Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.08.2016 Sivu 1 / 41 Kokoustiedot Aika 24.08.2016 keskiviikko klo 17:05-20:55 Tauko klo 18.40-18.50 ja klo 19.33-19.42 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja, poistui esteellisenä asian 100 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi Henrik Haapajärvi, poistui klo 20.15 101 käsittelyn aikana Leo Hiltunen Teemu Hokkanen, saapui klo 17.11 94 käsittelyn aikana Stig Kankkonen Nina af Hällström Hanna Konttas Jussi Koskinen Marika Niemi, puheenjohtajana 100 käsittelyn ajan Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Heikki Seppä Jaana Wessman Jukka Karhula Muut saapuvilla olleet Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Markus Syrjänen talous- ja hallintojohtaja Matti Lyytikäinen vanhusten palvelujen johtaja Eija-Inkeri Kailassuo vs. terveyspalvelujen johtaja Outi Huida viestintäpäällikkö, poistui :n 101 käsittelyn ajaksi Mia Laiho kaupunginhallituksen edustaja Pekka Rastas henkilöstön edustaja, poistui :n 101 käsittelyn ajaksi Pilvi Sarjala nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo 17.10 94 käsittelyn aikana, poistui klo 18.45 99 käsittelyn aikana Elina Yli-Koski sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.08.2016 Sivu 2 / 41 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja :t 92-99, 101-104 Elina Yli-Koski sihteeri Marika Niemi puheenjohtaja 100 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 2.9.2016 Johanna Paattiniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2.9.2016 osoitteessa Kirkkojärventie 6 b, 8. kerros huone 820, Espoon keskus, Espoon keskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.08.2016 Sivu 3 / 41 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 93 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 94 Info-osuus 6 95 1-6 terveystoimen vuoden 2016 seurantaraportti I 7 (Kh/Kv) 96 Vastaukset sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksessä 9 2015 esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin 97 Vastaukset vammaisasiamiehen selvityksessä 2015 15 esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin 98 Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisseminaari 20 99 Vastaus valtuustokysymykseen koskien kotihoidon 22 parkkipaikkoja ja -lupia 100 7 Lausunto Rudus Oy:n kivenmurskaamon 26 ympäristölupahakemukseen/ Ruukintie 11, 02330 Espoo 101 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 31 laillisuus 102 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 35 päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 103 Ylimääräinen asia/ terveyslautakunnan 37 syyskuun 2016 kokousajankohdan siirtäminen 104 Ylimääräinen asia/ terveyslautakunnan seminaari 38
Espoon kaupunki Pöytäkirja 92 24.08.2016 Sivu 4 / 41 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 16.8.2016 päivätyllä kokouskutsulla, joka oli osoitettu jäsenille ja muille, joilla on lautakunnan kokouksessa läsnäolooikeus. Kokouksen esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 24.08.2016 Sivu 5 / 41 93 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Johanna Paattiniemi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 24.08.2016 Sivu 6 / 41 94 Info-osuus Päätös Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsi tiedoksi esittelijöiden infoosuudessa esille tuomat toimialan ja tulosyksiköiden ajankohtaiset asiat. Selostus terveyslautakunnan työpajassa 22.5.2015 sovitulla tavalla lautakunnan kokouksissa on kesäkuun kokouksesta alkaen kokouksen järjestäytymisen jälkeen info-osuus. Sisältö: - Espoon sairaalan tilannekatsaus: Matti Lyytikäinen - Sote-katsaus: Talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 24.08.2016 Sivu 7 / 41 5689/2015 02.02.02 95 terveystoimen vuoden 2016 seurantaraportti I (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Markus Syrjänen, puh. 09 816 23000 Marjo Lahtinen, puh. 043 825 9696 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää hyväksyä liitteenä olevan sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2016 seurantaraportti I ja siihen liittyvät selvityksen Espoo-strategiaan vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutumisesta, vastaukset valtuuston neuvottelutuloksen pöytäkirjamerkintöihin ja esittää ne edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi Käsittely Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 terveystoimen seurantaraportti I 2016 2 Espoo -tarina toimialan tuloskortit 2016 3 Vastaukset valtuuston neuvottelutuloksen pöytäkirjamerkintöihin 4 Perhe- ja sosiaalipalvelujen suoritteet 2016 5 Terveyspalvelujen suoritteet 2016 6 Vanhusten palvelujen suoritteet 2016 Vuoden 2016 talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevan ohjeen mukaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan heinäkuun lopun tilanteesta seurantaraportti, joka sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta mukaan lukien konserniyhteisöraportti. Lautakunnat ja johtokunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit (31.7. ja 31.10. tilanteesta) osana kaupungin kuukausiraporttia kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Näiden raporttien lisäksi lautakuntien ja johtokuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen ja tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 24.08.2016 Sivu 8 / 41 toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Käsittelyn tulee tapahtua heinäkuun ja lokakuun tilanteiden lisäksi vähintään kerran keväällä. Raporteissa käsitellään myös tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Raportit tuodaan lautakuntien ja johtokuntien käsittelyyn omana listaasianaan. Kaupunginhallitus käsittelee raportin kokouksessaan 29.8.2016 ja valtuusto 12.9.2016. Tulos- ja TATU-tavoitteiden toteutuminen Espoon tarinasta johdetut sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti. terveystoimen tulostavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Keskeisten palveluiden osalta on saavutettu kustannusten alenemaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös rakenteellisissa tavoitteissa (ikäihmiset asuvat kotona, lastensuojelun kiireellisten sijoitusten tarve vähenee ja terveysasemien palvelu paranee) on onnistuttu ja tavoitteet ollaan pääosin saavuttamassa. Tuottavuus ja taloudellisuus -ohjelman (TATU) toimenpiteet toimialan tulojen varmistamiseksi ja toimialan tuottavuuden kasvuksi etenevät suunnitelmien mukaisesti. Määrärahojen riittävyys terveystoimen tulojen arvioidaan alittavan talousarvion 0,8 milj. eurolla. Menojen arvioidaan toimialalla toteutuvan 3,2 milj. euroa talousarviota pienempänä. Toimintakatteen ennustetaan olevan 2,4 milj euroa talousarviota parempi. Menoennustetta alentaa merkittävästi HUS:n erikoissairaanhoidon vuotta 2015 koskeva ylijäämän palautus 8,9 milj. euroa, jonka hyvityspäätös tehtiin poikkeuksellisesti vasta keväällä 2016 ja näkyy siksi tämän raportin toteumassa. Vaikka ylijäämän palautus koskee vuoden 2015 toteumaa, menoennuste antaa oikean kuvan toimialan toiminnan ja talouden tilanteesta, sillä HUS:n ennusteen perusteella myös vuodelle 2016 on syntymässä edellisen vuoden suuruinen ylijäämä. Kone- ja laiteinvestoinnit arvioidaan toteutuvan talousarviota pienempinä, erityisesti Espoon uuden sairaalan kone- ja laiteinvestointeihin varattu investointimääräraha on alittumassa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 9 / 41 1205/2016 00.01.03 96 Vastaukset sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksessä 2015 esitettyihin toimenpideehdotuksiin Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Eija-Inkeri Kailassuo, puh. 050 514 5076 Matti Lyytikäinen, puh. 09 816 23311 Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 Tuija Kumpulainen, puh. 046 877 1914 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes antaa selostusosassa esitetyn vastauksen toimenpiteistä, joihin toimiala on ryhtynyt sosiaali- ja potilasasiamiehen vuoden 2015 selvityksessä esittämien toimenpide-ehdotusten myötä. Käsittely Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus päätti 23.3.2016 että lautakunnalle tuodaan selvitys mihin toimenpiteisiin on ryhdytty Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Vastaukset sosiaali- ja potilasasiamiehen kysymyksiin AIKUISSOSIAALITYÖN TILANTEET Yhteyden saaminen sosiaalitoimistoon Asiakkaat saavat yhteyden toimistoon kaikkina arkipäivinä, mikäli tilanne niin vaatii. Akuuteissa tilanteissa toimistoissa on päivystävät työntekijät, joihin saa yhteyden virka-aikana. Loppuvuoden osalta ei voida olemassa ja saatavilla olevilla resursseilla laajentaa palveluneuvonnan ja takaisinsoiton palveluaikoja. Syksy 2016 tulee olemaan erittäin haasteellinen toimeentulotuen palvelutakuuajoissa pysymisessä Kela -siirron vaikutusten vuoksi. Suurin osa etuuskäsittelijöistä on määräaikaisella sopimuksella 31.12.2016 saakka. Määräaikaisten työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 10 / 41 uusien perehdyttämiseen menee paljon aikaa. Loppuvuoden ajan palveluneuvontaa tarjotaan nykyisen mukaisesti. Loppuvuoden ajan palveluneuvontaa tarjotaan nykyisen mukaisesti. Muilta osin asiakkaiden neuvontaa laajennetaan huomattavasti Kela -siirtoon liittyen. Vuodenvaihteen 2016-2017 ja alkuvuoden 2017 osalta neuvontapalveluiden aukioloajat arvioidaan erikseen myöhemmin. Asiakaspalautejärjestelmän kautta seurataan järjestelmällisesti palautteita ja reagoidaan niihin tarpeen mukaan palvelujärjestelmää muuttamalla. Lisäksi toimistojen auloissa on HappyorNot asiakastyytyväisyyspalautemittarit, joista saadaan raportointitietoa viikkotasolla. EU -kansalaiset ja muut ulkomaalaistaustaiset kuntalaiset Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan (18.12.2015, Dnro 4096/4/14), että ulkomaalaislainsäädännölle on annettu ministeriön oppaassa liian suuri merkitys toimeentulotukilain tulkinnassa. Pelkästään oleskeluluvan puuttuminen tai oleskeluoikeuden edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys ei saa merkitä sitä, että hakijan voidaan katsoa oleskelevan tilapäisesti kunnassa tai olevan oikeutettu pelkästään kiireelliseen toimeentulotukeen. Päätöksen mukaan toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteella Espoon, Helsingin ja Vantaan sosiaalitoimet ovat 21.6.2016 päättäneet tarkentaa aikaisempaa ohjetta. Enää ei vakinaista oleskelua osoita se, että henkilöllä on pysyvä oleskelulupa tai EU-rekisteröidyllä pysyvää oleskelua osoittava oleskelukortti vaan jatkossa toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tulee aina selvittää asiakkaan ja perheen oleskelun vakinaisuus. Tämän perusteella arvioidaan yksilöllisesti edellytykset toimeentulotukeen. Oleskelun vakinaisuudesta kertovat esimerkiksi asunto, perhesiteet, opiskelu, työ, oleskelulupa. Ohjeen tarkennus tehdään elokuun aikana Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Maahanmuuttajien toimeentulotuki oleskelun alussa Maahanmuuttajayksikköön on palkattu lisää määräaikaisia työntekijöitä kevään aikana nopeuttamaan toimeentulotukipäätösten tekemistä. Alueellisen aikuissosiaalityön ja maahanmuuttajayksikön välisiä toimeentulotuen käsittelyaikoja seurantaa on tiivistetty. Kevään ja kesän aikana maahanmuuttajayksikön toimeentulotukihakemuksia on siirretty ajoittain alueellisten toimistojen käsiteltäväksi. Näin on pystytty takaamaan käsittelyaikojen yhdenvertaisuus toimistosta riippumatta. IKÄIHMISTEN TILANTEET Vastuutyöntekijä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 11 / 41 Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikön Nestorin toiminta käynnistyi kesäkuussa. Yksikössä toimivat mm. omaishoidon tuen työntekijät ja muistineuvojat, jotka tällä hetkellä tekevät vastuutyöntekijöille kuuluvia tehtäviä. Vastuutyöntekijöinä toimiminen tulee olemaan yksi uuden yksikön työntekijöiden tehtävistä. Työn toteutumista tullaan seuraamaan, samoin asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden kokemuksia toimintamallista. Hoivakodit Omavalvontasuunnitelmat ovat keskeinen osa sekä oman toiminnan että ostopalvelujen laadunvalvontaa ja niiden käyttöä toiminnan parantamisessa kehitetään jatkuvasti. Omavalvontasuunnitelmien toteutumisesta raportoidaan vanhustenpalvelujen valvontatiimille sekä vanhustenpalvelujen johdolle. terveyslautakunnalle sekä vanhusneuvostolle raportointi tapahtuu vuosittain osana asumispalvelujen valvontaraporttia sekä osana iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja riittävyys -raporttia. Palveluihin ohjautuminen Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikön Nestorin toiminta käynnistyi kesäkuussa. Sen tehtävä on juuri ikääntyneen väestön ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen. Keskeinen tavoite on yhden luukun periaate. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Seniori- Vamoksen kanssa. Seniorineuvonta Vammaisasiamiehen selvityksessä ehdotettu seniorineuvolatoiminta kuvautuu hyvin osana nykyisen seniorineuvonnan ja palveluohjausyksikön tehtävää. Iäkkäiden omaishoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastukset alkavat syksyllä 2016. Vähävaraisten siivousseteli Vähävaraisten siivousseteliin ei ole suunniteltu muutoksia. Vuoden 2016 alusta iäkkäille omaishoitajille on lisäksi tarjottu kaksi tuntia siivousta yhtä omaishoitotukikuukautta kohden. LASTENSUOJELUN TILANTEET Lastensuojelulaitosten valvonta ja huostaanottoprosessi Seurataan oikeuskanslerin kannanottoa lastensuojelulaitosten valvonnan toimenpiteiden seurannasta. Huostaanotettujen lasten vanhemmille pyritään antamaan mahdollisimman kattava tieto huostaanoton juridisista, taloudellisista ja käytäntöön liittyvistä asioista. Selvitetään jatkossa mahdollisuuksia laatia esite huostaanotosta esimerkiksi ammattihenkilön opinnäytetyönä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 12 / 41 Lastensuojelussa on juuri valmistumassa opas huostaan otettujen lasten vanhemmille. Opas viedään espoo.fi sivuille. TERVEYSPALVELUT Hoidon tarpeen arviointi puhelimessa Valtaosa hoidon tarpeen arvioinnista tehdään puhelimessa, osa potilastoimistossa potilaan ollessa paikalla. Mikäli tilanne on epäselvä, potilaalle on useimmiten annettu aika päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle. Tämä arvioi tilanteen ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Näistä tapahtumista osa muodostuu jo hoidoksi, osa toimii hoidon tarpeen arviona, eikä niitä erotella tilastoinnissa toisistaan. Lisäksi korostamme, että puhelimessa ei koskaan tehdä diagnoosia, vaan siinä arvioidaan hoidon tarve ja sen kiireellisyys. Lääkityksen muuttaminen potilasta tapaamatta tehdään esimerkiksi tutkimustulosten perusteella ja tällöin potilas saa yleensä tiedon asiasta mm. soittoajan tai sähköisen asioinnin välityksellä. Terveysasemille tulee joskus yhteydenottoja tästä aiheesta ja ne liittyvät silloin yleensä pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin, ja tilanteisiin, joissa potilaalle ei ole kirjoitettu hänen toivomaansa ainetta, vahvuutta tai määrää. Uudet käytännöt mielenterveys- ja päihdepalveluissa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksella selkeytettiin palvelukokonaisuutta ja eri toimijoiden roolia. Roolien selkeytykseen liittyi päihdepalvelujen hankintalain mukainen kilpailuttaminen. Kaikkien mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitsevien hoidontarpeen arvio keskitettiin ja asiakkaille laaditaan, aina yhdessä kunkin asiakkaan kanssa, yksilölliset hoitosuunnitelmat. Suunnitellun hoidon toteutuksessa käytetään tarvittaessa ostopalveluja. Muutokset parantavat hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saavutettavuutta ja hoitoon pääsyn käytäntöjä tuetaan jatkossa aktiivisella tiedottamisella. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja hoidon toteutumista seurataan. Lääkevieroitus Lääkevieroitus suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Ongelmatilanteet ja vierotusoireet syntyvät yleensä tilanteissa, joissa potilas on käyttänyt pitemmälle jaksolle tarkoitetun lääkemäärän lyhyessä ajassa ja lääkkeet loppuvat kesken. Tällöin potilas on poikennut sovitusta hoitosuunnitelmasta. Kuvantamispalvelut Lääkäri päättää kuvantamisesta kliinisten tietojen perusteella, potilaan oma toive ei ole ratkaiseva tässä. Lääkäri ottaa erityisesti röntgentutkimusten yhteydessä huomioon myös säderasituksen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 13 / 41 Palvelukäyttäjien palautteesta Paikallinen muistutusmenettely on nostettu aiempaa tärkeämmäksi oikeusturvakeinoksi. Seurantatuloksia muistutusmenettelystä ei ole vielä käytettävissä. Linkki: potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Päätöshistoria 23.3.2016 33 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2015, 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, Käsittely 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2015, 2
Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 24.08.2016 Sivu 14 / 41 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. 4 terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty potilas- ja sosiaaliasiamiehen esittämien ehdotuksien ja näkökohtien myötä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 24.08.2016 Sivu 15 / 41 1206/2016 00.01.03 97 Vastaukset vammaisasiamiehen selvityksessä 2015 esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Eija-Inkeri Kailassuo, puh. 050 514 5076 Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes antaa selostusosassa esitetyn vastauksen toimenpiteistä, joihin toimiala on ryhtynyt vammaisasiamiehen vuoden 2015 selvityksessä esittämien toimenpide-ehdotusten myötä. Käsittely Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti päätti 23.3.2016 että lautakunnalle tuodaan selvitys mihin toimenpiteisiin on ryhdytty Espoon vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Vastaukset vammaisasiamiehen kysymyksiin 1 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, tietoisuus vammaisuudesta THL kerää kolmen vuoden välein toimintatilastoa täydentävää tietoa kuntien toiminnasta. Kuntakyselyn tiedot ovat vuodelta 2013 ja koskevat koko maata eivätkä siten ole täysin yleistettävissä Espooseen. Jatkossa pyritään arvioimaan esitettyjä koulutustarpeita ja seuraamaan niiden toteutumista Espoossa vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. terveystoimen henkilöstön koulutuksissa kiinnitetään huomiota asiakkaan kohtaamisen laatuun palveluissa. Tiedon saavutettavuus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 24.08.2016 Sivu 16 / 41 Tiedon saavutettavuuden osalta on pyritty monipuoliseen tiedottamiseen, esimerkkeinä Espoo liikkuu ja Esteetön Espoo-hanke. Käyttäjätiedon hyödyntäminen ja toiminnallinen esteettömyys on tavoitteena kaikissa suunnitteluprosesseissa. Palvelusuunnitelmat Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Palvelusuunnitelmat laaditaan tarvittaessa moniammatillisesti. ja vammaispalvelussa tehdään yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuin aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kanssa, kuten kotihoidon, EKKU:n, MTP:n, Maahanmuuttajapalveluiden, Työllisyyspalveluiden, Lapsiperheiden perhetyön, terveydenhuollon, koulun ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Palvelusuunnitelmien lukumäärästä (n=853) puuttuvat uuden sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit, joiden tekeminen aloitettiin 18.11.2015. Tämän jälkeen ei ole avattu uusia palvelusuunnitelmia, vaan kaikille tehdään sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja tarvittaessa asiakassuunnitelma. Vammaisasiamies on nostanut esille ehdotuksen palveluohjaajan vakanssista vammaisten lasten perheille: Vammaispalveluun pyritään jatkossa takaamaan riittävät henkilöstöresurssit. Tavoitteena on lapsiperheiden palveluiden kokonaisuus, josta vammaistenkin lasten perheille järjestyvät palvelut. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun asiakkaita oli vuoden 2014 aikana 663. Asiakkaiden määrä kasvoi 19,5 prosenttia ja kokonaiskustannukset 9,1 prosenttia edellisvuodesta. Henkilökohtaisen avun vuosikustannukset asiakasta kohti jatkoivat laskua (-8,7 %). Henkilökohtaista apua on myönnetty aiempaa enemmän vapaa-ajan toimintoihin ja harrastamiseen erityisesti nuorille asiakkaille. Alle 18- vuotiaiden asiakkaiden määrä kasvoi 51,3 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi 30,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Heidän osuutensa henkilökohtaisen avun asiakkaista oli 20,7 prosenttia. Vammaispalvelut valmistelee vuonna 2017 henkilökohtaisen avun kehittämissuunnitelman. Tähän liittyen suunnitellaan kyselyitä mm. palvelusetelin käyttäjille. Työnantajien tukea on jo kehitetty työnantajaoppaan muodossa, jonka ensimmäinen versio on ilmestynyt. Työnantajina toimivia tukee lisäksi henkilökohtaiseen apuun erikoistunut sosiaaliohjaaja, joka ohjaa ja neuvoo mm. rekrytointiin ja työnantajuuteen liittyvissä käytännön tehtävissä. Ostopalvelun palvelukuvauksessa on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 24.08.2016 Sivu 17 / 41 määritelty avustajalle asetetut vaatimukset. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat on raportoitu vertailuna muihin kuusikkokuntiin. Asuminen Kaupunki valvoo yksityisiä ympärivuorokautisia asumisyksiköitä ja raportoi valvonnasta vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Myös kaupungin omissa asumisyksiköissä on tehty omavalvontasuunnitelmat. Asunnon muutostöiden ennalleen saattamista ja sen kustannusten maksamisvastuita selvitetään. Terveyspalvelut ja kuntoutus Kuntoutus on Espoossa jakautunut moneen paikkaan Terveyspalveluissa, Perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä Vanhustenpalveluissa, mikä väistämättä aiheuttaa haasteita tiedottamiselle koko kaupungin tasolla. Terveysasematoiminnan avokuntoutuspalveluissa on tiivistetty yhteistyötä muihin toimijoihin päin ja lähdetty luomaan joustavia hoitopolkuja toiminnosta toiseen. Avokuntoutuspalvelut ovat kehittämässä omaa organisaatiotaan ja sen puitteissa yksinkertaistamassa ja yhtenäistämässä kuntoutussuunnitelmaprosesseja. Yksittäisen terapian tarvitsijoilla kuntoutussuunnitelmana toimii kyseisen terapian arvio ja suunnitelma. Laajempi kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto laaditaan esim. Kelan kustantaman vaativan kuntoutuksen hakemista varten. Kuljetuspalvelumatkojen myöntäminen tarpeen mukaan Matkoja myönnetään yksilöllisen arvioinnin perusteella. Asiakkaat käyttivät keskimäärin 8,3 matkaa / kk, ja osalla asiakkaista matkoja kertyi enemmän kuin 18. Linkki Vammaisasiamiehen selvitys 2015 Päätöshistoria 23.3.2016 32 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2015
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 24.08.2016 Sivu 18 / 41 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. Käsittely Puheenjohtaja esitti Hiltusen kannattamana lisäysehdotuksen päätösehdotuksen uudeksi kohdaksi viisi terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä. Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2015 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. 5 terveyslautakunnalle tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 24.08.2016 Sivu 19 / 41 Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 24.08.2016 Sivu 20 / 41 3380/2016 01.02.02 98 Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisseminaari Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso pitää yhteisseminaarin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisestä nuorisovaltuuston, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan, liikunta- ja nuorisolautakunnan ja svenska rum -lautakunnan kanssa 8.9.2016. Seminaariin osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset maksetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta kustannuspaikalta 29311/06. Seminaarista ei makseta kokouspalkkiota. Käsittely Päätös Perusturvajohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Selostus Yhteisseminaariin voivat osallistua sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaiset jäsenet, varajäsenet, kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajat ja virkamiehet. Ilmoittautuminen 29.8.2016 mennessä Jaana Saarikivi, jaana.saarikivi@espoo.fi p. 050 328 7206 Kohderyhmänä ovat nuorisovaltuutetut, sosiaali- ja, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, liikunta- ja nuorisolautakunta, svenska rum -lautakunta sekä virkamiehet. Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisseminaari Ohjelmaluonnos Aika: To 8.9.2016 Klo 17-20 Paikka: Espoon Valtuustotalo Tilaisuuden tavoite: Tiedon jakaminen ja nuorten mielipiteiden kuuleminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 24.08.2016 Sivu 21 / 41 17.00 Tilaisuuden avaus Nuvan vpj ja Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj. Johanna Värmälä 17.10-18.10 Kuraattorille, koulun psykologille vai Nupoliin? Mitä ovat matalan kynnyksen ja perustason nuorten mielenterveyspalvelut? Kaisu Toivonen, opetustoimi/15min. Perhe- ja sosiaalipalvelujen edustajan puheenvuoro/15min. Eija- Inkeri Kailassuo, vt. Terveyspalvelujen johtaja/ 15min. Keskustelu /15min. 18.10 Kun perustason palvelut eivät riitä, Erikoissairaanhoidon puheenvuoro/ Keskustelu/15min. 18.40-18.50 Tauko 18.50-19.30 Mitä tiedetään 13-22vuotiaiden hoitoketjuista? Selvitystyön esittely ja keskustelu / Eija-Inkeri Kailassuo 19.30-19.45 Kolmannen sektorin toimintamallin esittely, FinFami 19.45 Tilaisuuden yhteenveto / Johanna Värmälä ja Nuvan vpj. Seminaariin osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset maksetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta kustannuspaikalta 29311/06. Seminaarista ei makseta kokouspalkkiota. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 24.08.2016 Sivu 22 / 41 3210/2016 08.01.03 99 Vastaus valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia Valmistelijat / lisätiedot: Raija Kasanen, puh. 050 553 1063 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Johanna Värmälän ja 40 muun valtuutetun 13.6.2016 jättämään valtuustokysymykseen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä lisäsi kysymyksen yksi vastaukseen toteaa näkemyksenään seuraavaa : Sen lisäksi mm. Espoon Asunnot Oy:lle ehdotetaan neuvotteluja parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidolle. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Johanna Värmälä ja 40 muuta valtuutettua ovat 13.6.2016 jättäneet valtuustokysymyksen koskien kotihoidon parkkipaikkoja ja -lupia. ja tekninen lautakunta käsittelevät asiaa lautakunnissaan samanaikaisesti 24.8. Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Valtuutettu Johanna Värmälä ja 40 muuta valtuutettua ovat jättäneet 13.6.2016 valtuustokysymyksen, joka koskee kotihoidon parkkipaikkoja j a- lupia. Valtuustokysymyksessä tuotiin ilmi huoli siitä, että kotihoidon työaikaa kuluu hukkaan pysäköintipaikkaa etsiessä ja työntekijöille on jossain
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 24.08.2016 Sivu 23 / 41 tapauksessa määrätty pysäköintivirhemaksu, jonka he joutuvat itse maksamaan. Vastaavanlainen valtuustokysymys on esitetty vuonna 2007 (17.12.2007/ 9), jolloin lausunnon sosiaali- ja terveyslautakunnalle antoivat Espoon kaupungin pysäköinninvalvonta sekä Espoon kihlakunnan poliisilaitos. Lausunnonantajien näkemyksien mukaan tieliikennelainsäädäntö ei mahdollista pysäköintilupien myöntämistä kotihoidolle, mikäli pysäköintiluvilla tarkoitetaan mahdollisuutta poiketa pysäköintiä koskevista määräyksistä, rajoituksista tai kielloista. Tieliikennelainsäädäntö tuntee tällä hetkellä kahdenlaisia poikkeamia pysäköintiä koskevista rajoituksista tai kielloista. Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa poikkeamaan pysäköinnin maksullisuudesta, aikarajoituksesta tai liikennemerkillä osoitetusta pysäköintikiellosta (TLL 28 b ). Lähtökohtaisesti vammaisen pysäköintilupa on voimassa ainoastaan katu- ja tiealueilla, ei yksityisillä tonteilla ilman tontinomistajan lupaa. Tienpidossa käytettävillä ajoneuvoilla, tiettyjen viranomaisten virkatehtävissä käytettävillä ajoneuvoilla sekä liikenteenvalvontaa tai pysäköinninvalvontaa suorittavien viranomaisten käytössä olevilla ajoneuvoilla on oikeus pysäköidä liikennemerkein osoitettujen pysäköintija pysäköintikieltojen vastaisesti sekä poiketa tieliikennelainsäädännössä asetetuista muista pysäyttämis- ja pysäköintikielloista. Eduskunnassa on vireillä lakialoite kotisairaanhoitoa antavan laitoksen pysäköintiluvan mahdollistamiseksi (LA 24/2015 Guzenina ym.). Valtuustokysymykseen vastaaminen on edellyttänyt teknisen lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtaja on antanut näkemyksensä valtuustokysymyksen kohtaan 3. 1. Miten kaupunki voi edistää kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen saamista? Teknisen lautakunnan näkemyksen mukaan kaupungilla ei ole kaavoitusta lukuun ottamatta oikeutta velvoittaa kiinteistönomistajaa sallimaan kotihoidon ajoneuvojen pysäköintiä yksityisellä kiinteistöllä. Kaupunki valvoo pysäköintiä yksityisillä kiinteistöillä vain, jos kiinteistö on siitä tehnyt sopimuksen kaupungin kanssa. Täten mahdollisia vaihtoehtoja pysäköintipaikan saamiseksi ovat seuraavat: Yksityisellä kiinteistöllä tapahtuva kotihoidon pysäköinti a) Kiinteistö varaa kotihoidolle nimikkopaikan, jolloin autopaikka olisi varmasti kotihoidon käytettävissä. Sama paikka voisi haluttaessa palvella myös muuta kiinteistönhoitoa ja -huoltoa. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on hinta, koska autopaikat ovat kalliita. Autopaikan investointi on 3000-30000 plus vastike, jota ainakaan kotihoito tai hoidon tarvitsija tuskin voi ottaa maksaakseen. Lyhytaikaiseen pysäköintiin osoitettava paikka
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 24.08.2016 Sivu 24 / 41 voitaisiin osoittaa myös huonosti pysyvään pysäköintiin soveltuvalta kiinteistön osalta, kunhan se ei ole pelastustiellä. b) Kiinteistö antaa kotihoidolle mahdollisuuden käyttää tiettyjä paikkoja, jos ne ovat vapaana. Kaikki autopaikat eivät ole koko ajan varattuna. Erityisesti virka-aikaan asukkaita on paljon töissä. Myös kiinteistön invapaikat saattavat olla käyttämättömiä. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että järjestely vaatii kiinteistöltä vaivaa. c) Kaupunki vaatii asemakaavassa kotihoidolle omaa autopaikkaa. Yleensä kiinteistön omistaja tai haltija tietää itse oman tarpeensa paremmin kuin virkamies. Jos kotihoidolle ei ole tarvetta, niin autopaikan tulisi olla muussa käytössä. Kysymyksessä 3 käsitellään tätä aihetta. Katualueella tapahtuva kotihoidon pysäköinti d) Kaupunki osoittaisi yleiseltä katu- tai pysäköintialueelta paikan. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että julkisten (ja mahdollisesti tulevaisuudessa maksuttomien) paikkojen nimeäminen tietylle ryhmälle johtaisi kyseisten pysäköintipaikkojen vajaakäyttöön, kun taas viereisillä pysäköintipaikoilla ongelmana on paikkojen riittämättömyys tiettyinä kellonaikoina. Julkisten pysäköintipaikkojen kuuluu olla kaikkien käytössä. Lisäksi kotihoidolle varattu autopaikka saattaa olla hyvinkin kaukana kohteesta, jossa kotihoitoa suoritetaan. e) Kaupungin kadunvarsipysäköinti muutetaan maksulliseksi ja kotihoidolle myönnetään poikkeus maksullisuudesta. Tämä vaihtoehto ei lisää katualueen pysäköintipaikkoja, mutta pysäköintipaikkojen kierto lisääntyy ja siten vapaata kadunvarsipysäköintitilaa löytyy helpoimmin. Ongelmana tässä vaihtoehdossa on se, että erivapaus katualueella tapahtuvan pysäköinnin maksullisuudesta tulisi yhdenvertaisuuden vuoksi saattaa samanlaisissa tai vastaavassa tehtävissä toimiville riippumatta siitä, onko toimija julkinen vai yksityinen. Poikkeamat pysäköinnin yleisestä maksuvelvollisuudesta tietylle käyttäjäryhmälle aiheuttaa vaatimuksia myöntää poikkeamia yleisestä maksuvelvollisuudesta myös muille käyttäjäryhmille. Tekninen lautakunta toteaa johtopäätöksenä kotihoidon autopaikan järjestämisen olevan nyt ja sen pitäisi jatkossakin olla kiinteistön vastuulla (vaihtoehto a tai b). Kotihoito voisi viestiä tarpeestaan kiinteistölle ja ehdottaa niin kutsuttua vuorottaispysäköintiä (b) vapailla paikoilla. toteaa näkemyksenään seuraavaa: Pysäköinnin valvonta on ohjeistanut kotihoitoa lähettämään taloyhtiölle pyynnön että ne jättäisivät yhden nimetyn parkkipaikan kotihoidon autoille (ja yhden kiinteistöhuollon autoille). Näin on toimittu ja jonkin verran pysäköintipaikkoja on taloyhtiöiltä saatu. Kotihoidossa asian neuvottelu ja organisointi tuhansien taloyhtiöiden kanssa osana normaalia esimiestyötä ei ole mahdollista. Vanhusten palvelujen toimesta keskitetysti taloyhtiöiden isännöitsijöille lähetetään kirje, jossa ehdotetaan vuorottaispysäköinti- tai
Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 24.08.2016 Sivu 25 / 41 muuta pysäköintimahdollisuutta kotihoidon autoille taloyhtiöiden parkkipaikoille. Sen lisäksi mm. Espoon Asunnot Oy:lle ehdotetaan neuvotteluja parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidolle. Kaupungin tulee edistää lainmuutosta, jonka perusteella kotihoidon tunnuksilla varustetulle autolle myönnetään maksuton pysäköintioikeus samoin perustein kuin huoltoajoa suorittaville ajoneuvoille. Espoon kaupunki hakee myös uudenlaisia liikkumisratkaisuja kotihoidon henkilökunnalle asiakaskäyntien suorittamiseen. Espoon kaupunki on haastanut yrityksiä kehittämään kotihoidon työntekijöiden liikkumista palveluna. Tavoitteena on löytää nykyistä tapaa turvallisempi, tehokkaampi ja työntekijäystävällisempi liikkumisratkaisu. 2. Kuinka kaupunki toimii parkkipaikkojen saamiseksi kotihoidon työntekijöille niissä tilanteissa, joissa kotihoidon asiakas ei voi tai kykene itse neuvottelemaan taloyhtiön ja/tai huoltoyhtiön kanssa parkkipaikan saamiseksi? toteaa näkemyksenään seuraavaa: Kotihoidon työntekijöiden parkkipaikkojen järjestäminen ei ole asiakkaan vastuulla oleva asia. 3. Onko kotihoidon parkkipaikka-asia syytä ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa? Kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelujohtajan näkemys on: asemakaavassa ei ole syytä määrätä tontilta erikseen tilaa toiminnolle, joka on kuitenkin hyvin tapauskohtaista eikä säännöllistä. Kaavamääräyksiä pyritään muutenkin vähentämään ja yksinkertaistamaan. Kiinteistön omistaja ja käyttäjät pystyvät parhaiten ratkaisemaan alueensa erilaista käyttöä koskevat asiat, kuten erityisryhmien pysäköintipaikan merkitsemisen. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 24.08.2016 Sivu 26 / 41 3125/2016 11.01.00 100 Lausunto Rudus Oy:n kivenmurskaamon ympäristölupahakemukseen/ Ruukintie 11, 02330 Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Savolainen, puh. 043 826 7680 Kaisa Hemminki, puh. 050 561 1781 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vs. terveyspalvelujen johtaja Eija-Inkeri Kailassuo antaa Espoon ympäristökeskukselle liitteen mukaisen terveydensuojelulakiin perustuvan lausunnon Rudus Oy:n kivenmurskaamon ympäristölupahakemukseen. Käsittely Puheenjohtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puhetta johti asian käsittelyn ajan varapuheenjohtaja Marika Niemi. Niemi teki Ruohon kannattamana seuraavan esityksen: Espoon sosiaali- ja toteaa lausuntonaan, ettei kivenmurskaamotoiminta sovellu toimintansa luonteen puolesta tiiviin ja voimakkaasti kehittyvän asuin- ja työpaikkaympäristön keskelle. Alueen välittömässä läheisyydessä on asuinrakennuksia ja Tillinmäen päiväkoti. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 3 :n edellyttää, että kivenmurskaamoa ei lähtökohtaisesti saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle päiväkodista. Alueella on rakenteilla parhaillaan myös uusia pientaloja. Toiminnan aiheuttama melu, pöly ja raskasliikenne ovat omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa. katsoo, että edellä esitettyjen seikkojen perusteella hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös antaa Espoon ympäristökeskukselle liitteen mukaisen terveydensuojelulakiin perustuvan lausunnon Rudus Oy:n kivenmurskaamon ympäristölupahakemukseen. Liite 7 Lausunto Rudus Oy:n kivenmurskaamon ympäristölupahakemukseen Oheismateriaali
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 24.08.2016 Sivu 27 / 41 - Lausuntopyyntö Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksesta koskien kivenmurskaamon sijoittamista - Rudus ympäristömelun selvitys ja tarkkailu- ja mittaussuunnitelma Selostus Espoon ympäristökeskus on pyytänyt Espoon seudun ympäristöterveydeltä lausuntoa Rudus Oy:n kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksesta. Lausunto pyydetään lisäämään 26.8.2016 mennessä Dynasty 360 -järjestelmään. Rudus Oy hakee lupaa ylijäämälouheen murskaustoiminnalle 10 vuodeksi, Kiviruukin teollisuusalueelle, osoite Ruukintie 11, tontit 49-42-31-2 ja 49-42-13-11. Samalla lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kaavoitus Espoon eteläosien yleiskaavassa 2030 toiminta-alue sijaitsee osittain kehitettävällä asuntoalueella ja osittain kehitettävällä teollisuus- ja varastoalueeksi merkityllä alueella, jolla on sallittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkojen sijoittuminen. Asemakaavassa (Kivenlahden teollisuusalue 11) toiminta-alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Rudus Oy:lle on Espoon Rakennusvalvontakeskus myöntänyt 26.5.2016 44 luvan kiviainestuotteiden tilapäiselle varastointikentälle viideksi vuodeksi os. Ruukintie 11, tontilla 49-42-13-2. Toiminta Toimintaan vuokratulla, pinta-alalta yhteensä n. 10,85 ha alueella (varsinaisen toiminta-alueen koko on n. 2,3 ha) vastaanotetaan, varastoidaan sekä jalostetaan murskaamalla ja seulomalla ylijäämälouhetta. Louhetta otetaan vastaan Länsimetron tunnelityömailta sekä muista pääkaupunkiseudun rakennushankkeista. Louhetta murskataan n. 400 000 tonnia (enimmillään 500 000 tonnia) vuodessa. Murskaamiseen kuluu vuosittain noin 140 työpäivää, enimmillään 170 työpäivää. Toiminta-alueen murskaustoiminta on riippuvainen murskattavan louheen saatavuudesta ja murskeen myynnistä. Lupaa haetaan louheen vastaanotolle ja murskeen myymiselle arkisin klo 6-21 väliselle ajalle. Murskausta tehdään arkisin klo 7-18. Murskaus- sekä tukitoimintojen alue sijoitetaan toiminta-alueen eteläosaan, murskeen varastokasat länsi- ja luoteisosaan, louhe varastoidaan alueen itäosassa. Murskausprosessissa käytössä oleva polttomoottorilla toimiva kaksiosainen murskauslaitos ja muu kalusto ovat siirrettäviä. Sijainti ja ympäristö Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee teollisuus- ja yritystoimintaan liittyviä rakennuksia. Lähellä sijaitsee myös pientalovaltaisia asuinalueita. Lähimmät toiminnasta häiriintyvät kohteet ovat vakituiseen asumiseen käytettäviä asuinkiinteistöjä, päiväkoti sekä Tieto Oy:n datakeskus. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 130-200 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Toiminta-alueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 24.08.2016 Sivu 28 / 41 pohjoispuolella, noin 360 metrin päässä alueen rajasta, sijaitsee Tillinmäen päiväkoti. Etäisyys kivenmurskaamon louheen ja murskeen varastoalueesta päiväkotiin on 400 metriä. Toiminta-alueen kanssa samalla kiinteistöllä toimii Tieto Oy:n datakeskus 140 metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta. Luoteis-, länsi- lounais- ja eteläpuolella toimii lähimmillään alle 100 metrin etäisyydellä mm. moottoriajoneuvojen huoltoyrityksiä. Toiminta-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Brinkinmäki, sijaitsee n. 450 m etäisyydellä toiminta-alueen luoteispuolella. Brinkinmäen pohjavesialue on luokiteltu kuuluvaksi I luokan pohjavesialueisiin ja se on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Toiminta-alueen taajama-alueen kiinteistöjen oletetaan hakemuksen mukaan liittyneen vesijohtoverkkoon, eivätkä mahdolliset kaivot ole talousvesikäytössä. Liikenne Alueelle on kulku Ruukintien kautta. Pääväyliltä toiminta-alueelle kuljetaan Tillinmäen tai Ruukinsillan kautta. Louhetta ja mursketta kuljettavia raskaita ajoneuvoja olisi päivittäin yhteensä noin 120-150 kpl. Vaikutukset ympäristöön Murskaustoiminnan päästöt muodostuisivat pääasiassa toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä sekä mahdollisista päästöistä pinta- ja pohjavesiin. Melua syntyy louheen murskauksesta, seulonnasta, varastoinnista, lastauksesta sekä kuljetuksista. Päästöjä ilmaan syntyy työkoneiden ja -laitteiden polttoaineprosessipäästöistä sekä mekaanisesta kivestä irtoavasta pölystä. Kivipölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta varastoinnista, kuormauksesta sekä työmaaliikenteestä. Polttoprosessiperäisiä typpi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä syntyy koneiden ja laitteiden tarvitsemasta energiasta sekä kuljetuksen kuorma-autoista. Toiminnan aiheuttamasta melusta ja pölystä saattaa hakemuksen mukaan aiheutua ajoittain viihtyvyyshaittaa. Haitat minimoidaan sijoittamalla murskauslaitos melusta ja pölyltä suojaavan konttirakenteen sisälle. Lisäksi melun- ja pölyntorjuntaa tehostetaan mm. valleilla, konttiseinäkkeellä, toimintojen asemoinneilla, hyvillä työmenetelmillä, toiminta-ajoilla sekä kastelulla. Toiminnan aiheuttamaa melua ja pölyä tullaan mittaamaan toiminnan aloittamisen jälkeen. Toiminta järjestetään hakemuksen mukaan siten, etteivät melulle ja pölylle asetetut raja-arvot ylity. Melu Hakemuksen liitteenä on meluselvitys sekä melun tarkkailu- ja mittaussuunnitelma. Selvityksen mukaan merkittävimmät melulähteet ovat kiven murskauslaitos, pyörökuormaaja ja louheen kaato kuorma-autosta. Lisäksi melua syntyy toimintaan liittyvästä liikenteestä. Mallinnuksen perusteella toiminnan aiheuttama keskiäänitaso alittaa VNA:n 800/2010 melutason raja-arvon ympäristön asuinrakennuksilla ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 24.08.2016 Sivu 29 / 41 Tillinmäen päiväkodilla, kun murskauslaitoksen ja muun melun torjunnassa on käytetty konttirakennelmia ja -seinä sekä erikorkuisia louheesta ja maasta tehtyjä valleja. Mallinnuksen mukaan louhekuormien tyhjennyksen aiheuttama hetkellinen enimmäisäänitaso on asuinrakennuksilla noin 70 db(a) ja päiväkodilla suurimmillaan noin 65 db(a), kun tyhjennys tapahtuu louhevarastoalueen ylätasolla ja melu pääsee leviämään suotuisassa sääolosuhteessa esteittä ympäristöön. Klo 6-8 ja 18-21 välisenä aikana tuotavien louhekuormien tyhjennys on suunniteltu tehtäväksi pohjatasolle, jossa kippauksen aiheuttama enimmäisäänitaso pienenee. Selvityksen mukaan louhe- ja murskekuljetusliikenteen vaikutus ympäristön kokonaismelutasoon on melko pieni. Murskaustoiminnan liikenne lisää maantieliikenteen aiheuttamaa melua enimmillään n. 0,5-1 db päiväaikaan. Murskaustoiminta järjestetään hakemuksen mukaan siten, että se ei ylitä VN päätöksessä (993/1992) annettuja melutason ohjearvoja. Terveydensuojeluviranomainen arvioi melumallinnuksen ja hakemuksen tietojen perusteella, että toiminnasta aiheutuva melu ei tällöin ylitä myöskään päiväkodissa, eikä lähimmissä asuinkiinteistöissä terveysministeriön Asumisterveysasetuksessa (545/2015) annettuja meluohjearvoja. Pöly Hakemuksen liitteenä on pölynhallintasuunnitelma, jossa on esitetty toiminta-alueella tehtävät pölyntorjuntatoimenpiteet ja mahdolliset tarvittaessa tehtävät lisätoimenpiteet pölyämisen vähentämiseksi. Suunnitelman mukaan merkittävimmät pölyhiukkaspäästöjen lähteet ovat suojaamaton murskauslaitos sekä tuulisella ilmalla kuivat varastokasat. Pölyä ja muita päästöjä aiheuttavat toiminnot ja työvaiheet järjestetään siten, että VN asetuksessa ilmanlaadusta 38/2011 annetut rajaarvopitoisuudet eivät ylity. Vaikka asetetut raja-arvot eivät ylitykään toiminnasta aiheutuva pöly saattaa hakemuksen mukaan ajoittain aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melun ja pölyn tarkkailu Toiminnan alettua ympäristömelua mitataan lähimmissä mahdollisesti melusta häiriintyvissä kohteissa ympäristömelun tarkkailu- ja mittaussuunnitelman mukaisesti. Toiminnan aiheuttamaa pölyä mitataan pölynhallintasuunnitelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella mittalaitteella riittävän pitkän mittausjakson ajan. Laitoksen toiminnan aikana syntyvää melua ja pölyä tarkkaillaan jatkuvasti aistinvaraisesti. Muuta Alueella syntyvät sosiaalitilojen sekajätteet, WC -jäte ja jätevesi lajitellaan tarpeen mukaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 24.08.2016 Sivu 30 / 41 Hakemuksen mukaan toiminta alueella ei synny merkittäviä määriä hulevesiä. Syntyvät hulevedet ohjataan tarvittaessa kallistusten avulla toiminta-alueen lounaiskulmalle rakennettavaan kaivoon. Hulevettä hyödynnetään toiminnan aikana pölynsidonnassa. Työkoneiden pienet huoltotoimenpiteet tehdään murskauslaitoksen vieressä sijaitsevalla katetulla tukitoimintoalueella, jonka maaperä on suojattu asianmukaisesti. Työkoneiden ja laitteiden tarvitsemaa kevyttä polttoöljyä säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä tai lukitussa kontissa tukitoimintoalueella. Murskauslaitokseen polttoaine siirretään suoraa säiliöstä. Hakemuksessa on kuvattu toimintaan liittyvien riskien, kuten öljypäästöjen hallinta. Espoon seudun ympäristöterveyteen on tullut puhelimitse yksittäisiä yhteydenottoja, joissa asukkaat ovat olleet huolissaan murskaamon meluja pölyvaikutuksista sekä raskaan liikenteen lisääntymisestä alueella. Tiedoksi - Ympäristökeskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 24.08.2016 Sivu 31 / 41 101 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Talous- ja hallintojohtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 18.7.2016 1 Espoon uusi sairaala, sairaanhoidolliset istrumentit, minikilpailutus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 4.8.2016 62 Sosiaalityöntekijän viran (300418) vakinainen täyttäminen 64 Sosiaalityöntekijän viran (300421) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 8.8.2016 45 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Helsingin Diakonissalaitos Nuotti LP Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 9.8.2016 46 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy, TN Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 12.8.2016 47 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Pelastakaa Lapset Nuorisokoti Pärske Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 9.8.2016 65 Sosiaalityöntekijän viran (332122) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 11.8.2016 66 Sosiaalityöntekijän viran (300157) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 19.8.2016 67 Toimintaohjeen mukaisten lähiesimiesten nimeäminen / Lisäys päätökseen 10.2.2016 17
Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 24.08.2016 Sivu 32 / 41 Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja 11.8.2016 15 Piika & Sisar Oy:n hyväksyminen vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun osalta Espoon kaupungin 16 Piika & Sisar Oy:n hyväksyminen henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajaksi Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 16.8.2016 48 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Tiirakallion nuorisokoti, SS 49 Lastensuojelupalvelujen hankinta 2016, Rinnekoti-Säätiö Kasvunkoti Onni ja Ilona, LL Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 17.8.2016 50 Lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiapalvelut, vastaanottokäyntien lisähankinta Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja 12.8.2016 25 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pakolais- ja maahanmuuttajapalveluissa 26 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pakolais- ja maahanmuuttajapalveluissa 27 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa 28 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa 29 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa 30 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa 31 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja 19.8.2016 32 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa, Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Johtava sosiaalityöntekijän henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 11.8.2016 1 Sosiaaliohjaajan viran (333418) määräaikainen täyttäminen 2 Sosiaaliohjaajan viran (300721) määräaikainen täyttäminen Johtava sosiaalityöntekijän henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja 19.8.2016 1 Sosiaaliohjaajan viran (333726) määräaikainen täyttäminen Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja 12.8.2016