JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA

27.1.2016 JOUTSAN POHJOISOSIEN RANTAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Päivämäärä 27.1.2016 Laatija Tarkastanut Kaisa Rantee Nina Marjoniemi Viite

SISÄLTÖ 1. Johdanto 4 1.1 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen 4 2. Maiseman yleiskuvaus 5 2.1 Maisemamaakuntajako 5 3. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet 9 3.1 Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet 9 3.2 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalliset arvokohteet 9 3.3 Perinnemaisemat 9 4. Osa-aluekohtaiset maiseman ominaisuudet ja maankäytön maisemalliset vaikutukset 11 4.1 Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso 12 4.2 Savonselän seutu 13 4.2.1 Vedenkoskemattomat selännealueet 13 4.2.2 Suo- ja moreeni- ja harjualueet 14 4.2.3 Rutajärven ranta-alueet ja Matkus 16 4.3 Päijänteen seutu 16 5. Lähteet 17

4 1. JOHDANTO 1.1 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen Tähän maisemaselvitysraporttiin on koottu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä lisäksi kuvattu maisemarakenteen ja maisemakuvan ominaisuuksia ja erilaisia osa-alueita, jotta maankäytön suunnitteluun vaikuttavat suurmaisemalliset ja paikalliset ominaisuudet voitaisiin Joutsan pohjoisosien rantayleiskaavoituksessa ottaa huomioon. Maisemarakenteen osalta selvitysalueena on ollut laaja maisemallinen kokonaisuus, joka ulottuu itä-länsi -suunnassa Päijänteeltä ja Puulan vesistöalueelle saakka. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on osoitettu kartalla Joutsan keskustan ja Toivakan välisellä alueella, mutta tarkemmat kohdekuvaukset ja rantaosayleiskaavan vaikutukset yksittäisiin kohteisiin on arvioitu ainoastaan kaavaan kuuluvien järvien lähistöllä. Valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja koskevia lähtöaineistoja ovat olleet ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut, Paikkatietoikkunan palvelut, valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot, GTK:n aineistot, Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tietoja on täydennetty maastokäynnillä, jolloin havainnoitiin mm. maiseman mittakaavaa, maisemakuvaa ja nykyistä maankäyttöä, kuten asutuksen ja tiestön sijoittumista.

5 2. MAISEMAN YLEISKUVAUS 2.1 Maisemamaakuntajako Selvitysalue sijoittuu Itäisen järvi-suomen ja Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakuntien vaihettumisvyöhykkeeseen ja maisemassa on piirteitä molemmista maisemamaakunnista. Tarkemman osa-aluejaon mukaan pääosa kaavoitettavista järvistä sijoittuu Savonselän seutuun, joka kurkottaa Rutajärven tienoilla idästä Päijänteen rantavyöhykkeeseen saakka. Selvitysalueella sijaitseva Viisarinmäen - Rutalahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue linkittyy maisemarakenteeltaan Päijänteeseen ja sijoittuu keski-suomen järviseutuun. Selvitysalueen aivan eteläisimmät osat kuuluvat lounais-savon järviseutuun. Maisemamaakuntajako heijastuu topografian kautta myös selvitysalueen vesistöalueisiin, jotka jakautuvat Kymijoen suurvesistöalueen eri vesistöreiteille siten, että osa kaavoitettavista järvistä laskee Päijänteeseen, osa Puulaan ja osa Sysmänreitille. Läntisillä alueilla Rutajärveä ympäröivät järvet, kuten Joutsijärvi, Riihijärvi, Siikajärvi, Särkijärvi ja Hyötyjärvi laskevat Päijänteeseen. Koillisessa sijaitsevat Kälkäjärvet, Porkkalampi, Pieni Pajulampi ja Kuivalampi laskevat itäisen Suomen vesistöön kuuluvaan Puulaan ja etelässä sijaitseva Kostamonjärvi laskee Sysmänreitin reittivesiin. Maiseman perusrunko ja selänteiden ja laaksojen rytmi, korkeussuhteet ja suuntautuneisuus määrittyvät kallioperän ja maaperän ominaisuuksista. Selvitysalueen yleisin maalaji on moreeni, jota esiintyy sekä kallioperää myötäilevänä peitteenä, että itsenäisinä moreenimuodostumina. Seudulla on myös runsaasti vedenkoskemattomia selännealueita, jotka sijoittuvat noin korkotason 130 m.p.y yläpuolelle. Kalliopaljastumat keskittyvät Päijänteen rannan läheisille alueille sekä Rutajärven koillispuoleiselle ylängölle. Näillä alueilla korkeimpien mäkien laet nousevat jopa yli 200 m.p.y kuten lännessä Selänteenmäellä 224 m.p.y ja idässä Puntarhonganmäellä 235 m.p.y. Rutajärven itä- kaakkois ja eteläpuolella maisemakuvaa hallitsevat erilaiset moreenimuodostumat ja turvesuot, kuten Leivonmäen kansallispuiston Haapasuo sekä jäätikköjokien kasaamat harjumuodostumaketjut, joista maisemallisesti merkittävin on Rutajärven selän ylittävä Asikkala - Hartola Joutsa Toivakka linjalle sijoittuva harjujakso. Kuva 1. Maisemamaakuntajako yleiskaava-alueiden lähiseudulla.

6 Kuva 2. Yleiskaava-alueet ja ote maaperäkartasta.

7 Kuva 3. Yleiskaava-alueet ja ote topografiakartasta.

8 Kuva 4. Yleiskaava-alueet ja kaaviomainen esitys maisemarakenteesta.

9 3. MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVO- KOHTEET 3.1 Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Selvitysalueen luoteiskulmassa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Viisarinmäki Rutalahti, joka on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muodostunut pitkä ja kapea maisemakokonaisuus. Maisema-alue hahmottuu selkeästi maastonmuotoja noudattavalta maantieltä. Selvitysalueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Viisarinmäen ja Rutalahden kulttuuriympäristö. Viisarinmäen kulttuuriympäristön rajaus on maisemaaluetta suppeampi, eikä se ulotu yleiskaava-alueelle tai kaavassa osoitetun maankäytön vaikutuspiiriin saakka. 3.2 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalliset arvokohteet Yleiskaavaan sisältyvien järvien lähialueilla sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti arvokkaat kohteet: - Haapalehdon tila - Kivisuon kurssikeskus - Selänpohjan kurssikeskus - Rutalahden kylä 3.3 Perinnemaisemat Yleiskaavaan sisältyvien järvien lähialueilla sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat. - Karhukorven niitty - Kivijärven laitumet - Vaaterin niitty Karhukorven niitty sijaitsee Rutalahden keskuksen pohjoispuolella tien varrella. Niitty ei sijoitu läheisten Hiilenjärven tai Iso-Sailalammen kaava-alueille tai siten, että ranta-alueiden mahdollisilla rakennuspaikoilla olisi vaikutusta niityn arvoihin. Kivijärven laitumet koostuvat Palosentien varrella sijaitsevista niityistä sekä noin 200 metrin etäisyydellä Lehijärven rannasta sijaitsevasta Purolan niitystä. Kohteen inventointitietojen mukaan niittyjen hoito on esimerkillistä ja niittyala kasvaa pikkuhiljaa metsiin päin. Lehijärven tai Lapinlammen kaava-alueet eivät ulotu inventoiduille niityille saakka, eikä uudesta rantarakentamisesta arvioida koituvan vaikutuksia niittyjen arvoille. Purolan niityn lähellä, tien toisella puolella sijaitsee Myllypirtin AP-alue, jolle on kaavassa osoitettu olemassa olevan asuinrakennuksen paikka. Vaaterin niitty sijaitsee Viisarinmäen - Rutajärven maisema-alueen länsipuolella etäällä kaavoitetuista ranta-alueista, eikä kaavaratkaisulla ole vaikutusta kohteen arvoihin.

10 Kuva 5. Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet.

11 4. OSA-ALUEKOHTAISET MAISEMAN OMINAISUUDET JA MAANKÄYTÖN MAISEMALLISET VAIKUTUKSET Järvien ja niiden ranta-alueiden maisemallisten ominaisuuksien hahmottamiseksi kaavoitettavat järvet on tässä selvityksessä jaoteltu sijoittuvaksi maisemallisin perustein viiteen osa-alueeseen, jotka ovat: - Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso - Vedenkoskemattomat selännealueet - Suo-, moreeni- ja harjualueet - Rutajärven ranta-alueet ja Matkus - Päijänteen seutu Kuva 6. Maisemaselvityksessä määritellyt maisemalliset osa-alueet ja yleiskaavaalueiden sijoittuminen.

