Turranlammi UUSIKYLÄ (Rakokivi) pientalotontit Kartta ei ole mittakaavassa
UUSIKYLÄ (Rakokivi) Turranlammi 15 15 /m² Osoite Kortteli Tontti Pinta-ala m² Rak.oik. k-m² Kerrosluku Kauppahinta EUR *) Vuosivuokra EUR Röllinkuja 8 280 1 1500 300 ½rII 23 850 1 192,50 Röllinkuja 4 281 1 1375 300 ½rII 21 975 1 098,75 Röllinkuja 6 281 2 1336 300 ½rII 21 390 1 069,50 Metsänhengentie 10 282 1 1510 300 II 24 000 1 200,00 Metsänhengentie 12 282 2 1443 300 II 22 995 1 149,75 Metsänhengentie 14 282 3 1260 300 II 20 250 1 012,50 Metsänhengentie 15 283 1 1284 300 II 20 610 1 030,50 Metsänhengentie 17 283 2 1330 300 II 21 300 1 065,00 Metsänhengentie 19 283 3 1312 300 II 21 030 1 051,50 Metsänhengentie 7 284 1 1404 300 II 22 410 1 120,50 Metsänhengentie 9 284 2 1475 300 II 23 475 1 173,75 Metsänhengentie 11 284 3 1456 300 II 23 190 1 159,50 Metsänhengentie 6 285 1 1547 300 I 24 555 1 227,75 Metsänhengentie 4 285 2 1416 300 I 22 590 1 129,50 Metsänhengentie 2 285 3 1228 300 I 19 770 988,50 Maahisentie 6 287 1 1534 300 II 24 360 1 218,00 Maahisentie 4 287 2 1572 300 II 24 930 1 246,50 Maahisentie 2 287 3 1571 300 II 24 915 1 245,75 Maahisentie 11 288 1 1233 300 I 19 845 992,25 Maahisentie 9 288 2 1307 300 I 20 955 1 047,75 Maahisentie 7 288 3 1420 300 I 22 650 1 132,50 Maahisentie 5 288 4 1586 300 I 25 140 1 257,00 Maahisentie 10 289 2 1528 300 II 24 270 1 213,50 *) Lohkomiskulut 1350 sisältyy tontin kauppahintaan Korttelin 281 tontit 1 ja 2 tarvitsevat kiinteistökohtaiset pumppaamot
Turranlamminn alueen rakennustapaohjeet korttelit 280-289 Asemakaavan U058 asiakirja
NASTOLAN UUDENKYLÄN TURRANLAMMIN ALUEEN KORTTELEITA 280 289 KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET SUUNNITTELUOHJEIDEN TARKOITUS Nämä suunnitteluohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille ja rakennustarkastukselle pyrittäessä sopusuhtaiseen, viihtyisään sekä yhtenäiseen ja hyvään rakennettuun ympäristöön. Rakennustapaohjeista voidaan vain perustelluista, kunnan virkamiehen hyväksymistä syistä poiketa huomioon ottaen kuitenkin korttelin tai taloryhmän yhteinen yleisvaikutelma. ALUEEN SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ OLEVA RAKENNUSKANTA Asemakaava alue sijaitsee Nastolan Uudessakylässä, Turranlammin alueella. Turranmetsän asuntoalueeseen liittyvä uusi pienehkö asuinalue täydentää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa asumisen luonnonläheisesti lähellä kunnan keskeisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Uuden asuinalueen lisäksi kaava alueeseen kuuluu Turranlammin ympäristön ulkoilu ja virkistyskäyttöön kaavoitettu ulkoilualue, joka ulottuu Rakokiven urheilukeskukseen asti. Turranmetsän asemakaava alue, johon Turranlammin alue liittyy on rakentunut vähitellen noin 20 vuoden ajan. Tällä ilmeeltään yhtenäisellä alueella on vain pientaloja. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on vaalea tiili. 1. YLEISET SUUNNITTELUOHJEET Rakennuttajia kehotetaan käyttämään päteviä ja ammattitaitoisia suunnittelijoita kauniin metsämaiseman huomioon ottamiseksi rakennusten massoittelussa ja pihapiirien suunnittelussa. Rakennuksilta edellytetään korkeatasoista arkkitehtuuria. Rakennustapaohjeiden havainnekuva on ohjeena rakennusten sijoittamiselle tontille. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon myös ekologiset arvot, esimerkiksi suosien kotimaisia materiaaleja sekä matalaenergiataloja, joka tulee käyttäjälleenkin edullisemmaksi matalammilla energiakustannuksillaan. 2. RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLE JA SOVITTAMINEN MAASTOON Rakennuksen sijoituksessa on otettava huomioon kaavamääräykset, maastonmuodot ja tontin eri toimintojen, kuten esimerkiksi ajotien, talouspihan, leikkipaikan ja suojaisen ulko oleskelutilan vaatima tilantarve sekä viereisten tonttien rakennusten sijainti. Kaavassa esitetty harjan suunta koskee asuinrakennuksen päämassaa, joten siihen liittyvien siipiosien, kuistien ja kattolyhtyjen sekä erillisten talousrakennusten harjansuunta voi poiketa kaavassa esitetystä suunnasta. Vähäiset katokset ja rakenteet, kuten vaikkapa leikkimökki ja kasvihuone, voidaan rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään neljän metrin päähän naapurin rajasta.
Autotallit ja katokset toteutetaan pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Piharakennusten runkosyvyys on enintään 6,5 m ja ne tulee toteuttaa alisteisina päärakennukselle. Asemapiirroksen suunnittelussa tulee muistaa ilmansuuntien merkitys oleskelupihalle. Tontti tulee huomioida kokonaisuutena siten, että asunnoille muodostuu selkeät oleskelupiha alueet. Suositeltavinta on sijoittaa asuinrakennus siten, että pääasiallinen oleskelupiha avautuu etelä länsisuuntaan. Asuinrakennukset tulee suunnitella kadun, kunnallisteknisten liittymien ja piha alueen suhteen oikeaan lattiatasoon. Lattiapinnan ohjeellinen vähimmäiskorkeus tienpinnasta on 0,5 lukuun ottamatta korttelia 280 ja 281, joissa maasto laskee melko voimakkaasti kadulta tonttialueelle päin. Tontin pinnanmuodostuksen perusolosuhteita ei saa merkittävästi muuttaa. Rakennus tulee sovittaa maastonmuotoihin täyttöjä, pengerryksiä ja liian korkeita sokkeleita välttäen. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää rakennuksen lattiakorkojen lisäksi myös piha alueen korot. Tonttiliittymän leveys ei saa ylittää 6 metriä. Autoliittymän lisäksi sallitaan erillinen kapea jalankulkuliittymä. Alueella saattaa esiintyä korkeita radonpitoisuuksia, joten perustussuunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota radonkaasun pääsyn estämiseen asuntoihin. Hulevedet, eli sade ja sulamisvesistä aiheutuva pintavalunta, pyritään käsittelemään alueella ekologisesti, eli välttämään niiden nopeaa ja suoraa johtamista vesistöön. Näin voidaan välttää haitallisten aineiden kulkeutuminen lähivesistöihin. Kaavoitusprosessin yhteydessä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja hulevesien ekologiseen käsittelyyn, jonka pohjalta päädyttiin ohjamaan hulevedet läheiseen avo ojaverkostoon. Katualueen reunassa kulkee sadevesiviemärit, joissa hulevedet johtuvat läheiseen avo ojaverkostoon. Avo ojissa hulevesiä imeytyy maaperään ja ojat myös viivyttävät veden kulkua, joten lähivesistöön (Sylvöjärvi) joutuessaan hulevedet ovat puhtaampia kuin suoraan sadevesiviemäristä järveen johdettaessa. Tonteilla tulee pääasiassa suosia imeyttäviä pintamateriaaleja piha alueella, jotta tonttien muut kuivatusvedet voidaan mahdollisuuksien mukaan imeyttää omalla tontilla. Tiiviitä, laajoja kiveyksiä tulee siis välttää. Tontin pintavesiä kannattaa käyttää hyödyksi esimerkiksi kastelussa, joten vesiä voi ohjata kallistuksin ja/tai kouruin/painantein istutusalueille kasvien käyttöön tai sadepuutarhatyyppisille alueille. Mikäli maaperä tontilla on imeyttämiseen sopimaton (turvemainen), kuten Metsänhengentien loppupäässä on, tulee tontin kaikki hulevedet ohjata sadevesi tai salaojaputkin kadun reunassa kulkevaan sadevesiviemäriin. 4. JULKISIVUT 4.1. Katto Asuinrakennusten kattojen tulee olla harjakattoja ja väritykseltään tummia. Materiaalina katoissa tulee käyttää mieluiten tiiltä. Räystäiden tulee olla vähintään 50 cm leveitä ja suojata julkisivua. Kattokaltevuudesta ja harjansuunnasta saa poiketa katon pintaa rikastuttavien yksityiskohtien, siipiosien ja ulokkeiden osalta. Sisäänkäyntien yhteyteen suositellaan rakennettavaksi katoksia, samoin osa ulko oleskelutilasta tulisi kattaa. Kattokaltevuus, katemateriaali ja väritys on esitetty
tarkemmin osa aluekohtaisissa rakennustapaohjeissa. Autotalleissa ja piharakennuksissa suositellaan käytettävän samaa tai loivempaa kattokulmaa kuin asuinrakennuksessa. 4.2 Ulkoseinät Alueella tulee säilyä metsälähiön henki, joka tarkoittaa rakennuksissa reiluja materiaaleja ja maanläheisiä, tummiakin värisävyjä. Julkisivuissa tulee suosia suuria yhtenäisiä pintoja. Asuinrakennuksen pääjulkisivumateriaalin tulee olla puu tai rapattu kiviaines. Julkisivuväritys on merkittävin korttelikokonaisuuden muodostaja alueella, joten siinä erityisesti tulee ottaa naapurirakennukset huomioon. Osa aluekohtaisissa rakennustapaohjeissa on esitetty kortteleittain tai taloryhmittäin julkisivujen materiaalit ja väri. 4.3 Sokkeli Sokkelin korkeudessa on otettava huomioon sekä piha alueen että katujen korkeustaso. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. 4.4. Autotalli ja muut talousrakennukset Autotallit, katokset ja talousrakennukset eivät saa olla liian hallitsevia. Talousrakennuksen tulee olla selvästi pienempi kuin päärakennuksen, ja se saa olla enintään yksikerroksinen, ja sen julkisivut tulee sopia väritykseltään asuinrakennukseen. Autotallien, katosten, talous ja muiden erillisten rakennusten katto saa olla pulpetti tai harjakatto, eikä niiden kattokaltevuuden tarvitse olla sama kuin päärakennuksessa. Jätehuollon tilat tulee osoittaa asemapiirroksessa. Tyhjennettävät jäteastiat tulee sijoittaa lähelle katua jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Jätesäiliöt tulee aidata pensain tai puurakenteisin aidoin. 5. PIHA ALUEET, KASVISTO JA ISTUTUKSET Piha alueet muodostavat suuren osan alueen kokonaisilmeestä, joten niiden tulee olla siistit ja hyvin hoidetut. Piha alueiden tulee kuitenkin henkiä alueen luonnonläheistä, metsäistä ilmettä. Kuten itse rakennukset ja niiden sijoittaminen tontille, myös piha alueet tarvitsevat kokonaisvaltaista suunnittelua ja panostusta. Suosituksena on tehdä tontille erillinen pihasuunnitelma alan asiantuntijan avustuksella. Tonteilla tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan hyödyksi siellä jo kasvava puusto. Olemassa olevat isommat kivet tulee myös mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja käyttää hyväksi piha alueen suunnittelussa esimerkiksi korostamalla niitä istutuksin. Tontin istutusten kasvivalintoja tehtäessä tulee ottaa kasvupaikan ominaisuudet huomioon ja suosia kotimaisia, mieluiten perinteisiä kasvilajeja. Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle. Tonteille tulevat istutukset on jäsenneltävä niin, etteivät puut varjosta naapureiden pihoja, ja että niiden huoltotoimenpiteet voidaan hoitaa omalla pihalla. Ekologisista syistä kannattaa rakennuksen pohjoispuolella suosia havukasveja ja eteläpuolella lehtikasveja. Talvella pohjoispuolen havukasvit suojaavat rakennusta, ja kesällä eteläpuolen lehtikasvillisuus varjostaa rakennusta, mutta toisaalta päästää auringonvalon sisään talvella. Näin on mahdollisuus säästää hieman sähköä lämmitys ja viilennyskustannusten suhteen. 6. TONTIN RAJAAMINEN
Pitkät suoraviivaiset aidat ja pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu Turranlammin metsäkyläympäristöön. Aitaamisessa suositellaan erityyppisiä rajaamistapojaa samanaikaisesti. Koko tontin sivua ei saa rajata yhtenäisellä rakenteellisella aidalla; ; porrastukset tai pensasistutukset ym. ovat suositeltavia. Rakenteellisissa aidoissa tulee t käyttää värisuunnitelman mukaisia värisävyjä. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä s pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. Metsäalueisiin rajautuvia tontinrajoja ei tule aidata, vaann niillä tuleee olla vapaamuotoisempaa kasvillisuutta, kuten puu tai pensasryhmiä, pehmentäen näin rakennetun alueen ja metsän rajaa. Nastolassaa 8. maaliskuuta 2011 NASTOLANN KUNTA Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen
Turranlammin alueen rakennustapaohjeet Osa-aluejako ja rakennusten ohjeellinenn sijoittelu tontille
Turranlammin alueen rakennustapaohjeet, korttelit 280-289 OSA-ALUEJAON MUKAISET RAKENNUSTAPAOHJEET Näiden ohjeiden lisäksi on noudatettava rakennustapaohjeiden yleistekstin ohjeita osa alue 1 korttelit / rakennuspaikat 280 / 1 281 / 1 2 282 / 1 3 kerroslukusuositus Asuinrakennuss ½r II tai yksikerroksinenn tontin korkeuseroja hyödyntäen. Autotalli / talousrakennus yksikerroksinen. Asuinrakennuss yksi tai kaksikerroksinen tontin korkeuseroja hyödyntäen. katto (kaltevuus, muoto, väri, materiaali) Kaltevuus 1: 2 1:3 Tiilikate, peltikate tai huopakate Väritys tumma (musta, harmaa) Autotallin / talousrakennuksen katto voi olla joko harjakatto tai pulpettikatto, eikä sen tarvitse noudattaa päärakennuksen kaltevuusohjetta julkisivu (materiaali, väri) Puu tai rappaus Värityksenä maanläheiset, tummahkot sävyt, tehosteena voi käyttää vaaleampia sävyjä. Suositeltavimpia ovat vihertävät ja ruskehtavat sävyt tai lämmin harmaa, alla esimerkkejä (Tikkurilan Talomaali) autosuoja / talousrakennus Autotalli tai katos suositellaan rakennettavaksi erilliseksi rakennukseksi. Julkisivun värityksen ja materiaalin tulee sopia yhteen päärakennuksen kanssa. Autotalli / talousrakennus yksikerroksinen. 283 / 1 3 284 / 1 3 Asuinrakennuss kaksikerroksinen. Asuinrakennuksessa voi olla yksikerroksisia osia enintään 30% rakennuksen alasta. Autotalli / talousrakennus yksikerroksinen.
2 285 / 1 3 286 / 1 288 / 1 4 Asuinrakennuss yksikerroksinen ja autotalli / talousrakennus yksikerroksinen. Kaltevuus 1: 1,5 1:3 Tiilikate tai peltikate p Väritys tumma (musta, harmaa) Autotallin / talousrakennuksen katto voi olla joko harjakatto tai pulpettikatto, eikä sen tarvitse noudattaa päärakennuksen kaltevuusohjetta Puu tai rappaus Värityksenä maanläheiset, lämpimät sävyt, tehosteena voi käyttää vaaleampia sävyjä. Suositeltavimpia ovat kellertävät ja punertavat sävyt, alla esimerkkejä (Tikkurilan Talomaali). Autotalli tai katos suositellaan rakennettavaksi erilliseksi rakennukseksi Julkisivun värityksen ja materiaalin tulee sopia yhteen päärakennuksen kanssa. 287 / 1 3 289 / 1 2 Asuinrakennuss yksi tai kaksikerroksinen. Autotalli / talousrakennus yksikerroksinen.