TUKHOLMAN OPINTOMATKA 25.-27.3.2015 MATKAKERTOMUS

1 TUKHOLMAN OPINTOMATKA 25.-27.3.2015 MATKAKERTOMUS

2 Sisällys Johdanto... 3 Ruotsista oppia hakemassa ajatusten kuperkeikkoja... 4 SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ... 6 Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö, sosiaalineuvos... 6 Tukholman vanhuspalvelut. Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö... 7 Hoitopalvelut... 7 Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa?... 7 Palvelut... 7 Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu)... 8 Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa. Maria Gill, projektipäällikkö... 8 Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst)... 8 Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana... 9 Kenen vuoksi?... 9 Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen... 9 OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET... 11 Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka... 11 Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma... 11 Dagverksamhet Eternellen, Hägersten... 12 Suomikoti... 13 Opintomatkan yhteenvetotilaisuus kaikki tyytyväisiä että tuli tultua... 14 VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET:... 15 Liitteet... 17 Opintomatkan ohjelma... 17

3 Johdanto Vallin perinteiselle opintomatkalle osallistui 35 johtajaa, luottamusmiestä ja esimiestä pääosin Vallin jäsenjärjestöistä eri puolilta Suomea. Tämä Tukholmaan suuntautunut matka oli Vallin historian kymmenes opintomatka. Kohde valikoitui sen perusteella, että kohdemaan ajankohtaiset muutokset sekä vanhuspalveluissa tapahtuva kehitys on sellaista, että se antaa pohjaa toiminnan kehittämiseen Suomessa. Opintomatka alkoi puolenpäivän seminaarilla, joka järjestettiin yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa ja jossa kuultiin sekä lainsäädännöllisestä ajankohtaisesta kehittymisestä Ruotsissa että vanhuspalvelujen toteuttamisesta Tukholmassa. Seminaarissa kuulimme myös miten Västeråsin kaupunki on ottanut teknologiaa avuksi palvelutoiminnassa. Varsinaisia opintomatkan vierailukohteita oli neljä. Näissä tarjottiin hoivapalveluja sekä järjestö(säätiö)pohjaisesti, yrityspohjaisesti että kunnallisesti. Paikat sijaitsivat sekä lähellä Tukholman keskustaa (Suomi-koti) että esikaupunkialueella (Rosstorp). Osalla oli juuret useiden vuosikymmenten taakse, osa taas nuorempia toimijoita. Kolmessa paikassa pääsimme myös kiertämään fyysisiä tiloja, ja tämäkin antoi paljon virikettä ja ideoita kotiin tuomisiksi. Tähän matkakertomukseen on tiivistetty sekä matkan aluksi pidetyn seminaarin anti että lyhyt selostus vierailukohteista sekä mitä niistä opittiin. Opintomatkan päätteeksi toteutettiin yhteen vetävä seminaari, jossa konkreettisesti haettiin toimintatapojen muutoksia matkalla opitun perusteella. Matkaraportin alkuun Assi Liikanen on tiivistänyt matkan annin blogimuotoisesti. Liitteenä on matkan ohjelma. Tämän matkakertomuksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Mervi Heinonen, Mari Huusko, Tuija Järvinen, Assi Liikanen ja Lea Stenberg.

4 Ruotsista oppia hakemassa ajatusten kuperkeikkoja Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja Oppi 1. Vanhuksen valinnanvapaus toteutuu Ruotsin sosiaalilainsäädäntö takaa vanhuksille valinnanvapauden. Kunnan sosiaalitoimi arvioi Ikäihmisen (=eläkeläisen) palvelutarpeen ja päätöksen jälkeen vanhus voi valita, mistä palvelun hankkii tai mihin hoitokotiin menee. Raha tulee kunnalta palveluntuottajalle. Tukholman kunta maksaa esimerkiksi Suomikodin asukkaan täysihoidosta 2000 kruunua vuorokaudelta, mikä on huomattavasti anteliaampaa kuin meillä Suomessa. Jokaista kruunua ei tarvinnut venyttää, vaan se takasi Suomikodissa hyvän ja monipuolisen hoidon sekä elämänlaadun. Tunnelma oli kuin kotiin olisi mennyt! Onko Ruotsi todella näin paljon Suomea vauraampi? Vai arvostetaanko vanhoja ihmisiä lahden takana enemmän kuin meillä? Mikään puolue ei kuulema aseta valinnanvapautta kyseenalaiseksi. Se on tullut jäädäkseen, totesi Tukholman kaupungin vanhustenhuollon osastopäällikkö Raili Karlsson. Runsaskätinen valinnanvapaus oli synnyttänyt markkinoille myös epätervettä toimintaa, jota oli jouduttu kovin ottein karsimaan. Muistamme Carema-skandaalin muutama vuosi takaperin. Kuitenkaan Suomen hankintalain tulkinnan mukaisia kilpailutuksia ei sosiaalipalveluissa juurikaan järjestetä, vaan kilpaillaan laadulla. Oppi 2. Elämä jatkuu ajattelumallina Ruotsin vanhustenhuollon ohjeena on, että ikäihmisen elämän on voitava jatkua mahdollisimman normaalina ja täytenä aina hautaan asti. Jokaiselle on taattava kotiruokakin. Tuntui, että tämä oli otettu aivan tosissaan. Vierailimme Nockebyhöjden -hoitokodissa, jossa toiminnan filosofiana oli Antonovskin salutogeeninen, elämän voimavaroja korostava hyvinvoinnin edistämisen malli. Koko henkilökunta johtajasta keittiöapulaiseen oli koulutettu ja kaikkien tuli työssään toteuttaa mallia. Koko henkilökunta oli käynyt myös Silvia-kodin dementiakoulutuksen. Hoitohenkilökunnan joukossa oli fysioterapeutin lisäksi myös Hälso coach. Innostava paikka! Oppi 3. Teknologiaa vain vanhuksen ehdoilla Västeråsin kaupungissa on pitkälle kehittynyt e-kotipalvelu. Tekniset apuvälineet oli otettu käyttöön vasta kun ne oli testattu vanhuksen kanssa yksilöllisesti ja hän oli sekä valinnut että hyväksynyt laitteen. Sairaanhoitaja Maria Gill kertoi, että tähän tarvittiin ajatusten kuperkeikkaa. Henkilökunnan näkökulma vaihtui asiakkaan tarpeista lähtevään ajatteluun. Ajatuslukkojen avaaminen on hidasta, mutta välttämätöntä väestön vanhetessa ja palvelujen kirjon kasvaessa. Monipuolista teknologiaa tarvitaan ja siinä Vallin Ikäteknologiakeskus on vahvasti mukana!

5 Oppi 4. Palvelukodit keskittyvät hyviä sijoituskohteita? Vierailimme Rosstorpin hoitokodissa, joka oli vaihtanut omistajaa muutama kuukausi sitten. Aleriskonserni oli ostanut heidän yksityisen yrityksensä. Alerisin taustalla on ruotsalainen Investor AB ja Peter Jr Wallenberg hallituksen puheenjohtajana. Mitään muutoksia toimintaan ei ole tarvinnut tehdä ainakaan heti. Aleris on hankkinut pohjoismaista 350 hoitoyksikköä, joissa on yli 9000 työntekijää. Kuulosti kovin tutulta, sama tendenssi on menossa Suomessakin. Isot kansainväliset ja kotimaiset riskisijoittajat ostavat pieniä hoitoyksiköitä. Keskittyminen jatkuu, sillä pienet yleishyödylliset toimijat eivät pärjää kuntien kipaisutuksissa. Veroeuromme siirtyvät pois kunnista ja kotimaasta veroparatiiseihin. Kuntien kontrolli kuntalaisten palveluista vähenee tai jopa häviää. Tähän ollaan vähitellen heräämässä, myös mediassa. Kotimatkalla törmäsin Björn Sundellin artikkeliin Kun riskikapitalisti osti koulun (Magma.fi). Artikkeli pohjaa samannimiseen Ruotsissa ilmestyneeseen kirjaan (Neurath & Almgren 2014). Tanskalainen riskipääomasijoittaja Axel omisti Jönköpingissä JB-vapaakoulukonsernin, jossa oli kaikkiaan 10 000 oppilasta, 36 koulua ja yli 1000 työntekijää. Huonosti hoidettu JB-konserni meni konkurssiin vuonna 2013 liian nopean laajentumisen ja velkataakan takia. Sotku kaatui kunnan syliin, joka oli pakotettu järjestämään pikaisesti korvaavat koulut. Moni oppilas joutui vaihtamaan koulua ja opintosuuntaansa. Läheltäpiti -tilanteita on ollut myös hoivasektorilla. Artikkelin päätelmänä oli, että pääomasijoittajia tarvitaan uusien yritysten käynnistämiseksi ja kasvattamiseksi. Kun riskikapitalisti sijoittaa hyvinvointisektorille syntyy suuria eettisiä ongelmia. Tällöin tarvitaan toiminnan ja rahoituksen avoimuutta sekä laadun tehokasta valvontaa ja vertailtavuutta.

6 SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö, sosiaalineuvos Ruotsissa on 290 kuntaa, jotka jakaantuvat 20 maakäräjään. Ruotsin väestö on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja merkille pantavaa on, että 15% väestöstä on syntynyt muualla (tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella). Myös Ruotsissa yli 100-vuotiaiden määrä lisääntyy ja keksimääräinen elinikä on naisilla jo yli 83 vuotta (miehillä noin 3 vuotta vähemmän). Ruotsissa kunnat vastaavat sosiaalipalveluista ja maakäräjät terveydenhuollosta, ja maakäräjillä on myös veronkanto-oikeus. Vanhustenhuoltoa säätelee peruslainsäädäntö ja lait asiakkaan asemasta. Lisäksi esimerkiksi suomalaisten ikäihmisten hoitoon vaikuttaa laki kansallisista vähemmistöistä. Asiaa, jotka muun muassa erottavat Ruotsin järjestelmän suomalaisesta on valinnanvapauden voimakas painottaminen. Laki valinnanvapaudesta tuli voimaan 2008, ja sen tavoite on potilaan valinnanvapauden painottamisen lisäksi tukea potilaiden vakuutusmahdollisuuksia, kannustaa monipuolisuuteen ja helpottaa yksityisen sektorin toimintaa verovaroin tuettuna. Ruotsissa onkin todettu, että on tärkeää voida esimerkiksi valita perus- ja erikoissairaanhoidon avopalvelut itse ja tätä arvostetaan. Ruotsalaiset kokevat myös, että valinnanvapaus on nostanut palvelujen laatua. Kääntöpuolella on kuitenkin havaittu haasteita, sillä järjestelmän on huomattu suosivan aktiivisia ja hyvin koulutettuja kansalaisia sekä monikansallisia yrityksiä. Haasteena on tällöin, että toiminnan voitot valuvat ulkomaille. On myös pohdittu, onko muistisairailla iloa valinnanvapaudesta. Ruotsin valtion tarkastusvirasto puuttui viime vuonna (2014) useisiin havaittuihin epäkohtiin. Näiden joukossa oli se, että järjestelmä suosii suhteellisen terveitä henkilöitä. Toinen vakava haaste on, että käytössä oleva korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta saattaa johtaa epäeettiseen toimintaan, muun muassa lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun. Uusin vanhustenhuoltoon vaikuttava laki on Potilaslaki, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta. Siinä kiinnostavina asioina ovat muun muassa että palveluntuottajalla on hyvin laaja informointivastuu, ja tietoa on tarjottava potilaalle hänen niin toivoessa myös kirjallisesti (terveydentila, hoitomenetelmät, riskit jne.). Laki takaa myös monisairaille oikeuden henkilöön, joka yhteen sovittaa hoitosuunnitelman. Tällä voi ikääntyneille olla suuri merkitys parhaan mahdollisen hoidon saamisessa.

7 Tukholman vanhuspalvelut. Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö Hoitopalvelut Vastuu terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä kuuluu Ruotsissa maakäräjille ja sairaanhoitoalueille. Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelun vanhustenhuolto ovat osa Ruotsin hyvinvointia. Näitä säädellään lailla, jotka asettavat yksittäisen ihmisen hoidon ja hoivan tarpeen etusijalle. Terveyden- ja sairaanhoitolaissa puhutaan hoidosta samoilla ehdoilla koko väestölle. Etusijalla hoitoon pääsyssä on henkilö, jolla on suurin hoidon tarve. Sosiaalipalvelulaki antaa oikeuden kotipalveluun, asuntoon vanhustentalossa (erityisasunto) tai muuhun kotiapuun, ellet itse pysty hoitamaan omia asioitaan. Avuntarpeenkäsittelijä selvittää vanhuksen tarpeet hakemuksen perusteella. Avuntarpeenkäsittelijä työskentelee kunnan toimeksiannosta ja päättää, mitä aputoimia myönnetään ja missä määrin. Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa? Kaikilla omasta mielestään palvelua ja hoivaa tarvitsevilla on oikeus hakea sosiaalipalvelulain mukaista apua. Maksuja koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, onko toiminta kunnan vai yksityisen yrityksen vastuulla. Sosiaalipalvelulain 4 luvun 1 :ssä sanotaan: Sillä, joka ei voi itse tyydyttää tarpeitaan tai saa niitä tyydytetyksi jollakin muulla tavalla, on oikeus saada apua sosiaalilautakunnalta elatustaan (toimeentulotuki) ja muita elämiseen liittyviä tarpeitaan varten. Palvelut Apu, avustus = sosiaalipalvelulain mukainen apu, esim. kotipalvelu ja paikka vanhustentalossa Sosiaalipalvelu = yhteisnimitys kunnan velvollisuutena olevalle sosiaaliselle toiminnalle, esim. vanhustenhuolto, joka on säädetty sosiaalipalvelulaissa. Terveyden- ja sairaanhoito = Kuntien ja maakäräjien terveyden- ja sairaanhoitovastuuta säätelee terveyden- ja sairaanhoitolaki. Niiden vastuulla on huolehtia siitä, että terveydenja sairaanhoito täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Vastuuseen sisältyy myös kuntoutuksen, kunnon ylläpitämisen ja apuvälineiden tarjoaminen niitä tarvitseville ikääntyneille ja toimintarajoitteisille, sekä terveyden huonontumisen ennalta ehkäiseminen. Kunnalla on oikeus sopeuttaa vanhustenhuolto paikallisten olosuhteiden mukaiseksi. Vanhuksella on oikeus hakea mitä haluaa, vaikka apumuotoa ei mainittaisikaan asuinkunnan apua koskevissa ohjeissa. Tuomioistuin päättää viime kädessä, minkälaiseen apuun sinulla on oikeus. Kunnan avuntarpeenkäsittelijä antaa tietoja saatavana olevista apumuodoista.

8 Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu) Vanhusten erityisasuminen (vanhustenasunto) = Sosiaalipalvelulain mukainen apu Turva-asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, henkilökunta käytettävissä Seniorien asumismuodot, 55+ -asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, jotka on tarkoitettu vanhuksille Avointa toimintaa hoidetaan toisinaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, ja toiminnan punaisena lankana on yhteenkuuluvuus sekä yhdessäolo. Saattajapalvelua / kuljetuspalvelu käyttämällä on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada saattaja esim. sairaalaan tai teatteriin. Korjaus- ja vahtimestaripalveluksi kutsutaan usein kunnallista palvelua sellaisissa asioissa, joista ei voi itse selviytyä, esim. loistevaloputken vaihto tai verhojen ripustus. Tämä voi olla maksutonta tai maksaa pienen summan. Kuuloasiantuntijat tekevät kotikäyntejä ja säätävät ongelmia aiheuttavia kuulolaitteita. Näkövammaisten kotiohjaajat auttavat näkövammaisia. Eväslaatikko, ruokahuolto. Siivouspalvelu, jossa kunta on valinnut palvelun toimittavan yrityksen/yritykset. Asiointipalvelu ostosten ja asioiden hoitamiseksi. Hoivapäiväkirja, jossa kotihoito raportoi kaukana asuvia omaisia vanhuksen hoidosta ja hoivasta Saattohoito; lääkäri päättää hoitokotipaikasta, mutta asiakas päättää onko kotona vai saattohoitokodissa Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa. Maria Gill, projektipäällikkö Västeråsin kaupunki on panostanut paljon teknologiaan. Projektipäällikkö Maria Gill esitteli joitakin erityisesti vanhustyön kannalta kiinnostavia saavutuksia. Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst) Sähköinen kotipalvelu on yksi jokapäiväisen työskentelyn menetelmä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hakemus sähköisestä kotipalvelusta tehdään etuuskäsittelijälle, joka päättää missä laajuudessa palvelua tarjotaan. Asiakkaalla on valinnan vapaus, mutta etuuskäsittelijä tarjoaa ensisijaisesti sähköistä palvelua. Videopuhelut ovat yksi sähköisen kotipalvelun menetelmä, jonka avulla sekä hoitajat että läheiset voivat varmistua vanhuksen hyvinvoinnista 1. Silloin, kun avuntarvitsija ei itse pysty tulemaan laitteen ääreen, hoitaja voi ohjata etäältä liikuteltavan kameran, kirahvin tarkistamaan 1 https://vimeo.com/50601962

9 tilanteen 2. Yöllistä turvaa varten tarjolla on myös makuuhuoneeseen asennettavia pimeässä toimivia valvontakameroita. Laitteet hankkii kunta. Teknologian omaksuminen on herättänyt keskustelua ja vahvojakin mielipiteitä. Maria kertoi, kuinka hän itse vierasti ajatusta siitä, että fyysisen läsnäolon sijaan työtä tehtäisiin etäältä laitteiden välityksellä. Makuuhuoneeseen asennettavat valvontakamerat puolestaan on koettu yksityisyyttä loukkaaviksi. Västeråsin lähtökohtana on kuitenkin tehdä asioita yhdessä niiden kanssa, joita ne koskevat, ja esimerkiksi valvontakamera on se palvelu, jota sähköistä kotipalvelua hakevat kaikkein useimmin haluavat. Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana Ikäihmisiä innostetaan Västeråsissa käyttämään teknologiaa myös mm. yksinäisyyden torjumiseen. Maria kertoi 83 97 -vuotiaille yksinäisille ja eristäytyville vanhuksille suunnatusta projektista, jossa 10 vanhukselle lainattiin kirjastosta ipad sillä ehdolla, että he käyttäisivät sen videopuhelutoimintoa, surffaisivat netissä ja lähettäisivät sähköpostia. Lisäksi ryhmään kuuluvien vanhusten toivottiin osallistuvan kerran viikossa järjestettävään ryhmätapaamiseen, opintopiiriin. Kahdeksan kokoontumisviikon kuluessa kaikki ryhmäläiset ennen pitkää tulivat opintopiiriin ja sittemmin innostuivat hankkimaan oman laitteen. Opintopiiriläisistä myös löytyi uusien opintopiirien vetäjiä. Muita Marian luettelemia keksintöjä olivat esimerkiksi taskussa pidettävä ovikello, digitaalinen kurkistusreikä ovessa, purkinavaaja, kenkälusikka älykkäitä asioita, jotka helpottavat arkea. Koska laitteiden olemassaolosta ei tiedetty, niistä koottiin katalogi ja näyttely, jossa laitteita voi itse puristella ja hypistellä. Ruotsalainen Konstikoppa 3, siis! Kenen vuoksi? Maria kehotti kuulijoita miettimään aina, kenen takia jotakin tehdään, ja muistamaan, että vain se jolla on tarve, voi päättää onko ratkaisu hyväksi. Esimerkkinä hän käytti syöttämiseen tarkoitettua laitetta, joka oli myös yksi niistä, joita hän henkilökohtaisesti alkuun vierasti. Ruokailussa auttaminen oli Marian mielestä yksi niistä tehtävistä, jotka ihmisen kuuluu tehdä. Hänen mielensä kuitenkin muuttui, kun hän tapasi Sten-nimisen miehen. Sten ei kyennyt itse syömään, mutta halusi istua vastapäätä vaimoaan ruokailuaikoina sen sijaan, että olisi ollut vaimon syötettävänä. Ratkaisuksi hän kehitti yksinkertaisen robotin, joka syöttää häntä. Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen Teknologialla ja Västeråsissa toteutetuilla hankkeilla on onnistuttu lisäämään hoivakodeissa asuvien dementikkojen osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeuden toteutumista 2 https://vimeo.com/123220050 3 http://www.ikateknologia.fi/fi/uutiset/konstikoppa-vie-ikateknologiaa-ympari-suomea.html

10 monin tavoin. Apuna on käytetty henkilökuntaa, jolta on kysytty arkipäivän ongelmista ja tarpeista. Keskeistä on ollut omaksua uusi ajatustapa. Hoiva-asumiseen liittyy esimerkiksi ajatus, että kun ihminen muuttaa hoivakotiin niin häntä halutaan suojella kaikelta ulkopuoliselta. Suojelemisen vuoksi tarvitaan esimerkiksi lukittuja ovia. Tarkoitus on hyvä, mutta se tehdään asukkaiden elämänlaadun kustannuksella. Ajatuksen kääntäminen uudenlaiseksi tarkoitti, että ei enää puhuta karkaussuunnitelmista - eihän kukaan kotoaan halua karata - puhutaan sen sijaan henkilöistä, joille on vaikeaa löytää kotiin. Teknologia itsessään on loppujen lopuksi vain pieni osa siitä pitkästä matkasta, mikä ajatusmaailmassa pitää tapahtua. Hoivakodin ulkopuolella seikkailemisen sijaan asukkaat voivat kokea seikkailuja turvallisesti seinien sisällä. Yksi opintomatkalaisten mielenkiintoa herättänyt ratkaisu oli Google Maps -palvelun yhdistäminen kuntopyörään. Polkija voi pyöräillä esimerkiksi oman kotikylänsä kaduilla. Tarvitaan molempia: turvatekniikkaa (esim. hälytysapua) niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta myös mahdollisuus elää ja toimia kuten muutkin. Kaikki ei edes edellytä teknologiaa vaan ajatusmaailman muutos voi näkyä myös esimerkiksi sisustuksessa: piilotetaan ovet, joista asukkaiden ei haluta kulkevan, ja hyödynnetään värejä liikkumisen ohjaamiseksi. Olennaista on pohtia, mitä halutaan avata, miten se tehdään ja kenen vuoksi tätä tehdään. Kenen vuoksi -kysymyksen lisäksi Västeråsissa kysytään paljon miten-kysymyksiä. Avuntarvitsijat kootaan yhteen osaajien kanssa pohtimaan, kuinka toimia. Kehittäminen on moniulotteista ja sisältää myös juridiikan, työtapojen, koulutuksen ym. kehittämisen.

11 OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka Opintomatkan ensimmäinen vierailukohden oli Rosstorpin hoitokoti. Se oli aiemmin pienen ruotsalaisen yrityksen omistama, mutta siirtyi vuodenvaihteessa ison Alleris konsernin omistukseen, jolla toimintaa myös Norjassa ja Tanskassa yhteensä 350 toimipisteessä. Henkilökunta vakuutti kuitenkin, että Rosstorpin toiminnan painopisteet, laatu ja toimintatavat tulevat pysymään ennallaan. Rosstorp sijaitsi luonnonkauniilla rauhallisella alueella ja toimi vanhassa kauniissa talossa. Asukkaita on 66 ja Rosstorpia markkinoidaan kristillisellä painotuksella. Suomalaisittain vaikuttavaa oli asukkaille tarjottavan toiminnan valtava määrä. Asukkaille tuntui olevan tarjolla erittäin monipuolista ja paljon tekemistä/virikkeitä! Talossa toimii myös health coach, joka kertoi olevansa taustaltaan kansanterveystieteilijä. Yksi hänen tehtävistään on järjestää toimintaa sekä yksilöille että ryhmille. Toiminnan lähtökohta on nähdä jokaisen yksilön mahdollisuudet ja luoda valoa ja uskoa siihen terveyteen, mitä kullakin vielä on. Toimintaa suunnitellaan lisäksi jokaisella osastolla toimintaneuvotteluissa, ja jokaisella osastolla on oma toimintavastaava. Rosstorpilla on lisäksi oma fysio- ja ravitsemusterapeutti sekä osa-aikainen sielunhoitaja. Henkilökunta on kokonaisuudessaan suorittanut nostoajokortin ja jokaiselle asukkaalle tehdään hoidonarviointi puolivuosittain (tai useamminkin tarpeen mukaan). Suomalaisin silmin katsottuna Rosstorpin henkilöstömitoitus vaikutti väljältä eikä kiirettä näkynyt. Meille kerrottiin myös, että omahoitajille on varattu tunti viikoittaisesta työajasta jokaisen omahoidettavan virkistykseen. Tällöin kuulemma usein ulkoillaan tai vain jutellaan yhdessä. Rosstorpilla on erittäin aktiiviset Facebook sivut. Sivuja päivittää useampi henkilökunnasta puhelimiltaan ja sivut antavatkin kuvan talon vilkkaasta toiminnasta. Yhtenä tavoitteena FB sivuilla on kertoa ehkä kaukanakin asuville omaisille Rosstorpin kuulumisista (https://www.facebook.com/rosstorp?fref=ts ). Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma Pauvres Honteux (SVPH) -säätiön ensimmäinen hoitokoti perustettiin Tukholmaan 150v vuotta sitten 1867. Nocksbyhöjden hoito- ja hoivakodissa on nyt 4 taloa, joissa on yhteensä 700 asukasta. Kuntoisuuden mukaan siirrytään asumismuodosta toiseen, mutta asukkaiden tulee muuttaessaan olla riittävän pirteitä jotta pystyvät osallistumaan aktiviteetteihin. Hoitoketju on siis

12 katkaisematon, eikä Nockebyhöjdeninistä tarvitse muuttaa pois esim. kunnon heikentyessä tai taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. SVPH tarjoaa monenlaisia palveluja, jotka he jaottelevat kolmeen ryhmään: - Ydinpalveluihin: kulttuuria, sosiaalisuutta, aktiviteetteja. Talossa toimii useita eri yhdistyksiä/kerhoja: esim. kuoro, atk, kutominen, runous, tanssi, pubi, juhla - Lisäpalveluihin: hoitoa ja hoivaa - Tukipalveluihin: pientä ylimääräistä kuten juhlia Nockebyhöjden on jaettu kerroksiin, ei ensisijaisti osastoihin. Jokaisen kerroksen lähin esimies on sairaanhoitaja, ja hänen työnsä painopiste on johtamisessa, ei hoitamisessa. Henkilöstöllä ja johdolla on säännölliset kokoukset ja talossa on kiinnitetty erityistä huomiota eri ammattiryhmien yhdessä työskentelemiseen, töitä tehdään siis yhdessä. Jokaisen asukkaan kanssa käydään kuukausikeskustelu, jossa käydään läpi asukkaan toiveita. Keskustelu on pakollinen ja se dokumentoidaan ja arvioidaan (toivotun toiminnan toteutuminen) seuraavassa keskustelussa. Nockebyhöjdenillä on oma toimintaterapeutti ja hänen työnsä tavoitteena on asukkaiden elämänlaadun kohentaminen ja uusien asukkaiden haastattelut. Hän myös ohjaa ryhmätoimintaa. Toiminnan lähtökohtana ovat koko ajan asukkaat, he esimerkiksi pääsevät ulkoilemaan aina halutessaan. Toimintaterapeutti kertoi, että hänen työstään 90% liittyy elämänlaadun kysymyksiin. SVPH tarjoaa henkilöstölle paljon koulutusta josta osa on pakollista, eli koko henkilöstö käy ao koulutuksen. Tällaiset ovat Silvia sertifiointi (dementiakurssi) (3 pvää) ja salutogeenisen kohtaamisen ja voimavaralähtöisen hoivan koulutus. Kaikki koulutetaan myös taloon tullessaan hyvään emännyyteen/isännyyteen. Tässä opetellaan mm. kuinka saada muut tuntemaan itsensä aina kohdatessa tervetulleeksi. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on koulutettu 2-3 hoitajaa reflektointiin/havainnointiin siitä, miten yksilöllinen kohtaaminen ja yksilölliset tarpeet toteutuu. Me opintomatkalaiset totesimme, että monin paikoin meilläkin olisi iloa tämäntapaisista koulutuksista. SVPH tekee yhteistyötä läheisten koulujen kanssa Ung Omsorg (http://ungomsorg.se/) -ohjelman kautta, jossa nuoret saavan 75kr tunnissa vapaaehtoistyöstä ikäihmisten kanssa. Nockebthöjdenissa nuoret muun muassa ulkoilevat ja seurustelevat asukkaiden kanssa. Dagverksamhet Eternellen, Hägersten Vierailimme Eternellen päiväkeskuksessa, joka on tarkoitettu dementoituneille vanhuksille. Päiväkeskus sijaitsee Hägerstenissä n. 15min ajomatkan päässä Tukholman keskustasta. Alueelle on rakennettu useita senioritaloja ja hoivaa sekä hoitoa tarjoavia asuntoloita. Kerrostalo, jonka alakerrassa päiväkeskus sijaitsee, oli juuri tyhjennetty alkavan peruskorjauksen vuoksi.

13 Päiväkeskuksen vieressä sijaitseva ravintola oli vielä lähiseudun ikäihmisten käytettävissä. Päiväkeskuksella oli käytössään oma tilat ja lisäksi yhteiskäytössä avarat yleistilat ja kuntoiluhuone. Asiakkaat (enintään 13/päivä) tulivat päiväkeskukseen yhteiskuljetuksella, 1-5 kertaa viikossa, kunnalta saamansa päätöksen mukaisesti. Päivä alkoi klo 9 aamiaisella ja päättyi n. klo 15. Päivän aikana nautittiin myös lounas ja päiväkahvi. Suomalaisesta päivätoiminnasta poiketen päivään ei kuulunut peseytymispalveluita. Päivän sisältö koostui esimerkiksi tietokilpailuista, askartelusta, maalauksesta ja erilaisesta kuntouttavasta liikunnasta. Ulkoilu ja kävelyretket olivat tärkeitä. Päivän sisältö rakentui asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kaikilta asiakkailta arvioitiin myös dementoitumisaste. Kotipalvelun ja päiväkeskuksen henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä asiakkaiden auttamiseksi ja heillä oli yhteinen asiakastietojärjestelmä. Meille päivätoimintaa esitteli 2 päiväkeskuksen vastuuhenkilöä, jotka osallistuivat toimintaan. Heidän lisäkseen henkilöstöön kuuluivat 2 lähihoitajaa ja osa-aikainen hoitoapulainen. Myös täällä oli fysioterapeutti kuten muissakin hoitopaikoissa. Päiväkeskus sai rahoituksen kunnilta, myös niiltä päiviltä kun asiakas ei voinut tulla mukaan toimintaan. Suomikoti Toiminnanjohtaja Virpi Johansson esitteli opintomatkalaisille Suomikotia, joka tänä vuonna viettää 20-vuotisjuhliaan. Kodin omistaa aatteellinen Suomikoti-yhdistys, ja sen äitinä pidetään Hilja Jenseniä. Suomikodissa on 53 huonetta ja niissä tällä hetkellä 54 asukasta (yksi pariskunta). Ensimmäinen kerros on varattu somaattisille asukkaille, toinen dementikoille. Tukholman kaupunki ostaa 30 paikkaa, muut kunnat loput. Jonossa oli vierailuajankohtana 20 ihmistä. Kodissa työskentelee lähihoitajia ja perushoitajia vuorokauden ympäri, sairaanhoitaja on paikalla klo 21 saakka (myös viikonloppuisin), öisin paikalle tulee tarvittaessa Nattpatrol. Yksi lähihoitajista on kouluttautunut Hilja Jensenin rahaston tuella jalkahoitajaksi. Henkilökuntaan kuuluu myös kokopäiväinen fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Hallinnossa on neljä työntekijää. Omaa keittiötä ei ole, kylmä ruoka tuodaan kerran vuorokaudessa ja sen lisäksi paikan päällä keitetään perunat, tehdään salaatit ym. Erilaisia aktiviteetteja on runsaasti tarjolla, jokaisella osastolla päivittäin vähintään yksi. Kodissa kokoontuu myös mm. jumppa-, puutarha- ja QiGong-ryhmät. Kerran kuukaudessa on tanssit, lisäksi pidetään karaokea ja seurakunnan hartaustilaisuuksia. Suomalainen kulttuuri ja tavat ovat tärkeitä, esimerkiksi vappuna on tärkeää saada oikeaa suomalaista simaa.

14 Kotiin tulee paljon opiskelijoita Suomesta tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoaan. Koulutukseen ja ammattinimikkeisiin liittyen kävi ilmi, että Suomessa koulutetut lähihoitajat kokevat välillä, etteivät he saa tehdä ruotsalaisissa hoivakodeissa niin monipuolisia tehtäviä kuin haluaisivat. Ruotsalainen pohjakoulutus alalle on ammattilukioissa suoritettava hoidon ja huolenpidon linja, jonka jälkeen voi käyttää ammattinimikettä undersköterska ( alihoitaja ). Suomenkielinen lääkäri käy Suomikodissa kerran viikossa, tarvittaessa lääkäriin saa yhteyden päivittäin husläkarsystem :in kautta. Ruotsin maakäräjät kustantaa lääkäripalvelun ja lääkäriasema laskuttaa sitä suoraan. Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä taloon tulosta. Potilastietokanta on lääkärien, sairaanhoitajien, kuntoutushenkilöstön ja lähihoitajien yhteinen, joskin esimerkiksi lähihoitajilta on estetty pääsy lääkärin kirjoittamiin tietoihin. Senior alert -laatutietokantaan kootaan tietoja ruokailusta, liikkumisesta, haavoista ja mm. suunhoidosta. Suomikodin esittelyssä avattiin muihin kohteisiin verrattuna paljon taloutta. Vuosittainen liikevaihto on 48 miljoonaa kruunua (SEK). Suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut, 72 %. Kiinteistön omistaa MiCasa, ja vuokra (600 000 SEK/kk) on toiseksi suurin menoerä 15 %:n osuudellaan. Hoitomaksuja vuosittain kertyy 42 miljoonaa kruunua, vuokratuloja 4,5 miljoonaa ja loput tulot koostuvat jäsenmaksuista, joulumarkkinoista ja esimerkiksi lahjoituksista. Vapaaehtoistyön rooli oli Suomikodissakin vähäistä, kodin toiminnassa on mukana vain neljä vapaaehtoista. Opintomatkan yhteenvetotilaisuus kaikki tyytyväisiä että tuli tultua Suomikodissa vierailun päätteeksi kokosimme opintomatkan kokemuksia ja antia innostuneissa tunnelmissa. Vappu Taipale kannusti meitä vaikuttamaan osaltamme kansallisesti ja kansainvälisesti vanhoja ihmisiä koskeviin tavoitteisiin ja päätöksiin. Tulevaisuuden suunnittelua ohjaavat mm. elämänkaariajattelu ja sukupolvien tasa-arvo. Vahojen ihmisten lukumäärän kasvu ja toimintakyvyn muutokset sekä nuorten ihmisten suhteellisen määrän lasku asettavat meille suuren haasteen. Evästysten jälkeen pohdimme ryhmissä mitä olemme oppineet ja miten voimme sitä soveltaa. Annoimme myös uudistumislupauksia mitä konkreettista muutamme arkityössämme. Ryhmissä käytiin vilkasta ja iloisen puheensorinan värittämää keskustelua. Jokainen ryhmä kokosi ajatuksensa kirjallisiksi tuotoksiksi, jotka myös kerrottiin muille ryhmille. Päätimme että lupausten toteutumiseen palataan myöhemmin. Lopuksi kiittelimme emäntiä ja antoisan ja onnistuneen matkan järjestelyyn vaikuttaneita Vallilaisia.

15 VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET: Ryhmä 1 - omahoitajan tehtävät vastuutetaan - asukkaat otetaan paremmin huomioon - viedään Ruotsin malli hallitukselle ja toiminnanjohtajalle tiedoksi - omahoitaja - työntekijälle tehtävä -> sisustus ja väri - pihasisustaminen, kasvimaa - asukasryhmiin hupsuttelua ja iloa - keittiö järjestää teemajuhlat kuukausittain - panostetaan asukkaisiin (kaikki) - jatketaan yhdessä suunnittelua ja kehittämistyötä - Taloomme oma toimintaterapeutti! - vaikuttaminen kilpailutukseen raha seuraa asiakasta - talouden sauranta Ryhmä 2 Opimme - syventymään entistä enemmän siihen mitä asukas/asiakas haluaa itse - keskittymään siihen hyvään mitä asiakkaalla on jäljellä - itsensä toteuttamisella on vain vähän rajoja - asenne ratkaisee - asiakas mukaan kehittämistoimintaan myös teknologian - toiminta/fysioterapeutin tärkeyden Lupauksemme - kehitämme omahoitajan roolia 1 tunti/kk/asukas aikaa omahoitajuudelle kk-keskustelu asukkaiden kanssa - vahvistamme positiivisuutta osana henkilöstökoulutuksia ja omalla esimerkillämme - monipuolistamme virkistystuokioita happyhour viiniä aterioille silloin tällöin pieni on kaunista Ryhmä 3 1. Henkilökunnan kouluttaminen kohtaamiseen ja asenteisiin; Silvia-koulutus, kohtaamiskoulutus 2. Esitykset (ppt, verkko) ovat tehokkaita markkinoinnissa ja jokaisen (työntekijän) tehtävä on markkinoida, olla käyntikortti 3. Västerås -esityksen kuntopyörä+video oli wow-kokemus

4. Sisäpihat, kasvatusaltaat, värikkyys. Muistisairaat reagoivat vahvasti väreihin. Kirjahyllytapetti, upotettu ovi = Sisustuksella ohjaaminen eli minne toivotaan liikkuvan, minne ei; tuli insinöörille paljon asiaa 5. Hallituksen merkitys, hallitustyöskentelyn kehittäminen. Tarvitaan vahva hallitus, joka antaa nyöriä toimia arjessa. Tj:n ja hallituksen yhteistyö on avainasemassa. 6. Kiertävä talkkari 7. Asenne! Aina kysytään asukkaalta, kaikki lähtee hänestä. Lämpimämpää. Lähteekö yhteiskunnasta asti? 8. Oman työn arvostaminen, työkaverin arvostaminen 9. Järkeistäminen yhteiskunnan tasolla, esimerkiksi vain yksi taho kysyy laatukysymykset. 16

17 Liitteet Opintomatkan ohjelma Keskiviikko 25.3.2015 TUKHOLMAN OPINTOMATKA 25.-27.3.2015 OHJELMA 07.15 Kokoontuminen Helsinki-Vantaa lentokentällä lähtöportilla 08.00 Lento Tukholmaan AY 643 08.00 (paikallista aikaa) saapuminen Arlandaan. Kokoontuminen tullin jälkeen tuloaulassa. (Noin 08.30-08.40) Siirtyminen Suomen Suurlähetystöön, Gärdesgatan 11 (tilausbussi) Kahvit Suomen Suurlähetystössä 09.45-12.30 Seminaari Suurlähetystössä 09.45-10.30 Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Suomen Suurlähetystö 10.30-11.00 Tukholman vanhuspalvelut toteutus ja tulevaisuuden näkymät. Raili Karlsson Avdelningschef, Äldreförvaltning, Avdelning för upphandling och utveckling 11.00-11.15 Jaloittelutauko 11.15-12.15 Teknologian hyödyntäminen iäkkäiden kotipalveluissa. Maria Gill, Västeråsin kaupunki (ruotsiksi, tulkataan) 12.15-12.45

18 Vallin ja vanhuspalvelujen kenttä. Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja 12.45-13.40 Lounas (noutopöytä suurlähetystössä) 13.45-14.15 Siirtyminen tilausbussilla Rönningeniin 14.30-16.30 Vierailu Rosstorps vård-och omsorgsboende hoitokodissa (Rönningeskolväg 24, Rönige) www.stockholm.se/-/serviceenhetsdetaljer/?enhet... https://www.facebook.com/vardpilen 16.30-17.00 Siirtyminen hotelliin Hotel Scandic Klara (Slöjdgatan7) http://fi.hotels.com/ho131748/scandicklara-tukholma-ruotsi/ 17.00 Huoneiden jako Vapaata aikaa (myöhemmin jaetaan lista avoinna olevista museoista) Torstai 26.3.2015 08.30-9.00 Tilausbussilla Brommaan 9.15-11.00 Vierailu Nockebyhöjdens vård- och omsorgsboende (Backskåran 9, Bromma) www.stockholm.se/- /Serviceenhetsdetaljer/?enhet... 11.00-11.20 Siirtyminen lounasravintolaan tilausbussilla 11.20-12.20 Lounas Scandic Alvik hotellissa (Gustavslundsvägen 153) (noutopöytä) 12.30-13.00 Siirtyminen tilausbussilla Hägersteniin 13.00-15.00 Dagverksamhet Eternellen (Kinmanssonvägen 41, Hägersten) www.alingsas.se/omsorghjalp/aldre/demensvard 15.00-15.30 Paluu hotellille tilausbussilla

19 18.30 Lähtö hotellilta kävellen yhteiselle illalliselle, ravintola Cloud Nine, Lilla Bantorget 1 (http://restaurangcloudnine.se/) Kävelymatka noin 1km. 19.00 Yhteinen illallinen Perjantai 27.3.2015 09.10 Lähtö hotellilta matkatavaroiden kanssa tilausbussilla 09.10-09.30 Siirtyminen tilausbussilla Enskeden 09.30-11.15 Vierailu Suomi-kodissa (Ramviksvägen 213, Enskede) www.finsktaldrecentrum.com 11.15-11.45 Kahvit ja voileipä 11.45-13.15 Opintomatkan yhteenvetotilaisuus, Vappu Taipale 13.15-14.30 Siirtyminen Arlandaan (tilausbussi) Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen Arlandan lentokentällä 15.50 Tavataan lähtöportilla 16.40 Lento Helsinkiin AY638 18.40 Saapuminen Helsinkiin Matkanjohtajisto: Assi Liikanen Tuija Järvinen Hanna-Leena Ojalainen Mervi Heinonen Lea Stenberg (käytännön asiat)