PALVELUSETELI HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA Sitran ja Helsingin kauppakamarin palveluseteli-info 25.11.2010 Ostopalvelupäällikkö Tuulikki Siltari Helsingin sosiaalivirasto,vanhusten palvelut
Miten on edetty Mitä on tehty Mitä haasteita Mitkä seuraavat stepit
Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Sosiaalipalvelujen arvoverkko KANSALAISJÄRJESTÖT (Soslk järjestöavustukset) KANSALAISET (Vertaistoiminta, Vapaaehtoistyö ja perhehoito) KANSALAISET (Kotihoidon tuki ja omaishoidon tuki) IN HOUSE (Säätiöt, liikelaitokset) SISÄISET KUMPPANIT (Yhteiset prosessit ja hankkeet) STRATEGISET KUMPPANIT (Uusien palvelukonseptien kehittely) OMA PALVELU- TUOTANTO (Yksityisen hoidon tuki) PALVELUYRITYKSET (Yksityiset palvelut) (Palveluseteli) SOPIMUSTUOTTAJAT (Kilpailutetut asiakaspalvelujen ostot)
Sopimussuhteet palvelusetelipalvelussa KUNTA Palvelutarpeen arvio Päätös palvelusetelin myöntämisestä Hyväksyminen laatukriteerit valvonta ASIAKAS Sopimus hoito- ja palvelu hinta PALVELUN TUOTTAJA
Vanhusten palveluasumisen palveluseteli Ensimmäinen toteutus Helsingissä Palveluseteli otettiin käyttöön 1.3.2008 Käyttöönottoa edelsi kokeilu 1.4.2006-31.3.2007 Palveluseteli on tarkoitettu palveluasumisen hoivan kustannusten kattamiseen (perusmaksu ja palvelumaksu) -asiakas maksaa tuottajalle vuokran ja ateriat ja omavastuuosuuden palvelumaksusta - tuottaja veloittaa palvelusetelin suuruisen osuuden palvelumaksusta kaupungilta Palvelusetelin max arvo 1500 euroa kuukaudessa - valmistelussa arvon korotus
Vanhusten palveluasumisen palveluseteli Kokemuksia 1 Palveluntuottajia 48, yhteensä 68 yksikköä - joista 38 Helsingissä - joista 37:ssä palveluseteliasiakas (7/2010) - joista 14:ssa yli 3 asiakasta - joista 7:ssä väh. 10 asiakasta Asiakkaita 12/2008 99 asiakasta (yhteensä 107) 12/2009 154 asiakasta (yhteensä 178) tavoite 200 10/2010:193 asiakasta (yhteensä 230) tavoite 300 Hoitovrk 2008: 21 173 (58 laskennallista paikkaa) 2009: 51 527 (141 laskennallista paikkaa) 10/2010: 57 666 (188 laskennallista paikkaa)
Vanhusten palveluasumisen palveluseteli Kokemuksia 2 Kustannukset 2008: 872 000, 15 000 /seteli 1363 /kk/as 2009: 2,1 milj., 13 400 /seteli 1321 /kk/as 10/2010 2,1 milj. 1305 /kk/as Palveluasuminen 2009 Ostopalveluasuminen 39,6 milj. / 361 978 hvrk /1237 as Palveluseteli 14,4% asiakkaista 14,2% hoitovrk:sta 5,3% kustannuksista
Syksyllä 2009 Kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston, hankintakeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun mennessä. Selvityksen tekemistä varten perustettiin työryhmä.
Työryhmän raportin johtopäätös 31.1.2010 Palvelusetelin käyttöä on tarpeen pilotoida sekä terveyskeskuksessa että sosiaalivirastossa. Hyödynnetään Sitran kuntaohjelman palvelusetelihankkeen valtakunnallisia osahankkeita mm. palvelusetelien arvon määrityksessä ja palveluntarjoajaporttaalin kehittämisessä. Kokeilut suunnitellaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä, jotta eri toimintoihin mahdollisesti soveltuvat yhtenäiset käytännöt ja kehittämislinjaukset tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Kokeilujen koordinointi tulee työryhmän mukaan vastuuttaa jollekin jo olemassa olevalle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöfoorumille tai erilliselle työryhmälle, joka vastaa myös em. kokeilujen seurannasta ja arvioinneista. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin varattu 1 miljoonan euron määräraha esitetään osoitettavaksi em. yhteistyöfoorumin/työryhmän käyttöön palvelusetelikokeiluja varten.
Sosiaalilautakunta 22.6.2010 tehdessään esityksen kaupunginhallitukselle totesi mm. Pitää kannatettavana sitä, että palvelusetelin käyttöä kokeillaan ja että asiakkaan valinnanvapauden lisääminen on sosiaaliviraston palvelustrategian mukaista Palvelusetelistä ei saa syntyä vain keskimääräistä maksukykyisimmille mahdollinen tukimuoto Lisäksi seuraavat ehdot: 1. Palvelusetelikokeilu ei saa lisätä segregoitumiskehitystä 2. Palvelusetelikokeilussa omavastuuosuudella on katto, joka on enimmillään kunnallisen asiakasmaksun suuruinen tai lähellä sitä 3. Palvelusetelin käyttöä voidaan kokeilla palveluissa ja tilanteissa, joissa on nähtävissä tilanne, jossa palvelun kysyntää ja tarjontaa on riittävästi, siten että seteli ei aiheuta hintojen kohoamista.
Kaupunginvaltuuston päätös kokeiluista 25.8.2010 Kokeilut 30.6.2012 saakka Lautakunnat päättävät kokeilujen käynnistämisestä
Päätökset tehty Sosiaaliviraston kokeilut: Lasten kerhotoiminta (käynnistynyt 1.11.2010 alkaen) Vanhusten päivätoiminta (käynnistyy 1.12.2010 alkaen) Vammaisten henkilökohtainen apu (käynnistyy 1.12.2010 alkaen) Lapsiperheiden kotipalvelu (käynnistyy 1.1.2011 alkaen) Suunnitteluvaiheessa Omaishoitajien lomitus Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen alle 65- vuotiaille vammaisille henkilöille Henkilökohtainen budjetti (vanhusten palvelut)
Sosiaaliviraston koordinointi Tehtävänä : Koordinoida sosiaaliviraston palvelusetelikokeilujen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ja vastata mm. siitä, että päätöksenteossa, järjestämisessä, rekisterin- ja luettelonpidossa noudatetaan palvelusetelilakia valmistelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Sitran kuntaohjelman kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoja soveltuvin osin valmistelussa ja toteutuksessa toimitaan yhteistyössä terken, muiden PKS-kuntien ja tasken kanssa erityisesti tietojärjestelmäratkaisuja kehitettäessä seuranta toteutetaan ja arvioinnista tuotetaan väliraportti ja esitys kokeilujen tuloksen pohjalta tarvittavista jatkotoimenpiteistä palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen 31.1.2012 mennessä
Kerhotoiminnan palveluseteli Palvelusetelillä tuotettu kerhotoiminta on uusi palvelumuoto, jolla tuetaan lapsiaan kotona hoitavia vanhempia. Kerhotoimintaa järjestetään myös kunnallisena toimintana pääasiassa leikkipuistoissa Perheillä on subjektiivinen valintaoikeus joko kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Suunnattu yli kaksivuotiaille lapsille, joiden nuorempia sisaruksia hoidetaan vielä kotona Tarkoitettu myös kaikille yli 3-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa tai joiden hoitamiseksi ei makseta yksityisen hoidon tukea. Voidaan myöntää siihen saakka, kunnes lapsi on oikeutettu maksuttomaan esiopetukseen. Lapsi voi siirtyä päivähoitopaikalta kerhotoimintaan määräaikaisesti ja säilyttää halutessaan päivähoitopaikkansa Kerhotoimintaa on 36-60 tuntia kuukaudessa, enintään 3 tuntia päivässä. Kerhotoiminta on suunnitelmallista ko. kerhoryhmälle kohdennettua toimintaa. Henkilöstömitoitus on enintään 13 lasta ohjaaja kohden. Palvelusetelin suuruus on 100 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tämän lisäksi palveluntuottajalla on mahdollisuus periä määrittelemänsä asiakasmaksuosuus
Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa otetaan palveluseteli käyttöön 1.1.2011 alkaen. Palveluseteli on tasasuuruinen, arvoltaan 24 euroa/tunti. Asiakkaan omavastuuosuudeksi jää näin ollen keskimäärin 8 euroa tunti (palveluntuottajien keskihinta arkisin klo 7-18 on 32 e/tunti, hinnan vaihteluväli 24-40 e/tunti ja omavastuuosuuden vaihteluväli 0-16 euroa). tavoitteena saatavuuden paraneminen ja joustavuus,
Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisen henkilön avustaminen Kotona ja kodin ulkopuolella Päivittäisissä toimissa Opiskelussa Työssä Harrastuksissa Yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa osallistumisessa Perustuu palvelusuunnitelmaan Asiakkaille aina maksuton palvelu Kokeilu alkaa 1.12.2010
Vanhusten päivätoiminnan palveluseteli Palvelusetelin avulla tavoitteena lisätä päivätoimintaa = vastataan kasvavaan tarpeeseen Tavoitteena synnyttää pienimuotoisempaa, toiminta-ajoiltaan joustavampaa ja siten asiakaslähtöisempää päivätoimintaa Hoitoisuuskriteerit samat kuin kunnallisessa vaihtoehdossa Muistisairaat, omaishoitajan tuki, toimintakyvyn vaje, turvattomuus, yksinäisyys Palvelusetelin arvo 50 euroa/toimintapäivä, jos palveluntuottaja järjestää kuljetuksen palvelusetelin arvo on 65 euroa/toimintapäivä Asiakkaan omavastuu; kunnallinen asiakasmaksu 15 euroa/päivä
Palveluseteli omaishoidon tuen vapaan järjestäminen lyhytaikaishoitona Tavoitteena lisätä asiakkaan vaihtoehtoja, korvata maksusitoumuksia Valmistelussa yhteistyössä Aikuisten palvelujen ja Vanhusten palvelujen kanssa Ensisijassa lakisääteisen vapaan järjestämiseen Lyhytaikaishoivaan hoivakodissa tms., ei kotiin ostettaviin palveluihin Asiakkaan omavastuuosuus korkeintaan 10.60 euroa (omaishoitoasetus) Hoitopäivähinta hyväksymiskriteerinä
Henkilökohtainen budjetti vanhuspalveluissa Lauttasaaren alueen omaishoitoperheet ja kotihoidon tukipalveluasiakkaat ja tilapäisasiakkaat palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen keskiössä asiakkaan valinnanvapaus ja voimaantuminen yrittäjä- ja toimijaverkosto; palvelutori henkilökohtainen budjetti palveluseteleinä? TEKES-rahoitus yhteistyö Sitran vastaavan hankkeen kanssa
Tietohallintopalvelut * Toiminnalliset valmiudet operatiivisissa järjestelmissä; * Vain sisäiset prosessit osin sähköisinä palveluina Pre-palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri 13.8.2010; 24.9.2010 Vaihe 1. SOSV ja Terke kotisivut Palvelusetelipalvelut Palvelutuottajien tiedot Hake mus Päät.& Palv.set Päät.& Palv.set Operatiiviset asiakastietojärjestelmät ATJ Effica Pegasos? Tilastojärjestelmät DW- Tietovarasto Palveluseteli Palvelusopimus Manuaali raportointi Palvelutuottaja x- järjestelmä Lasku Maksu Taloushallinto/ VA Taloushallinnon järjestelmät 20
Tietohallintopalvelut Palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri 13.8.2010 24.9.2010 * Palveluprosessin kaikki vaiheet sähköistetty Vaihe n. Operatiiviset asiakastietojärjestelmät ATJ Effica Pegasos Sähköisen asioinnin palvelualusta/ Ostopalvelut/ Palveluseteli Määritelty sisältö Tunnistautuminen Palvelutuottaja ylläpitää tietojaan Tilastojärjestelmät Palvelusetelijärjestelmä (Määritetyt toiminnot ja sisällöt) DW- Tietovarasto Palvelutuottaja hallinnoi tietojaan julkisessa sähköisessä palvelualustassa Palvelutuottajan järjestelmä Taloushallinnon järjestelmät 21
Tulevaisuuden näkymiä 1 palveluseteli on erinomainen väline lisätä asiakkaan valintamahdollisuuksia palvelusetelin arvon oltava riittävä laajentaa palveluiden tuottajien piiriä soveltuu erittäin hyvin pääkaupunkiseudulle, jossa paljon tuottajia yhteistyö Helsinki-Espoo-Vantaa kustannusten säästö, vaihtoehtoinen tapa järjestää palvelu asiakkaan rooli vahvistuu
Tulevaisuuden näkymiä 2 palveluseteli on osa julkista rahoitusta, mahdollisuus sen avulla laajentaa palvelujen kirjoa rajoitettu laadunvalvonta samoin kuin omassa toiminnassa ja ostopalveluissa lisänä asiakkaan suurempi vastuu ja mahdollisuus äänestää jaloillaan -> kilpailua laatutekijöillä haastaa laatukilpailuun myös julkista sektoria elinkeinopoliittinen merkitys alueelle
Seuraavat stepit Kokeilujen toteuttaminen ja tiedon monipuolinen analysointi: mm. kustannukset, asiakastyytyväisyys Mahdollinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Tarvittavien tietojärjestelmäratkaisujen aikaansaaminen yksin? yhdessä?
Kiitos mielenkiinnostanne!