Rahoitusmarkkinat ja pankit Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 21.11.2006 21.11.2006 1
Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot Säästäminen ja sijoittaminen Pankit, muut rahoituslaitokset sekä niiden valvonta 21.11.2006 2
Rahoitusjärjestelmän rakenne Rahoituksen välityskanavat Rahoituksen tarjoajat Rahoituslaitokset Rahoitusmarkkinat Rahoituksen tarvitsijat 21.11.2006 3
Rahoituksen päätyypit Suora rahoitus markkinaehtoinen rahoitus ensi- ja jälkimarkkinat suoraan rahoittajalta rahoitettavalle osakkeet, joukkolainat, lyhytaikaiset velkasitoumukset Epäsuora rahoitus välitetty rahoitus ei yleensä jälkimarkkinoita pankit, kiinnitysluottopankit, rahoitusyhtiöt vakuutuslaitokset 21.11.2006 4
Instituutiot ja markkinat Rahoituslaitokset Talletuspankit Investointipankit Pankkiiriliikkeet Rahoitusyhtiöt Kiinnitysluottopankit Erityisrahoituslaitokset Sijoitusrahastot Riskirahastot (hedge fund) Vakuutusyhtiöt Rahoitusmarkkinat Osakemarkkinat Joukkovelkakirjamark-kinat yritykset valtiot pankit, kiinnitysluottopankit Rahamarkkinat Johdannaismarkkinat Riskirahoitus 21.11.2006 5
Eri maiden Päätyypit: Markkinakeskeinen järjestelmä osake- ja joukkolainamarkkinat esim. USA, Iso-Britannia Pankkikeskeinen järjestelmä esim. Saksa, Japani Suomi: rahoitusjärjestelmä edelleen pankkikeskeinen 21.11.2006 6
Päärahoitusmuotojen suhteelliset osuudet EU15-maissa ja Yhdysvalloissa (% BKT:stä) 180 % 160 140 120 100 80 60 40 EU 95 EU 2001 EU 2002 USA 95 USA USA 2001 2002 EU 95 EU 2001 EU 2002 USA 95 USA 2001 USA 2002 EU 95 EU 2001 EU 2002 USA 95 USA 2001 USA 2002 20 0 Pankkilainat* Kotimaiset velkainstrumentit Osakkeiden markkina-arvo EU15 EU15 EU15 * EU:n vuoden 2002 pankkilainoista puuttuvat Iso-Britannian tiedot. Lähteet: EKP, BIS ja OECD.
Rahoitusjärjestelmän tehtävät 1a) Ylimääräisen varallisuuden kanavoiminen rahoitusta tarvitseville ja b) sijoituskohteiden tarjoaminen 2) Riskien hajautus 3) Investointien tehokas ohjaus 4) Yritysjohdon kontrolli 21.11.2006 8
1a) Rahoituksen välitys Pienet säästöt ja sijoitukset voidaan yhdistää suuriksi investoinneiksi Taloudelliset resurssit aktiiviseen käyttöön Esimerkki 1 pankki myöntää talletuksina kerätyt varat lainoina Esimerkki 2 Yritys kerää osakeannilla pääomaa suurelta sijoittajajoukolta 21.11.2006 9
1b) Sijoituskohteiden tarjonta Rahoituksen tarjoaja, eli sijoittaja tai säästäjä, hyötyy varoilleen saamasta paremmasta tuotosta, kun varat ovat aktiivisesti investoitu taloudelliseen toimintaan 21.11.2006 10
2) Riskien hajautus Säästöt ja sijoitukset pieninä osuuksina lukuisiin kohteisiin Miksi? riskien tehokas hajautus Esimerkki: Rahasto-osuus lukuisiin osakkeisiin hajautetusta rahastosta 21.11.2006 11
3) Investointien ohjaus Säästäjät ja sijoittajat ja näitä edustavat tahot vaativat sijoituksille hyvää tuottoa > Pakottaa yritykset kannattaviin investointeihin, jotta voidaan jakaa voittoa ja maksaa korkoja Arvopaperien hinnat reagoivat hyviin ja huonoihin uutisiin > Kannustaa yritysjohtoa järkeviin päätöksiin > Kannustaako toisaalta lyhytjänteisyyteen? 21.11.2006 12
4) Yritysjohdon kontrolli Aktiivinen omistaminen äänivallan käyttö yhtiökokouksissa Johdon/työntekijöiden kannustinjärjestelmät osakeomistus optiot henkilöstörahastot Yritysvaltaukset yleisillä ostotarjouksilla äärimmäinen keino vaihtaa johto ja johtamistapa negatiivinen maine mutta ovat päinvastoin usein hyvin positiivinen asia piensijoittajien kannalta 21.11.2006 13
Rahoitus ja taloudellinen Kehittynyt rahoitusjärjestelmä lisää talouskasvua Onko markkinakeskeinen järjestelmä parempi? Ei välttämättä mutta kansakuntien vaurastuminen yleensä lisää rahoituksen markkinaehtoisuutta 80-luvulla Japania pidettiin ylivertaisena, nyt USA:n järjestelmä on esikuva Kehittynyt oikeusjärjestelmä ja sopimuspitävyys rahoitusjärjestelmän keskeinen tukipilari 21.11.2006 14
