Tampereesta paras paikka nuorille yrittää

Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereesta paras paikka nuorille yrittää Toimintasuunnitelma nuorten yrittäjyyden edistämiseksi Tampereella Ene Härkönen & Maria Ilomäki 13.1.2015 2015

Tiivistelmä Työmarkkinoiden murroksen ja jatkuvan muuttumisen seurauksena työelämässä vaaditaan yhä enemmän yrittäjämäisiä asenteita ja toimintatapoja, ryhtyipä sitten palkkatyö- tai yrittäjäuralle, jotka lisäksi lomittuvat ja kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on mukana kansainvälisessä EU:n URBACT kaupunkiohjelman My Generation @ Work -projektissa ajalla 1.2.2013 30.4.2015. Tampereella hankkeen nimenä on ollut Trenterprise (sanoista Tampere-enterprise). Projektin päätavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen erityisesti yrittäjyysosaamisen kehittämisen näkökulmasta. Tampere on jo nyt yksi edelläkävijöistä Suomessa ja Euroopassa nuorten kouluttamisessa ja yritystaitojen ja asenteiden edistämisessä. Projektissa mukana olevien muiden Euroopan kaupunkien edustajat ovatkin olleet hyvin kiinnostuneita siitä, mitä Tampereella tehdään nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Tampereella tehty huolellinen kartoitus nuorten yrittäjyyden edistämisestä kuitenkin osoittaa, että toiminnassa on aukkoja ja uudistamisen tarvetta myös täällä meillä. Trenterprise on kartoituksellaan osoittanut, mitkä ovat nuoren polun heikot kohdat yrittäjyyden näkökulmasta, ja esittää käytännön ratkaisuja niiden vahvistamiseksi. Trenterprise esittää tässä raportissa tavoitteeksi sen, että Tampereesta tulee Suomen paras paikka nuorten työllistyvyyden edistämisessä yrittäjämäisten taitojen ja asenteiden vahvistamisen kautta mm. seuraavin tavoin (tarkemmin seuraavissa luvuissa): kaiken koulutuksen, ohjauksen ja työllistämistoimenpiteiden läpäisee yrittäjätaitojen ja - asenteiden edistäminen. Eri koulutuksissa ja ohjauksessa olevat nuoret on saatava aktiivisiksi toimijoiksi eri koulutustasot ja -muodot on saatava toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä siten, että koulutuksesta muodostuu nuorelle saumaton matka kohti yrittäjämäisiä taitoja ja työllistymistä. Lisäksi yhteistyötä yrittäjäkoulutuksen, ohjauksen ja valmennuksen välillä on lisättävä ja kehitettävä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan: aiheeseen liittyvistä tahoista idea- ja ohjausryhmä (yksi ydin on Trenterprise) kouluttaville, ohjaaville, valmentaville ja työllistäville tahoille Trenterprisen tulosten jälkipuinti ja ideatyöpajoja vuonna 2015 ideatyöpajoihin otetaan mukaan nuoria ja järjestetään nuorille ideakilpailuja yrittäjyydestä uusia hankealoitteita turvallinen tila, jossa voi kokeilla yrittäjyyttä (edut/tuet säilyvät). osuuskuntayrittäjyyttä, 4H ja NY-yrittäjyyttä työttömille nuorille (neuvonta, ohjaus, tilat) sellaista valmennusta, jossa tähdätään uudenlaiseen työllistyvyyden edistämiseen ja yrittäjyyteen (esim. Demola-konseptin hyödyntäminen osana valmennusta) säännöllisiä valmentajien yrittäjyysvalmennuksia (esim. yrittäjien ja ohjaajien treffit, jotka tähtäävät yhteistyön ja ymmärryksen lisääntymiseen). Yrityskylä konseptin hyödyntämistä nuorten työttömien valmennuksessa yhteistyössä TAT:in kanssa Avainsanat: Tampere, nuorten yrittäjyyden edistäminen, yrittäjämäiset taidot ja asenteet, työllisyys, työmarkkinoiden murros, uraohjaus ja uravalmennus, My Generation at Work, Urbact, paikallinen toimintasuunnitelma Local Action Plan. 1

Executive Summary The world of work is not the same as it used to be: finding jobs, creating jobs and carving out a career today and tomorrow calls for enterprising attitudes and skills. The situation calls for new solutions and better multi-stakeholder cooperation especially with the young people themselves. City of Tampere, Employment Services Unit, has been a partner in the project named My Generation @ Work during 1.2.2013 30.4.2015, funded by EU URBACT programme. The main objective of My Generation at Work is to promote the employability of young people in a changing labour market, with special focus on enterprising skills and attitudes. The project is implemented by local support group named Trenterprise (abbreviation of Tampere is Tre and then added enterprise) and it has met 13 times during 2013-2014. Youth unemployment has been a problem in Finland since 2009. Enterprising, entrepreneurial skills and self-employment concerning young people has been seen as one of the solution among promoting youth employment. There is a wide variety of actors in the field of services for young people where entrepreneurial skills are encouraged. However, the services are funded from various sources (e.g. the government, municipalities, EU) and overlapping is rather common. Therefore, Trenterprise mapped the existing services. This Local Action Plan includes the recommendations that will reduce the weak points identified during the mapping process. The aim of this LAP is that Tampere will become the best place in Finland to increase youth employment by approving better entrepreneurial skills and attitudes. The steps towards the aim are: educational curriculum, counselling and employment services should include encouraging entrepreneurial skills and attitudes. Young people should be involved as active participants. Education and other relevant local stakeholder related to entrepreneurship issues should collaborate better in order to make a smooth path for entrepreneurial skills and employment of young people. The means needed (recommendations): Steering group consisting of local stakeholders related to entrepreneurship issues should be established. The Trenterprise LSG is a good core of the group already. The LAP results should be distributed in 2015 by organizing ideation workshops. The workshops should include young people. Recommendations and pilots suggested in LAP should be implemented if possible. Entrepreneurship competitions for young people could be organized (e.g. Bad Idea Competition in Glasgow). Safe spaces and environment for trying entrepreneurship should be organized. Co-operative team entrepreneurship, 4 H entrepreneurship and NY Young entrepreneurship programmes should be opened for unemployed youth (consulting, counselling, spaces). New kind of training with the aim of employment and entrepreneurship should be created (e.g. Demola concept, an open innovation platform, as a part of training). Regular entrepreneurship courses for counselors of young people (e.g. counselors meets entrepreneurs and understands what entrepreneurship means in practice). Exploiting Me and MyCity concept and learning environment in trainings of young unemployed people. Keywords: Tampere, youth entrepreneurship, enterprising skills and attitudes, employment, changing labour market, coaching, My Generation at Work, Urbact, Local Action Plan 2

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 0 Executive Summary... 2 Alkusanat... 4 1. Johdanto... 5 2. Nuorten yrittäjyyden edistämisen heikot portaat Tampereella... 6 3. Sanoista tekoihin... 7 4. Miten Tampereesta Suomen paras paikka nuorten yrittää?... 8 5. Yhteenveto... 8 Liite 1: Yrittäjyyttä tukevien portaiden kartoitus... 9 Lähteet... 17 3

Alkusanat Työmarkkinoiden murroksen ja jatkuvan muuttumisen seurauksena työelämässä vaaditaan yhä enemmän yrittäjämäisiä asenteita ja toimintatapoja. Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö on mukana kansainvälisessä My Generation @ Work -projektissa ajalla 1.2.2013 30.4.2015. Projektin päätavoitteena on nuorten työllisyyden edistäminen erityisesti yrittäjyysosaamisen kehittämisen näkökulmasta. Projektissa on ensisijaisesti kolme pääteemaa: 1) luoda uusia yhteyksiä nuorten koulutuksen ja työn välille, 2) luoda uusia yhteyksiä nuorten ja työelämän kysynnän välille ja 3) luoda uusia kumppanuuksia edellä mainittujen teemojen edistämiseksi. Kattavana ajatuksena on haastaa vakiintuneita ajatusmalleja yrittäjyyteen liittyen ja edistää yrittäjyyttä, yrittäjämäisiä asenteita ja nuorten yrittäjyysmyönteisyyttä kokonaisvaltaisesti. Näiden tavoitteiden pohjalta on luotu toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämiseksi Tampereella. Urbact -ohjelman rahoittamassa My Generation @ Work -projektissa on mukana 12 eurooppalaista kaupunkia. Projektin koordinaattorina toimii Rotterdam ja mukana on Tampereen lisäksi Antwerpen, Glasgow, Valencia, Torino, Braga, Maribor, Riika, Gdansk, Varsova ja Thessaloniki. Tampereella toimintaa toteutetaan kehittämisryhmän, nimeltään Trenterprise, säännöllisillä tapaamisilla. Kehittämisryhmä koostuu seuraavista toimijoista: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Tampereen koordinaattori), Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Pirkanmaan ELY-keskus, valmennusyritys Idema Oy, Osuuskunta Less Miserables, Tampereen Nuorisofoorumi sekä asiantuntijat yrityksistä Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiation. Tampereen kaupunkistrategiassa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, Tampereen haasteiksi nimetään mm. työttömyyden rakenne, erityisesti nuorten- ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, nopeasti heikentynyt taloustilanne ja kasvuyritysten vähäisyys. Korkea työttömyys lisää nuorten syrjäytymisvaaraa ja eriarvoistumista. Kaupunkistrategiaa tarkentavissa toimintasuunnitelmissa on yhtenä tavoitteena se, että Tampere on Suomen paras paikka yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Tähän panostetaan erilaisilla toimenpiteillä. My Generation @ Work -projekti linkittyy siis suoraan Tampereen kaupunkistrategiaan nuorisotyöttömyyden vähentämisen, yrittäjyyteen kannustamisen ja yrityspalveluiden kehittämisen kautta. Lisäksi se osaltaan myötävaikuttaa Nuorisotakuun tavoitteisiin ja Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman 2012 2016 toteutumiseen. Ene Härkönen & Maria Ilomäki, Tampereella 12.1.2015. 4

1. Johdanto Työllisyystilanne on ollut Pirkanmaalla pitkään haasteellinen ja koko maata heikompi. Marraskuussa 2014 Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,4 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 12,5 prosenttia. Tampereen kaupungin työttömyysaste oli koko maan 20 suurimman kaupungin vertailussa kolmannella sijalla järjestyksen ollessa Kotka (18,2 %), Lahti (17,6 %) ja Tampere (16,4 %). Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli Tampereen kaupungissa (18 399 henkilöä) maan toiseksi korkein Helsingin (35 969 henkilöä) jälkeen. Nuorten työttömyys on ollut haasteellinen koko maassa melko pitkään. Tampereella alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli marraskuun 2014 lopussa 2 694 (Pirkanmaalla 4 604 ja Suomessa 41 404), joista alle 20-vuotiaita 436 (Pirkanmaalla 912, Suomessa 9 259) (Pirkanmaan Ely-keskus 2014). Nuorten työttömyyteen on siis paneuduttava laajemmassa määrin ja uudet ratkaisut ovat tervetulleita. Perinteiset työnteon mallit ovat saaneet haastajikseen erilaisia hybridimalleja ja tulevaisuuden urat edustanevatkin ns. hybridiuria (Arnkil & Spangar 2014). Tämä tarkoittaa sitä, että uran suunnittelu vaatii enenevässä määrin luovia ratkaisuja, innovatiivisia keinoja yhdistellä eri toimintatapoja, luoda verkostoja ja työllistää itse itsensä. Hybridissä työssä tarvitaan erilaisten taitojen yhdistelmiä, kuten tekniset taidot, ihmissuhdetaidot, itsensä johtaminen, digitaidot ja yrittäjämäiset taidot. Hybridi ura puolestaan tarkoittaa sitä, että välillä ollaan palkkatyössä ja välillä yrittäjänä, joskus voidaan olla palkkatyössä ja yrittäjänä myös samanaikaisesti. Asiantuntijat korostavat, että sen ohella, että työelämä on muuttunut, myös nuorten asenteet työtä kohtaan ovat muuttuneet. Nykyisin työ sinällään ei tuo elämään lisäarvoa vaan työn on oltava mielekästä. Tampereella on haasteena rinnakkaisten ja päällekkäisten projektien suuri määrä monet tahot tekevät töitä saman tavoitteen edistämiseksi täysin epätietoisina toistensa projekteista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää yhdistää nuorten parissa työskenteleviä toimijoita sekä laajentaa yhteistyöverkostoja. Tällä tavoin tiedonvälitys ja kokemusten jakaminen sekä erilaiset yhteistyön muodot eri toimijoiden kesken helpottuvat. Yhteistyön kautta päällekkäisen työn määrä vähenee oleellisesti ja resurssit (niin taloudelliset kuin ajallisetkin) voidaan kohdentaa tehokkaammin. Tällä toimintasuunnitelmalla on sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tavoitteet. Lyhyen tähtäimen tavoitteena on tuottaa tietoa eri tahoista, jotka edistävät nuorten yrittäjyyttä ja yrittäjyysosaamisen kehittämistä ja linkittää näitä toimijoita toisiinsa välittömästi. Tavoitteena on muodostaa suuri monitasoisesti linkittynyt hämähäkinverkko, jossa kaikki osapuolet hyötyvät toisistaan. Tampereella ja seutukunnassa käynnissä olevassa projektissa nimeltä Seutunuotta on luotu nettisivustoa www.nuorillepaikkoja.fi, jossa esitellään nuorille eri vaihtoehtoja koulutukseen, työuraan, työpaikkoihin ja yrittäjyyteen liittyen. Nämä vaihtoehdot esitellään virtuaalisen kartan, videoiden, blogien ja tietoruutujen avulla, joiden kautta nuori pääsee palveluntarjoajien nettisivuille. Nettisivut palvelevat niin nuoria kuin myös nuorten ohjaajia ja vanhempia sivujen on tarkoitus olla monipuolinen tiedonvälityskanava. Tampereella yhtenä tavoitteena on myös muuttaa asenteita, jotta yrittäjyys saadaan osaksi yhä useamman nuoren elämää. Asennemuutosta tarvitaan niin kaupunkitason päättäjien kuin myös nuorten itsensä, nuorten vanhempien ja nuorten ohjaajien ajatusmalleissa. Yrittäjyyden edistäminen on käsitteenä laaja ja kattaa niin perinteisten yrittäjyyden mallien edistämisen kuin myös yrittäjämäisten asenteiden levittämisen ja yritteliäisyyden näkemisen kaikilla elämän osa-alueilla. Tämä mahdollistaa luovat ratkaisut itsen työllistämiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Asenteiden muutos vie aikaa ja se nähdäänkin tässä toimintasuunnitelmassa pitkän tähtäimen tavoitteena. 5

Toimintasuunnitelman muita pitkän tähtäimen tavoitteita on luoda puitteet pitkäaikaiselle yhteistyölle ja toiminnalle sekä luoda suuntaviivoja ja toimintamalleja yrittäjyysosaamisen kehittämistyölle tulevaisuudessa. Projektissa tuotettavan materiaalin kautta pyritään levittämään tietoa ja laajentamaan verkostoja Tampereella. 2. Nuorten yrittäjyyden edistämisen heikot portaat Tampereella Kartoitus nuorten 1 yrittäjyyden edistämisestä (liite 1) osoittaa, että Tampere on jo yksi edelläkävijöistä nuorten yritystaitojen ja -asenteiden edistämisessä. Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyden edistäminen on Tampereen oppilaitoksissa edustettuna melko hyvin. Marraskuussa 2013 Tampereelle kolmeksi vuodeksi avattu Yrityskylä on yksi esimerkki siitä, miten yrittäjyyden edistäminen osana yhteiskunta- ja työelämätaitoja nähdään tärkeänä jo alakoulussa. Nuori Yrittäjyys NY-ohjelmat kattavat kaikki kouluasteet alakoulusta korkea-asteelle saakka. Monissa kouluissa on mahdollisuus opiskella lyhyitä opintokokonaisuuksia yrittäjyyteen ja työelämään liittyen. Lisäksi toisella asteella, korkea-asteella ja aikuiskoulutuksen puolella on tarjolla erityisiä yrittäjyyskursseja, sivuainekokonaisuuksia ja yrittäjyyden tutkintoja. Yrittäjyysosaaminen lisääntyy parhaiten käytännön tekemisen kautta, ja siksi on tärkeää, että lapsille ja nuorille on tarjolla erilaisia, turvallisia ympäristöjä, joissa he voivat harjoitella yrittäjyyttä. Yrittäjyysneuvontaa on saatavilla eri tahoilla sekä verkossa. Erilaisten verkostojen kautta yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat saavat vertaistukea ja neuvontapalveluita sekä tärkeitä kontakteja, esimerkkinä Nuorten yrittäjien voimala. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n nettisivuille www.tredea.fi/yrityspalvelut on koottu julkisia yrityspalveluita sekä linkit palveluntarjoajien nettisivuille. Kartoitus nuorten yrittäjyyden edistämisestä kuitenkin osoittaa, että toiminnassa löytyy edelleen heikkoja portaita ja uudistamisen tarvetta. Monesti työelämän ja oppilaitosten ulkopuolella olevien nuorten kohdalla yrittäjyyskasvatus sekä yrittäjyyden ja yrittäjämäisten asenteiden edistäminen jäävät toteutumatta. Haasteena onkin, miten yrittäjyyden edistäminen saadaan osaksi em. nuorten ohjauspalveluita. Yrittäjyyttä ei tule tässä yhteydessä mieltää pelkästään uravaihtoehtona vaan yrittäjyyden edistämisellä tarkoitetaan myös yrittäjämäisten asenteiden, kuten oma-aloitteisuus, innovatiivisuus ja luovuus, edistämistä. Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ohjaaminen on pitkälti elämänhallinnan tukemista ja monesti näillä nuorilla onkin erilaisia arjenhallintaan, mielenterveyteen, itsetuntemukseen ja itsetuntoon tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Tällöin on haastavaa saada yrittäjyys ja nimenomaan yritteliäisyys osaksi ohjausta. Mikäli kuitenkin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevalla nuorella on intoa yritystoimintaan, ovat yritysneuvontapalvelut kuten Ensimetri ja osuustoiminnan neuvontapalvelut hänen käytettävissään. Kartoituksen ja kehittämisryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta selvisi, että yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta katsottuna nuorten ohjauspalveluissa ja ylipäätään nuoren polun eri vaiheissa on edelleen kehitettävää. Seuraavassa listataan joitakin näistä kehittämiskohteista: Nuorille ei tarjota koulupolulla tarpeeksi kosketusta työelämään ja yrittäjyyteen 1 Nuorella tarkoitetaan tässä kartoituksessa kaikkia alle 30-vuotiaita tamperelaisia. 6

Yrittäjyydestä ei osata puhua nuorille mielenkiintoisella tavalla (ei puhuta nuorten kielellä ) Nuorten ääntä ei saada kuuluviin (mitä nuoret oikeasti haluavat ja mihin he kykenevät?) Nuoren ja ohjaajan maailmat eivät kohtaa (nuoret eivät uskalla tuoda esille kaikkia ideoitaan, jolloin nuorten potentiaali ei aina tule esille; lisäksi itseluottamukseen liittyvät ongelmat) Ohjaajilla ei ole (tarpeeksi) valmiuksia yrittäjyysneuvontaan (ohjaajilla on puutteelliset tiedot eri yrittäjyyden mahdollisuuksista; ohjaajilta puuttuu tietoa ja taitoa ottaa yrittäjyys puheeksi nuorten kanssa). Tämä puolestaan vaikuttaa ohjaajien henkilökohtaisiin asenteisiin (haluttomuutta muuttaa omia asenteita; ennakkokäsityksiä asiakkaita kohtaan) Yrittäjyys nähdään liian usein ainoastaan perinteisenä yksinyrittämisenä, jolloin erilaisia yrittäjyyden muotoja ei huomioida (esimerkiksi tiimi- ja osuuskuntayrittäjyys) Verkostot yrittäjyyttä tukevien ohjauspalveluiden välillä eivät ole toimivia (yhteistyön puute; päällekkäinen työ) Yrittäjyyteen liittyvät teemapäivät ja tietoiskut ovat satunnaisia ja irrallisia infopaketteja Tuetun yrittäjyyden malleja opiskelujen ulkopuolella oleville nuorille on liian vähän (yrittäjyyden kokeilu tiimissä tai turvatussa ympäristössä) Byrokratian jäykkyys ei edistä pienten yritysten tukea, kehitystä ja kasvua. 3. Sanoista tekoihin Kun nuoren polun yrittäjyyttä tukevat verkostot ja palvelut on kartoitettu ja puutteet tunnistettu, tarvitaan konkreettista toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta yrittäjyys ja yrittäjämäiset asenteet ja -toimintatavat saadaan osaksi jokaisen nuoren polkua, tarvitaan mm. seuraavaa: Lisää tuetun yrittäjyyden eri malleja, mm. matalan kynnyksen yrittäjyyttä - kohderyhmänä erityisesti opintojen ja työn ulkopuolella olevat nuoret Tehokkaampaa yhteistyötä ohjauspalveluiden ammattilaisten kesken - lisää vuoropuhelua ja jatkuvuutta, yhteiset toimintatavat Lisää vuoropuhelua nuorten kanssa, pop up -ohjausta, jalkautumista nuorten keskuuteen Halua muuttaa asenteita: perinteisten ajatusmallien murtamista ja hybridiurien edistämistä Projekteista riippumatonta toimintaa, projekteista vakiintuneisiin toimintaan Projekteja, jotka oikeasti palvelevat nuoria ja yrittäjyyttä Tiloja (fyysiset ja henkiset tilat), joissa hybridistä toimintaa voidaan kehittää ja tukea Turvallisia ja kannattavia siirtymiä, siirtymien tukeminen Nuorten mukanaoloa palveluiden kehittämistyössä - miten motivoida nuoria siihen? Tarvitaan yhä enemmän eläviä esimerkkejä yrittäjyydestä: sitä, että nuoret yrittäjät tulevat kertomaan itsestään ja omasta yrittäjyyden polustaan muille nuorille, ehkä jopa jokaiselle nuorelle, joka on jossakin ohjaustoimenpiteessä. Yrittäjätarinat rohkaisevat, innostavat ja karistavat mahdollisia pelkoja. Toimiva ratkaisu voisi olla myös eräänlainen avoin (julkinen) tila, jossa olisi esillä erilaisia tarinoita/videoita: miten löysin työn, miten löysin opiskelupaikan tai miten päädyin yrittäjäksi -tarinoita. Tällaiseen matalan kynnyksen paikkaan nuorten olisi helppo tulla, ja siellä voitaisiin järjestää erilaisia teemapäiviä vaihtuvin teemoin. Monesti yrittäjyyden edistämisessä mennään ikään kuin yrittäjyys edellä, eikä ajatella, että voisi olla hedelmällisempää pohtia ensin nuoren kanssa, mitä tämä haluaisi tehdä. Yrittäjyyskuviot ja neuvontapalvelut tulisivat mukaan vasta seuraavassa vaiheessa. 7

Tampereelle tulee julistaa mahdollistamisen kampanja, jonka tavoitteena on yrittäjyyden imagon kohottaminen ja itsen työllistämisen mahdollisuuksien painottaminen niin nuorten kuin aikuistenkin näkökulmasta. Yrittäjyyden imagon muutoksessa on tärkeää epäonnistumisien salliminen, oman osaamisen tunnustaminen, kokeiluihin kannustaminen ja uskallukseen rohkaisu. Kantavana taustaajatuksena on, että jokainen voi tehdä jotakin itsen työllistämiseksi. Sen sijaan, että voivotellaan työn puutetta, työpaikka luodaan itselle! 4. Miten Tampereesta Suomen paras paikka nuorten yrittää? Trenteprisen tavoitteena on, että Tampereesta tulee Suomen paras paikka nuorten työllistyvyyden edistämisessä yrittäjämäisten taitojen ja asenteiden vahvistamisen kautta. kaiken koulutuksen, ohjauksen ja työllistämistoimenpiteiden läpäisee yrittäjätaitojen ja - asenteiden edistäminen nuoret eri koulutustasoilla ja -muodoissa sekä ohjauksessa on saatava aktiivisiksi toimijoiksi eri koulutustasot ja -muodot on saatava toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä siten, että koulutuksesta muodostuu nuorelle saumaton matka kohti yrittäjämäisiä taitoja ja työllistymistä yhteistyötä yrittäjäkoulutusten, ohjausten ja valmennusten välillä on lisättävä ja kehitettävä Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: kootaan edellä oleviin aiheisiin liittyvistä keskeisistä tahoista idea- ja ohjausryhmä (yksi ydin on jo Trenterprise) järjestetään kouluttaville, ohjaaville, valmentaville ja työllistäville tahoille Trenterprisen tulosten jälkipuinti ja ideatyöpajoja vuonna 2015 ideatyöpajoihin otetaan mukaan nuoria ja järjestetään nuorille ideakilpailuja yrittäjyydestä (esim. Bad Idea Glasgow ssa) Trenterprise ehdottaa seuraavia kokeiluja työttömien asiakkaiden valmennukseen: luodaan turvallinen tila, jossa voi kokeilla yrittäjyyttä (edut/tuet säilyvät). edistetään osuuskuntayrittäjyyttä, 4H ja NY-yrittäjyyttä työttömille nuorille (neuvonta, ohjaus, fyysiset tilat) valmennusta, jossa tähdätään uudenlaiseen työllistyvyyden edistämiseen ja yrittäjyyteen (esim. Demola-konseptin hyödyntäminen osana valmennusta) aloitetaan säännöllinen valmentajien yrittäjyysvalmennus (esim. yrittäjien ja ohjaajien treffit, jotka tähtäävät yhteistyön ja ymmärryksen lisääntymiseen). hyödynnetään Yrityskylä konseptia nuorten työttömien valmennuksessa yhteistyössä TAT:in kanssa 5. Yhteenveto Nuorten yrittäjyyden edistäminen on haastava, mutta ei mahdoton tehtävä. Tavoitteenamme on, että yhä useampi nuori näkisi yrittäjyyden yhtenä mahdollisuutena työllistää itsensä tulevaisuudessa ja että yrittäjämäiset asenteet tulisivat osaksi elämää niin työssä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Tähän tarvitaan jokaisen toimijan aitoa yhteistyötä, panostusta ja pitkäjänteistä sitoutumista sekä 8

ennen kaikkea intoa ja asennetta edistää yrittäjyyttä kokonaisvaltaisesti! Myös nuoret itse pitää saada keskiöön ja mukaan palveluiden kehittämistyöhön. 9

Liite 1: Yrittäjyyttä tukevien portaiden kartoitus Tässä kartoituksessa yrittäjyyden edistämistä Tampereella katsotaan peruskoulun, toisen asteen, korkea-asteen ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten palveluiden kautta. Yrittäjyyttä ei tule tässä yhteydessä mieltää pelkästään uravaihtoehtona vaan yrittäjyyden edistämisellä tarkoitetaan myös yrittäjämäisten asenteiden, kuten oma-aloitteisuus, innovatiivisuus ja luovuus, edistämistä. 1. Yritystoiminnan edistäminen peruskoulussa 1.1. Yrityskylä Pirkanmaalle avattiin kolmivuotinen Yrityskylä marraskuussa 2013 2. Kaikilla Pirkanmaan peruskoulun kuudesluokkalaisilla on mahdollisuus tulla harjoittamaan talous- ja työelämätaitojaan Yrityskylään. Kolmen vuoden aikana Yrityskylä Pirkanmaalla vierailee liki 15 000 alakoulun 6.- luokkalaista. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) koordinoima Yrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylässä on vähintään 15 eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Oppilas työskentelee Yrityskylässä omassa ammatissaan. Työstään hän saa palkkaa sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä työskentelee kerrallaan noin 70 oppilasta. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen, 10 oppituntia ja vierailun Yrityskyläoppimisympäristöön. Opetussuunnitelmaan perustuva, 10 oppituntia kattava, oppimateriaali johdattaa oppilaat Yrityskylä-päivään. Materiaalin avulla oppilaat oppivat mm. mitä työ on ja miten sitä haetaan, sekä perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin. Oppituntien teemat auttavat oppilasta hahmottamaan oman roolinsa Yrityskylän työntekijänä ja kuluttajana. Opintokokonaisuus on kouluille maksuton. Yrityskylä Pirkanmaa -oppimisympäristö toteutetaan yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:in, Tampereen kaupunkiseudun kuntien sekä muiden Pirkanmaan alueen kuntien kanssa. Yrityskylä Pirkanmaata tukevat lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, C.W. Åkerlundin säätiö, Yksityisyrittäjäin Säätiö, Alma Media Kustannus Oy / Aamulehti, Tampereen Seudun Osuuspankki, Tampereen Sähkölaitos, Koskiklinikka, Martela, Metso, Pirkanmaan Jätehuolto, Pirkanmaan Osuuskauppa / S-market, Rakennustoimisto Pohjola, Saarioinen, Samsung, Tampereen teknillinen yliopisto ja Yleisradio. 1.2. NY Nuori Yrittäjyys -ohjelmat Nuori Yrittäjyys ry 3 tarjoaa toiminnallisia ja innostavia opetusmalleja koulujen, oppilaitosten ja yliopistojen käyttöön. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä ja kannustavat aktiiviseen, omaaloitteiseen työotteeseen läpi elämän. Ohjelmat muodostavat NY Yrittäjyyskasvatuksen polku - kokonaisuuden, joka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia alaluokilta korkea-asteelle. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku on kehitetty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. NY-ohjelmat ovat maksuttomia lukuun ottamatta NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmia. Myös opettajien 2 http://yrityskyla.fi/fi/ ja http://yrityskyla.fi/wp-content/uploads/2013/12/muutettuinfokirje_pirkanmaa2013-2014.pdf 3 http://nuoriyrittajyys.fi/ ja http://nuoriyrittajyys.fi/osallistu/opettajalle/ 10

ohjelmakoulutus on maksutonta. NY-ohjelmat sisältävät: 1) valmiin oppimateriaalin nuorille, 2) opettajan oppaan, 3) ohjelman käyttöön tarkoitettua tukimateriaalia ja 4) sisäänkirjoitetun liikeelämän edustajan roolin, joka helpottaa yhteistyön rakentamista koulujen ja yritysten välille. NY-ohjelmien yhteystahona toimii YES-verkosto 4, joka järjestää maksuttomia NYohjelmakoulutuksia. YES tarjoaa opettajille koulutuksen lisäksi apua ja tukea NY:n opintoohjelmien käyttöönotossa, verkostoinnissa yritysten kanssa sekä järjestää alueellisia tapahtumia. Lisäksi YES-keskukset tarjoavat myös muita työkaluja ajankohtaisiin teemoihin liittyen. 1.3. TET-toiminta Peruskoulun Työelämään tutustumisen (TET) toiminnassa on mukana yrittäjyyshenki siinä, miten oppilaat etsivät TET-paikan ja miten heidän työskentelynsä työpaikalla onnistuu. Tärkeää TETjakson onnistumiselle on oppilaan innostuneisuus ja mielenkiinto uusia asioita kohtaan, uuden oppiminen ja joustavuus. TET-toimintaa ollaan parhaillaan tehostamassa Tampereen kaupungilla. 2. Yritystoiminnan edistäminen toisella asteella 2.1. YES Pirkanmaa YES on yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille 5. Se tarjoaa koulutusta ja työkaluja yrittäjyyden kehittämiseen koulussa sekä tukea koulu-yritysyhteistyöhön. YES Pirkanmaalla ei ole rahoitusta vuodelle 2015, mutta sen aineistot on saatavilla Ensimetrin toimistossa. YES-toimintaa ovat muun muassa: NY Vuosi yrittäjänä yrittäjyyskasvatuksen ohjelman yläasteen ja toisen asteen opettajankoulutus. Vuosi yrittäjänä messut järjestettiin huhtikuussa 2014 YES goes to lukio. Hankkeessa syntyneitä keinoja opettajien ja lukioiden työelämäyhteyksiin ovat muun muassa YES Ope-yrittäjätreffit, YES Café ja YES Kummit. YES Kummit ovat yrittäjistä ja liike-elämän toimijoista koostuva verkosto ja niiden avulla edistetään koulu-työelämäyhteistyötä ja kehitetään koulujen yrittäjyyskasvatustyötä. YES goes to lukio -hankkeessa on mukana 40 lukiota ympäri Suomea. Pirkanmaalla hankkeessa on mukana Ylöjärven lukio ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio. Job Shadow 6. Päivä Johtajana tarjoaa pirkanmaalaiselle nuorelle päivän mittaisen kokemuksen yrittäjää varjostaen. Päivä Johtajana toteutettiin 13.11.2013 yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n, YES ry:n ja Pirkanmaan Nuorkauppakamarin kanssa. Mukana oli 13 14 yrittäjää ja 23 toisen asteen oppilasta. 4 http://pirkanmaa.yes-keskus.fi/ 5 http://pirkanmaa.yes-keskus.fi/ 6 http://pirkanmaa.yes-keskus.fi/2013/10/25/paiva-johtajana-13-11-2013/ 11

2.2. 4H-yrittäjyys 4H-toiminnassa nuoret (13 28-vuotiaat) saavat valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-Yritys 7 on mahdollisuus opetella yrittäjyyttä ohjatusti ja omassa tahdissa. Yrityksen voi perustaa yksin tai pienellä porukalla. Yrityksen voi perustaa omaaloitteisesti tai 4H-yhdistyksen järjestämällä 4H-yrityskurssilla. Yritysten myynti on 50 6 000 vuodessa. 2.3. Osuuskuntayrittäjyys, oppilaitososuuskunnat Viime vuosina oppilaitoksissa Tampereella ja Pirkanmaalla on laajasti hyödynnetty osuuskuntayrittäjyyden eri muotoja. Viimeisten kolmen vuoden aikana on perustettu 17 oppilaitososuuskuntaa, yhteensä Pirkanmaalla toimii noin 25 oppilaitososuuskuntaa. Oppilaitososuuskuntia on perustettu 1) Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyysyksikkö Proakatemian puitteissa osana opintoja ja 2) monissa ammattikouluissa. Tiimiyrittäjyys on suosittu yrittäjyyden tapa yhdistettynä opiskeluihin. Oppilaitososuuskuntien jäsenet ovat pääsääntöisesti 16 30-vuotiaita, suurin osa alle 25-vuotiaita. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 8 on syksyllä 2013 alkanut kehittää opistonsa osuuskuntayrittäjyystoimintaa: Osuuskunnat tapaavat säännöllisin väliajoin oppiakseen toistensa kokemuksista Oppilaitoksessa kehitellään prosessikuvauksia osuuskuntien perustamisesta ja niiden toiminnasta Oppilaitososuuskuntiin liittyen suunnitellaan kattavaa projektia, jonka puitteissa kehitetään oppilaitososuuskuntien pedagogista mallia 3. Yritystoiminnan edistäminen korkea-asteella 3.1. Proakatemia Proakatemia 9 on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö. Proakatemia tarjoaa mahdollisuuden ryhtyä tiimiyrittäjiksi, kansainvälistyä ja hankkia ainutlaatuinen verkosto. TAMK:in liiketalouden ja tietojenkäsittelyn opiskelijat voivat hakea Proakatemiaan ensimmäisen lukuvuoden aikana. Valitut opiskelijat jatkavat opintojaan perustaen yhdessä tiimiyrityksen, joka mahdollistaa oppimisen käytännönläheisessä ja innostavassa ympäristössä. Tiimiyritys koostuu 15 20 opiskelijasta. Opiskelijat työskentelevät tiimiyrityksessä ja hakevat samalla jatkuvasti uutta tietoa ja oppia ammattikirjallisuudesta sekä käyvät valitsemissaan seminaareissa. 3.2. ENTRE Entrepreneurial Tampere ENTRE 10 on Tampereen kolmen korkeakoulun Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöverkosto, joka edistää yrittäjyyttä ja 7 http://www.4h.fi/oma-yritys/ ja http://tampere.4h.fi/4h-yritys/ 8 http://www.tredu.fi/index.html 9 http://www.proakatemia.fi/ 10 http://en3.fi/ 12

yrittäjähenkeä opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Verkosto kannustaa opiskelijoita, henkilökuntaa ja alumneja törmäämään yli korkeakoulurajojen, etsimään omaa unelmaa ja ideaa yrittäjyydestä sekä löytämään tukea ja kumppaneita ideansa toteuttamiseksi. ENTRE on osa tamperelaisten korkeakoulujen Unipoli Tampere yhteistyötä ja se on toiminut vuodesta 2012 lähtien. 3.3. Y-kampus TAMK:in Y-kampuksella 11 opiskelijat toteuttavat projekteja yhteistyössä yritysten kanssa. Y- kampus järjestää joka kuukausi tapahtumia, joissa opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kokoontuvat yhdessä kiinnostavien ajankohtaisten teemojen ääreen. Y-kampuksella opiskelija saa sparrausta bisnesideaansa. Y-kampus tarjoaa lisäksi yritysmentoreita opiskelijoille ja valmennusta opettajille. 3.4. TALLI Talli 12 on Tampereen teknillisen yliopiston tukipalvelu yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjänä toimiville opiskelijoille ja tutkijoille. Se tukee yrittäjyyttä ja innovaatioiden edistämistä sekä esiintuomista TTY:llä. Talli tarjoaa TTY:n opiskelijoille ja tutkijoille tukea liikeidean kehittämiseen ja oikeiden kontaktien luomiseen, neuvoja yrittäjäksi ryhtymiseen sekä avoimen tilan yritysinnovaatioiden kehittämiseen. Talli toimii tiiviissä yhteistyössä TTY:n yrittäjäalumnien, Tampereen alueen yrittäjyyspalveluiden sekä muiden korkeakoulujen kanssa. Nykymuodossaan Talli on toiminut vuodesta 2011. Tutkimus- ja innovaatiopalvelujen kautta on kulkenut jo yli 400 keksintöilmoitusta, ja uusia yrityksiä Tallin avulla on perustettu yli 60. Näistä lähes 10 on ollut tutkimusperustaisia liikeyrityksiä. 3.5. Tampereen yliopiston Palveluinnovaatiokeskus Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa toteutettiin vuosina 2010-2014 Palveluinnovaatiokeskus-hanketta 13. Palveluinnovaatiokeskuksessa vahvistettiin pirkanmaalaisten yritysten, julkisorganisaatioiden ja yliopistoyhteisön palvelutoimintaa: 1) kanavoitiin yliopiston laaja-alaista palveluasiantuntemusta, 2) koottiin eri tieteenalojen asiantuntijoita yhteen, 3) vahvistettiin vuorovaikutusta yli toimiala- ja osaamisrajojen ja 4) kehitettiin alueen toimijoiden palveluliiketoimintaa, palveluinnovaatioita sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä. 11 http://y-kampus.fi/ 12 http://www.tut.fi/fi/yrityksille/yrittajyys-ja-innovaatiot/info/index.htm 13 http://www.uta.fi/jkk/palveluinnovaatiokeskus/tamsi.html 13

4. Yritystoiminnan edistäminen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa 4.1. TE-toimiston palvelut Pirkanmaan TE-toimistolla on nuorille suunnatut ammatinvalinta ja uraohjaus -palvelut, mutta aloitteleville yrittäjille suunnatut palvelut ovat iästä riippumatta kaikille samat. Minustako Yrittäjä - infossa annetaan tuhti tietopaketti ja ohjeita miten jatkaa eteenpäin kohti yrittäjyyttä. Nuorten uravalmennuksiin sisältyy yhä enemmän yrittäjyyteen kannustamista, jolloin ajatuksena on tuoda yrittäjyyttä esille yhtenä uravaihtoehtona. TE-toimisto on järjestänyt myös muita yrittäjyyttä edistäviä tilaisuuksia. Esimerkiksi syyskuussa 2013 järjestettiin yrittäjyysaktiivipäivät, jonne kutsuttiin kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat. Paikan päälle ilmestyi 80 nuorta. Lisäksi TE-toimisto järjesti kiinnostuneille nuorille klubipäivät lokakuussa 2013 kahdella eri teemalla. Ensimmäisenä teemapäivänä nuorille esittäytyivät Ensimetri ja Osuustoimintakeskus. Toisena teemapäivänä keskityttiin rahoitukseen ja verotukseen ja lisäksi paikalla oli kaksi nuorta yrittäjää kertomassa tarinansa. 4.2. Tampereen kaupunki, Typan nuorten palvelut Työllisyydenhoidon palveluyksikön (Typa) nuorten palvelut 14 vakinaistettiin 1.5.2014. Nuorten työllisyyspalveluissa ohjaajat auttavat työhön, ammatinvalintaan ja koulutuksiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on tarkoitettu alle 30-vuotiaille työttömille tamperelaisille. Nuorten palveluissa on tällä hetkellä kokeiluasteella yrityskummitoiminta, jossa nuoret saavat työkokeilupaikan kumminsa yrityksestä tai yrityskummin verkoston yrityksestä sekä neuvoja ja tukea työelämään ja yrittäjyyteen. Yhteistyökumppanina toimii Tredea Oy. Lisäksi ideoinnin asteella on ryhmämuotoinen työkokeilu yrittäjyyden teemalla niille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. 4.3. Pajaston työkokeilu Pajasto 15 on 18 25-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettu työkokeilupaikka. Pajaston työpajoilla tutustutaan taide- ja kulttuurialan monipuoliseen ammattikuntaan, kurssimuotoisesti ja itse tekemällä. Pajasto sijaitsee Tampereen keskustassa, Monitoimitalo 13:ssa. Pajastolla ei varsinaisesti edistetä yrittäjyyttä toiminnassa, vaan toiminta tähtää yleiseen arjen- ja elämänhallintaan. Nuoria neuvotaan ensisijaisesti hakeutumaan opiskelemaan. Koulutushakuihin liittyen keskustellaan myös aloista, joissa voidaan toimia yrittäjäpohjalta. Pajastolla nuoria pyritään kannustamaan luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen kaikilla elämän osa-alueilla. 4.4. Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Etapin 16 pajoilla, erityisesti Mediapajalla, kannustetaan yrittäjyyteen ja yrittäjyydestä puhutaan paljon (toiminimi, osuuskuntayrittäjyys). Monelle pajalaiselle on kuitenkin suuri kynnys aloittaa 14 https://tyollisyysportti-fi-d.aldone.fi/tampere/nuorten-palvelut/ 15 http://www.nuortentampere.fi/13/pajasto 14

yritystoimintaa. Mediapajalla on käynyt Osuuskuntakeskuksesta edustajia puhumassa osuuskuntayrittäjyydestä, lisäksi Etapin muilta pajoilta on tullut yrittäjäksi lähteneitä henkilöitä kertomaan yrittäjyydestä. 4.5. Erityisryhmät: Näkövammaiset Näkövammaisten keskuudessa yrittäjyys on perinteisesti ollut varteenotettava vaihtoehto, erityisesti yksinyrittäjyys käsityö- ja hieronta-ammateissa. Näkövammaisten keskusliiton vuoden 2013 teemana oli työllisyys, minkä johdosta näkövammaisille järjestettiin tapaamisia ja tapahtumia työllisyyteen liittyen. Näkövammaisten keskusliitossa työskentelee yritysneuvoja, joka opastaa yrityksen perustamisessa ja tukien hakemisessa sekä muussa yritystoiminnassa. Hän myös ohjaa asiakkaita uusyrityskeskuksiin. Toiminnassa käytetään mentorointia ja yrityskummeja. Helsingissä toimii sosiaalinen yhdistys Annanpura, joka työllistää näkövammaisia litteroijia. Kahden vuoden välein järjestetään yrittäjyystapaamisia vaihtuvasti eri kaupungeissa ja seuraava tapaaminen pidetään Tampereella 5.9.2014. Kansainvälinen kuntoutus- ja työllisyystoimikunta European Blind Union on laatinut työkalupakin näkövammaisten yritysneuvojien tueksi. 4.6. Yrittäjän oppisopimus Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle 17 hyvä tapa kehittää yritystä ja omaa osaamista käytännönläheisesti. Opiskeltava tutkinto voi olla omaan ammattialaan tai yrittäjyyteen liittyvä tutkinto, esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto. Yrittäjän oppisopimusopiskelussa pääosa oppimisesta tapahtuu ohjatusti omassa yrityksessä. Työssä oppimista tuetaan oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Koulutukseen liittyvät kehittämistehtävät ja näytöt kohdistuvat suoraan oman yrityksen toimintaan. 5. Yrityshautomot Tampereella toimiva Uusi Tehdas 18 on innovaatio-, yrityshautomo-, ja startup-keskus, joka kehittää jatkuvasti uusia toimintamalleja innovatiivisen yritystoiminnan luomiseksi. Uuden Tehtaan verkostossa Protomo 19 tarjoaa mahdollisuuden kehittää omasta liikeideasta toimiva konsepti sekä saada vertaistukea ja verkostoitua muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Demola 20 on innovaatioalusta, jossa korkeakouluopiskelijat toteuttavat tiimeissä projekteja ja kehittävät ratkaisuja yrityksiltä ja muilta toimijoilta tuleviin toimeksiantoihin. Demola lanseerattiin Tampereella vuonna 2008, jonka jälkeen toiminta on laajentunut Euroopan laajuiseksi, seitsemän Demola-keskuksen verkostoksi. 16 http://etappi.info/ 17 http://www.tredu.fi/koulutukset/oppisopimuskoulutus/oppisopimus/yrittajalle.html 18 http://newfactory.fi/ 19 http://www.protomo.fi/ 20 http://tampere.demola.fi/ 15

6. Yritysneuvonta Tampereella Uusyrityskeskus Ensimetri 21 tarjoaa: 1) mahdollisuuden testauttaa liikeidea luottamuksellisesti eri alojen ammattilaisilla, 2) apua liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman muotoiluun ja tarkentamiseen, 3) maksutonta palvelua yrityksen perustamiseen ja viranomaisasiointiin liittyen, 4) mahdollisuuden maksuttomaan tapaamiseen asiantuntijoiden kanssa, 5) suosituksia, ohjeita ja lausuntoja tukien ja rahoituksen järjestämiseksi, 6) vertailutietoa ja osaamista jo menestyvien yritysten toiminnasta. Ensimetrin tiloissa toimivat eri palveluntarjoajat ovat: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keksintösäätiö, Pirkanmaan Viestinvaihto, Pirkanmaan Yrityskummit, Tampereen seudun Osuustoimintakeskus, Työ- ja elinkeinotoimisto ja Vero. Tredea ry:n alaisena toimivat osuustoiminnan neuvontapalvelut opastavat osuuskunnan perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Osuustoiminnan palveluista saa apua liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman työstämiseen, toiminnan ja toimintamallien kehittämiseen sekä vaadittavien asiakirjojen ja ilmoitusten täyttämiseen. 22 Nuorten Yrittäjien Voimala 23 oli alun perin Proakatemian hanke. Se tarjoaa koulutuksia ja verkostoja yrityksen jo perustaneille yrittäjille, suurin osa verkostosta on noin 30-vuotiaita. Mukana toiminnassa on myös jonkin verran yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita. Verkostossa on noin 300 yrittäjää. Yrittäjän liittyessä Pirkanmaan yrittäjiin hän saa automaattisesti tiedot myös Nuorten Yrittäjien Voimalan tapahtumista. 21 http://www.ensimetri.fi/ 22 http://www.osuustoimintakeskus.net/ 23 http://www.nyv.fi/etusivu/ 16

Lähteet Julkaisut Arnkil R. & Spangar T. 2014. Promoting Enterprising Relations to Work - The discovery journey from My Generation to the present stage of My Generation at Work and beyond. Draft, February 2014. Pirkanmaan Ely-keskus 2014. Pirkanmaan työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 (verkkojulkaisu). http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/2950355/pirkanmaan_tyollisyyskatsaus _Marraskuu_2014.pdf/774ed9cb-a838-4528-99bb-5e972291303a (viitattu 13.1.2015). Tampereen kaupunki 2013a. Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia 2025. Tampereen kaupunki 2013 b. Rock, rauta ja rakkaus elinvoimasuunnitelma. Internet-lähteet http://yrityskyla.fi/fi/ ja http://yrityskyla.fi/wpcontent/uploads/2013/12/muutettuinfokirje_pirkanmaa2013-2014.pdf http://nuoriyrittajyys.fi/ ja http://nuoriyrittajyys.fi/osallistu/opettajalle/ http://pirkanmaa.yes-keskus.fi/ http://pirkanmaa.yes-keskus.fi/2013/10/25/paiva-johtajana-13-11-2013/ http://www.4h.fi/oma-yritys/ ja http://tampere.4h.fi/4h-yritys/ http://www.tredu.fi/index.html http://www.proakatemia.fi/ http://en3.fi/ http://y-kampus.fi/ http://www.tut.fi/fi/yrityksille/yrittajyys-ja-innovaatiot/info/index.htm http://www.uta.fi/jkk/palveluinnovaatiokeskus/tamsi.html https://tyollisyysportti-fi-d.aldone.fi/tampere/nuorten-palvelut/ http://www.nuortentampere.fi/13/pajasto http://etappi.info/ http://www.tredu.fi/koulutukset/oppisopimuskoulutus/oppisopimus/yrittajalle.html http://newfactory.fi/ http://www.protomo.fi/ http://tampere.demola.fi/ http://www.ensimetri.fi/ http://www.osuustoimintakeskus.net/ http://www.nyv.fi/etusivu/ http://www.tredea.fi/yrityspalvelut http://www.nuorillepaikkoja.fi 17