Rikos vai raskaus? Kryptinen raskaus ja ilmiön yhteys vastasyntyneen surmiin kautta historian
1702-1835 1761-1770 1791-1800 1843 1846 1849 1852 1895 1898 1901 1904 1907 1910 1913 1916 1919 1922 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 Summa Kaavio 1. Tuomitut lapsenmurhat Suomessa rikostyypin mukaan 1702 1807, 1843 1969, n = 12 483 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Sikiönlähdetys Hylkääminen Ruumiin salaaminen Tuottamuksellinen Varsinainen 20 % 10 % 0 %
Kryptinen raskaus (piiloraskaus) Naisen subjektiivinen ja objektiivinen täysi tietämättömyys raskaudentilastaan lapsen syntymähetkeen asti tai Mielen ja kehon täydellinen epätietoisuus raskaudesta ponnistusvaiheeseen asti Muu ympäristö, terveydenhoitohenkilökunta ja lääkärit käsittävät raskauteen liittyvät terveysongelmat jonakin muuna kuin raskautena
MEDIA Nuorelle tytölle yllätysvauva kuuli raskaudestaan 5 minuuttia ennen synnytystä. IltaSanomat 20.9.2011. Vasta synnytys paljasti raskauden. Tuore äiti luuli raskautta vatsavaivoiksi. Yllätyssynnytykset ovat Suomessa harvinaisia. Kotimaa 12.12.2013, 5: 41. Yllätyssynnytykset uskottua yleisempiä. Tutkija: Ilmiön kiistäminen on todennäköisesti johtanut vakaviin oikeusturvan loukkauksiin. Kotimaa 27.1.2014, 6:14.
Hämeen läänin keskusrikospoliisipiirin kuulustelupöytäkirja 19.12.1951. Turun hovioikeuden arkisto. Rikostaltiot 2/ VII. Ebd: 1598. Turun maakunta-arkisto.
Tapauksien määrä Kaavio II. Kryptinen raskaus lapsenmurhatuomiot Suomessa 1860 1892, n= 48 12 10 8 6 4 2 0 Pakkotyö Siperia Kuritushuone 6-8 v Kuritushuone 1-5 v Vankila 1-12 kk Sakko/vesi-leipä vankeus Sivellisyysrikos 1860 1862 2 4 6 4 1 1870 1872 3 2 2 2 1 2 1880 1882 2 1 4 2 3 1890 1892 1 1 2 1860 1892 2 6 8 8 10 8 3 Vapauttava tuomio
Arvioitu esiintymä Täysi tietämättömyys synnytykseen asti 1/ 2 500 raskautta Länsi-Euroopassa 1/ 7 000 raskautta Itä-Euroopassa Raskaus tullut ilmi 20 raskausviikon jälkeen 1/ 500 raskautta Länsi-Euroopassa = Suomi: 10 raskautta/ kuukausi 1/ 2 500 raskautta Itä-Euroopassa Suomessa kaksi vastasyntynyttä lasta per kuukausi ja 120 myöhään todettua raskautta vuodessa
Tunnusmerkit & hypoteesit Voi tapahtua naiselle kuin naiselle, kokeneille ja kokemattomille synnyttäjille, ja samalle naiselle useastikin Täysin riippumaton sosiaalisista seikoista kuten varallisuus, siviilisääty, asuinolot ja asuinpaikka Ilmiöön kokeneissa naisissa ei ole löydetty yhtenäistä perustautia, mielenterveysongelmia tai päihteidenkäyttöä Yhteisiä nimittäjiä tapauksille: nainen piti itse raskautta mahdottomana Vähäisiä raskausmerkkejä tai ei ollenkaan verestä otettu raskaustesti voi olla negatiivinen jopa raskauden loppuvaiheessa Usein jaksottainen kuukautistyyppinen vuoto raskauden aikana Ennen raskauden alkua usein epäsäännöllisiä kuukautisia tai pitkiä/ jaksottaisia kuukautisten puuttumisia ilman raskautta tai imettämistä Hedelmättömyysdiagnoosi tai lisääntymishäiriöepäilyjä = pitkäaikainen suojaamaton seksi ilman raskauksia Menopaussioireita (amenorrhea, epäsäännöllisiä vuotoja yms.) Liikalihavuus (korkea BMI) Lääketieteelliset hypoteesit: hcg-hormonin vajaatoiminta ja/tai embryologiaan viittaavia ongelmia äidin fysiologia ottaa minkä tarvitsee sikiön kustannuksella. Vrt. normaali raskaus: sikiö kasvaa äidin fysiologian kustannuksella anemia, raskausoireita; tämä lääketieteellinen arvoitus ehdotettu ICD ja DSM tautiluokituksiin nimikkeellä reproductive dysfunction lisääntymisen vajaatoiminta; vrt. ilmiön vastakohta valeraskaus, pseudocyesis (false or phantom pregnancy, hysterical pregnancy) on jo luokiteltu ICD-10:ssä
Sosiaaliset seikat ja vaikutteet Nainen hakee lääketieteellistä apua epämääräisiin vaivoihinsa, mutta tietämättömyydessään raskaudesta ei käy äitiysneuvolassa Koska nainen ei mainitse raskautta hoitohenkilökunnalle väärä diagnoosi (ruoansulatushäiriö, suolisto- ja virtsatietulehdus, korvatulehdus yms.) Terveydenhoitohenkilökunnan ymmärtämättömyys epäillä raskautta kutsutaan lääketieteellisissä tutkimuksissa nimikkeellä iatrogenic participation eli hyväntahtoinen myötävaikuttaminen piiloraskauden jatkumiseen Muu ympäristö (oma mies, poikaystävä, omat ystävät, vanhemmat ja lapset, opiskeluja työkaverit) täysin epätietoisia, mutta yrittävät kaikin tavoin lieventää naisen vaivoja Nainen hakee lääketieteellistä apua synnytyksen avautumisvaiheessa, mutta tietämättömyydessään ei mene synnytyssairaalaan vaan terveyskeskukseen, työpaikkalääkärille tai ensiapuasemalle Nainen hakee yksinäisyyttä WC-tiloissa suorittaakseen luonnollisen tarpeen ja ponnistaa vauvan vessaan (koskee sekä ensiapuasemalla synnyttäneitä, että kotona synnyttäneitä) Ympäristö vahvistaa tavalla tai toisella kryptisen raskauden olemassaolon heti lapsen syntymän jälkeen; nainen pitää itseään tyhmänä
Kryptisen raskauden seuraukset Nainen synnyttää sairaalassa (näitä tapauksia ei voi tutkia historiassa lähteiden puuttuessa) kaikki menee hyvin äidillä ja lapsella, äidin ja lapsen kiintymyssuhde rakentuu normaalisti omaistensa tuella/ lapsi adoptoidaan (Pelastakaa lapset ry:n tutkimuksen (2013) mukaan 2010 2013 adoptoitiin 9 vauvaa, jossa naisen raskaus todettiin vasta synnytyksen aikana) Nainen synnyttää sairaalan ulkopuolella jonkun toisen henkilön avustamana tai yksin ilman apua. Äiti ja lapsi kiidätetään sairaalaan jälkihoitoa varten. Riskiskenaario: synnyttäjän traumatisointi kontaktihäiriö äidin ja lapsen välillä Nainen synnyttää yksin ja vastasyntynyt menehtyy synnytykseen/ nainen jättää synnytysjälkeisessä sekavuustilassaan vastasyntyneen valekuolleena menehtymään johonkin kätköpaikkaan / harvemmin historiassa nainen tukehdutti vaistomaisesti vastasyntyneen huutoa väkivalloin koska lapsi syntyi muitten ihmisten kuuloetäisyydellä poliisitutkinta määritellään onnettomuudeksi ja poliisiasia raukeaa / syyte lapsensurmasta mikäli oikeuslääketieteellinen tutkinta vahvistaa vastasyntyneen syntyneen elossa lapsensurma oikeudenkäynti mielentilatutkimuksineen, jossa naisen mielentila yleensä todetaan normaaliksi vankeustuomio korkeintaan neljäksi vuodeksi
Oikeusturva Ilmiö kryptinen raskaus huomioitava lapsensurma-epäilyjen poliisitutkinnassa ja syyteharkinnassa Oikeuskäsittelyn aikana huomioitava, että ympäristön tietämättömyys raskaudesta ei välttämättä ole todiste naisen aktiivisesta raskauden salaamisesta tai kieltämisestä; kyseessä voi olla naiselle itsellekin täysin tunnistamaton raskaus Notorisen tosiasian purku: nainen ei todellakaan aina tiedä koska on raskaana ja koska synnyttää Onko syytä huoleen? Hallituksen selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista 2013: 10/12 vastasyntyneen surmasta tuomituista naisista 2003 2012 olivat olleet yhteydessä terveydenhoitoon raskauden aikana. Mikä naista vaivasi? Mikä oli lääkärin diagnoosi? Nainen, joka ei tiedä olevansa raskaana, ei hakeudu äitiysneuvolaan! Noin 60 % vastasyntyneiden surmista 1980 2000 tapahtuivat WC-tiloissa ja useimmiten tilassa tai asunnossa missä myös muita ihmisiä samanaikaisesti oleskeli? Mitä nainen itse loppujen lopuksi ymmärsi tapahtumasta? Tuhannen taalerin kysymys: miksi liberaalissa Suomessa edelleen esiintyy n. 0-3 vastasyntyneiden surmaa vuodessa? Mikä merkitys piiloraskauksilla?
Ennaltaehkäisy Terveydenhuollolle ohjeistus (kyseessä ihmiselämän pelastaminen; synnyttäjäkin saattaa kuolla avustamattomaan synnytykseen) a) raskaustesti + ultraäänitutkimus synnytysikäisille naisille, jotka useasti hakevat lääketieteellistä apua epämääräisiin terveysvaivoihin b) ohjeistus äitiysneuvolaseurannasta aina kun raskauden toteaminen kovin myöhäinen (kolmas raskausvaihe) raskauden ja synnytyksen salaamisen ehkäisy tieteellistä tutkimusta jo raskauden aikana Lääketieteellinen tutkimus myös Suomeen, missä harvinaisen laaja historiallinen aineisto hyödynnettävissä; tutkimalla kryptisiä raskauksia lääketieteellisesti, verikoe voi ehkä vastaisuudessa vahvistaa eron rikoksen ja tapaturman välillä Lisätä tutkimusta myös kaikki menee hyvin -tapauksissa parantaaksemme miten kohtaamme ilmiön ja sen kokeneet naiset ja heidän perheensä Mietittävä miten ilmiön kohdanneita naisia ja heidän vastasyntyneitä voitaisiin tukea tapahtuman jälkeen (muutoin kuin neuvolaseurannalla ja lastensuojeluilmoituksella)
Tutkimus aiheesta esim. Beier KM, Wille R, Wessel J. Denial of pregnancy as a reproductive dysfunction: a proposal for international classification systems. Journal of Psychosomatic Research 2006; 61:723 730. Friedman Hatters, S., Henegan, A., Rosenthal, M.. Characteristics of Women who Deny or Conceal Pregnancy. Psychosomatics 2007; 48:117 122 Del Guidice, Marco. The evolutionary biology of cryptic pregnancy: A reappraisal of the denied pregnancy phenomenon. Medical Hypotheses 2007: 68 (2), pp. 250 258. Neifert, P. L. & Bourgeois, J. A. Denial of pregnancy: a case study and literature review. Military medicine 2000: 165 (2), pp. 566 568. Rautelin, M. Cryptic pregnancies and their legal consequences in pre-modern Finland. Social History of Medicine 2015. doi:10.1093/shm/hkv041 Vellut, N., Cook, J. M., Tursz, A. Analysis of the relationship between neonaticide and denial of pregnancy using data from judicial files. Child Abuse & Neglect 2012: 36, pp. 553 563. Wessel, J., Endrikat, J., Buscher, U. Frequency of denial of pregnancy: results and epidemiological significance of a 1-year prospective study in Berlin. Acta Obstetrica et Gynecologica Scandinavia 2002: II (81), pp. 1021 1027. Wessel, J, Endrikat, J, Kästner, E. Projective identification and denial of pregnancy: considerations of the reason and background of unrecognized pregnancy also undiagnosed by physicians. Zeitsschrift für Geburtshilfe und neonatalogie 2003: 207 (2), pp. 48 53. Wessel, J, Gauruder-Burmester, A, Gerlinger, C. Denial of Pregnancy: Characteristics of Women at Risk. Acta Obstetrica et Gynecologica Scandinavia 2007: 86 (5), pp. 542 546.