Yritysrahoituksen muodot Oma pääoma osakepääoma omistusoikeus, äänivalta oikeus osinkoihin, mutta saamisjärjestyksessä viimeinen ; siksi suuri riski Tärkein oman pääoman, ja samalla koko yritysrahoituksen, muoto on yrityksen tulorahoitus 21.11.2006 15
Yritysrahoituksen muodot Vieras pääoma lyhyt- ja pitkäaikainen velka pankkilainat, yritystodistukset, jvk-lainat, TEL-lainat Välirahoitusmuodot yhdistelmä omasta ja vieraasta pääomasta pääomalainat 21.11.2006 16
Yritysten velka 90 Mrd. euroa % 90 80 80 70 70 60 5 60 50 50 40 30 6 3 2 4 40 30 20 1 20 10 10 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Talletuspankit 2 Julkisyhteisöt (ml. työeläkelaitokset) Q2 3 Muut luottolaitokset 4 Vakuutuslaitokset 5 Ulkomainen velka 6 Ulkomaisen velan osuus koko velasta (oik. ast.) Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto. 0
Säästäminen ja sijoittaminen Ylimääräisen varallisuuden säilyttäminen ja kasvattaminen tuottoa tavoittelemalla Perinteinen tapa pankkitalletukset valtion obligaatiot reaaliomaisuus: asunnot, metsä, maaomaisuus käteinen raha arvoesineet, taide 21.11.2006 18
Säästäminen ja sijoittaminen Moderni sijoittaminen osakkeet rahastot (osake-, indeksi-, korko- ja yhdistelmärahastot) vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutus kiinteistörahastot (johdannaiset) Institutionaalinen sijoittaminen sijoitusrahastot vakuutusyhtiöt työeläkerahastot hedge-rahastot 21.11.2006 19
120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. euroa Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 1 Pankki- 2 Joukko- 3 Osakkeet 4 Vakuutus- 5 Sijoitus- Q3 talletukset velkakirjat säästöt rahastot * Arvio. * Arvio. Vakuutussäästöihin on laskettu yksityishenkilöiden ottamat säästövakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset. Lähteet: Suomen Pankkiyhdistys, Suomen Pankki, Tilastokeskus, Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja Rahoitustarkastus. 2* 5 4 3* 1
Suomessa rekisteröidyt sijoitusrahastot rahastotyypeittäin 60 Mrd. euroa Mrd. euroa 1 6 50 5 40 2 4 30 3 20 3 2 10 4 1 0 0-10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Riskirahastot 2 Korkorahastot 3 Yhdistelmärahastot 4 Osakerahasto 5 Kaikkien rahastojen nettomerkinnät (oikea asteikko) Lähteet: Helsingin pörssi ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys. 5-1
Henkivakuutusyhtiöiden sijoituskanta 40 Mrd. euroa 35 30 25 20 15 10 5 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Muut velkakirjasaamiset 2 Kiinteistöt ja -osakkeet 3 Osakkeet 4 Joukkovelkakirjalainat 5 Rahoitusmarkkinavälineet 6 Muut sijoitukset Lähde: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. 6 5 4 3 2 1
20 Mrd. euroa Vahinkovakuutusyhtiöiden sijoituskanta 15 10 6 5 5 4 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Muut velkakirjasaamiset 2 Kiinteistöt ja -osakkeet 3 Osakkeet 4 Joukkovelkakirjalainat 5 Rahoitusmarkkinavälineet 6 Muut sijoitukset Lähde: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto. 3 2 1
100 90 80 70 60 50 40 30 20 Mrd. euroa Työeläkelaitosten* sijoituskanta 6 5 4 3 10 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Muut velkakirjasaamiset 2 Kiinteistöt 3 Osakkeet 4 Joukkovelkakirjalainat 5 Rahoitusmarkkinavälineet 6 Muut sijoitukset * Vuoteen 2003 yksityisen sektorin työeläkelaitokset. Lähde: Työeläkevakuuttajat. 2 1
160 Mrd. euroa Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin, kantatieto 140 7 120 4 3 100 80 5 6 2 60 40 20 1 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1 Työeläkelaitokset 2 Muut rahoituslaitokset 3 Rahalaitokset 4 Kotitaloudet ja muut 5 Julkinen sektori 6 Yritykset 7 Suomen Pankki Lähde: Suomen Pankki.
Sijoittamisen periaatteita Ei tuottoa ilman riskiä Esim. tehokkailla osakemarkkinoilla hinnat ovat yleensä oikealle tasollaan Sijoitusten hajauttaminen kannattaa keskimäärin parempaa tuottoa pienemmällä tuoton vaihtelulla (eli riskillä) 21.11.2006 26
Sijoittamisen periaatteita Säästämis-/sijoitusajan pituus vaikuttaa sijoituskohteiden valintaan Mitä pidempi horisontti, sitä enemmän riskiä voidaan ottaa Valinta riskipitoisen (esim. hajautettu osakesalkku) ja vähäriskisen (korkorahastot, talletukset) sijoituksen osuuksien välillä Säästöjä ja sijoituksia tulee tarkastella kokonaisuutena 21.11.2006 27
Sijoittamisen trendejä Kansainvälistyminen ja integroituminen euro poistanut valuuttakurssiriskejä Ennen maariski, nyt toimialariski Hajauttaminen on lisääntynyt - mm. kehittyvät taloudet Varsinkin institutionaalisille sijoittajille tarjolla paljon uusia instrumentteja riskirahastot (hedge funds) johdannaiset arvopaperistetut erät, esim. pankkien asuntoluotot 21.11.2006 28
Pankit ja muut Luottomarkkinoillamme toimivia yhteisöjä 13 liikepankkia 236 OP-ryhmän jäsenpankkia 42 paikallisosuuspankkia 40 säästöpankkia 10 luottoyhteisöä 3 ulkomaisen luottolaitoksen edustustoa 24 ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoria 11 pankkilainauslaitosta yli 20 pikaluottoyhteisöä 21.11.2006 29
Pankkien henkilöstön ja konttoreiden lukumäärän kehitys Suomessa 1990-2005 4 000 kpl 1 000 hlöä 64 3 500 56 3 000 48 2 500 40 2 000 32 1 500 1 2 24 1 000 16 500 8 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1 Konttoreiden lukumäärä 2 Henkilöstö Lähde: Suomen Pankkiyhdistys. 0
100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 % 10.13 71.47 Rahastotoiminta keskittymisasteet: viiden suurimman toimijan markkinaosuus Finanssikonserneihin tai pankkeihin kuulumattomat toimijat 83.1 5 86.5 18.4 73.1 Pankkitoiminta Henkivakuutus Vahinkovakuutus Lähteet: Rahoitustarkastus, Suomen Pankki ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto
Pankit ja muut Vakuutusmarkkinoilla toimivia yhteisöjä 64 vakuutusyhtiötä, joista 12 henkivakuutusyhtiötä 20 vahinkovakuutusyhtiötä 4 jälleenvakuutusyhtiötä 7 eläkevakuutusyhtiötä 22 ulkomaista vakuutusyhtiötä (sivuliikkeitä) 21.11.2006 32
Pankit ja muut 27 rahastoyhtiötä 38 sijoituspalveluyritystä (esim. pankkiiriliike, investointipankki jne.) Helsingin Pörssi 21.11.2006 33
Suomessa pankki- ja erilaisia omistajuus- ja hallintomallia Ruotsalaisomisteinen suuri liikepankki Suomalaiskansallinen suuri osuustoiminnallinen finanssiryhmä Suurehko suomalainen finanssiryhmä (pankki myydään Tanskaan) Pienempi keskinäinen finanssiryhmä Paikallisesti toimivat osuus- ja säästöpankit Pienet osake- tai keskinäisyyteen perustuvat henki- ja vahinkoyhtiöt yhteistyöverkostoineen Muut uudemmat (ja pienet) toimijat pankkimarkkinoilla Pankkiiriliikkeet, pääomasijoitusyhtiöt ja muut pääomamarkkinoilla toimivat yhteisöt 21.11.2006 34
Nordic-Baltic finanssialue Useat finanssilaitokset toimivat sekä Pohjoismaissa että Baltiassa (osa myös Puolassa) Pohjoismaiden ja Baltian finanssimarkkinoiden yhdentyminen edennet nopeammin kuin EU:n finanssimarkkinoiden yhdentyminen Pörssi integroitunut (OMX: Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina, Tallinna, Riika, Vilna ja Islanti tulossa mukaa) Haetaanko kasvua Venäjältä??? 21.11.2006 35
Pohjoismainen pörssi Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssilistat yhdistettiin lokakuun alussa 2006 Pohjoismaisella yhteislistalla olevien yritysten lukumäärä marraskuun puolivälissä oli 581, joista 269 oli listattu Tukholmassa, 181 Kööpenhaminassa ja 132 Helsingissä OMX:n Baltian pörsseissä listattujen yritysten lukumäärä: Vilna 43, Riika 40 ja Tallinna 16 Lähde: OMX 21.11.2006 36
Toimialaluokitus (GICS) GICS = Global Industry Classification Standard) Luokituksen perusteena yhtiön pääasiallinen toimiala, eli liikevaihdon keskeisin lähde Rakenne koostuu neljästä tasosta - toimialaluokat (10 kpl) - toimialaryhmät (24 kpl) - toimialat (64 kpl) - toimialojen alalajit (139 kpl) - Kymmenen toimialaluokkaa (Energia, Perusteollisuus, Teollisuustuotteet- ja palvelut, Kulutustavarat ja palvelut, Päivittäistavarat, Terveydenhuolto, Rahoitus ja kiinteistöt, Informaatioteknologia, Tietoliikennepalvelut ja Yhdyskuntapalvelut) Lähde: OMX 21.11.2006 37
Rahoitusjärjestelmän Paradoksi: USA:n vapaa markkinat ovat kaikkein pisimmälle valvotut Vapaat, hyvin toimivat rahoitusmarkkinat tarvitsevat tuekseen sääntelyä ja valvontaa Kuluttajan-/sijoittajansuoja Esimerkkejä valvonnan tarpeesta: Yritysskandaalit, markkina-analyytikoiden väärinkäytökset, sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden palkkiorakenteet USA:ssa, pankkikriisit 21.11.2006 38
Miksi pankkeja pitää valvoa? Historiassa oli paljon talletuspakoja, ja pankkeja myös kaatui Talletusvakuutus estää tallettajien paniikin Vakuutuksen antajalla/takaajalla intressi hillitä pankkien riskinottoa 21.11.2006 39
Miksi pankkeja pitää valvoa? Pankkisektori on edelleen rahoitusjärjestelmän selkäranka Talletukset, luotot Maksujen välitys Rahapolitiikan välittyminen Pankkikonkurssit järkyttäisivät rahoitusjärjestelmän toimintaa ja veisivät muun talouden helposti lamaan 21.11.2006 40
Miten pankkeja valvotaan? Pankkien vakavaraisuussäännökset Niiden noudattamisen sekä yleisten riskienhallintaprosessien valvonta Sääntelyn ja valvonnan kansainvälinen koordinointi: Baselin sopimukset I ja II EU:n vakavaraisuusdirektiivi 21.11.2006 41
Pankin tase Vastattavaa Vastaavaa Talletukset Luotot Min. 8% (* Markkinaehtoinen rahoitus Oma pääoma Saamiset muilta luottolaitoksilta Kaupintasalkku Muut erät * Lasketaan vastaavaa-puolen riskipainotetuista eristä
Yhteenveto: Näkymiä Rahoituspalveluiden kansainvälistyminen ja integraatio jatkuvat Integraatio edennyt pankkien välisillä (raha)markkinoilla (suur)yritysrahoituksessa institutionaalisessa sijoittamisessa Integraatio hitaampaa vähittäispankkitoiminnassa (kotitaloudet ja PKyritykset) vakuutustoiminnassa riskirahoituksessa 21.11.2006 43
Yhteenveto: Näkymiä Valvonnan pysyttävä integraation ja kansainvälistymisen tahdissa Integraation ja kilpailun tulee koitua kuluttajan eduksi: tavoitteena paremmat ja luotettavat palvelut halvemmalla, mutta järjestelmän vakaus säilyttäen 21.11.2006 44
Lähdeaineistoa - Rahoitusmarkkinaraportti No. 3-2006 - Euro & Talous: Rahoitusjärjestelmän vakaus. Erikoisnumero 2006 ilmestyy joulukuussa www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat www.bof.fi/fin/6_julkaisut/6.1_spn_julkaisut - Euro & Talous, neljännesvuosittain - Rahoitusmarkkinoiden integraatio A:107 ja Suomen Rahoitusmarkkinat A:102. Suomen Pankki. 21.11.2006 45