Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma 2008 2011

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ympäristöohjelma 2008 2011

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO...1 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA...3 3 TOIMENPIDEOHJELMA...4 3.1 Ympäristöohjelman toimenpiteet... 4 3.2 Kestävä kehitys opetuksessa... 6 3.3 Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa... 7 3.4 Muut arkipäivän ympäristötapahtumat... 7 4 YLLÄPITOTOIMINNOT...8 4.1 Hankinnat ja materiaalien käyttö... 8 4.2 Jätehuolto... 8 4.3 Energia ja veden kulutus... 9 4.4 Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut... 9 4.5 Kuljetukset ja liikenne... 9 4.6 Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi... 10 5 TYÖ- JA OPISKELUHYVINVOINTI...11 6 VASTUUT JA ORGANISOINTI...12 7 VIESTINTÄ...13 8 SEURANTA JA MITTARIT...14 9 KUSTANNUKSET...14 LÄHTEET...15 Liite 1 DNV, Tie sertifiointiin Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet

Tiivistelmä Sustainability is like peace or happiness. It is easy to understand, difficult to define or measure and, most of all, hard to achieve. (Rydén 2006, 62) Ympäristöohjelma 2008 2011 jatkaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa koulutusorganisaation, työnantajan, aluekehittäjän ja aluevaikuttajan näkökulmista. Oamkissa ympäristöasioita on edistetty 1990-luvulta lähtien. Uusi ympäristöohjelma on aikaisempaa laajempi, sillä se edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista hyvinvointia. Toiminnan lähtökohtana ovat Itämeren maiden yhteinen kestävän kehityksen ohjelma, Baltic 21E, Opetusministeriön kansallinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Oamkin ympäristöohjelmatyöhön osallistuvat kaikki toimintayksiköt, ja toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa tiivistetään. Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Sertifikaatin saaminen edellyttää aitoa sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tulevalla ohjelmakaudella Oamk määrittää yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimus huomioidaan opetussuunnitelmissa, opetuksessa, opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä muissa arkipäivän teoissa. Monilla ohjelman toimenpiteillä on myönteisiä talousvaikutuksia. Henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi. Samoin huolehditaan siitä, että kaikki Oamkin toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen.

1 Johdanto Oulun seudun ammattikorkeakoululla on lakisääteisesti kaksi tehtävää: Sen tulee tarjota a) korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua sekä b) harjoittaa tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä alueen elinkeino- ja työelämän sekä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (Ammattikorkeakoululaki 2003, 1751). Näissä tehtävissä tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Ammattikorkeakoulut suorittavat niille määrättyjä tehtäviä Opetusministeriön ohjauksessa, joka myös seuraa, että kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja ohjelmia noudatetaan. Tällä hetkellä merkittävin kestävää kehitystä ja koulutusta käsittelevä kansainvälinen ohjelma on Itämeren maiden Baltic 21E 1 -ohjelma (ks. kuva 1), jonka kansallisen toimeenpano-ohjelman Opetusministeriö julkaisi v. 2006, mikä on samalla kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä 2005 2014 varten (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, ks. myös Education for Sustainable Development ). Oulun seudun ammattikorkeakoulu (Oamk) on ollut eturintamassa kehittämässä toimintastrategiaa ohjelman toteuttamiseksi SU- DENET 2 -verkostohankkeessa (ks. Sinkko 2007). Kuva 1. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi (mukailtu teoksesta Kestävän kehityksen 2006, 62 63). 1 An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region 2 Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkosto (Polytechnic Network for Sustainable Development) - SUDE- NET 2004-2006 1

Oamk on toteuttanut tavoitteellista ympäristötyötä 1990-luvun loppupuolelta lähtien, ja Oamk pitääkin hyvin käynnistyneen ympäristötyön jatkamista tärkeänä ja luontevana osana organisaation toimintaa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä ympäristöasiat on myös määritelty keskeiseksi strategiseksi päämääräksi (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Oamkin uuteen ohjelmaan sisällytetään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet aikaisemman ekologisen kestävyyden korostumisen sijaan. Tämä muutos tukee opiskelijoiden ja henkilökunnan kehittymistä asiantuntijoiksi, joilla on pätevyyttä toimia moniarvoisessa ja kompleksisessa yhteiskunnassa (ks. Wals 2006, 42). Oamk on sitoutunut jatkuvan parantamisen vaatimukseen yhteistoiminnallisesti ottaen huomioon yksiköidensä erityispiirteet ja mahdollisuudet (ks. Kaivola & Rohweder 2006, myös Wals 2006, 47). Uudella ympäristöohjelmakaudella Oamkin tavoitteena on saada kestävän kehityksen työstään sertifikaatti, jolla todennetaan, että kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet on otettu toiminnassa huomioon. Tällä hetkellä sertifioinnissa yleisimmin käytetty sekä hyvin tunnettu ympäristöstandardi on ISO 14001. Ammattikorkeakouluille on myös räätälöity kestävän kehityksen indikaattorit, jotka toimivat ennen kaikkea sisäisen kehittämisen arviointityökaluna (Virtanen, Rohweder & Sinkko 2008, 1-3). Standardoitujen indikaattorien avulla ammattikorkeakoulu voi mitata ja ilmaista kestävän kehityksen puolesta tehdyn työn edistysaskeleita ja tulevia kehittämiskohteita. 2

2 Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen politiikka Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa kansallista ja erityisesti alueellista osaamista sekä henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tehtävää toteutetaan järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Toiminnassa korostuvat osaaminen, asiantuntijuus, yhteistyö sekä jatkuva uudistuminen. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminnan lähtökohtana ovat Baltic 21E strategian, Opetusministeriön kansallisen strategian esittämät kestävän kehityksen tavoitteet sekä maakunnalliset ympäristöstrategiat. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulu noudattaa toiminnassaan ympäristöön, työsuojeluun, terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvää lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä sekä voimassaolevia sopimuksia. Ammattikorkeakoululla on kestävää kehitystä edistävä erityinen Ympäristöohjelma, jonka toimeenpanosta vastaavat Oamkin rehtori sekä yksiköiden johtajat. Ohjelmakaudella määritetään Oamkin yhteiset merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat, joita yksiköt täydentävät ottaen huomioon koulutusalojensa erityispiirteet. Opetussuunnitelmiin ympäristöosaaminen on integroitu ammattialojen erityispiirteet huomioiden. Lisäksi ammattikorkeakoulussa järjestetään kestävää kehitystä käsitteleviä opintojaksoja. Kestävän kehityksen vaatimus otetaan huomioon opinnäytetöissä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa ammattialojen erityispiirteet huomioiden sekä muissa arkipäivän teoissa. Oamk kannustaa henkilökuntaa koulutukseen kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi sekä huolehtii siitä, että kaikki sen toimintaan osallistuvat ovat tietoisia ja sitoutuneita ympäristöjärjestelmän rakentamiseen. 3

3 Toimenpideohjelma Ympäristöohjelma 2008 2011 käsittää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuden, kun niitä tähän asti on edistetty erillään ekologisen näkökohdan korostuessa. Varsinainen ohjelmatyö jalkautetaan yksiköihin, joissa tavoitteiden eteen tehdään töitä yksiköiden ympäristövastaavien johdolla. Oulun seudun ammattikorkeakoulu koostuu erikokoista ja erilaisista yksiköistä, mikä näkyy myös ohjelman toteuttamisessa. Tähän mennessä pisimmälle ohjelmatyö on edennyt Luonnonvara-alan yksikössä, jossa sertifiointiauditointi on ajankohtaista vuoden 2008 lopussa. Nämä kokemukset hyödynnetään 2008-2011 ohjelmakaudella. 3.1 Ympäristöohjelman toimenpiteet Kuva 2. Prosessikaavio keke-järjestelmän rakentamiseksi (mukailtu Opas oppilaitosten... 2004, 26). Ympäristöohjelma 2008 2011 seuraa edellistä ohjelmakautta. Ympäristöstandardin vaatimukset täyttävä sertifikaatti edellyttää toimenpiteitä, jotka on esitetty prosessikaaviona kuvassa 2. Jokainen yksikkö vastaa siitä, että se tulevalla ohjelmakaudella: 1. Organisoituu tarvittavalla kokoonpanolla pystyäkseen toteuttamaan ympäristöohjelmaa sekä suorittamaan yksikössään riittävän määrän katselmuksia, joissa kiinnitetään huomiota yksikön toimintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Katselmukset tehdään ympäristövastaavan joh- 4

dolla. Mikäli yksikön toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia (esim. toimintatilat vaihtuvat, laajenevat), katselmuksia tulee uusia. 2. Sopii katselmusten pohjalta merkittävät kestävän kehityksen näkökohdat 3, valitsee parannettavat kohteet sekä luo, toteuttaa ja ylläpitää toimintaohjelmaa, jolla näkökohtien pohjalta johdettuja päämääriä ja tavoitteita voidaan saavuttaa. 3. Päättää oman yksikkönsä kestävän kehityksen poliittisista linjauksista. Yksikönjohtajan vahvistama politiikka antaa suunnan yksikön toimintaohjelmalle, päämäärille ja konkreettisille tavoitteille, jotka keskittyvät erityisesti merkittävien kestävän kehityksen näkökohtien edistämiseen ja kehittämiseen. 4. Huolehtii Ympäristöohjelma 2008 2011 edellyttämästä lisä-/täydennyskoulutuksesta, tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja yhteistyöstä. 5. Toteuttaa vuosittain sisäinen arvioinnin (auditoinnin), minkä pohjalta ympäristöjärjestelmän rakentamista ja toimintaa edelleen kehitetään. Sisäisen auditoinnin ensisijainen tarkoitus on tuoda ja jakaa tietoa. Toimintayksiköt käyvät kuluvalla ohjelmakaudella arvioimassa toisiaan. Yksiköiden ympäristöpolitiikka ilmentää toimintayksiköiden erityisosaamista, jolloin tietty kestävän kehityksen ulottuvuus voi korostua. Ympäristöohjelma 2008 2011 toteutetaan seuraavassa ohjeellisessa aikataulussa, joka sovitetaan yksiköiden päämääriin: Ympäristöohjelman ensimmäinen yleinen vaatimus organisaatiolle on luoda järjestelmä, josta dokumentoidaan, jota ylläpidetään sekä jatkuvasti parannetaan. Dokumentointitapa päätetään yksikkökohtaisesti, mutta asiakirjojen hallinta järjestetään siten, että ajantasaiset dokumentit ja tiedot on helposti löydettävissä ja päivitettävissä (ks. mm. Opas oppilaitosten 2004, 51). 3 Asia, jolla on tai voi olla merkittävä vaikutus ympäristöllisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti 5

3.2 Kestävä kehitys opetuksessa Oulun seudun ammattikorkeakoulu edistää opetuksessaan kestävää kehitystä, mikä edellyttää korkealaatuista oppimista (ks. Kaivola 2006, 55) sekä hyvää opetusta. Oamkissa kestävän kehityksen tavoitteet integroidaan opetukseen seuraavasti: - Yksiköissä tarkistetaan vuosittain kestävää kehitystä koskevat opetussuunnitelmat ja päivitetään tarvittaessa keke-asioiden huomioon ottaminen opintojaksokuvauksissa. - Yksiköissä toteutetaan erillinen opintojakso (väh. 3 op), jossa keskitytään kestävään kehitykseen, erityisesti oman ammattialan näkökulmasta. Lisäksi kaikille amk-opiskelijoille on tarjolla valinnaisia opintojaksoja, joissa omaa osaamistaan voi syventää. - Harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden työ- ja tutkimustehtäviä havainnoidaan, arvioidaan ja kehitetään myös kestävän kehityksen näkökulmasta (ks. För hållbaret.. 2008). - Yleisesti opetuksessa paneudutaan kestävää kehitystä edistäviin teemoihin (ks. kuva 3). - Opetuksen kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään tukilistoja ja menetelmiä. - Oamkissa järjestetään vuosittain kaikille avoimia luentotilaisuuksia, joissa hyödynnetään kansainvälistä, valtakunnallista ja paikallista erityisosaamista. Kuva 3. Pedagogisia ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi opetuksessa (mukailtu Virtanen ym. 2008, 1). 6

3.3 Kestävä kehitys tutkimus- ja kehitystoiminnassa Tutkimus- ja kehitystyö on toinen ammattikorkeakoulun päätehtävistä. Oamkilla on merkittävä rooli Pohjois-Suomen aluekehittäjänä, siksi se toteuttaa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita yhteistyökumppaneidensa kanssa. Opetusministeriön Baltic 21E strategia (Kestävän kehityksen edistäminen 2006, 63) esittää korkeakouluille toimenpiteitä, joilla lisätään tutkijakoulutusta ja tutkimusyhteistyötä erityisesti kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Ympäristöohjelma 2008 2011 edistää tutkimus- ja kehitystyölle ja em. strategialle asetettuja tavoitteita seuraavin toimenpitein: Kestävä kehitys määritetään yhdeksi Oamkin tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteeksi. Toimintayksiköiden t&k-strategiassa kuvataan, miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät ko. toiminnassa. Kestävä kehitys on yksi kriteereistä päätettäessä Oamkin osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Hankkeiden kestävän kehityksen (itse)arviointiin kehitetään työkaluja ja menettelytapoja. 3.4 Muut arkipäivän ympäristötapahtumat Opetus- ja t&k-toiminnan lisäksi Oamkin henkilökuntaa ja opiskelijoita kannustetaan päivittäisiin kestävää kehitystä edistäviin tekoihin. Ympäristöohjelma 2008 2011 aikana järjestetään vuosittain yhteistyössä OSAKOn 4 kanssa Ympäristötapahtuma. Kevätlukukaudella järjestettävästä erityisestä ympäristötapahtumasta/-tempauksesta päätetään yksikkökohtaisesti. Opiskelijoiden aktiivisuus ja esimerkki ovat merkittävässä roolissa näissä tapahtumissa ja niitä suunniteltaessa. 4 Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 7

4 Ylläpitotoiminnot Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitotoiminnoista vastaa pääsääntöisesti Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk). Oamk on ylläpitotoimintojen suurimpia käyttäjiä, ja siksi sen tulee säännöllisesti tarkistaa niiden kehittämistarpeet kestävän kehityksen näkökulmasta. Osekk on kutsuttu asiantuntijajäseneksi Oamkin ympäristötiimiin, jossa yhteistyötä muun muassa tehdään. 4.1 Hankinnat ja materiaalien käyttö Julkisten hankintojen yhdeksi tärkeimmistä perusteista ovat nousemassa tuotteiden ympäristönäkökohdat, minkä toteuttamisen keskeinen edellytys on johdon varaukseton tuki (Ehdotus kestävien hankintojen 2008, 7). Asiaan kiinnitetään huomiota Osekk:n yhtymähallituksen hyväksymässä Hankintaohjeissa 5 (päätös 27.9.2007 109), jonka mukaan hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ostopäätökset noudattavat EU:n parlamentin ja neuvoston vuonna 2004 hyväksymiä uusia hankintadirektiivejä, jotka on Suomessa sisällytetty lakiin julkisista hankinnoista (348/2007) sekä ns. erityisalojen hankintalakiin (349/2007). Lisäksi hankinnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa markkinoita hyödyntäen ja kohdellen tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. 4.2 Jätehuolto Jätteiden lajittelua, hyödyntämistä ja kierrätystä lisätään. Toimintayksiköt huolehtivat siitä, että jätehuoltoon liittyvät vastuut ja ohjeistus ovat ajan tasalla, ja lajitteluohjeita on riittävästi näkyvillä. Tämän lisäksi yksiköt laativat ja/tai tarkistavat jätehuoltosuunnitelmansa sekä kannustavat henkilökuntaa ja opiskelijoita vähentämään jätteiden syntyä ja tehostamaan lajittelua. Kaikessa toiminnassa suositaan vähemmän ympäristöä kuormittavia materiaaleja. 5 Hankintaohjeet löytyvät Osekkin Extranetistä, jonne pääsee henkilökunnan tunnuksilla. http://www.osekk.fi/file.php?182 8

4.3 Energia ja veden kulutus Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on allekirjoittanut 1.1.2008 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008 2016. Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella, mikä sitoo myös Oulun seudun ammattikorkeakoulua. Energiansäästö- ja energiantehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä ja toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja/tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön liittyviä, ja niillä vaikutetaan sähkö-, lämpö- ja vesikustannuksiin. Tavoitteiden saavuttamista mitataan ja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisesti. Tämän lisäksi Kiinteistöpalvelut tekee kaikissa kuntayhtymän kiinteistöissä energiakatselmukset vuosien 2009 2010 välisenä aikana. Energiasopimuksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyötä kuntayhtymän kiinteistöpalveluiden kanssa tiivistetään. 4.4 Puhtaanapito ja ravitsemuspalvelut Päävastuu puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden organisoinnista, toimivuudesta, seurannasta ja kehittämisestä on Osekk:lla. Koska Oamk on palveluiden pääkäyttäjä, sen tulee huolehtia, että henkilökunta, opiskelijat ja yhteistyökumppanit Osekk:sta tiedostavat kestävän kehityksen vaatimukset omassa toiminnassaan myös puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden osalta. Ulkoja sisätilojen likaantumista ehkäistään sekä biojätteen lajittelu mahdollistetaan. Puhtaanapidon ja ravitsemuspalveluiden alihankkijoita valittaessa yhtenä kriteerinä käytetään ympäristöystävällisyyttä. 4.5 Kuljetukset ja liikenne Oamkin toimintayksiköt sijaitsevat hajallaan toisistaan. Henkilöliikenteen kasvamisen ehkäisemiseksi Oamk kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita käyttämään julkista liikennettä, suosimaan kimppakyytejä sekä ylipäätään välttämään yksityisautoilua. Lisäksi edistetään henkilöliikenteen korvaamista tietoliikenteellä (etätyöskentely, videoneuvottelut) kuitenkin niin, ettei tasapuolista osallistumista Oamkin toimintaan ehkäistä. 9

4.6 Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Kaikissa Oamkin toimintayksiköissä, joissa käsitellään ja/tai varastoidaan vaarallisia aineita, kiinnitetään huomiota riittävään turvallisuustiedottamiseen. Käytettävistä vaarallisista aineista kirjanpito on ajan tasalla, merkinnät ohjeiden mukaiset ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla tiloissa, joissa aineita käsitellään ja säilytetään. Vaarallisten aineiden käytöstä, varastoinnista ja hävittämisestä on yksiköissä määritelty selkeät vastuut. 10

5 Työ- ja opiskeluhyvinvointi Oamkin Ympäristöohjelma 2008 2011 edistää edellisen ohjelmakauden tavoin opiskelijoiden ja henkilökuntansa hyvinvointia. Seuraavat toimintaohjelmat 6 tukevat tätä työtä ja mahdollistavat hyvinvoinnin seuraamisen ja arvioinnin: Asiallinen kohtelu työyhteisössä Kriisitoimintamalli Päihdetyön toimintamalli Rikosasioiden käsittely Räjähdysvaaralliset tilat Tapaturmien ja työtapaturmien käsittely Työsuojelun toimintaohjelma Turvallisuustyön toimintaohjelma Vaarojen arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Varhaisen puuttumisen malli Yksikön turvallisuustyön toimintasuunnitelma Pelastusalan tehtävät kuntayhtymässä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhteiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, rehellisyys, luovuus ja rohkeus sekä vastuullisuus (Osekk:n yhtymästrategia 2008). Epäkohtiin puututaan ensitilassa. Yhteistyötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen tehdään muun muassa työ- ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijat otetaan mukaan omaa opiskelua koskevaan päätöksentekoon, mikä antaa heille mahdollisuuden tunnistaa omaa arvomaailmaansa, edistää yhteiskunnallista keskustelua sekä lisää opiskelijoiden hyvinvointia Oamkissa (ks. Kaivola 2006, 55). 6 Ks. mm. Osekk/Turvallisuustyön ohjeet: http://www.osekk.fi/index.php?147 11

6 Vastuut ja organisointi Ympäristöohjelma 2008 2011 toimeenpanosta vastaa yksikön johtajista koostuva johtoryhmä joka seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä 1-2 kokouksessa vuosittain. Johtoryhmään kutsutaan esittelijäksi Oamkin ympäristötiimin puheenjohtaja ja tarvittaessa Oamkin ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on kokemusta järjestelmällisestä kestävän kehityksen edistämisestä vastaavanlaisissa organisaatioissa (ks. tarkemmin kuva 4). Ympäristöohjelman 2008 2011 käytännön työtä tehdään koulutusyksiköiden ympäristötiimeissä ympäristövastaavien johdolla. Tiimeissä ovat myös edustettuina opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta. Yksiköiden ympäristöjärjestelmän rakentamiseen varataan riittävästi työaikaa, mikä huomioidaan etenkin ympäristövastaavien työaikasuunnitelmissa. Oamkin ympäristötiimi tekee lukuvuosittain tarkentavan toimintasuunnitelman ja ehdotuksen ympäristötyön resurssitarpeesta, hyvissä ajoin ennen yksiköissä laadittavia työaikasuunnitelmia. Rehtorin toimisto ja kirjasto organisoivat ympäristötoiminnan osana laatuprosessiaan. Oamkin ympäristötiimi toimii ohjelmatyön selkärankana ja kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja edistämään yksiköiden työskentelyä. Oamkin ympäristötiimin muodostavat koulutusyksiköiden ympäristövastaavat ja opiskelijat. Yleisistä hallinnointi-, koordinointi- sekä raportointitehtävistä johtoryhmälle vastaa ohjelman toteutusta varten palkattava projektikoordinaattori, joka osallistuu myös Oamkin laatutyöhön. Ympäristötiimi kutsuu tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita tukemaan yksiköiden ympäristötyötä. Kuva 4. Ympäristöjärjestelmän organisaatiokaavio (ks. Miljörapport 2006, 23). 12

7 Viestintä Säännöllinen viestintä on tärkeä osa sertifiointityötä (ks. mm. Holm 2006, 172), sillä se edistää avoimuutta, hankkeen läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta. Ympäristöohjelman 2008 2011 tiedottamista ja markkinointia ohjaa viestintäsuunnitelma, missä merkittävässä roolissa ovat Oamkin Ympäristöinfo sivut (http://www.oamk.fi/esittely/muu_toiminta/ymparistoinfo/). Yksiköiden sisäisestä viestinnästä huolehtii kunkin yksikön ympäristövastaava. Tiedottamistiheys vaihtelee toimintojen mukaan, mutta muutoksista, saavutuksista ja mahdollisista takapakeista tiedotetaan vähintään puolivuosittain yksikön henkilökunnalle ja opiskelijoille. Oamkin henkilökunnalle ja opiskelijoille toteutetaan ympäristöjärjestelmään liittyvä kysely ohjelmakauden alkuvaiheessa, minkä ensisijainen tavoite on tiedottaa organisaation tahtotilasta kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, kuinka asioita pitäisi edistää ja mihin he kiinnittäisivät kehitystyössä huomiota. Kysely uusitaan ohjelmakauden päättymisen yhteydessä. Hankkeen näkyvin ulkoinen viestinnällinen toimenpide osuu ohjelmakauden päättymisen yhteyteen, jolloin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kestävää kehitystä edistävän työskentelyn saavutuksista pidetään tiedotustilaisuus. 13

8 Seuranta ja mittarit Aikaansaannosten säännöllinen seuraaminen ja mittaaminen ovat oleellinen osa ympäristöjärjestelmätyötä. Tarkkailu- ja mittausmenettelyillä kiinnitetään erityistä huomiota niihin toimintoihin, joilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaaliskulttuurisesti. Ympäristöohjelma 2008 2011 aikana kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävää työtä seurataan muun muassa seuraavin työkaluin: Opetussuunnitelmalliset tarkistukset Lämpö- ja sähköenergian seuraaminen Kestävän kehityksen erilliset opintojaksot yksiköissä Hyvinvoinnin ja työviihtyvyyden arviointi Kaikille avoimet keke-opintojaksot Ympäristötapahtumat Kestävään kehitykseen liittyvät opinnäytetyöt Jätemäärät Opetuspalaute Materiaalin kulutus (esim. paperi) T&K-hankkeiden itsearviointi Ympäristötiedotteet Kestävän kehityksen lisä- ja/tai täydennyskoulutus Palautekyselyt Ympäristökatselmukset Ympäristöinfo sivujen kävijälaskuri 9 Kustannukset Ympäristöohjelma 2008 2011 toteuttaminen kuuluu kunkin toimintayksikön perusrahoituksella laadittaviin tehtäviin. Sertifioinnin varmistamiseksi Oamk rahoittaa ohjelmakaudella erillishankkeena Oamkin ympäristötoiminnan kehittäminen hankkeen, josta vastaa Luonnonvara-alan yksikkö. 14

Lähteet Ammattikorkeakoululaki N:o 351. Suomen säädöskokoelma N:o 351 358. http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030060.pdf, poimittu tammikuussa 2008. Education for Sustainable Development. United Nations decade 2005-2014. http://portal.unesco.org/education/en/ev.php- URL_ID=27234&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html, poimittu 15.4.2008. Ehdotus kestävien hankintojen toimintaohjelmaksi. Julkisten hankintojen työryhmän ehdotus 13.2.2008. Ympäristöministeriö. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80568&lan=fi, poimittu 3.9.2008. Holm, T. 2006. Kestävän kehityksen integroiminen ammattikorkeakoulun arkipäivään. Teoksessa Kaivola & Rohweder (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, 170-174. Kaivola, T. 2006. Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluopetuksessa. Teoksessa Kaivola, T. & Rohweder, L. 2006. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4, 53 65. Kaivola, T. & Rohweder, L. 2006. (toim.) Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa. Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. Miljörapport 2006. Ab Utbildning Sydväst. http://www.sydvast.fi/images/stories/miljo/miljorapport2006.pdf, poimittu 5.5.2008. OSEKK:n yhtymästrategialuonnoksen esittely. Strategialuonnos 22.8.2008. http://www.osekk.fi/file.php?1677, poimittu 7.10.2008. Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin. 2004. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. http://www.koulujaymparisto.fi/sertifioinnin_opas.pdf, poimittu 25.2.2008. 15

Rydén, L. 2006. Why the sustainability agenda is important and the role of education. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari 15.2.2006. Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, 60 64. Sinkko, A. 2007. SUDENET-verkostohanke. Teoksessa Sinkko, A. (toim.) Kestävä kehitys Suomen ammattikorkeakouluissa. SUDENET Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohanke. Loppuraportti. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B, Nro 30, 5-7. Virtanen, A., Rohweder, L. & Sinkko, A. 2008. Kestävä kehitys ammattikorkeakouluissa - kehittämisen ja mittaamisen indikaattorit. http://www.arene.fi/ajankohtaista.asp?id=1101, poimittu 15.4.2008. Wals, A. E. J. 2006. The end of ESD the beginning of transformative learning emphasising E in ESD. Teoksessa Cantell, M. (toim.) Kestävää kehitystä edistävä koulutus seminaari 15.2.2006. Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, 41 59. 16

Liite 1 http://www.dnv.fi/sertifiointi/toimintajarjestelmat/ymparisto/tie_sertifiointiin.asp Tie sertifiointiin Sertifiointi eli rekisteröinti standardiin, on lopputulos onnistuneesta kolmannen osapuolen, kuten DNV:n, tarkastuksesta. Sen jälkeen, kun valinta sovellettavasta toimintajärjestelmästä on tehty, on lisäksi hyvä muistaa seuraavia asioita ennen aloitusta. Kokemus on osoittanut, että muutama yksinkertainenkin neuvo, usein jopa merkityksettömältä tuntuva, on osoittautunut mittaamattoman arvokkaaksi yrityksille, jotka ovat sertifioitumassa. Kun aloitat, pidä mielessäsi seuraavat asiat: varmista, että prosessi aloitetaan oikealla asenteella ymmärrä standardin konsepti ja käytä standardia oppaana määrittäessäsi toimintajärjestelmää tunnista, mitä standardin soveltaminen ja sisältö tarkoittavat yritykselle käytä standardia kehittämisen työkaluna tunnista ne riskit ja prosessit, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn toteuttaa liiketoimintastrategia. Mitä tulisi tehdä? Seuraavassa on esitetty 10 asiaa, jotka opastavat eteenpäin: 1. Standardi Perehdy standardin vaatimuksiin. 2. Tutustu kirjallisuuteen ja ohjelmistoihin Saatavilla on valtava määrä julkaistua tietoa, joka on suunniteltu avustamaan standardin ymmärtämisessä ja soveltamisessa. 3. Muodosta tiimi ja määrittele strategia Toimintajärjestelmän käyttöönoton tulee olla koko organisaation strategia. Ylimmän johdon osallistuminen määrittelyprosessiin ja toimintajärjestelmän kehittämiseen on tärkeää. Ylin johto päättää liiketoimintastrategiasta, jota tehokkan johtamisjärjestelmän tulisi tukea. 4. Selvitä koulutustarpeet Käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaavan tiimin jäsenten tulee tietää tarkasti sovellettavan standardin yksityiskohdat. Saatavilla on laaja valikoima kursseja, työryhmiä ja seminaareja, jotka ovat suunniteltu tähän tarkoitukseen. Lisätietoja saat paikallisesta DNVn toimistosta. 5. Tarkasta konsultointivaihtoehdot Riippumattomat konsultit pystyvät neuvomaan toteutettavissa olevan, realistisen ja kustannustehokkaan strategian käyttöönotossa. 6. Luo käsikirja toimintajärjestelmästä Toimintajärjestelmän käsikirjan tulisi kuvata yrityksen menettelyt ja toiminnot. Käsikirjan avulla annetaan tarkka kuvaus organisaatiosta ja käyttöönotetuista parhaista menettelyistä, joilla johdonmukaisesti täytetään asiakkaan odotukset. 7. Luo menettelytavat Menettelytavat kuvaavat organisaation prosessit ja parhaat käytännöt prosessien tehokkaaseen soveltamiseen. Näiden menettelyiden tulisi vastata jokaisen prosessin kohdalla seuraaviin kysymyksiin: - miksi - kuka - milloin - missä - mitä - miten 8. Toimintajärjestelmän toteutus Kommunikointi ja koulutus ovat avain onnistuneeseen toteutukseen. Toteutusvaiheen aikana orga- 1

Liite 1 http://www.dnv.fi/sertifiointi/toimintajarjestelmat/ymparisto/tie_sertifiointiin.asp nisaatio työskentelee niiden menettelytapojen mukaisesti, jotka on luotu dokumentoimaan ja osoittamaan toimintajärjestelmän tehokkuus. 9. Esiarviointi Yritys voi halutessaan saada alustavan tarkastuksen toimintajärjestelmän toteutuksesta sertifiointilaitokselta. Tämän tarkoituksena on löytää alueet, joilla on vielä poikkeamia ja antaa mahdollisuuden korjata nämä alueet ennen akkreditoidun sertifiointiprosessin aloittamista. Poikkeaman saaminen tarkoittaa, että tietty alue järjestelmästä ei ole standardin vaatimusten mukainen. 10. Sertifiointilaitos Koska sertifikaatti pitää ylläpitää, yhteistyö sertifiontilaitoksen kanssa jatkuu useita vuosia. Jatkuva parantaminen on tehokkaan johtamisjärjestelmän avain. DNV auttaa saamaan sertifiointiprosessista lisäarvoa, arvioimalla vahvuuksia ja parannusmahdollisuuksia. Ylimmälle johdolle tämä tarkoittaa parempaa tuntemista organisaation kyvystä saavuttaa strategiset tavoitteet. Kun toimintajärjestelmä on otettu käyttöön, valmisteltu sertifioitavaksi ja sertifiointilaitos valittu, ollaan valmiita aloittamaan akkreditoitu sertifiointi. 2

Liite 2 Ympäristöohjelman keskeiset käsitteet Baltic 21E ohjelma An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region - Baltic 21E" on Itämeren maiden opetusministerien hyväksymä toimintaohjelma, jolla pyritään kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Baltic 21E ohjelman pohjalta on kussakin Itämeren maassa laadittu kansallinen toimeenpano-ohjelma. Opetusministeriön hyväksymä kansallinen toimeenpano-ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2006/kestavan_kehityksen_edistaminen_koulutuksessa_baltic_21e_-ohjel ISO 14001 ympäristöjärjestelmä ISO 14001 ympäristöjärjestelmä on ISOn (International Organisation for Standardization) laatima ja Suomen Standardisoimisliiton, SFS, vahvistama standardi ympäristötyöskentelylle yrityksissä ja organisaatioissa. Standardi määrittelee ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset, jotka tulee täyttyä ennen kuin ISO 14001 sertifikaatti voidaan myöntää. Standardin perimmäisenä tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä tasapainossa sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Katselmus Katselmus on alustava selvitys organisaation toimintaan liittyvistä kestävän kehityksen kysymyksistä, ja se suoritetaan ennen kaikkea keskeisten kestävän kehityksen näkökohtien tunnistamiseksi oman organisaation kannalta. Katselmukset päivitetään tarvittaessa (esim. kun organisaation toiminnassa ja/tai toimitiloissa tapahtuu muutoksia) ja ne ovat yhteydessä siihen, mitä organisaatio tarkkailee ja mittaa omassa toiminnassaan. Kestävän kehityksen näkökohta Kestävän kehityksen näkökohta on organisaation toimintojen, palveluiden tai tuotteiden osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ekologisesti, taloudellisesti ja/tai sosiaalis-kulttuurisesti. Merkittävä kestävän kehityksen näkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ekologinen, taloudellinen ja/tai sosiaaliskulttuurinen vaikutus. Sisäinen auditointi Sisäinen auditointi on systemaattista, riippumatonta ja dokumentoitua organisaation sisäistä koko ympäristöjärjestelmän toimivuuden tarkastelua. Sisäisiä auditointeja (arviointeja) tehdään suunnitelluin aikavälein, missä arvioidaan organisaation kestävän kehityksen toteutumista suhteessa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Sisäinen auditointi on usein seikkaperäisempi ulkoiseen auditointiin verrattuna, ja sen ensisijaisena tavoitteena on tuoda ja jakaa tietoa sekä kehittää organisaation toimintaa. Ulkoinen auditointi Ulkoisen arvioinnin voi suorittaa vain akkreditoitu ja riippumaton, ns. kolmas osapuoli. Sertifiointiauditointilla haetaan sertifikaattia ja/tai uusitaan jo myönnetty sertifikaatti valittuun standardiin. Määräaikaisauditoinnit toteutetaan sovitussa syklissä (esim. 12 kk:n välein) ja niiden tavoitteena on tarkistaa, että toiminta on myönnetyn sertifikaatin mukaista. YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 Yhdistyneet kansakunnat (YK) on julistanut 2005-2014 kestävän kehityksen vuosikymmeneksi, jossa ensisijaisena tavoitteena on integroida kestävän kehityksen periaatteet, arvot ja käytänteet kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Asiasta enemmän osoitteessa: http://portal.unesco.org/education/en/ev.php-url_id=27234&url_do=do_topic&url_section=201.html Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmä on se osa organisaation hallintajärjestelmää, johon kuuluvat organisaatiorakenne, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt, menettelyt, prosessit ja voimavarat, ja jota tarvitaan ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen näkökohtien hallitsemiseen. 1

Liite 2 Ympäristöohjelma Ympäristöohjelma on kuvaus organisaation kestävän kehityksen tavoitteista ja suunnitelmasta niiden toteuttamiseksi. Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka heijastaa ylimmän johdon sitoutumista kestävää kehitystä edistävään työhön ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Ympäristöpolitiikka muodostaa perustan, jolle organisaatio asettaa päämääränsä ja tavoitteensa, ja siksi politiikan tulisi olla selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Myös politiikka tulee katselmoida ja päivittää säännöllisesti. Lisätietoa käytetyistä käsitteistä löytyy mm. Opas oppilaitosten ympäristösertifiointiin. 2004. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Pesonen, H-L. & Hämäläinen, K. & Teittinen, O. 2005. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Helsinki: Talentum Media Oy. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 2004. Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta. 2