VIESTINNÄN KESKUSLIITTO JULKAISUVAPAA 13.12. KLO 14.00 VIESTINNÄN KESKUSLIITON SYYSKOKOUKSEN 13.12.2006 AVAUSPUHE HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA HANNU SYRJÄNEN Viestinnän keskusliitto on toiminut 5 vuotta. Vasta tänä vuonna Viestintätyönantajat VTA:n ja Viestinnän Keskusliiton VKL:n yhdistyttyä ollaan saavutettu rakenne, joka antaa todelliset mahdollisuudet toiminnan kehittämiseksi. Tie on ollut pidempi ja hankalampi kuin ajattelimme. Työtä on vielä paljon edessäkin. Nykyinen rakenne ja työnjako jäsenliittojen ja keskusliiton välillä on kuitenkin parempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Keskusliittomme tehtäväthän olemme määritelleet seuraavasti: (1) yleinen viestintäpoliittinen ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta; (2) työnantajapoliittinen edunvalvonta; (3) teknologia, tutkimus & kehitys; (4) tukipalvelut koko toimialamme järjestökentälle. Muut toimialan asiat hoidetaan jäsenliittojen toimesta. EK:n rakennemuutos on sekin edennyt, vaikka ei kaikilta osin niin kuin alunperin suunniteltiin. Mitään tietoala ja viestintä -liittokokonaisuutta ei syntynyt. Näin ollen VKL jatkaa ainakin toistaiseksi joukkoviestintäalan sekä graafisen teollisuuden keskusliittona ilman liittoutumista. Toimialajärjestön haasteet ovat samat kuin sen jäsenyritysten haasteet. 1
Kaikkialla maailmassa median rooli korostuu. Viimeisen Intermediatutkimuksen mukaan suomalaisten joukkoviestimiin päivittäin käyttämä nettoaika on hieman yli kuusi ja puoli tuntia. Tämä tarkoittaa valtavan uutis-, tieto-, viihde-, ajanviete- ja elämysnälän tyydyttämistä. Harvalla toimialalla on näin laajaa kosketuspintaa kuluttajiin. Toimialamme arvoketjun jakeluosuus mullistuu ensisijaisesti internetin ja mobiilien välineiden johdosta. Muutos tulee olemaan hyvin syvällinen. Tässä vaiheessa näemme vain sen alkua. Muutos lähtee kuluttajan muuttuvasta kulutuskäyttäytymisestä. Vain ne toimijat, jotka pystyvät tunnistamaan kuluttajan tarpeet ja aktiivisesti toimimaan niiden tyydyttämiseksi, tulevat menestymään. Jakelutapojen muutokset muuttavat myös kilpailuasetelmia. Kieli on perinteisesti suojannut mediamarkkinoita. Ulkomainen kilpailu on ollut vähäistä. Kun tänä päivänä kilpailemme erityisesti nuorten ajankäytöstä, kilpailemme myös suurten kansainvälisten toimijoiden kanssa. YouTube, Google, My Space, kansainväliset maksu-tv-kanavat ja monet muut kansainväliset mediapalvelut ovat suomalaistenkin nuorten jokapäiväisessä käytössä. Miten suomalainen media ja graafinen teollisuus pärjäävät tässä ympäristössä? Uusien välineiden ymmärtäminen, henkilöstön moniosaaminen ja yritysten verkostoituminen ovat avainkäsitteitä. Vaikka Suomi on ollut eturintaman maa mediateknologian hyväksikäytössä, on meillä iso työ edessä etenkin uusien verkkopalvelujen ja liiketaloudellisesti toimivien konseptien kehittämisessä. Vertailussa esimerkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa emme ainakaan ole edellä. 2
Liikkeenjohdollisesti tämä tarkoittaa muutosvalmiuden kehittämistä yrityksissä. Muutoksen välttämättömyyttä ei voida ylikorostaa. Tässä on myös toimialajärjestöillä tehtävää. Muutosvalmiuden kehittämiseen kuuluu myös lainsäädännön ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen. Työsuhteessa luotuja sisältöjä on voitava vapaasti käyttää erilaisissa kanavissa ja alustoissa ilman monimutkaisia työehtosopimus- tai muita sopimusjärjestelyjä. Tarvitsemme yksinkertaisia ja selkeitä pelisääntöjä, jotka ovat omiaan kannustamaan uuden kehittämiseen. Taloudelliset oikeudet työsuhteessa luotuihin teoksiin tulee kuulua työnantajalle, joka investoinneillaan ja panoksellaan mahdollistaa sisältötuotannon ja kantaa liiketaloudellisen riskin. Päällekkäisten tekijänoikeuskorvausten vaatiminen radio- ja televisiotoiminnassa jarruttaa siirtymistä uuteen teknologiaan. Tarvitsemme enemmän päätöksentekoa siellä, missä työt tehdään ja missä ymmärretään olosuhteet parhaiten, yrityskohtaisesti. Myöskään työaikojen suhteessa Suomi ei voi jäädä yksinäiseksi saarekkeeksi, jossa toimitaan aivan erilaisten sääntöjen mukaan kuin meidän kanssa kilpailevassa ympäröivässä maailmassa. Tarvitsemme myös enemmän yritystoiminnan ymmärrystä lainvalmistelussa. VKL on ollut mukana monen muun tahon kanssa vaatimassa, että tekijänoikeusasioiden hallinto siirretään opetusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Tähän muutosesitykseen on olemassa monta hyvää syytä. Viime aikoina esimerkiksi kirjastokorvaukset sekä mobiili-tv-toimintaan liittyvät tekijänoikeusongelmat ovat osoittaneet, että toimialamme yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen kiinnitetään lainvalmistelussa liian vähän jos ollenkaan huomiota. 3
Valtiovallan aloitteesta ollaan perustamassa muutamia uusia huippuosaamiskeskittymiä, joista ainakin kaksi läheisesti koskee myös meidän toimialaamme. Tutkimus- ja kehityspanostusten allokoinnissa on omat haasteensa. On tärkeätä, että VKL yhdessä alamme säätiöiden kanssa ylläpitää korkeata profiilia, jotta huippuosaamista kanavoituu myös media- ja kirjapainoalan tutkimukseen. Tulevaisuudessa käymme kasvavaa kilpailua kyvykkäästä henkilökunnasta. Yhä enemmän törmäämme ongelmiin, jotka liittyvät pätevän työvoiman saatavuuteen. Tämän kasvavan pullonkaulatekijän poistamiseksi tulisi ponnistella pitkäjänteisesti laajassa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää. Olen tässä leveällä pensselillä yrittänyt maalata muutamia sellaisia muutospaineita ja haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan sekä yritysten omia toimenpiteitä että VKL:n ponnistuksia ja laajaa yhteistyötä sen jäsenliittojen kanssa. Yritysten ja järjestöjen välistä vuoropuhelua tulee parantaa, jotta yritysten tarpeet entistä paremmin ohjaisivat koko liittokokonaisuuden toimintaa. Hyvät ystävät, jätän nyt VKL:n puheenjohtajan tehtävät. Olen pitänyt tärkeänä ja antoisana tehdä työtä alamme menestyksen edellytysten kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Erityisen kiitollinen olen siitä, että olen kokenut saavani kaikkien teidän tukenne työlleni. Jätän puheenjohtajuuden erittäin luottavaisena. Uskon, että rakennettu järjestökokonaisuus on iskukykyinen suorittamaan tehtävänsä myös jatkossa. Yhdessä toimien saamme asiamme esille ja äänemme kuulumaan. Toivotan Viestinnän Keskusliitolle ja sen jäsenliitoille menestystä. 4
Sitten avaan innovaatioseminaarin muutamalla sanalla. Sanontaa Media on suuren murroksen edessä kuulee toistettavan jo lähes kyllästymiseen asti. Tosiasia kuitenkin on, että mediamaailma on kokemassa yhtä kaikkien aikojen suurimmista muutoksistaan. Perinteisellä viestinnällä, kuten sanoma- ja aikakauslehdillä tai televisiolla on hallitseva rooli tämän päivän mediakentässä. Uskon, että niiden asema tulee säilymään vahvana myös tulevaisuudessa. Mediayritysten pitää kuitenkin katsoa maailmaa avoimin silmin ja miettiä, miten laajentaa perinteistä liiketoimintaansa, on sitten kysymys tuotelanseerauksista, yrityskaupoista tai erilaisista yhteistyöjärjestelyistä. Perinteisen median rinnalle on nousemassa todella vahvasti digitaalinen media, eri muodoissaan. Jos joku olisi sanonut muutama vuosi sitten, että kahden nuoren perustama, reilun vuoden toiminnassa ollut, 70 henkilöä työllistävä, tappiollinen, videopätkiä netissä ilmaiseksi välittävä verkkopalvelu ostettaisiin 1,3 miljardilla eurolla, harva olisi uskonut. 1,3 miljardia on lähes puolet SanomaWSOY:n markkina-arvosta. Mainittu yritys on Pohjoismaiden suurin mediayritys, jolla on yli 18 000 työntekijää, ja jonka juuret ulottuvat yli 120 vuoden taakse. Maailma on siis muuttunut, mutta muutos on suuri mahdollisuus. Digitaalinen media, kuten erilaiset YouTuben kaltaiset yhteisölliset verkkopalvelut, hakukoneet, hintavertailusivustot, Video-on-Demandpalvelut ja sähköiset oppimisympäristöt tarjoavat valtavasti kasvumahdollisuuksia meille kaikille. 5
Nämä mahdollisuudet pitää vain tunnistaa ja niihin täytyy tarttua. Pitää uskaltaa hypätä oman turvallisen reviirinsä ulkopuolella ja selvittää, millaisia tuotteita ja palveluita kuluttajat oikeasti tarvitsevat? Ja mikä on niiden ansaintalogiikka? Tämä aika vaatii rohkeutta, luovuutta ja innovatiivisuutta: niin yhteiskunnan kuin yksittäisten yritystenkin taholta. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmat ja mm. Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa tehtävä media-alan tutkimustyö ovat tärkeitä asioita kuluttajien toiveiden ja käyttäytymismallien selvittämisessä. Mediayritysten omat tutkimukset täydentävät tätä kuvaa. Kerätyn tiedon pohjalta voimme kehittää uusia, innovatiivisia palveluita, joista kuluttajat ja mainostajat ovat valmiita maksamaan. Toivotan kaikille mielenkiintoista iltapäivää. 6