12 4.1 Rutalahden murroslaaksot ja harjujakso Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Hietajärvi - Karhulampi - Yläisetlammit, Riutanpäällinen, Humalalampi ja Korvenperänlampi - Iso Ahvenlampi - Järnätjärvi ja Haapajoki - Iso Sailalampi, Kapea Sailalampi ja Hiilenjärvi Rutajärven Selänpohjanlahden, Päijänteen Rutalahden, Rutalahden kylän ja Toivakan taajaman välillä on maisemarakenteeltaan ja maisemakuvaltaan hyvin mielenkiintoinen ja omintakeinen osa-alue, jonka maisemallisen rungon muodostavat jylhät kalliomäet, näiden väliset kallioperän murroslinjat sekä murrokseen muodostunut harjujakso. Harjun maaperäolosuhteet yhdessä kallioalueiden kanssa muodostavat hienon maisemallisen kokonaisuuden, jonka maisemallisia arvoja ovat vaihteleva ja paikoin jyrkkäpiirteinen topografia, vedenkoskemattomat selänteiden lakialueet, maisematilan suuntautuneisuus, näkymäsuunnat ja murroslaaksoon sijoittuneet kulttuurimaisemat sekä edellä mainituista tekijöistä seuraava kasvillisuustyyppien vaihtelu. Muun muassa Hietajärvi, Korvenperänlampi, Humalalampi ja Järnätjärvi sijoittuvat ketjumaisena nauhana murroslaaksoon. Rutajärven eteläpuolella harjujakso erottuu topografialtaan muutoin suhteellisen tasaisesta Leivonmäen kansallispuiston suoalueista nousevana kangasmaana ja Rutajärvellä järvenselän poikki kulkevana kannasmaisena Joutsniemenä. Rutajärven ja Selänpohjan kurssikeskuksen pohjoispuolella maisemarakenne muuttuu ja murroslaakson topografia alkaa voimakkaasti hallita maisemakuvaa ja maiseman tilallisuutta. Selänpohjan kurssikeskuksen lähellä sijaitsevan Hietajärven ja Päijänteen Rutalahden välillä on maaston korkotasossa eroa lähes 40 metriä. Rutalahti on noin kymmenen kilometriä pitkä järvenlahti, jonka kautta murroslaakson maisematila linkittyy Päijänteen laajoihin selkävesiin. Rutalahden kylän pohjoispuolelta alkaa toinen solamainen maisematila, jossa murroslaaksoon sijoittuvat harjujakso, järvialtaat, purouomat, viljelysmaat ja asutus muodostavat arvokkaan maisemakokonaisuuden. Osa-alueen maisema on maisemarakenteen pääelementtien ominaisuuksien, kuten kallioperän muotojen ja harjujakson vuoksi selväpiirteistä ja helposti hahmotettavaa. Tämän vuoksi osaalueen maisemaan on mahdollista sijoittaa rakentamista, kuten tiestöä ja asutusta maiseman kannalta johdonmukaisille ja sopiville paikoille. Toisaalta maisemassa on paljon pienipiirteisiä ja hitaasti uusiutuvia tai uusiutumattomia elementtejä, kuten kalliopintoja ja -jyrkänteitä, maisemallisesti merkittävää kallio- tai harjukasvillisuutta tai rantapuustoa. Tämän vuoksi uudella rakentamisella voi olla maisemakuvaa muuttavaa tai jopa sen yhtenäisyyttä heikentävää vaikutusta, mikäli edellä mainittuja asioita ei suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida. Lisäksi pitkänomaiset maisematilan suuntaisesti ja järvien ylitse avautuvat näkymät mahdollistavat muutoksien näkymisen pitkähköille, joskin suppeille näkymäalueille. Osa-alueelle tai sen lähistölle sijoittuvat valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet ja - kohteet: - Viisarinmäki Rutalahti, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. - Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet tai luonnonsuojelualueet Haapavuori, Lahdenvuori, Isovuori, Haukkavuori - Rutalahden kylä - Selänpohjan kurssikeskus Rantayleiskaavaan kuuluvat Sailalampi ja Iso Sailalampi sijoittuvat aivan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Rutalahden puoleiseen päätteeseen. Sailalampien rannoille ei ole yleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkoja, joten kaavalla ei ole muutosta aiheuttavaa vaikutusta järvien ja maisema-alueen arvoihin ja maisemakuvaan. Vällyhoilontien itäpuolella, noin puolen kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta sijaitsevilta Hiilenjärveltä, Pyöreä Kuorejärveltä, Kaita Kuorejärveltä, Kolmisoppiselta, Iso Kuorejärveltä ja Valkea Kuorejärveltä ei ole näkymäyhteyttä maisema-alueelle, joten niiden mahdollinen rantarakentaminen ei vaikuta maisema-alueen arvoihin.

13 Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden rinteet, muutoin topografialtaan jyrkät rinteet tai harjumaat rajaavat useimpien osa-alueen järvien maisematilaa tai rinteet laskeutuvat jyrkkinä suoraan vesistöön. Karuilla kallio- ja sorarannoilla rakentamisessa tulisi huomioida pengerrysten minimoiminen, tiestön sovittaminen jyrkkyyksiin ja hitaasti kasvavan puuston säilyttäminen. Järven päätteessä sijaitsevat rakennuspaikat ovat herkästi pitkien järvinäkymien päätteessä, mikä tulisi huomioida rakennuspaikan valinnassa, ranta- ja pihakasvillisuudessa ja rakennuksen julkisivussa. Rutajärven kylä sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan Rutalahden pohjukan tuntumaan. Kylän tilat sijoittuvat maantien molemmin puolin lähelle järven rantaa. Rutalahden kylänraitin maisemakuvassa on säilynyt myös useita kylän toiminnalle keskeisiä julkisia rakennuksia. Yleiskaavassa ei ole osoitettu kaavamerkintöjä Rutalahden kylälle. Selänpohjan kurssikeskus sijaitsee harjumaastossa Rutajärven ja Hietajärven välisellä männikköselänteellä. Alueelta avautuu näkymät Rutajärven Selänpohjanlahdelle. Rantarakentamisella ei ole vaikutusta kurssikeskuksen arvoihin. Karhulampi, Hosiolampi ja Iso Ahvenlahti ovat yhtenäisestä maisema-alueesta hieman erillään sijaitsevia pieniä järviä, joihin kohdistuvalla rantarakentamisella ei ole erityisiä maisemallisia vaikutuksia. 4.2 Savonselän seutu Savonselän seutua on tässä selvityksessä tyypitelty seuraaviin osa-alueisiin: - vedenkoskemattomat selännealueet - suo- ja moreenialueet - Rutajärven ranta-alueet ja Matkus 4.2.1 Vedenkoskemattomat selännealueet Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Valkea Kuorejärvi, Iso Kuorejärvi, Kolmisoppinen, Kaita Kuorejärvi, Pyöreä Kuorejärvi - Iso Jouhtjärvi - Kotasenlampi - Iso-Vehmainen - Riihijärvi - Kaijanlampi - Siikajärvi - Tuohilampi - Särkijärvi, Vähä-Särkijärvi, Hyötyjärvi, Kivijärvi, Kaakkolampi - Valkeajärvi (rajalla) - Riihijärvi - Lehijärvi, Lapinlampi - Hangaslammi - Hakoslampi - Ylimmäinen Ruuhilampi - Alimmainen Ruuhilampi - Ylimmäinen Riiplampi - Pohjoislampi - Naukjärvi Selvitysalueen laajin yhtenäinen vedenkoskematon alue sijoittuu Rutajärven pohjois- ja koillispuolelle, missä sijaitsee useita kallio- ja moreenirantaisia kaava-alueeseen sisältyviä ylänköjärviä. Lisäksi jääkauden jälkeisen rantaviivan yläpuolelle jääneitä alueita on Rutajärven ja Päijänteen välisellä selännealueella sekä Leivonmäen taajaman eteläpuolella. Jotkin järvet kuten Pieni ja Iso-Säynätjärvi, Petäinen, Valkeinen ja Hakosjärvi sijaitsevat siten, että ylimmän rannan korkotaso asettuu järviä reunustavien korkeimpien niemekkeiden rinteille. Vedenkoskemattomilta alueilta maa-aines ei ole huuhtoutunut pois, mikä näkyy selänteiden rehevähkönä kasvillisuutena. Osa-alueen maisemakuva ei ole erityisen herkkää muutoksille juuri maapohjan kasvuvoiman ja runsaan vuoksi.

14 Osa-alueelle sijoittuvat maakunnalliset arvokohteet: - Leivonmäen kirkko - Kuntala - Simola - Toivola Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee loivapiirteisen vedenkoskemattoman moreenimäen harjanteella Rutajärven tuntumassa. Kirkonkylältä ei ole suoraa näkymäyhteyttä Rutajärven rantaan, eikä yleiskaavassa osoitettu maankäyttö vaikuta Leivonmäen kirkonkylän taajamakuvaan tai sen arvokohteisiin. 4.2.2 Suo- ja moreeni- ja harjualueet Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Iso Säynätjärvi (H) - Pieni Säynätjärvi (H) - Kivijärvi, Petäjäinen, Valkeinen, Kangaskapeinen, Latosenlampi (H, M) - Hevoslampi, Heinälampi (S) - Aho Kapeinen - Nurmijärvi (H) - Jukko (S) - Kälkäjärvet (M) - Alajärvi (M) - Porkkalampi (M) - Kuivalampi (M) - Matkuslampi (S) - Partinlampi (S) - Hyytiä (S) - Havulampi (S) - Vähä Harjulampi (H) - Susilampi (S) - Vallaslampi (S,M,H) - Haukilampi - Pieni Haukilampi (M, S) - Koivulampi - Kostamonjärvi (H) Järven nimen perässä oleva kirjaintunnus kuvaa maisemakuvassa määräävänä erottuvaa ominaisuutta. S = suo, H= harjumuodostuma, M= moreenimuosostuma tai moreenimaa.

15 Kuva 7. Kuva 8. Suomen kumpumoreenikentät Suomen drumliinikentät Kuva 9. Pieksämäen drumliinikenttään kuuluvan Huhtapurun drumliiniparven sijainti suhteessa kaavoitettaviin alueisiin. Savonselän seudun maisemakuvaa määrittelevät laajalti erilaiset moreenialueet. Monipuolisuudesta kertoo se, että kaavan selvitysalueella on sekä Toivakan kumpumoreenikenttään että Pieksämäen drumliinikenttään kuuluvia muodostumia. Toivakan kumpumoreenikentälle ovat tyypillisiä suhteellisen korkealle mäkiseudulle kerrostuneet melko suuntautumattomat paikalleen sulaneen jään synnyttämät kumpumoreenialueet. Pieksämäen drumliinikenttä on laaja viuhkan muotoinen kenttä, joka kuvastaa hyvin jään virtausta järvi-suomesta kohti Salpausselkien kohdalla ollutta jään reunaa. Kaavan selvitysalueella drumliinikentän suuntaus on pohjois-eteläsuuntainen, minkä suuntaisia myös yksittäiset drumliinimäet ovat. Tällaisia drumliineja ovat muun muassa Leivonmäen taajaman harjanne ja tämän koillispuolella Naukjärven eteläpuolella sijaitsevat drumliinimuodostumat. Topografista ja kasvillisuuteen heijastuvaa vaihtelua tuovat drumliinimäkien lisäksi harjut, joista selkeimmät ovat Leivonmäeltä koilliseen kohti Isoa Säynätjärveä, Kivijärveä ja Hakosjärveä suuntautuva harjujakso ja samansuuntainen Lahdessuon ja Höystösensuon välinen harjujakso. Moreenialueille kerrostuneiden laajojen soiden korkotasot ovat suhteellisen lähellä toisiaan, Rutajärven eteläpuoleisten laajojen soiden korkotaso on noin 125 m.p.y ja siitä itään tai koilliseen Höystösensuo 120 m.p.y, Rokasuo 135 m.p.y ja Havusuo 125 m.p.y. Suotyypit ovat pääosin karuja. Maisema-alueen maisemallisiin, topografisiin ja maaperän ominaisuuksiin liittyvä rakennettavuus vaihtelee huomattavasti. Seudun asutus ja tiestö on monin paikoin sijoittunut juuri moreenimäille, joten niillä paikoin, joissa ympäristöään korkeammalle kohoava moreenimäki kohtaa järven, on hyvinkin löydettävissä maisemallisesti sopivia rakennuspaikkoja. Karuilla soistuneilla rannoilla maisemakuva sen sijaan on hitaasti uusiutuvaa, topografinen vaihtelu on varsin vähäistä ja kasvillisuuden peitteisyys saattaa olla harvahkoa. Lisäksi turvemaan heikko kantavuus rajoittaa rakennuspaikkojen löytymistä. Tällaisilla paikoilla uudet rakennuspaikat saattavat muuttaa maisemakuvalle tyypillistä karua ja vähäisiä yksityiskohtia sisältävää ilmettä. Maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää säilyttämällä rakennuspaikkojen ympäristön kasvillisuus kasvupaikalle ominaisena, niin että pihan maisemoinnissa ei käytetä reheviä tai maisemakuvalle vieraita lajeja. Suojärvet ovat suhteellisen pienialaisia ja niille suuntautuvia erityisiä maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia ei ole, minkä vuoksi voidaan arvioida, että mahdollinen vaikutus ei kohdistu laajoille alueille, vaan rajautuu varsin paikalliseksi. Harjut ovat maisemakuvaa rikastuttava elementti ja ne kohdat, joissa vesistö ja harju kohtaavat ovat maisemallisesti erityisen kiinnostavia. Harjumaaston maisemakuvalle ovat tyypillisiä selkeys, männiköt ja topografinen vaihtelevuus. Harjumaaston miellyttävä pienilmasto, topografia, metsätalousalueena hoidettujen männiköiden runkotiheys ja kasvutapa sekä maapohjaan helposti rakennettavat tieyhteydet puoltavat hyvien rakennuspaikkojen löytymistä harjualueilta. Rakentamisen vaikutuksiin voidaan vaikuttaa rakennuspaikan valinnalla ja samoin kuin karuilla ja avoimilla suoalueilla, luontaisen kasvillisuustyypin säilyttämisellä.

16 Osa-alueelle sijoittuvia valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoalueita ja -kohteita: - Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat MOR-Y09-100 Huhtapurun drumliiniparvi. Drumliiniparvi sijoittuu Pieksämäen drumliinikentän länsiosaan. Parvi sijoittuu Havujoen pohjoispuolelle ja se koostuu kolmesta hyvin suuntautuneesta, seudulle tyypillisestä pohjoiseteläsuuntaisesta drumliinista. Drumliinit erottuvat soistuneessa maastossa lähiympäristöönsä hyvin. Kaavassa osoitetulla maankäytöllä ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. - Rakennettu kulttuuriympäristö: Haapalehdon tila. Haapajärven rannan läheisyydessä, Haapasuon kansallispuiston alueella soiden keskellä sijaitseva tila. Kohteen lähelle ei ole osoitettu rantarakentamista, eikä yleiskaavalla ole vaikutusta kohteen arvoihin. - Kivisuon kurssikeskus. Kohteen lähelle ei ole osoitettu rantarakentamista, eikä yleiskaavalla ole vaikutusta kohteen arvoihin. 4.2.3 Rutajärven ranta-alueet ja Matkus Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Rutajärvi - Matkus - Joutsjärvi Rutajärvi on kaava-alueen järvistä selkeästi suurin ja sen lasku-uoma ja uoman leventymä Matkus laskevat suoraan Päijänteen Rutalahteen. Järven rannat ovat loivapiirteisiä ja rehevän kasvillisuuden peittämiä. Järven eteläpuolella on huomattavan laajoja suoalueita. Rutajärven maankäyttöä rajoittavat voimakkaasti Natura-alue (Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi), Leivonmäen kansallispuisto ja yksityisillä mailla sijaitsevat luonnonsuojelualueet, joiden vuoksi järven läntiset rannat säilyvät rakentamattomina. Rakentaminen ja rannan käyttöön ja maisemaan koh distuvat vaikutukset keskittyvät Rutajärven itä- ja etelärannalle, jotka ovat suurelta osin osoitettu rakennuspaikoiksi. Osa-alueelle sijoittuvia maakunnallisia arvokohteita: - Selänpohjan kurssikeskus sijaitsee harjumaastossa Rutajärven ja Hietajärven välisellä männikköselänteellä. Alueelta avautuu näkymät Rutajärven Selänpohjanlahdelle, mutta yleiskaavalla ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. 4.3 Päijänteen seutu Osa-alueelle sijoittuvat seuraavat kaava-alueeseen kuuluvat järvet: - Päijänteen Rutalahti, Haukkavuoren viereiset ranta-alueet - Vääräjärvet - Saarijärvi - Pyydysjärvi - Suojärvi - Pieni Suojärvi - Kurkijärvi - Tuomenlampi - Varmalampi Osa-alueen järvet ovat pienehköjä, osin vedenkoskemattomilla selännealueilla sijaitsevia järviä, joilla rakentamisen maisemalliset vaikutukset jäävät varsin paikallisiksi. Kurkijärvi, Tuomenlampi ja Varmalampi laskevat Hauhan kautta Päijänteeseen. Rutalahden rannan rakennuspaikat sijaitsevat maisemallisesti huomionarvoisella paikalla Haukkavuoren kallioalueiden kupeessa, järven ja avoimen viljelymaiseman väliin jäävällä rantavyöhykkeellä. Rakennuspaikat sijaitsevat vasten Rutalahden pitkää selkää. Maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää rantapuuston säilyttämisellä.

17 5. LÄHTEET Ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut, Paikkatietoikkunan palvelut, Valtion OIVA ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot, GTK:n aineistot Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Museoviraston 22.12.2009 julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä