AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi Pirkko Nikula, TtM, osastonhoitaja,oys Pirkko.Nikula@ppshp.fi Sisältö Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä 1
Työryhmä Pirkko Nikula, TtM, osastonhoitaja 2 (vetäjä) Sirkka-Liisa Hannola, TtK, osastonhoitaja 2 Tiina Kemppainen, TtM, osastonhoitaja 2 Raija Keränen, kätilö, imetysohjaajakouluttaja, osastonhoitaja 2 Anitta Nykyri, kätilö, imetysohjaajakouluttaja, IBCLC 2 Jaana Stolt, KM, kätilö, kouluttaja 4 Paula Viramo, terveydenhoitaja, imetysohjaajakouluttaja 3 Jaana Roininen, TtM, vastuualueen ylihoitaja 2 Seija Miettinen, TtM, ylihoitaja 1 (vastuuhenkilö) Tarja Pölkki, TtT, dosentti, kliinisen hoitotieteen asiantuntija 1 1Oulun yliopistollinen sairaala, Lasten ja naisten tulosalue, 2Oulun yliopistollinen sairaala, Lasten ja naisten tulosalue, synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualue 3Oulun kaupunki 4 Ammattiopisto Lappia Tausta Kansainväliset suositukset ( WHO, Unicef) Kansalliset suositukset (THL) Imetyksen terveyshyödyt vastasyntyneelle ja äidille Lyhentyneet synnytyksen jälkeiset sairaalassaoloajat Suomessa täysimetys ei toteudu optimaalisesti suositusten mukaan * Imetysohjauksen vaihtelu ( sairaala / neuvola) Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) edistäminen (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) Kärkihanke: Lasten ja naisten tulosalueen tutkimus ja kehittämishanke Kohti Vauvamyönteistä sairaalaa Lähde: *THL, Imeväisikäisen ruokinta Suomessa vuonna 2010, Raportteja 8/2012) 2
Suositukset -imetyslukuja WHO & Unicef 2003 Täysimetys 6 kk Osittainen imetys 2 vuoden ikään saakka STM 2004 Täysimetys 6 kk Osittainen imetys 12 kk ikään THL, 2016 Täysimetystä suositellaan 4-6- kk ikään asti. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D vitamiinia lukuun ottamatta Kansainväliset ja kansalliset suositukset Kansainvälinen WHO ja UNICEF toimesta julkaistu Vauvamyönteisyysohjelma (BFHI), 1991 Imetyksen edistäminen Suomessa 2009-2012 toimintaohjelma Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin ja perheen imetysohjaus hoitotyön suositus 2010 Imeväisikäisen ruokinta Suomessa vuonna 2010 Äitiysneuvolaopas 2013 Edistä, ehkäise, vaikuta - seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille 3
Tarkoitus Tarkoituksena kehittää imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli OYS:n synnytysten vastuualueella imetyksen suojelemiseksi, edistämiseksi ja tukemiseksi vauvamyönteisyyden mukaisesti terveen vastasyntyneen hoitotyössä Toimintamalli mahdollistaa hyvä alun imetykselle sairaalassa ja tukee imetyksen jatkumista Imetyksen edistäminen on näyttöön perustuvaa Tavoite Yhtenäistää imetysohjauskäytäntöjä raskaana olevan, synnyttäneen ja imettävän äidin/perheen hoidossa palveluketjussa neuvola ja sairaala sekä lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 4
IYT palveluketjussa Menetelmä Toimintamallin toteutuksessa käytettiin Hoitotyön Tutkimussäätiön kehittämää Näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämisen mallia (Holopainen ym. 2010) Toimintamalli sisälsi laadullista tutkimustyötä, luotettavaksi arvioidun tiivistetyn tiedon hankintaa ja tiimityöskentelyä eri asiantuntijoiden sekä eri organisaatioiden kanssa 5
Toteutus Kuvio1. Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (mukaillen Holopainen ym. 2010) Tulokset Toimintamalli sisältää: neuvolan (7) ja sairaalan (10) - askeleen suositukset, suosituksia täydentävän tiivistetyn tiedon ja sen keskeiset tulokset sekä päivitetyn tukimateriaali Toimintamalli tiivistettiin imetysohjauskortiksi, joka luotiin imetysohjauksen toteutumisen ja tiedonkulun varmistamiseksi sekä perheille imetystiedon lisäämiseksi Toimintamalli ohjaa tehokkaaseen imetysohjaukseen sekä edistää näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönottoa perheiden parhaaksi 6
Arviointi Vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamiseksi hankkeeseen suunnitellaan ja kehitetään eri arviointimenetelmiä yhdessä lasten ja naisten tulosalueen kliinisen hoitotieteen asiantuntijan kanssa Lisäksi hyödynnetään opinnäytetyön tekijöitä sekä uusinta teknologiaa palvelujen muuttamisesta potilaille sähköiseksi Johtopäätökset 1. IYT- mallin myötä perheet saavat yhtenäistä (tasavertaista) ja näyttöön perustuvaa imetysohjausta ja vastasyntyneen hoitoa 2. IYT- malli yhtenäistää imetysohjauskäytäntöjä ja lisää henkilöstön osaamista koko palveluketjussa 3. Poistaa päällekkäistä ohjausresurssien käyttöä 4. IYT- malli mahdollistaa jatkuvan arvioinnin imetysohjauksen toteutumisessa koko palveluketjussa sekä edistää näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönottoa 5. IYT- mallia voidaan hyödyntää kaikissa suomalaisissa raskaana olevien ja synnyttäneiden palveluketjussa sekä terveydenhuollon koulutuksessa ja perehdytyksessä 7
Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Haasteet: tiedonkulku (tietojärjestelmät), imetysohjaukseen käytettävä ajankäyttö palveluketjussa, kirjaaminen käyttöönotto, levittäminen Onnistumiset: Johdon tuki, imetysohjaajakouluttajien rooli + henkilöstön rooli yhteistyö neuvolan terveydenhoitajien kanssa >> kehittämiskulttuurin muutos Yhtenäiset (nla, 3.sektori mukana) imetysohjaajakoulutukset (case- koulutukset lääkärit, esimiehet) Yhtenäiset ohjeet ja käytännöt tulosalueella Imetyksen moniammatillisen verkoston luominen, IMMO Tällä hetkellä: menossa pilotointi Oulun kaupungin neuvoloiden kanssa, jonka jälkeen pyydetään palautetta toimintamallista, imetysohjauskortin sisällöstä ja käytettävyydestä kevään 2017 aikana Kauniita Pakkaspäiviä! Kiitos! 8