 294 6.3.2.1 Vuoden 1998 korko- ja rojaltidirektiiviehdotus 294 6.3.2.2 Teleologinen tulkintatapa 296 6.3.2.3 Voitonjaon käsite 298 6.3.2.4 Voitto-osuuslainan tuotto 300 6.4 Korko vertailumaiden kansainvälisessä vero-oikeudessa 302 6.4.1 Yhdysvallat 302 6.4.2 Saksa 305 6.4.3 Viro 306 6.4.4 Suomi 307 7. Koron verotusperiaatteet 311 7.1 Lähdevaltion ja asuinvaltion verotus 311 7.1.1 Johdanto 311 7.1.2 Korkotulon lähdeverotus 314 7.1.2.1 Kansainvälinen kehitys 314 7.1.2.2 Yhdysvallat 315 7.1.2.3 Saksa 318 7.1.2.4 Viro 319 7.2 Rajat ylittävien korkojen verotus Suomessa 321 7.2.1 Rajoitetusti ja yleisesti verovelvollisten korot 321 7.2.2 Ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan korot 325 7.2.3 Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen 327 7.3 Kiinteän toimipaikan saaman koron verotus verosopimusoikeudessa 331 7.3.1 Perusperiaatteet 331 7.3.1.1 Tulon kohdentaminen 331 7.3.1.2 Kiinteän toimipaikan oikeus korkovähennykseen 335 7.3.2 Lähdevaltion ja sijaintivaltion verotus 338 7.3.2.1 Lähdevaltio 338 7.3.2.2 Sijaintivaltio 339 7.3.2.3 Kolmiulotteiset tilanteet 341
sisällys xvii 7.4 Korko- ja rojaltidirektiivin mukainen verotus 343 7.4.1 Verotus lähde- ja asuinvaltiossa 343 7.4.2 Siirtymäkaudet 349 7.4.3 Todistus- ja vahvistusmenettely 350 8. Koron vähennysoikeus verotuksessa 355 8.1 Koron vähennysoikeuden lähtökohdat 355 8.1.1 Vähennysoikeuden pääperiaatteet 355 8.1.2 Verotuksen syrjintäkiellon vaikutus 362 8.1.2.1 Verosopimusoikeus 362 8.1.2.2 Eurooppavero-oikeus 369 8.2 Koron vähennysoikeuden rajoittaminen 376 8.2.1 Alikapitalisointilainsäädäntö 376 8.2.1.1 Alikapitalisoinnin käsite 376 8.2.1.2 Alikapitalisoinnin sääntelyvaihtoehdot 378 8.2.2 Korkokattosääntely 383 8.2.2.1 Yhdysvaltain interest stripping -säännöt 383 8.2.2.2 Viimeaikainen kehitys EU-valtioissa 385 8.2.2.3 Saksan Zinsschranke-sääntely 388 8.2.2.4 Ruotsin korkokattosääntely ja sen tausta 393 8.2.3 Suomen valtiovarainministeriön valmistelu 397 8.2.3.1 Kansainvälisten yritysten verotustoimikunta 397 8.2.3.2 Kansainvälisen verotuksen uudistamistyöryhmä 398 8.2.3.3 Tuloverotuksen kehittämistyöryhmä 399 8.2.3.4 Oikeustila ja valtiovarainministeriön korkovähennysrajoituksia koskeva selvitys 400 8.3 Hybridiyhteisöt koron verosuunnittelussa 403 8.3.1 Johdanto 403 8.3.2 Hybridiyhteisöt Suomen tuloverotuksessa 404 8.3.3 Yhdysvaltain check-the-box -säännöt 407 8.3.4 Saksan ja Tanskan hybridiyhteisöjä koskeva sääntely 410 8.4 Valtiontukinäkökohdat 412 8.4.1 Korkotuet ja muut valikoivat toimenpiteet 412 8.4.2 Korkovähennyksiin liittyvät verokannustimet 415
xviii sisällys 9. Etuuksien rajoittaminen ja koron siirtohinnoittelu 419 9.1 Rajat ylittävään korkoon kohdistuvien veroetujen rajoittaminen 419 9.1.1 Verosopimusten mukaiset etuudet 419 9.1.1.1 Johdanto 419 9.1.1.2 Verosopimusedut ja väliyhteisöt 420 9.1.1.3 Verosopimusetujen rajoittaminen yhteisön oikeudessa 423 9.1.2 Korkomaksujen sulkeminen korko- ja rojaltidirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle 425 9.1.2.1 Voitonjaon luonteiset korot 425 9.1.2.2 Direktiivietujen rajoittaminen käypään korkoon 426 9.1.2.3 Petokset ja väärinkäytökset 427 9.1.2.4 Anti-abuse-yleislauseke 429 9.1.2.4.1 Johdanto 429 9.1.2.4.2 Vertailu muihin yritysverodirektiiveihin 429 9.1.2.4.3 Oikeuden väärinkäytön periaate 431 9.1.2.5 Kansallinen implementointi 433 9.2 Siirtohinnoitteluperiaatteet 435 9.2.1 Taloudellinen tausta 435 9.2.2 OECD:n malliverosopimus 439 9.2.2.1 Markkinaehtoperiaate 439 9.2.2.2 Ylisuuren koron oikaisu 440 9.2.3 OECD:n siirtohinnoitteluohjeet 443 9.2.3.1 Oikeudellinen asema 443 9.2.3.2 Markkinaehtoinen korko 444 9.2.4 Siirtohinnoittelu Euroopan unionissa 452 9.2.4.1 EU:n siirtohinnoitteluohjeet 452 9.2.4.2 Ennakkosopiminen 453 9.2.5 Markkinaehtoperiaatteen kritiikki 455 9.3 Monenkertaisen verotuksen poistaminen 456 9.3.1 Vastaoikaisu 456 9.3.2 Keskinäinen sopimusmenettely 459 9.3.3 EU:n arbitraatiosopimus 460 9.4 Siirtohinnoitteluperiaatteet vertailumaissa 463 9.4.1 Yhdysvallat 463 9.4.2 Saksa 466 9.4.3 Viro 469 9.4.4 Suomi 471
sisällys xix 10. Kokoavat päätelmät ja tulevaisuuden näkymät 479 10.1 Korko verotuksessa 479 10.2 Koron erottaminen eräistä verosopimusoikeuden mukaisista tulotyypeistä 484 10.3 Lähiyhtiöiden väliset korot 488 10.3.1 Etuyhteys 488 10.3.2 Markkinaehtoinen korko 490 10.3.3 Monenkertaisen verotuksen poistaminen 495 10.4 Korko- ja rojaltidirektiivin tulkinta 497 10.4.1 Direktiivin soveltamisen lähtökohdat 497 10.4.2 Yhtiöluettelon mukaiset yhtiöt ja muut yhteisöt 501 10.4.3 Kiinteä toimipaikka 503 10.4.4 Osingoksi luonnehditut korot 506 10.4.5 Anti-abuse-yleislauseke 510 10.5 Koron vähennysoikeus Suomen elinkeinoverotuksessa de lege ferenda 511 10.5.1 Lähtökohdat 511 10.5.2 Kansainvälinen kehitys 514 10.5.3 Koron vähennysoikeuden rajoittaminen 516 10.5.4 Korkotulon lähdeverotus 518 10.5.5 Verokannustimet 519 10.5.6 Eri vaihtoehtojen arviointi 521 10.5.7 Sääntelyvaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen 523 10.5.8 Valtiovarainministeriölle annetut lausunnot 525 10.5.8.1 Johdanto 525 10.5.8.2 Julkishallinto 525 10.5.8.3 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 527 10.5.8.4 Etujärjestöt 527 10.5.8.5 Vero-oikeuden professorit 531 10.6 Vieraan ja oman pääoman välisen jännitteen poistaminen verotuksessa 532
xx sisällys The taxation of interest payments between associated enterprises 539 1. Introduction 539 2. Intra-group financing and taxation 541 3. The concept of an associated enterprise 543 4. The concept of interest 547 5. Interest deductions de lege ferenda in Finland 550 6. Arm s length interest rate 553 7. Anti-abuse clauses in the Interest and Royalties Directive 555 Lähteet 557 I Kirjallisuus 557 II Haastattelut 608 III Muu lähde 608 Oikeustapaukset 609 I Ylikansalliset tuomioistuimet 609 II Suomalaiset tuomioistuimet ja viranomaiset 618 III Saksalaiset tuomioistuimet 620 IV Yhdysvaltain korkein oikeus 620 V Tallinnan hallinto-oikeus 620 VI Ruotsalaiset tuomioistuimet ja Skatterättsnämnden 620 VII Muiden valtioiden tuomioistuimet 621 Asiahakemisto 623