1 (8) Asianumero 4331/10.02.03/2013 Aluenumero 412008 Soukansalmi 33. kaupunginosa, Soukka Osa korttelia 33146 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä elokuuta 2014 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6860. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Soukan Munkkirannassa Suvisaarentien eteläpuolella osoitteessa Munkkiranta 7-15 sekä Munkkirannankuja 2-8. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.5.2014. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050 5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi
2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Muutoksen sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 4 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 5 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 Mitoitus... 6 4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.2.1 Maankäyttö... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 7 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 7 7.3 Suunnittelu ja perittävät maksut... 7 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 21.8.2014 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (8) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue on väljästi rakennettua pientaloaluetta, jolla sijaitsee yhteensä kahdeksan tonttia. Suunnittelualueen eteläosa on jaettu neljään tonttiin, joista kolmella sijaitsee asuinrakennus. Kaavassa esitettyä ohjeellista tonttijakoa ei ole noudatettu. Johdot sekä putket on rakennettu kaavasta poikkeavaan paikkaan. 1.2 Muutoksen sisältö ja mitoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on johdolle varatun alueen osan siirtäminen vastaamaan johdon todellista sijaintia. Samalla poistetaan ohjeellisen tonttijaon rajat sekä tarkistetaan rakennusalan rajojen sijainti. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,6 ha. Kaavamuutoksella ei lisätä rakennusoikeutta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Muutoksen hakijana on tontin 33146/20 omistaja Asunto Oy Engvik. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 13.9.2013. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 28.4.2014 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavamuutosalueen rajaus on tarkentunut kaavaehdotuksen suunnittelun yhteydessä. Kaavamuutokseen otetaan mukaan myös korttelin 33146 tontit 15-18. Asiasta on tiedotettu maanomistajia ennen kaavamuutosehdotuksen laadintaa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on osoitettu kehitettäväksi pientaloalueeksi (A3). Asemakaavoituksella pyritään alueen toimivuuden varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen.. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva 1: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki.
4 (8) 2.1.2 Asemakaava Alueella on voimassa Soukansalmi-niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.2.1991. Suunnittelualue on siinä osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvun e=0.15 mukaan. Kerrosluku on II. Kaavaan on merkitty ohjeellinen tonttijako, rakennusalan rajat sekä johtoa varten varattu alueen osa. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa tontille rakentaa asukkaiden varasto-, huolto- ja vastaavia tiloja korkeintaan 15 % kerrosalasta. Autopaikkoja on korttelialueelle varattava - 2 autopaikkaa / asunto omakoti- ja muilla alle kymmenen asunnon pientalotonteilla sekä niillä muillakin asuintonteilla, joilla yli puolet on hajautettu asuntokohtaisiksi. - 1 autopaikka / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,2 autopaikkaa / asunto rivitalo- tms. vähintään kymmenen asunnon pientalotonteilla, joilla vähintään puolet autopaikoista on keskitetty yhteiselle pysäköintialueelle Rakennuksiin ei saa tehdä pääasiallisesti maanpäällistä kellaria. 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.4 Tonttijako Tonttijako on hyväksytty tonttien 15-21 osalta 25.3.2003 ja tontin 6 osalta 23.11.1999. 2.1.5 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Suunnittelualueen tontit 19-21 sekä 6 omistaa Asunto Oy Engvik. Tontit 15-18 ovat yksityisessä omistuksessa. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on pientaloaluetta, jolla sijaitsee yhteensä kahdeksan tonttia. Suunnittelualueen eteläosa on jaettu neljään tonttiin, joista kolmella sijaitsee asuinrakennus. Kaavassa esitettyä ohjeellista tonttijakoa ei ole noudatettu. Johdot sekä putket on rakennettu osittain kaavasta poikkeavaan paikkaan. Yksi alueen asuinrakennuksista sijaitsee kaavassa johdolle varatun alueen päällä. Kaavamuutosalueen pohjois- ja länsipuolella on rakennettua pientaloaluetta, joka koostuu pääosin erillispientaloista sekä rivitaloista. Itäpuolella on rakentamatonta erillispientaloaluetta. Eteläpuolella aluetta rajaa meri.
5 (8) Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Munkkirannankujan eteläpuolella jatkuen Munkkiranta-nimisen kadun päähän. Munkkiranta yhdistyy Soukanniementien kautta Suvisaarentiehen ja Soukanväylään. Länsiväylälle on matkaa noin 3,5 km. Kevytliikenne Alueelta on kohtalaiset kevyen liikenteen yhteydet useille läheisille laajoille lähivirkistysalueille. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Munkkirannankujan varressa sijaitseville tonteille ajo tapahtuu kyseisen kadun kautta. Eteläisille tonteille ajo tapahtuu Munkkirantaa pitkin. Tontille 6 on ajorasite tontin 21 kautta. Julkinen liikenne Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Soukanniementien varrella n. 200 metrin päässä suunnittelualueelta. Alueella kulkevat linjat liikennöivät Kampin ja Suvisaariston/Soukanniemen välillä. Palvelut Lähimmät palvelut ovat Soukan keskuksessa n. 1,5 km päässä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Johdot sekä putket on rakennettu osittain kaavasta poikkeavaan paikkaan. Vesijohto, jätevesiviemäri sekä kaapeleita kulkee tontin 21 pohjoisrajalla. Sadevesiviemäri sijaitsee tonttien 19 ja 20 rajalla kulkien tontin 15 kaakkoiskulman kautta Munkkiranta nimiselle kadulle. (Kuva 2.) Kuva 2. Johtokartta. 2.2.3 Suojelukohteet Merialueella on voimassa vesialuerajoitus, jolla rajoitetaan moottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käyttöä merenlahdilla.
6 (8) 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen sijainti meren rannalla aiheuttaa tulvavaaran, jota varten kaavaan on laadittu erillinen tulvamääräys. Määräys perustuu alimpaan suositeltavaan rakentamiskorkeuteen, joka on ilmoitettu Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Ympäristöministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä valmistelemassa julkaisussa Tulviin varautuminen rakentamisessa - Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla (6/2014). 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Hakijan tavoitteena on johtoa varten varatun alueen siirtäminen toteutuneeseen paikkaan, jolloin mahdollistetaan suunnitellun tonttijaon laatiminen. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavaan merkitty johtoa varten varattu alueen osa siirretään kulkemaan toteutuneelle paikalle tonttien 19 ja 20 sekä 15 ja 16 väliselle rajalle sekä tontin 21 pohjoisrajalle. Samalla poistetaan merkintä ohjeellisesta tonttijaosta, jota ei ole toteutettu sekä tarkistetaan rakennusalan rajat. Rakennusoikeuteen ei esitetä muutoksia. Kaavamuutosalueen rajaus on tarkentunut kaavaehdotuksen suunnittelun yhteydessä. Kaavamuutokseen otetaan mukaan myös korttelin 33146 tontit 15-18. Asiasta on tiedotettu maanomistajia ennen kaavamuutosehdotuksen laadintaa. Rakennettu sadevesiviemäri sijaitsee osittain tontin 15 alueella ja lähellä tontin 16 rajaa. Maanalainen johto edellyttää suojavyöhykettä mm. korjausja huoltotöitä varten. Tämä alue ulottuu osittain tonttien 15 ja 16 alueelle. Lisäksi tonttien 15-18 kohdalta poistetaan merkintä ohjeellisesta tonttijaosta, sillä tontit on muodostettu merkinnästä poiketen. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 25906 m 2. Kokonaiskerrosala on 3886 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.15. 4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.2.1 Maankäyttö Korttelialueet Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvun e=0.15 mukaan. Kerrosluku on II. Kaavaan on merkitty rakennusalan rajat sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa tontille rakentaa asukkaiden varasto-, huolto- ja vastaavia tiloja korkeintaan 15 % kerrosalasta. Autopaikkoja on korttelialueelle varattava vähintään seuraavasti: - erilliset ja kaksiasuntoiset pientalot: 2 ap / asunto - kytketyt pientalot ja rivitalot: 1 ap / 70 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 1,5 ap / asunto. Lisäksi on rakennettava vieraspaikkoja 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä. Tulvariskin vuoksi alin korkeus, jolla merivesi voi vaurioittaa rakenteita, on + 3,10 mpy (N 2000), mikä tulee huomioida uudisrakentamisessa. Ylin tulvakorko alueella on + 2,8 ja aaltoiluvara 30 cm.
7 (8) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella mahdollistetaan tonttijaon laatiminen hakijan toiveiden mukaisesti. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, teknisen huollon järjestämiseen, rakennettuun ympäristöön eikä luontoon ja maisemaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen on jo pääosin toteutettu. Tonttijaon muutos voidaan laatia asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille hakemuksesta 13.9.2013. Asemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 7.5.2014. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu 28.4.2014 erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5.- 26.5.2014. 7.3 Suunnittelu ja perittävät maksut Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan 2.11.2011 144 tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Ajankohta Käsittelytieto 28.4.2014 Kp (OAS) 12.5.-26.5.2014 Nähtävillä MRA 30 :n mukaan 25.8.2014 Kaavakartta piirretty 25.8.2014 Kp Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) jätti lausunnon. Lausunnossa otettiin kantaa johto- ja putkirasitteiden sijaintiin. Tonttiyksikkö antoi kannanoton. Tarvetta maankäyttösopimukselle ei ole. Nähtävilläoloajan jälkeen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) pyydettiin kantaa aaltoiluvaran huomioimisen tarpeellisuuteen. 8.9.-22.9.2014 Nähtävillä MRA 27 :n mukaan
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö