Keski- ja Itä-Suomen MTK koulutusja neuvottelupäivät Tommi Lunttila MTK:n Valtuuskunnan Puheenjohtaja 30.1.2014
Mitä MTK on? 28.-29.5.1917 Helsingissä Etu- ja asiantuntijajärjestö "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan" Sotien jälkeen asutustilalliset mukaan MTK:hon Nyt suuri järjestöuudistus valmistumassa
MTK:n yhteiset avaintavoitteet 2014 Järjestön palveluiden ja organisaation jäsenlähtöinen kehittäminen = 1. järjestöuudistuksen edellyttämät toimenpiteet 2. Markkkinavaikuttamisen vahvistaminen 3. Nuorten toiminnan ja näkyvyyden edistäminen intohimon vuosi
MTK Maaseutunuoret: 12 % MTK:n jäsenmäärästä alle 35 vuotiaita = Yhteensä noin 18000 maaseutunuorta!!
MTK vaikuttaa HS-selvitys: Ketä eduskunta kuuntelee - 936 käyntiä eduskunnassa Vuonna 2013 oli 910 käyntiä eri ministeriöissä Brysselin toimisto - MTK on komission hankalin ja työläin etujärjestö Järjestön pää-äänenkannattaja on sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus
MTK on MTK Liittoja 14 MTK Yhdistyksiä 362 MHY Liittoja 7 MHY Yhdistyksiä 89 Merkittävä työ tehdään lisäksi valiokunnissa (keskusliiton ja liittojen yhteisissä) Jäsenelle näkyvin työ yhdistyksissä Vuoden Helmi 2013: MTK Nurmes - Perunatempaus MTK- Pielavesi yhdistyksen sihteeri Elina Kuhlman ansiokkaasta toiminnasta
Järjestöuudistuksen tavoitteet MTK-järjestön sääntöjen, rakenteen ja toiminnan uudistuksella luodaan jäseniään paremmin palveleva ja edunvalvonnassaan vahvemmin toimiva organisaatio. Uudistuksen avulla luodaan maaseudun vihreiden elinkeinojen harjoittajille selkeät väylät liittyä vahvan etujärjestön jäseneksi ja samalla luodaan jäsenille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan. Laaja jäsenpohja ja suuri jäsenmäärä vahvistavat MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
MTK:n uusi järjestörakenne Jäsen MTK- yhdistys MHY-yhdistys MTK-liitto Yhteisöjäsenet Metsävaltuuskunta 55 MTK-liittojen edustajaa liittojen jäsenmäärän suhteessa Valtuuskunta Enintään 5 yhteisöjäsenten edustajaa 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa
PEFC/02-44-02 Järjestöuudistuksen aikataulu 2014 Jäsenyyksiin liittyvät kysymykset 15.1.14 mennessä (viivästyy hieman) MHY:sten toiminta osana järjestöä 30.1.14 mennessä Alueellinen edunvalvonta -neuvottelut 15.2.14 mennessä Jäsenrekisteriominaisuuksien kehittäminen Jäsenviestinnän toimintamallin kehittäminen MHY-jäsenyyshakemukset Lähiajan kokouksia: - MTK:n toimihlöpvt 15-16.1 - Jäsenyys ja jäsenrekisterityöryhmät 20.1 - MOL toimihenkilöt 22.1 - MTK johtokunta 22.1 - MTK metsäjohtok 23.1 - MOL PJ+TJ 23.1 - MHYP kokous 24.1 - Sääntötyöryhmä 28.1 - MHY pj-tapaaminen 3-4.2 - Taloustyöryhmä 10.2 - MTK johtokunta 11.2 - MTK metsäjohtok 18.2 11/13 1.1.2014 3/14 Ennakkopäätös MHY:sten jäsenyydestä MTK:ssa, valtuustot 30.3 mennessä 6/14 MOL-vuosikokoukset 1. käsittely MTK:n metsävltk ja valtuuskunta MTK:n metsävltk 1.1.2015 MTK:n valtuuskunta
EU-vaikuttaminen Euroopan komissio Euroopan Parlamentilla on maatalouspolitiikassa erittäin merkittävä tehtävä. Parlamentin maatalousvaliokunta on yksi Euroopan tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista neuvosto parlamentin valiokunnista. Euroopan parlamentti
MTK:N EUROVAALITAVOITTEET Jäsenmaiden voitava hyödyntää luonnonvarojaan Koko unionin hyvinvointi vahvistaa kaikkia jäsenmaita Ruokaa koko Suomesta Metsien antimet moneen käyttöön Virtaa ja kasvua uusiutuvasta energiasta Suomi tarvitsee maatalousmepin!
Maailman suurin haaste Meitä on nyt seitsemän miljardia. Ennusteen mukaan maailman väkiluku lisääntyy vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruoan tuotantoa on lisättävä 70% vuoteen 2050 mennessä. Puhtaasta vedestä ja elintarvikkeista tulee joillakin alueilla pula ja ne ovat konfliktien aiheina Huoltovarmuuden skenaariot 2025, HVK 2013 31.1.2014
RUOKAA TARVITAAN JOKA VUOSI LISÄÄ 80 % lisätarpeesta pitää tuottaa pelloilla jotka ovat jo nyt tuotannossa Rakentaminen sekä kasteluveden ja maaperän saastuminen supistavat nykyistä tuotantoalaa Tuottavuuden kasvu on kääntynyt laskuun EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet Vain ennätyssato joka vuosi riittää tyydyttämään kasvavan kysynnän MTK/ 1/31/2014 13
54 % ei ota selkeää kantaa siihen, onko suomalainen naudanlihantuotanto ympäristölle haitallisempaa kuin soijan ja riisin viljely. 44 % ei ota selkeää kantaa siihen, ovatko eläinten olosuhteet lihantuotannossa Suomessa paremmat kuin keskeisissä tuontimaissa Saksassa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa.
Suomi kasvuun! Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan koko maamme hyvinvointiin. Jos jokainen suomalainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla Suomessa valmistettuja elintarvikkeita, syntyy maahamme 1500 uutta työpaikkaa vuodeksi. (Elintarviketeollisuusliitto ETL, nettisivut 9.10.13) 31.1.2014 Markus Eerola, Suomalaisen työn ja ruoan puolesta - seminaari
KIITOS!
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Vihreän kasvun mahdollisuudet ovat jääneet unohduksiin hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta. Miten saadaan Suomi kasvu-uralle? Poimintoja rakennepoliittisesta ohjelmasta: - Maaseutuhallinnon tehostaminen -> kustannussäästöjä - Lomituksen tehostaminen -> kustannussäästöjä - Kuntien valvontatehtävien karsiminen - Elintarvikevalvonnan valvontojen maksujen korotus -> 10 milj. euroa - Maatalouden energiaveronpalautus päättyy ympäristölle haitallisena tukena vuoteen 2015? - Hallitus asettaa ministerityöryhmän valmistelemaan elinkeinotukien ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamista ja uudelleen kohdentamista maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä.
Maataloudessa investoidaan Afrikkaan MTK/ 1/31/2014 22
Viljelijöiden keski-ikä lähes 51 vuotta - alle 40-kymppisiä nyt 17 %, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 25 % % 25 20 15 10 5 2000 (47,4 v) 2009 (50,2 v) 2011 (50,9 v) 0 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 ja yli Maatilojen kehitysnäkymät 2020: 221100079 TNS 2012 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa. 23
Yli 50-vuotiaiden viljelijöiden tiloilla jatkaja löytyy yli puolelta tiloista kyllä, varma jatkaja mahdollinen jatkaja KAIKKI 2008 KAIKKI 2010 (n=2019) KAIKKI 2012 (n=2155) TUOTANTOSUUNTA Maito (n=476) Nauta (n=289) Sika (n=186) Lammas (n=160) Vilja (n=632) Muu kasvi (n=332) 13 13 13 13 13 34 41 43 39 43 49 42 41 45 41 4 4 3 3 3 20 46 31 3 13 30 51 6 13 49 35 3 10 38 50 2 0 20 40 60 80 100 jos viljelijä on yli 50-vuotias, % vastanneista Maatilojen kehitysnäkymät 2020: 221100079 TNS 2012 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa. 24
31.1.2014
YHTEENVETO TULOLAJI, milj. euroa 2011 2012 2013a 2014e KOKONAISTULOT 6 552 6 677 6 759 6 621 - muutos, % 3,1 1,9 1,2-2,0 Kotieläintulot 1 665 1 781 1 883 1 855 - muutos, % 7,2 7,0 5,7-1,5 Kasvinviljelytulot 630 667 654 575 - muutos, % 10,6 5,9-2,0-12,1 Myyntitulot yhteensä 2 294 2 448 2 537 2 429 - muutos, % 8,1 6,7 3,6-4,2 Tuki 1 834 1 857 1 799 1 770 - muutos, % -0,8 1,2-3,1-1,6 Maatalouden tulot yht. 4 128 4 305 4 336 4 199 - muutos, % 4,0 4,3 0,7-3,1 Metsätulot 529 493 525 534 - muutos, % 4,3-6,9 6,5 1,7 Maatilatalouden tulot yht. 4 657 4 797 4 860 4 733 - muutos, % 4,0 3,0 1,3-2,6 Sivuansiot Suomen Gallup Elintarviketieto 1 895 1 879 Oy 1 899 1 889 - muutos, % 0,9-0,8 1,1-0,5 TNS 2013 Maatilojen kokonaistulot nousevat tänä vuonna runsaan prosentin 6,76 mrd. euroon. Ensi vuodelle sen sijaan odotetaan 2 prosentin laskua. Tänä vuonna nousevat eniten kotieläintulot lihan hinnannousujen seurauksena. Myös metsätuloissa on selvää piristymistä. Ensi vuonna kasvinviljelytulot pienenevät 12 % viljojen hintojen nopean laskun myös. Myös kotieläintulot painuvat hintojen kääntyessä laskuun. Sen sijaan metsätuloissa on pientä nousua. Maataloustuotteiden myyntitulot ovat tänä vuonna 4 % nousussa. Ensi vuonna hintojen lasku pudottaa myyntituloa 4 %. Tukien kokonaismäärä laskee hieman (n. 30 milj. ) Ensi vuosi on tukijärjestelmien osalta välivuosi CAPuudistuksen toimeenpanon lykkääntyessä vuoteen 2015. Sivuansiotulojen taso tilojen lopettamisen myötä Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 kääntää suunnan alenevaksi. Tilatasolla on kuitenkin euromäärissä kasvua. 26
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 TNS 2013 27
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 TNS 2013 28
Maatilojen tulovirta (ei sis. alv) Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 TNS 2013 29
Lähde: Tilastokeskus Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 TNS 2013 30
Lähde: Tilastokeskus Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maatilatalouden markkinaennuste 2013-14 TNS 2013 31
Maataloutta ja maaseutua tarvitaan! Maailma huutaa ruokaa tuotantoa lisättävä voimakkaasti - Väkiluku kasvaa ja kulutustottumukset muuttuvat. - Ruoka tulee kallistumaan - reaalihinta pitkällä aikavälillä nouseva. - Suomessa maatalouden tuottavuuskehitys ollut hyvä, mutta vielä on vara tehostaa. Vastuullinen tuotanto - Ilmastonmuutos lisää omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä myös Euroopassa. - Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. 32 Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa - Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita. - Vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdollisuuksia maaseudun toimialoille.
Maatalouspolitiikan tavoitteet 1962: - Parannetaan maatalouden tuottavuutta - Kuluttajille kohtuuhintaista ruokaa - Viljelijöille kohtuullinen toimeentulo 2013: - Elintarviketurvan varmistaminen ruuantuotannon on maailmanlaajuisesti kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen - Luonnonvarojen kestävä käyttö - Maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen kaikkialla EU:ssa 31.1.2014 EU:n maatalouspolitiikka on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yhteistä politiikkaa. Sitä hallinnoidaan EU:n tasolla ja rahoitetaan EU:n talousarviosta
Tulvariski Kuumat ja kuivat kesät Merenpinta Kasvitaudit, tuholaiset Satotaso Eläinterveys, hyvinvointi Kesän sademäärä Myrskyt, tulvat Kasvukauden pituus, satotasot Viljellykelpoinen maatalousmaa Kasvitaudit, tuholaiset Talvisateet, tulvat Kesäsateet Kuivuus Eroosio Satotasot, viljelylajikkeet 31.1.2014 Veden saatavuus Kuivuuden riski, kuumuus Eroosion riski Kasvukausi, satotasot viljelysmaan määrä Ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen
Otsikko: Arial 32 pt Apuotsikko: Arial 20 pt 31.1.2014
31.1.2014 Suorien tukien tukitasot /ha jäsenvaltioissa
1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 2/2002 3/2002 4/2002 1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 Maatalouden ostopanosten hinnat nousevat maataloustuotteiden tuottajahintoja enemmän 160 140 120 100 80 60 Panoshinnat Tuottajahinnat Tuottajahintojen suhde panoshintoihin Vuosi 2000=100, tarkastelu vuosineljänneksittäin. Lähde: Tilastokeskus
130 Maatalouden yrittäjätulon ja palkansaajien ansiotason kehitys (reaaliset indeksit v. 2000 = 100) 120 110 100 90 80 70 60 50 Maatilojen yrittäjätulo Palkansaajien ansiotaso Lähteet: MTT Taloustutkimus (yrittäjätulo), Tilastokeskus (ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksit)