Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 1745/10.02.01/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 57 13.4.2011 168 Lausunnon antaminen Vihdin kunnanhallitukselle Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh. (09) 816 24316 Petri Suominen, puh. (09) 816 40240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa Vihdin kunnalle seuraavan lausunnon: Espoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat valtuustoissaan hyväksyneet keskinäiset, maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennettä koskevat yhteistyösopimukset. Länsiradan vyöhyke on yksi Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelman 2017 (MAL- 2017) kehittämisvyöhykkeistä sekä myös osa Etelä-Suomen asumisen, ympäristön ja liikenteen visio 2030 kehityskäytävää. Nummelan eteläosien osayleiskaavan mahdollistama lisärakentaminen Espoo-Lohja-Vihti-Lohja kehityskäytävälle tukee seudullisesti rakenteen tiivistämistä ja joukkoliikenteen järjestämistä, varautuu radan toteuttamiseen ja on siten linjassa kuntien yhteisen tavoitteen kanssa. Aluevaraukset mahdollistavat alueen huomattavan kasvun, joka lisää joukkoliikenteen kehittämisestä huolimatta liikennettä pääliikenneväylille. Erityisesti liikenne lisääntyy Turunväylällä. Tämä kasvu lisää osaltaan tarvetta Turunväylän lisäkaistoille Palojärveltä Kehä III:lle ja edelleen Helsinkiin. Ensimmäisenä lisäkaistojen tarve tulee ajankohtaiseksi Kehä III:n ja Kehä II:n välillä. Osayleiskaava ja selostus on selkeästi ja havainnollisesti laadittu. Vaikutusten arviointi, vaiheittainen toteuttaminen ja epävarmuustekijät on tuotu hyvin esiin. Kunnan kasvun ohjaaminen pääosin olemassa olevan keskustaajaman vaikutusalueelle ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttävän kaupunkirakenteen kannalta perusteltua sekä myös kulttuurimaisemat huomioonottavaa. Osayleiskaavan kaupunkirakenne varautuu ja ottaa hyvin huomioon raidevarauksen. Tavoite työpaikkaomavaraisuuden lisäämisestä ja työpaikka-alueiden varaamisesta keskittymänä nykyisten pääliikenneyhteyksien ja ratavarauksen varteen on kannatettava. Asuinkerrostalojen kaavamääräys AK, jolla sallitaan asemakaavalla myös pientalorakentaminen, jos tonttitehokkuus on vähintään 0,4, on myös tiiviiseen pientalorakentamiseen ja mahdollisesti uusiin asumismuotoihin

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 2 / 2 kannustava. Asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, tulevaan rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen tukee myös Espoon maankäytön sekä Länsiradan maankäyttöselvityksen tavoitteita. Turunväylä nähdään Espoossa vyöhykkeenä, jolla alueen tuleva kehitys ja liikenneyhteyksien parantaminen luo uusia elinkeinoalueita. Tiivistyvä rakenne Vihdissä tukee tätä vyöhykettä. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus, pienennös - Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset Tiivistelmä selostuksesta Vihdin kunta pyytää lausuntoa Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta 14.4.2011 mennessä (lisäaikaa saatu 15.5.2011 asti). Osayleiskaava-alue sijaitsee Vihdin kunnan eteläosassa, Nummelan etelä- ja kaakkoispuolella. Nummelan eteläosien osayleiskaavan on tarkoitus ohjata kaava-alueen maankäyttöä vuoteen 2030 saakka. Kaava-alueen koko on noin 20 km2. Kaavaehdotus Osayleiskaavaehdotuksessa on varauduttu alueen väestömäärän kasvuun noin 24 000 asukkaalla. Nummelassa on nykyään noin 12 000 asukasta. Nummelan eteläosien osayleiskaavan on tarkoitus ohjata kaava-alueen maankäyttöä vuoteen 2030 saakka. Valtatiet 2 ja 25 halkaisevat vanhan Nummelan taajaman ja uusi kasvu jatkuu valtatie 2:n vartta myöten Helsingin suuntaan. Eteläisenä rajana on valtatie 1. Vanha Turuntie (mt 110) jää kasvavan taajaman sisään. Uutena ja keskeisenä yhdyskuntarakennetta ohjaavana joukkoliikenneyhteytenä kaavaehdotukseen on linjattu Länsirata ja sille kaksi asemapaikkaa. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet on ehdotuksessa jaettu toteutuksen osalta kolmeen eri ryhmään. Ensisijaisesti asemakaavoitettavat ja toteutettavat alueet sijaitsevat pääasiassa nykyisen Nummelan keskustan yhteydessä. Ensisijaisesti toteutettavia ovat myös keskeiset työpaikka-alueet olemassa olevan tieverkon varrella. Toisessa vaiheessa kasvu jatkuu Porintien suuntaisesti yhdistäen Huhmarin Nummelan taajamarakenteeseen. Myöhemmin toteutettavien alueiden ryhmässä on Länsiradan pysäkkien ympäristöt sekä asuntoalueet länsi- ja itäreunoilla ja työpaikka-alueet eteläreunalla. Kaavaratkaisussa on keskeisellä sijalla ollut työpaikka-alueiden lisääminen pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suurin osa työpaikoista sijoittuu Vanhan

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 3 / 3 Turuntien tuntumaan taajama-alueen reunoille. Julkiset ja kaupalliset palvelut on keskitetty kolmeen paikkaan: Nummelan vanhaan keskustaan sekä uusille asemanseuduille Höytiönnummelle ja Huhmariin. Näiden palvelukeskittymien kautta kulkee lenkkimäinen joukkoliikennekäytävä, jonka varrelle keskitetään tiivistä asuntorakentamista. Tiiviimmän rakentamisen ympärillä on pientaloalueiden vyöhykkeet. Taajamarakenteen reunoilta alkaa laajat yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet. Kaava-alueella on tällä hetkellä asemakaavan pohjalta rakennettuna noin 60 hehtaaria, josta suurin osa Huhdanmäellä asuntorakentamisessa. Osayleiskaava sisältää erilaisia alueita kaupan palveluihin noin 52 ha, julkisiin ja muihin palveluihin 43 ha, työpaikka- ja teollisuusrakentamiseen 190 ha ja asumiseen noin 862 ha. Asuntoalueiden kaavamääräys sisältää paikalliset palvelut ja keskustatoimintojen kaavamääräys mahdollistaa niin asunto- kuin työpaikkarakentamisen palveluineen, joten esitetyt hehtaariluvut ovat arvioita. Kaiken kaikkiaan noin 2 100 hehtaarin osayleiskaava-alue sisältää erilaisia rakentamiseen varattuja alueita noin 1 150 hehtaaria. Kaava-aineistoon voi tutustua Vihdin kunnan verkkosivuilla osoitteessa: http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/prime100.aspx Yleistä Espoo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat tuoneet esille yhteisen näkemyksensä Espoo-Lohja -radan eli Länsiradan varren maankäytön kehityksestä kesäkuussa 2009 valmistuneessa selvityksessä. Länsiradan kehityskuvan tavoitteena on lisätä käytävän asuin- ja työpaikkarakentamisen volyymia niin, että rataan perustuvan joukkoliikenteen järjestäminen on mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Maankäytön kehityskuva-alueen kaupungin ja kunnanhallitukset ovat päätöksissään syksyllä 2009 ilmaisseet tahtonsa edistää radan toteutumista. Myös Espoon kaupunginhallitus toteaa päätöksessään 21.9.2009 Länsiradan varren maankäytön kehityskuvaselvityksestä, että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Lisäksi Lohja, Espoo ja Vihti ovat perustamassa yhteistä ratavaltuuskuntaa edistämään Länsiradan eli Espoo-Lohja -taajamaradan toteuttamista. Nummelan eteläosien osayleiskaavasuunnitelmien mahdollistama lisärakentaminen Espoo-Lohja-Vihti-Lohja junaratayhteyden varrelle tukee sen toteutumista ja on siten linjassa kuntien yhteisen tavoitteen kanssa. Mitoitus ja kaupunkirakenne

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 4 / 4 Suunnittelualue on liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi Vihdin kunnan pääasiallista kasvu- ja kehittämisaluetta. Osayleiskaava ei ole mitoittava, mutta siinä on varauduttu noin 24 000 asukkaan kasvuun Vihdin päätaajaman yhteyteen vuoteen 2030 mennessä. Kunnan kasvun ohjaaminen pääosin olemassa olevan keskustaajaman vaikutusalueelle, hyvien liikenneyhteyksien varrelle on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttävän kaupunkirakenteen kannalta perusteltua. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.4.2011 57 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että Espoon kaupunginhallitus antaa Vihdin kunnalle seuraavan lausunnon: Espoo, Kirkkonummi ja Vihti ovat valtuustoissaan hyväksyneet keskinäiset, maankäyttöä, kaavoitusta ja liikennettä koskevat yhteistyösopimukset. Länsiradan vyöhyke on yksi Helsingin seudun maankäytön asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelman 2017 (MAL- 2017) kehittämisvyöhykkeistä sekä myös osa Etelä-Suomen asumisen, ympäristön ja liikenteen visio 2030 kehityskäytävää. Nummelan eteläosien osayleiskaavan mahdollistama lisärakentaminen Espoo-Lohja-Vihti-Lohja kehityskäytävälle tukee seudullisesti rakenteen tiivistämistä ja joukkoliikenteen järjestämistä, varautuu radan toteuttamiseen ja on siten linjassa kuntien yhteisen tavoitteen kanssa. Aluevaraukset mahdollistavat alueen huomattavan kasvun, joka lisää joukkoliikenteen kehittämisestä huolimatta lisää liikennettä pääliikenneväylille. Erityisesti liikenne lisääntyy Turunväylällä. Tämä kasvu lisää osaltaan tarvetta Turunväylän lisäkaistoille Palojärveltä Kehä III:lle ja edelleen Helsinkiin. Ensimmäisenä lisäkaistojen tarve tulee ajankohtaiseksi Kehä III:n ja Kehä II:n välillä. Osayleiskaava ja selostus on selkeästi ja havainnollisesti laadittu. Vaikutusten arviointi, vaiheittainen toteuttaminen ja epävarmuustekijät on tuotu hyvin esiin. Kunnan kasvun ohjaaminen pääosin olemassa olevan keskustaajaman vaikutusalueelle ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttävän kaupunkirakenteen kannalta perusteltua sekä myös kulttuurimaisemat huomioonottavaa. Osayleiskaavan kaupunkirakenne varautuu ja ottaa hyvin huomioon raidevarauksen. Tavoite työpaikkaomavaraisuuden lisäämisestä ja työpaikka-alueiden varaamisesta keskittymänä nykyisten pääliikenneyhteyksien ja ratavarauksen varteen on kannatettava. Asuinkerrostalojen kaavamääräys AK, jolla sallitaan asemakaavalla myös pientalorakentaminen, jos tonttitehokkuus on vähintään 0,4, on myös tiiviiseen pientalorakentamiseen ja mahdollisesti uusiin asumismuotoihin kannustava. Asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, tulevaan rataverkkoon ja pääväyliin

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 02.05.2011 Sivu 5 / 5 tukeutuen tukee myös Espoon maankäytön sekä Länsiradan maankäyttöselvityksen tavoitteita. Turunväylä nähdään Espoossa vyöhykkeenä, jolla alueen tuleva kehitys ja liikenneyhteyksien parantaminen luo uusia elinkeinoalueita. Tiivistyvä rakenne Vihdissä tukee tätä vyöhykettä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Vihdin kunta, kirje

LAUSUNTO 1 (2) Ympäristö / Mika Penttilä 28.3.2011 Vihdin kunta Kirjaamo / kaavoitus PL 13 03101 NUMMELA Lausuntopyyntö 17.2.2011 Nummelan eteläosien osayleiskaavan ehdotus (kaava nro 0249) Fingrid Oyj Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Osayleiskaavan alueelle sijoittuvat Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin (kv) voimajohto Kopula - Nurmijärvi sekä 400 kv voimajohto Espoo-Hyvinkää. Olemme toimittaneet tiedot voimajohdoista 2.12.2009 kaavaluonnoksesta antamassamme lausunnossa. Voimajohtojen merkinnät ja määräykset on tarkistettu Fingridin lausunnon kaavaluonnoksesta annetun lausunnon perustella seuraavaksi " Sähkölinja 400 kv tai 110 kv ja linjan johtoalueen rakennusrajat. Rakennusraja on 400 kv sähkölinjalla 26,5 metriä molemmin puolin keskilinjasta ja 110 kv sähkölinjalla 23 metriä molemmin puolin keskilinjasta". Huomautamme kuitenkin, että seuraava kaavaselostuksen teksti (s. 41) on edelleen harhaanjohtava: "Johtoalueille on lunastettu käyttöoikeuden supistus, joka ulottuu 110 kv:n johdolla 26 metrin ja 400 kv:n johdolla 33 metrin levyiselle alueelle. Metsäalueilla on em. johtoaukeiden molemmin puolin lisäksi 10 metriä leveä reunavyöhyke, joita käyttöoikeuden supistus myös koskee". Ensimmäisessä lauseessa tulisi olla että, "Johtoalueille on lunastettu käyttöoikeuden supistus, joka ulottuu 110 kv:n johdolla 46 metrin ja 400 kv:n johdolla 53 metrin levyiselle alueelle". Toista otteen lausetta muotoiltaessa on huomattava, että käyttöoikeuden supistus lunastetaan koko voimajohtoalueelle (aukea + reunavyöhykkeet) myös pelto- ja taajama-alueilla - ei siis ainoastaan metsäalueilla. Reunavyöhykkeet kuuluvat aina voimajohtoalueeseen, vaikka niiden käytännön merkitys korostuu metsä-alueilla puuston vuoksi. Tästä huomautimme jo edellisessä lausunnossa. Vakiintuneella tavalla esitetyn kuvauksen voimajohtoalueesta voi kopioida suoraan Fingridin edellisestä lausunnosta. Lisäksi tietoa asiasta saa Fingridin julkaisemasta oppaasta Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta (http://www.finorid.fi/portal/suomeksi/voimaiohdot ia maankaytto/maankaytto/ohjeita kaa voittajille/). Oppaassa käsitellään monipuolisesti sekä kaavatekniikkaa että suunnittelun periaatteita. Fingridin edellisessä lausunnossa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Erityisesti asumisen ja ns. herkkien toimintojen (lähipalveluista esim. koulut ja päiväkodit) sijoittaminen voimajohtojen läheisyyteen vaatii harkintaan tarkemmassa suunnittelussa ja asemakaavojen laadinnassa. Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Arkadiankatu 23 B PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00100 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid11

Ympäristö / Mika Penttilä 28.3.2011 Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Verkkopalvelu / Ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Fingrid Oy] Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus 1072894-3, ALV rek. Arkadiankatu 23 B PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi 00100 Helsinki 00101 Helsinki 030 395 5000 030 395 5196 www.fingrid.fi

saa t l uuni KUNTA ~AS iai F r +m Käsi!elty: Vihdin kunta _ Kirjaamolkaavoitus PL 13 03101 Nummela y2o l % 3 f/l. O Laus/unto s te iy: _ 7,? 0 13.4.2011 Lausuntopyyntö 17.2.2011 Kaava 0249, Nummelan eteläosien osayleiskaava ALUEEN SÄHKÖNJAKELU Sähköasemat ja 110 Mn siirtoverkko Yleiskaavaan on esityksemme mukaisesti varattu paikka uudelle sähköasemalle. 13.1.2010 annetussa lausunnossa toivoimme muutosta 110 kv:n johtovaraukseen valtateiden 1 ja 2 eritasoliittymän läheisyydessä. Johtovaraus on muutettu kaavaehdotukseen esityksemme mukaisesti. Siirtoverkkoon liittyvissä asioissa yhteyshenkilömme on Jaakko Tikamo Puh 040 7095204 Jaakko.tikamo@fortum.com Fortum Espoo Distribution Oy PL 100 00048 Fortum Jakeluverkko Alueen uusi jakeluverkko toteutetaan nykykäytännön mukaan ensisijaisesti maakaapeliverkkona. Jakeluverkko pyritään sijoittamaan pääsääntöisesti yleisille alueille, teiden ja kevyenliikenteen väylien varsille. Sähköhuoltoa varten tarvittavat muuntamopaikkavaraukset tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. Fortum Sähkönsiirto Oy Verkosto-omaisuuden hallinta Henri Vierimaa Asset Manager Fortum, Electricity Solutions and Distribution Division Keilaniementie 1 PL 100, 00048 FORTUM +358 40 825 2844 henri.vierimaa(c1b,fortum.com Fortum Sahkönsiirto Oy Kaavoitusasiat1 E7 Y-tunnus 1618314-7 PL 100 Kotipaikka Espoo 00048 FORTUM

r Gasum LAUSUNTO LAK-2011-0058 -TMO 1 (2) Taneli Ojanen 11.04.2011 Vihdin kunta / i / / / Kirjaamo /Kaavoitus PL 13 03101 NUMMELA Ville Lausuntopyyntönne 17.2.2011 Asia NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Vihdin kunta pyytää lausuntoa Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta. Gasum Oy :n rakennettava maakaasuputki Mäntsälä -Siuntio (DN500) sijaitsee osayleiskaava -alueen länsipuolella lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä kaavaalueesta. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun turvalliseen käyttöön liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa 55112009. Asetuksessa säädetyt suojaetäisyydet täyttyvät kaavaehdotuksessa. Gasum Oy:llä ei ole huomauttamista osayleiskaavaehdotuksen suhteen. Sijainti Putkiväli: Maakaasuputki Mäntsälä -Siuintio, Paalu: - Nummela Yhteystiedot Lausunto: Taneli Ojanen taneli.oianenc gasum.f Kiehuvantie 189, 45100 Kouvola 020 44 78750 GASUM OY Taneli Ojanen Taneli Ojanen Maanhankintainsinööri Liitteet Gasum Oy Puhelin 020 www.gasum.fi Y-tunnus 0969819-3, Espoo

1. LAK-2011-0058-TMO ~Gasum LAUSUNTO LAK-2011-00S8-TMO 2 (2) Gasum Oy. Puhelin 0204471 0 www.gasum.fi.fi V-tunnus Y-tunnus 0969819-3, Espoo

LAUSUNTO 1 (3) 0 04.2011 297/07/501701/2010 Vihdin kunnanhallitus LAUSUNTO VIHDIN KUNNALLE NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA HSL:n hallitus päätti 29.3.2011 pitämässään kokouksessa antaa asiasta seuraavan lausunnon: Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa on käsitelty ja kuvattu osayleiskaavan tavoitteita ja lähtökohtia sekä sisältöä ja vaikutuksia laajaalaisesti ja selkeästi. Seudulliset maankäyttö- ia liikenneratkaisut Osayleiskaavalla on Vihdin lisäksi seudullista merkitystä alueiden käytön ja sen ajoituksen sekä liikenneratkaisujen kautta. Osayleiskaava voi toteutua täydessä mitassaan vain, mikäli seudulliset maankäyttö-ja liikenneratkaisut tukevat sitä. Tärkeässä roolissa ovat valmisteilla oleva Uudenmaan maakuntakaava sekä Länsirataa koskevat suunnitteluratkaisut ja päätökset. Helsingin seudulla (14 kuntaa) liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) ja sen pohjalta laadittavassa aiesopimuksessa. Helsingin seudun MAL-työ muodostaa yhdessä Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyön kanssa keskeiset lähtökohdat maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiselle HLJ 2011:ssa. HSL:n hallitus teki 29.3.2011 liikennejärjestelmäpäätöksen HLJ 2011 luonnokseen sekä siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen (lisätietoja osoitteessa www.hsl.fi/hlj). HLJ 2011 suunnitelmassa Espoo-Hista -rata on ajoitettu 2. kaudella (vuodet 2021-2035) aloitettaviin raidehankkeisiin. Espoo-Hista radan ja Hista-Nummela-Lohja radan sekä laajentumiskauden (3. kausi 2036-2050) muiden ratahankkeiden ajoituksen lähtökohtana on seuraava periaate: Uuden maankäytön kehittämiseen ja yhdyskuntarakenteen täydentämiseen liittyvien raidehankkeiden sekä maankäytön suunnittelun, kehittämisen ja toteuttamisen tulee olla ajallisesti kytketty toisiinsa. Laajentumisvaiheen ratahankkeista ensisijaisia ovat ne, joissa yhdyskuntarakenteen kasvupotentiaali on jo tutkittu ja todettu toteuttamiskelpoiseksi. Taajamajunaliikenteen ja siihen tukeutuvan maankäytön kehittämismahdollisuuksiin vaikuttaa myös kaukojunaliikenteen yhteyksien kehittäminen valtakunnallisesti esimerkiksi pohjoissuunnalla Lentorata, länsisuunnalla Turun yhteydet ja idässä Pietarin suunnan ratkaisut. HSL Helsingin seudun liikenne - PL 100. 00077 HSL. Puhelin (09) 4766 4444 - Faksi (09) 4766 4441. hsl@hsl.fi. Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens trafik PB 100 00077 HRT Telefon (09) 4766 4444 Fax (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi FO-2274586-3 www.hsl.fi

II HSL LAUSUNTO 2 (3) Kaavan toteutuksen aioitus 04.04.2011 297/07170170112010 HSL pitää kaavan toteutuksen ajoituksen jaottelua kolmeen vaiheeseen hyvänä periaatteena. Ensimmäisessä vaiheessa uudet ja täydentyvät asuinalueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Tämä lisää nykyisen keskusta-alueen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta ja myös joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä. HSL pitää ongelmallisena sitä, että ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaksi esitetyt työpaikka-alueet sijaitsevat syrjäisellä paikalla olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen nähden. Ratkaisu todennäköisesti lisää seudullista henkilöautoliikennettä työpaikka-alueiden mitoitus huomioon ottaen. Nummelan nykyiseen keskusta-alueeseen tukeutuvat asuinalueet ja osayleiskaava-alueen eteläosaan kaavoitettavat kaupallisten palveluiden alueet ja työpaikka-alueet jäävät helposti erilleen toisistaan ennen mahdollista Länsiradan ja siihen liittyvän maankäytön toteuttamista. Tämä lisää alueen sisäisten joukkoliikennepalveluiden kehittämisen haasteellisuutta. Juna-asemien lähivmpäristöien maankäyttö Kuten kaavaehdotuksessa todetaan Huhmarin ja Höytiönnummen keskustaalueita ei voida suunnitella tarkemmin ja asemakaavoittaa ennen kuin ratalinjaus ja sen asemavaraukset ovat tiedossa. Vielä ei ole varmuutta siitä, olisiko Vihdissä yksi (Höytiönnummi) vai kaksi (Höytiönnummi ja Huhmari) juna-asemaa. Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Huhmarin keskusta-alue tulisi todennäköisesti toteutumaan palvelu- ja työpaikkapainotteisempana kuin Höytiönnummen keskusta- alue, jonne odotetaan muodostuvan runsaammin asuntorakentamista. Kaavaehdotuksen mukaan Höytiönnummen junaaseman ympärillä olisi kilometrin säteellä 7 000-9 000 asukasta ja kahden kilometrin säteellä 13 200-16 200 asukasta. Mikäli Huhmariinkin tulee junaasema, kahden kilometrin säteellä juna-asemasta asuisi 20 700-25 300 asukasta. HSL korostaa, että asemanseutujen maankäytön tulee olla tehokasta, jotta uuden raideyhteyden toteuttamiselle on edellytyksiä. Ratayhteydelle tulee olla niin paljon käyttäjiä, että liikennöinti riittävän hyvällä palvelutasolla on taloudellisesti mahdollista. Yhdyskuntarakenteen tiiveys erityisesti asemien lähiympäristössä alle kilometrin etäisyydellä on erittäin tärkeää. Riittävä asukaspohja (8000-10000 asukastaltyöpaikkaa kilometrin etäisyydellä asemasta) luovat edellytyksiä myös palvelujen synnylle. Asemien lähialueiden lisäksi myös kokoojakatujen lähialueet, joita pitkin liityntäliikenteen bussit kulkevat, tulee kaavoittaa tiiviisti. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen Ennen Länsiradan rakentumista kaava-alueen joukkoliikenne perustuu linjaautoliikenteeseen. Tällöin joukkoliikenteen kilpailukykyä on tärkeää parantaa täydentämällä yhdyskuntarakennetta, rakentamalla joukkoliikenteen HSL Helsingin seudun liikenne. PL 100-00077 HSL - Puhelin (09) 4766 4444. Faksi (09) 4766 4441 - hsl@hsl.fi. Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens trafik PB 100 00077 HRT Telefon (09) 4766 4444 Fax (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi FO-2274586-3 ~.hsl.fi

II HSL LAUSUNTO 3 (3) 04.04.2011 297/07/70/70112010 liikennöimät väylät mahdollisimman sujuviksi, järjestämällä joukkoliikenneetuuksia tarvittaviin paikkoihin sekä toteuttamalla linja-autopysäkeille sujuvat, turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen yhteydet ympäröivästä maankäytöstä. Jos Länsirata toteutuu, suunnittelualueen sisäinen linja-autoliikenne hoidetaan pääasiassa liityntäliikenteenä raideliikenteen asemille. HSL pitää erittäin tärkeänä, että kaavoituksessa Höytiönnummen ja Huhmarin junaasemilla varataan liityntäbussiliikenteen terminaaleille riittävästi tilaa ja varaudutaan myös merkittävään liityntäpysäköintirakentamiseen. HSL kannattaa kaavaselostuksessa esitettyä ehdotusta Huhmarin rakennuskieltoalueen (vyöhyke ratalinjaukselle) hyödyntämisestä liityntäpysäköinnin tarpeisiin lähivuosina. Lisätietoja antaa osaston johtaja Suoma Sihto, p. 4766 4260 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Suvi Rihtniemi toimitusjohtaja Suoma Sihto osaston johtaja TIEDOKSI HSL:n kirjaamo HSL Helsingin seudun liikenne. PL 100 00077 HSL - Puhelin (09) 4766 4444. Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi - Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens trafik PB 100 00077 HRT - Telefon (09) 4766 4444 - Fax (09) 4766 4441 hsl@hsl.f FO-2274586-3 ~.hsl.f

t rf W o4 Lausunto 9 t1 Vo i l ' l t I n ' 1 ` HSY 15.04.2011 Vihdin kunta Kirjaamo /kaavoitus PL 13 03101 Nummela Viite Lausuntopyyntönne 17.2.2011 Kaava 0249, Nummelan eteläosien osayleiskaava LAUSUNTO NUMMELAN ETELÄOSIEN YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 0 HSY on kokouksessaan 15.4.2011 päättänyt antaa otsikossa mainitusta asiasta seuraavan lausunnon: HSY pitää hyvänä, että Vihti on arvioinut osayleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutuksia sekä laatinut kunnan ilmastostrategian vuosille 2010-2020. Strategian mukaan merkittävin osa kunnan päästöistä syntyy liikenteen päästöistä (39 %), sähkönkulutuksesta (28 %) ja lämmityksestä (13 %), Ilmastonsuojelun kannalta kestävän yhdyskuntarakenteen toteuttaminen ja liikenteen päästöjen minimoiminen edellyttää Länsiradan toteuttamista. Tältä kannalta on hyvä, että kaavan toteuttaminen on jaksotettu kolmeen eri vaiheeseen, siten että ensimmäinen vaihe täydentää nykyistä rakennetta Nummelan keskustan tuntumassa. 0 HSY esittää, että jatkosuunnittelussa luodaan hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian käytölle. Rakennukset tulisi sijoittaa oikein suhteessa ilmansuuntiin, vallitseviin tuuliin, maastonmuotoihin ja toisiinsa, jolloin voidaan torjua lämpöhäviötä. Aurinko- ja tuulienergian sekä maalämmön mahdolliselle hyödyntämiselle tulee luoda riittävät tilavaraukset. Tontinluovutusehdoissa tulee kiinnittää huomiota rakennusten energiataloudellisuuteen suosimalla rakentamisessa passiivi- ja erityisesti nolla- ja plusenergiataloja. Myös esimerkiksi jätevesien energian talteenottoa sekä jätelietteen käyttöä bioenergiana tulisi selvittää mahdollisuutena. Suunnittelun edetessä tulee arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Rakentamisessa olisi hyvä suosia hiilinieluja käyttämällä puu- ja puupohjaisia rakennusmateriaaleja. Julkisivurakentamisessa ja -materiaaleissa tulee lisäksi huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset eli sääilmiöiden äärevöityminen. Rankkasateiden lisääntyessä myös hulevesitulviin tulee varautua. Höytiönnummen pohjoisosassa on nykyinen Nummelan jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään Nummelan, Ojakkalan ja Otalammen taajamien jätevedet. Puhdistamo on tarkoitus siirtää pohjoisemmaksi kallion sisään tai muuttaa pumppaamoksi mikäli siirtoviemäriputki Espooseen valmistuu. Vihdin kunta ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ovat käynnistäneet neuvottelut jätevesien johtamisesta rakennettavaan Blominmäen puhdistamoon. Neuvottelujen lähtökohtana on, että Vihdin kunta varaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Sarnkommunen Helsingforeregionens miljötjänster PL 100 00066 HSY PB 100, 00066 HRM puh. 0915611, faksi 091561 2011, Y-2274241-9, wwwhsy fi ttn 0915611, fax 091561 2011, F0-2274241-9, www.hsyfi

Lausunto 2 (2) 15.04.2011 Espooseen rakennettavasta puhdistamosta kapasiteettia vuosien 2030 ja 2040 jätevesimääräennusteidensa mukaisesti. Neuvotteluissa käsitellään myös siirtoviemärin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät asiat. HSY kuitenkin muistuttaa, ettei Espoon kalliopuhdistamon lopullinen aikataulu ole vielä tiedossa ja se voi poiketa esitetystä vuodesta 2020. Tämän takia on tärkeä huolehtia asemakaavoitusta ajoittamalla, ettei Nummelan puhdistamon kapasiteetti lopu ennen kuin Espoon puhdistamo on käytettävissä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Raimo Inkinen toimitusjohtaja 0 JAKELU TIEDOKSI Vihdin kunta HSY:n kirjaamo 0 Helsingin seudun ympgdstöpalvelut -kuntayhtymg $amko~unen Helsing forsreglonens miljötjänster PL 100, 00066 HSY PB 100, 00066 HRM puh. 09 156 11, (aksi 09 1561 2011, Y-22742419, xwahsy fi ttn 09 15611, fax 091561 2011. FO-2274241-9, www hsy fi

l-fcfsinyin S(:'U(,tun KAUPPAKAMARI Vihdin kunta Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta sähköpostin liitetiedostona Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus; kaavamuistutus Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö esittää kaavamuistutuksenaan kohteliaimmin seuraavaa: Kauppakamariyksikkö pitää kaavaehdotusta perusteltuna ja lähtökohdiltaan hyvänä. Kauppakamariyksikkö pitää tärkeänä, että yksityiskohtaisen kaavoituksen aikataulu on sellainen, jossa työpaikka- ja teollisuusalueiden kaavoittaminen mahdollistaa riittävät reservit turvaamaan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeet lähitulevaisuudessa. Asiaa tulee tarkastella kokonaisuutena muilla osayleiskaava-alueilla sijaitsevien reservien kanssa. Osayleiskaavaehdotuksen tulee mahdollistaa elinkeinoelämää palvelevat tukitoiminnat (mm. lounasruokailu) riittävän lähellä teollisuus- ja työpaikka-alueita. Kauppakamariyksikkö esittää harkittavaksi, tulisiko julkinen liikenne ulottaa myös VTl ja 110 - tien väliselle työpaikka- ja teollisuusalueelle. Huhmarin alueelle suunniteltu KM -alue on osayleiskaavaehdotuksessa muutettu P - alueeksi. Alueen suunnittelu on läheisessä yhteydessä maakuntakaavan muutostyöhön. Maakuntakaavan muutostyän jälkeen tulee tarkemmin arvioitavaksi, voidaanko osayleiskaava palauttaa alun perin suunnitelluksi. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole tehty varausta Helsinki-Vihti-Karkkila-Pori rautatielle. Kauppakamariyksikkö pitää tärkeänä, että emo ratahankkeeseen varaudutaan myös Vihdissä. Nummelassa huhtikuun 18. päivänä 2011 HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkä Mikko Vesala Hallituksen puheenjohtaja

V1HDI?,~ II ~AslaIJoI<kaNuosi '*3/(0. O;L~ 07f),oIl Saap._,_2O_ Käsitelty: Käsitelty:',,',siIeIty:_--- Vihdin kunta PL13 03101 Nummela '_2O_~_ '_20_~_ 1 20_9 I 5.5.2011 ~..J Diaarinro 605/10.02.01 0/2 ~ ~ j-~ r':~, KlRKKON1JMMI KY.RKScATT Kirkkonummen kunnan lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.5.2011 159 antaa seuraavan lausunnon Vihdin kunnalle Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta: " Kaavan vaikutusten arviointia on laajennettu ylikunnallisiin ja seudullisiin vaikutuksiin, vaikkakin vieläkin laajempi näkökulma olisi ollut toivottava. Osa tehdyistä arvioinneista on lisäksi melko yleispiirteisiä Kaava-aineistoon on myös liitetty erillinen vaikutusselvitys. Nummelan eteläosien osayleiskaava-alue tulee ulottaa Kirkkonummen kuntarajaan saakka, jotta liikennejärjestelyt ja vesihuoltoratkaisut voidaan suunnitella kokonaisuutena. Kaavan sisältöön tehdyistä muutoksista merkittävimpiä myös Kirkkonummen kannalta on vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan KM-aluevarauksen muuttaminen Huhmarissa tilaa vievän kaupan keskittymän mahdollistavaksi P-aluevaraukseksi. Tästä seuraavat vaikutukset mm. Veikkolan kaupallisten lähipalveluiden tarjontaan. Vaikutusselvityksessä on arvioitu, että liikennemäärien kasvu (matkatuotokset) vähenevät aikaisemmasta skenaariosta n. 40-60 %. Jatkosuunnittelussa olisi tarkennettava ja päiviteuävä sekä liikenneverkkoa koskevaa tarkastelua kaavaan tehtyjen muutosten vuoksi sekä lisättävä mm. työpaikka-alueiden kerrosaloja koskevaa tietoa. Nyt liikennemäärien todellista muutosta ja tilaa vaativan kaupan vaikutuksia on edelleen vaikea arvioida ja suhteuttaa hankkeiden kokoa muihin meneillään oleviin seudullisiin hankkeisiin. Osayleiskaava-alueelle suunnitellun asuntorakentamisen määrä etenkin nousseiden väestötavoitteiden valossa edellyttää edelleenkin jo nykyisellä Iiikennemäärillä ruuhkaisen tieverkon välitys kapasiteetin oleellisia parannustoimenpiteitä. Tieverkon parantamistoimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä siitä huolimatta, toteutuuko Huhmariin suunnitellut kaupan hankkeet Välityskapasiteetin parantamisen lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla rajoitetaan rakentamisen seurauksena lisääntyvää jo KirkkQnummen kunta. PL 20,02401 Kirkkollilti1i!li, Puh. (09) 29 (;71 Kyrksliilts kommllll. PfJ 209, 02qOl K)'i'ksliitt, IJi, (09) 29671

nyt ongelmallista Veikkolan keskustan läpiajoliikennettä. Nykyiselle vanhalle Turuntielle, Turunväylän ylittävän sillan kohdalle, tulee rakentaa suuntaisliittymä Helsingin suuntaan. Valtatien 1 välitys kapasiteettia tulee parantaa lisäkaistoin ja läpiajon houkuttelevuutta tulee vähentää eri toimenpitein. Kirkkonummen kunta on huolestunut alueen liikennesuunnittelun riittävyydestä, koska liikennemäärät alueella kasvavat merkittävästi Kirkkonummi toistaa jo aiemmin lausumansa, että kaikkien Länsiradan kehityskuvan laatimiseen osallistuneiden kuntien ja viranomaisten tulee yhdessä edistää Valtatien 1 (Turunväylän) lisäkaistojen toteuttamista." Kunnanhallituksen pöytäkirjanote on kokonaisuudessaan liitteenä. Ulla Gahmberg kunnansihteeri

Liik enne vara sto Trafikverket La usunto 1 ( 1 ) 21. 3. 20 11 7 7 3 / 1 1 1 0 / 2 0 1 1 Vihdin kunta Kirjaamo/kaavoitus PL 13 03101 Nummela Vihdin kunnan lausuntopyyntö 17.2.2011 Lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta Vihdin kunta on pyytänyt Liikennevirastolta (aik. Ratahaltintokeskus) Lausuntoa 18.01.2011 päivätystä ja otsikossa mainitusta osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavan tarkoituksena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä määrittää alueen maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Kaava rajoittuu luoteisreunastaan Hyvinkää - Karjaa rataosaan ja siinä on osoitettu Espoo-Salo-oikoradan varaus 100 metriä leveänä suunnitteluvyöhykkeenä. Ratahaltintokeskus on aiemmin 18.11.2009 antanut Vihdin kunnalle lausunnon samasta osayleiskaavasta sen luonnosvaiheessa. Kunta on ottanut siinä lausunnossa esitetyt näkökohdat hyvin huomioon. Melun ja tärinän vaikutukset asumiseen sekä liityntäpysäköintiin liittyvät tarpeet on otettava kuitenkin tarkemmin huomioon viimeistään asemakaavoitusvaiheessa. Liityntäpysäköinnin tarve on pääkaupungin rautatieliikennepaikoilla lisääntynyt jatkuvasti ja liityntäpysäköintipaikat tulee esittää jo kaavakartoissa samoin kuin kulkuyhteydet rautatieasemille (2 kpl). Hanko-Hyvinkää rata jää kaava-alueen ulkopuolelle, mutta sen esittäminen selkeästi kaavakartoissa havainnollistaisi kaava-aluetta huomattavasti. Myös puuttuva alikulku Nummelan ratapihan LR -alueelle kaava-alueen ulkopuolelle pitää esittää. Liikennevirastolta ei ote muuta huomautettavaa ehdotuksegta. Matti Levomäki Yksikön päällikkö Pekka Korhonen Kiinteistöpäällikkö Tiedoksi Kirjaamo Teija Snicker-Järvinen Anna Vainio Eero Liehu Kaj Grönqvist / RR Management Oy anita.paavola @ely-keskus.fi Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI puh. 020 637 373 faksi 020 637 3700 kirjaamo@lii kennevirasto.fi etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi www.lii ken nevi rasto.fi

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittä mis- ja elinkeinojaost o 34 11.04. 1 y _ 1 O Z- LAUSUNTO VIHDIN KUNNAN NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 781/02/022/2009 KEJ 9 Vihdin kunnan ympäristölautakunta on päättänyt asettaa Nummelan eteläosien osayleiskaavan valmistelumateriaalin julkisesti nähtäville vuorovaikutusvaiheen kuulemista varten. Lausunto pyydetään antamaan 15.1.2010 mennessä. Osayleiskaava sijaitsee Vihdin kunnan eteläosassa, Nummelan etelä- ja kaakkoispuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä Turun moottoritiehen sekä Vihdin ja Lohjan kuntien väliseen rajaan. Kaava-alueen koko on noin 20 km'. Suunnittelualueelta on matkaa Lohjalle noin 18 km. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Osayleiskaavalla on tarkoitus määritellä Nummelan taajaman kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka. Samalla on tarkoitus varautua Espoo-Vihti-Lohja -taajamaradan rakentamiseen. Osayleiskaavatyön pohjana on Nummelan eteläosien rakennemalli, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2005. Kaava-alueen eteläosa on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä vuonna 2008. Osayleiskaava-alue rajautuu Lohjan kaupungin alueella Nummenkylän alueeseen, jolle laadittu Nummenkylän osayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä 1.10. - 2.11.2008 välisen ajan. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2009, että Nummenkylän osayleiskaava-alue sisällytetään taajamaosayleiskaavaan. Taajamaosayleiskaavan luonnos on valmistumassa keväällä 2010. Nummenkylän osayleiskaavaehdotuksessa Vihdin kuntaan rajautuvalla alueella on työpaikka-alue (TP) Hiidenmäen kohdalla sekä pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) maantien 110 varrella tien molemmin puolin. Muuten kaavaehdotuksessa on maa- ja metsätalousalueita (M, MA). Lohjan kaupunki (ympäristölautakunta) on aiemmin antanut lausunnon 12.10.2006 Nummelan eteläosien osayleiskaavan (1A) luonnosvaiheen maankäyttövaihtoehdoista sekä 06.03.2008 Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta (1A). Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu Nummelan kasvuun 12000 asukkaan taajamasta 27000-30000 asukkaan taajamaksi. Nummelan taajaman kasvu jatkuu Helsingin suuntaan. Uutena joukkoliikenneyhteytenä on Länsirata ja sille kaksi asemapaikkaa. Työpaikka-alueita on lisätty pohjavesialueen ulkopuolelle Vanhan Turuntien tuntumaan taajama-alueen reunoille. Julkiset ja kaupalliset palvelut on keskitetty kolmeen paikkaan: Nummelan vanhaan keskustaan sekä uusille asemanseuduille Höytiönnummelle ja Huhmariin.

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Kehittämis- ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittämis- ja elinkeinojao sto 34 11.04.2011 Osayleiskaavaan liittyy lukuisia selvityksiä, joista Lohjan kannalta kiinnostavimpia ovat Vihdin kaupan palveluverkkoselvitys (Entrecon Oy 8.12.2008) ja Etelä-Nummelan liikenneselvitys (Strafica Oy ja Sito Oy 2008). Kaupan selvitys sisältää kolme tulevaisuusvaihtoehtoa: - VEI: Vihdin Ideapark toteutuu Huhmarin alueelle Vtl:n ja Vt2:n risteykseen (Ideapark enintään 150 000 k-m2), - VE2: Ideapark ei toteudu, valtateiden Vtl ja Vt2 risteysalueelle sijoittuu paljon tilaa vievän kaupan keskittymä ja - VEO: Ei merkittävää kaupallista keskittymää Vtl/Vt2 -risteysalueelle. Selvityksessä arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia Lohjalla: "Ideapark saattaa houkutella joitakin nykyisin Lohjalla sijaitsevia kaupan ketjumyymälöitä siirtymään uuteen paikkaan Ideaparkkiin. Tällä voi olla vähäinen merkitys Lohjan kaupan tarjonnan monipuolisuuteen ja vetovoimaan ainakin lyhyellä aikavälillä. Suurempi merkitys Ideaparkilla on kuitenkin Lohjalla oleviin kaupan hankkeisiin, sillä Ideapark tarjoaa vaihtoehdon monelle Lohjalle sijoittumassa olevalle erikoiskaupan ketjulle. Tämä voi vaikuttaa Lohjalla vireillä olevien kaupan hankkeiden toteutukseen. Lohjan keskustassa olevien kauppakeskushankkeiden toteutus saattaa viivästyä Ideaparkin tuoman kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi. Myös keskustan ulkopuoliset etenkin sisustuskauppaa tavoittelevat retail park -hankkeet voivat viivästyä tai jäädä kokonaan toteutumatta Lohjalla, sillä Ideapark voi tarjota vaihtoehtoisen sijoittumispaikan hankkeiden potentiaalisille vuokralaisille. VE2:ssa tilaa vievän kaupan kilpailu kiristyy Lohjan seudulla. Risteysalue saattaa muodostua etenkin Lohjan pohjoisosien (Muijala, Lempola) kanssa kilpailevaksi tilaa vievän kaupan alueeksi. Tällöin Lohjan pohjoisosiin suunnitellut kaupan hankkeet voivat jäädä osittain toteutumatta. Sen sijaan Lohjan keskustan kaupan hankkeisiin VE2:lla ei ole vaikutuksia, sillä tilaa vievä kauppa ei pääsääntöisesti kilpaile keskustakaupan kanssa. VEO:ssa Lohjan pohjoiset Muijalan, Nummenkylän ja Lempolan alueet kehittyvät etenkin tilaa vievän kaupan sijaintipaikkoina. Läntisen Uudenmaan suurin paljon tilaa vaativan kaupan keskittymä mahdollista synnyttää Pohjois-Lohjalle Vihdin rajan tuntumaan." Seudullisesti arvioidaan, että vaihtoehdossa 1 Lohjan kaupan markkina-alue voisi hieman supistua. Vihdin kaupan seudullinen asema vahvistuisi huomattavasti. Myös VE2:ssa Vihdin asema seudullisena kaupan keskuksena vahvistuisi. Lohjan keskustalle jäisi hyvät mahdollisuudet monipuolistaa tarjontaansa uusien liiketilojen syntymisen myötä. Kaupan myynnin ja tarjonnan kasvu Lohjan seudulla perustuisi kuitenkin nykyisen markkina-alueen väestön ja ostovoiman kasvuun sekä ostovoiman ulosvirtauksen vähenemiseen. Nummelan ja Lohjan markkina-alueet eivät laajenisi merkittävästi nykyisestä. VEO mahdollistaisi myös Lohjan ja Nummelan keskustojen kehittämisen nykyistä monipuolisimpina erikoiskaupan keskuksina. Lohjan seudun kaupallinen asema olisi tässä vaihtoehdossa VE2:n kaltainen, mutta tilaa vievän kaupan tarjonta painottuisi Vihdin sijasta enemmän Lohjalle.

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittä mis- ja elink eino] ps to 34 11.04.2011 Ostosmatkat pääkaupunkiseudun kaupan keskuksiin vähenisivät jonkin verran oman alueen tarjonnan kehittyessä, mutta monipuolisemmat kauppakeskukset houkuttelisivat edelleen Lohjan seudun asukkaiden ostoeuroja pääkaupunkiseudulle. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu vaihtoehdon 1 mukainen kaupan suuryksikkö eli valtateiden 1 ja 2 risteykseen on osoitettu kaupallisten palvelujen alue määräyksin, että alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön sekä päätoimintaa tukevia toimintoja. Alue on kooltaan 45,5 ha. Selvityksessä on arvioitu, että tällaisen suuryksikön markkinaosuus Lohjan kaupungin ostovoimasta olisi 25 % eli neljännes (36,2 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa vastaava luku olisi 3 % ostovoimasta. Sammatti on arvioitu erikseen. Siellä vaikutus olisi 35 % ostovoimasta eli 2 milj. euroa. Yhteensä mittava kaupan suuryksikkö valtateiden 1 ja 2 risteyksessä veisi Lohjalta ostovoimaa 38,2 milj. euroa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan maakuntakaavassa ei ole osoitettu valtateiden 1 ja 2 risteysalueelle merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen ja kaavaprosessiin sisältyvä selvitys kaupan palvelurakenteesta ovat vireillä. Maakuntakaavan luonnoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2011. Lohjan kaupungin kaupallinen selvitys on valmistunut vuonna 2007 (Tuomas Santasalo Ky). Sen tavoitteena on kaupallinen verkko, jossa Lohjan keskusta on pääkeskus, tilaa vaativa ja marketkauppa keskittyvät Tynninharjulle ja Lempolaan, tekninen erikoiskauppa Lohjanharjun kauppatielle, liikenteeseen tukeutuvat palvelut Karnaisiin ja Muijalassa on mahdollinen pidemmällä aikavälillä toteutuva seudullinen kaupan keskittymä. Nummelan eteläosien osayleiskaavan luonnoksessa Espoo-Lohja -radan maastokäytävä jatkuu Lohjan suuntaan ns. Radioaseman alueen kohdalla. Kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu Ratahallintokeskuksen käynnistämän alust avan ylei ssuu nnitelman mukaista raid etta, jok a yh distää taajamaliikenneradan olevaan Hanko-Hyvinkää -rataan Hiidenmäen kohdalla. Lohjaan rajautuvalla alueella on olevan radan varteen osoitettu teollisuusaluetta sekä yhdystie, joka jatkuu Lohjalle. Radioaseman tienoilla on Vihdin puolella pientaloval tainen asun toalue (AP), jonk a tot euttaminen tulee ajankohtaiseksi ensivaihetta myöhemmin, yhdyskuntarakenteen niin edellyttäessä. Vastaavat pientaloalueet on sijoitettu kuntien rajalle Vanhan Turuntien pohjois- ja eteläpuolelle. Moottoritiehen ja Lohjan kaupunkiin rajautuva työpaikka-alue (TP) on myös tarkoitus toteuttaa ensivaihetta myöhemmin. Näiden Hiidenmäen ja Turuntiehen rajautuvien alueiden välillä Lohjan kaupungin rajalla on Hevoskallion liittymästä pohjoiseen laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), joka jatkuu pohjoiseen Hanko-Hyvinkää -radan läheisyyteen.

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittämis- ja elinke inojaos to 34 11.04.2011 Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu asemat Nummelaan ja Huhmariin. Nummelan aseman läheisyyteen on osoitettu keskustatoimintojen alueita ja asuinkerrostalojen alueita, Huhmariin julkisten palvelujen ja hallinnon alueita sekä kerrostaloalueita. Aluevaraukset on osoitettu toissijaisesti kaavoitettavina alueina, joiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen edellytyksenä on yhdyskuntarakenteeseen, joukkoliikenteeseen tai yhdyskuntatalouteen liittyvä ehto. Espoon ja Lohjan kaupungit sekä Kirkkonummen ja Vihdin kunnat ovat yhteisesti teettäneet maankäytön kehityskuvaselvityksen Länsiradan (Espoo-Kirkkonummi-Vihti-Lohja) kehityskäytävän tulevasta maankäytöstä. Tämä kehityskuva on kuntien yhteinen puheenvuoro alueen kehittämiseksi ja maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Selvitys valmistui 10.6.2009. Lohjan kaupunginhallitus merkitsi kokouksessaan 24.8.2009 Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen tiedoksi ja päätti, että Lohjan alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa, että selvityksen mukaisesti Lohjan kaupunki vaikuttaa yhdessä alueen kuntien kanssa uuden maakuntakaavan valmisteluun ja että Lohjan kaupunki yhdessä selvitykseen osallistuneiden kuntien kanssa pyrkii siihen, että Länsiratahanke kokonaisuudessaan sisällytetään valtioneuvoston seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Vastaavasti Vihdin kunnanhallitus päätti kokouksessaan 24.8.2009 ottaa Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen 10.6.2009 lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa Vihdin kunnan alueella, sekä että tehdyn selvityksen mukaisesti vaikutetaan yhdessä alueen kuntien kanssa uuden maankuntakaavan valmisteluun siten, että Länsirata toteutetaan mahdollisesti osana Espoo-Salo oikorataa, sekä pyritään sisällyttämään selvityksessä mainitut liikennehankkeet ainakin Nummelaan saakka Helsingin seudun liikennejärjestelmäselvitykseen (HLJ 2011), koska Nummelan kehittäminen edellyttää joukkoliikenteen huomattavaa tehostamista. Vihdin kunta on varautunut toteuttamaan radan edellyttämän maankäytön. Vihdin kunta edellyttää esitettyä nopeampaan aikatauluun ratahankkeen toteuttamisessa. Tätä tukevat valtatie 1:n ruuhkautuminen sekä uudet ilmastopoliittiset velvoitteet. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen ensimmäisessä vaiheessa Nummelaan on arvioitu sijoittuvan 10 000 uutta asukasta ja Huhmariin 5 000 uutta asukasta. Toisessa vaiheessa lisäys olisi Nummelassa yhteensä 17 500 ja Huhmarissa 7 500. Kolmannessa vaiheessa laajeneminen tapahtuisi lähinnä Huhmarin suunnalla. (Leena Iso-Markku) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnos 22.10.2009 (pienennös ja tiivis telmä) Kaavaluonnoksen selostus sekä kaavakartta määräyksineen löytyvät osoitteesta: http://www vihti fi/yalvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/prime100.aspx.

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittäm is- ja elinkeino jaos to 34 11.04.2011 Esitys Ksj Lohjan kaupunki esittää lausuntonaan Nummelan eteläosien osayleiskaavan valmistelumateriaalista, että Nummelan eteläosien ja Huhmarin alueen kehittäminen tukee Espoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kuntien yhteisen Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen tavoitteita ja Espoon ja Lohjan välisen ratayhteyden toteuttamista. Kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida Ratahallintokeskuksen käynnistämän Espoo-Lohja -radan alustavan yleissuunnitelman mukainen maastokäytävä myös siltä osin kuin suunniteltu taajamaliikennerata yhdistyy olevaan Hanko-Hyvinkää -rataan Hiidenmäen kohdalla Vihdin kunnan alueella. Valtateiden 1 ja 2 risteykseen esitetty kaupan suuryksikkö on seudullisilta vaikutuksiltaan merkittävä. Seudullisesti mittavan hankkeen vireillä olo heijastuu laajalle alueelle ja hidastaa koko vaikutusalueen kaupan kehittymistä. Vihdin kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan siirtäisi kaupan suuryksikkö täysimääräisesti toteutuessaan neljänneksen erikoiskaupan ja ravintoloiden ostovoimasta Lohjalta Vihtiin. Siirtymä vaikuttaa haitallisesti erityisesti Lohjan kaupunkikeskustan kaupalliseen kehittämiseen Lohjan kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Lohjan kaupungin näkökulmasta kaupallisten palvelujen aluevaraukset tulisi seudullisesti suunnitella siten, että erikoiskaupassa tuetaan keskustan kaupallista asemaa Lohjalla. Kaavaluonnoksessa osoitettu kaupan suuryksikkö on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevan maakuntakaavan vastainen. Muilta osin osayleiskaavaluonnoksessa esitetty maankäyttö ei ole ristiriidassa Lohjan kaupungin suunnitelmien kanssa. Päätös Hyväksyttiin. KEJ 34 Nummelan eteläosien osayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Vihdin kunnanhallitus on päättänyt asettaa osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten (MRL 65 ja MRA 19 ). Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Lausuntoa pyydetään 14.4.2011 mennessä. Kaavaehdotusta varten on tutkittu saadun palautteen perusteella useita muutoksia kaavakarttaan, -määräyksiin ja -selostukseen. Merkittävin muutos on Huhmarin vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän (KM) korvaaminen tilaa vaativan kaupan merkinnäksi (P). Kaavaselostus: "Osayleiskaavaehdotukseen on varattu 45 hehtaarin suuruinen tilaa vaativan kaupan alue Huhmariin. Toteutuessaan näin suuri tilaa vievän kaupan keskittymä loisi vetovoimaisen kokonaisuuden, joka vahvistaisi Vihdin asemaa seudullisena tilaa vaativan kaupan keskuksena." Ratkaisu vastaa vuonna 2008 tehdyn kaupan selvityksen vaihtoehtoa VE2. Tästä vaihtoehdosta on arvioitu, että tilaa vievän kaupan kilpailu kiristyy Lohjan seudulla. Risteysalue saattaa muodostua

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehitt ämis- inkei n 9 o sto 34 11.04.2011 etenkin Lohjan pohjoisosien (Muijala, Lempola ) kanssa kilpailevaksi tilaa vievän kaupan alueeksi. Tällöin Lohjan pohjoisosiin suunnitellut kaupan hankkeet voivat jäädä osittain toteutumatta. Sen sijaan Lohjan keskustan kaupan hankkeisiin VE2:lla ei ole vaikutuksia, sillä tilaa vievä kauppa ei pääsääntöisesti kilpaile keskustakaupan kanssa. VE2:ssa Vihdin asema seudullisena kaupan keskuksena vahvistuisi Huhmarin alueesta puolestaan voisi kehittyä koko seutua palveleva tilaa vievän erikoiskaupan keskus. Kaavaprosessin vireillä ollessa maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttunut siten, että myös ns. paljon tilaa vievän tavaran kauppa on tullut ohjauksen piiriin. Suuryksikköjen mitoitus pitää esittää riittävällä tarkkuudella maakuntakaavassa, jonka luonnoksen laatiminen on parhaillaan vireillä Uudenmaan liitossa. Maakuntakaavan luonnoksen on määrä valmistua toukokuussa valmisteluvaiheen vuorovaikutusta varten. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole kaupan suuryksikkömerkintää Huhmarin kohdalla. Alueiden toteuttamisjärjestys on esitetty kaavakartan vinjettiikuvalla. Kuntien rajalla olevat alueet ovat toteuttamisjärjestyksessä kolmesta vaiheesta viimeisessä eli myöhemmässä vaiheessa. ESA -radan linjausta ja radan suunnitteluvarausta on tarkennettu tehdyn alustavan yleissuunnitelman pohjalta. Lohjan kaupungin taajamaosayleiskaavaluonnos on ollut valmisteluvaiheen vuorovaikutusta varten nähtävillä kesällä 2010. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Lohjan keskustan osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä vuoden 2011 alussa. Kuntien raja-alueelle esitetty maankäyttö ei ole ristiriidassa Lohjan maankäyttösuunnitelmien kanssa. Taajamaosayleiskaavan laatimista varten Lohjalla on laadittu kaupan selvitys vuonna 2007 sekä sitä täydentävä selvitys ja vaikutusten arviointi vuonna 2011. Kaupan selvitysten mukaan Lohjan seudullinen asema on merkittävä erityisesti keskustakaupassa ja autokaupassa. Kaava-aineistoon voi tutustua osoitteessa http://vihti fi/palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/prime100.aspx. (Leena Iso-Markku) Erikseen j aettavat asiakirj at: - Lausuntopyyntö - Nummelan eteläosien osayleiskaava 0249 - tiedote Esitys Ksj Kehittämis- ja elinkeinojaosto esittää Lohjan kaupungin lausuntona Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta seuraavaa: Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus ottaa hyvin huomioon Espoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kuntien yhteisen Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksen tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Lohjan

LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 Kehittämis- ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittämis- ja elinkeinojaosto 34 11.04.2011 kaupunki tukee Nummelan eteläosien kehittämistä siten, että se mahdollistaa tulevaisuudessa taajamaratatyyppisen raideliikenteen toteuttamisen Espoon ja Lohjan välillä. Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus on laadittu hyvin ja asiantuntevasti ja perustu u laajo ihin tau staselvityksiin. Kaavaehdotuks een lisätty toteuttamisjärjestys on hyvä ratkaisu. Lohjan kaupunki on samaa mieltä siitä, että ku ntien rajall a olevat alu eet ovat toteuttami sjärjestyksessä ko lmesta vaiheesta viimeisessä eli myöhemmässä vaiheessa. Kaavaehdotuksen liikennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikenneratkaisujen pitää tukea myös työmatka- ja asiointiliikennettä Lohjan ja Nummelan välillä. Näkökulma on ollut mukana kaavan liikenneselvityksissä ja seudullisen liikennejärjestelmän toimivuus Länsi-Uudenmaan suuntaan on edelleen varmistettava kaavaehdotuksen j atkosuunnittelussa. Huhmariin valtatien E18 ja valtatien 2 risteykseen on osoitettu palvelujen alue (P). Kaavamääräys kuuluu: "Alue on varattu ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja. Asemakaavassa ei tule sallia elintarvikkeiden myyntiä." Lohjan kaupunki kiinnittää edelleen huomiota siihen, että kaavan sanamuoto "ensisijaisesti" ei saa tarkoittaa keskustahakuisen erikoiskau pan si joittu mismahd ollisu utta alueelle. Täll ainen erikois kauppa olisi suunnattava tukemaan olevia Vihdin ja Lohjan kaupunki- ja kuntakeskustoja. Kaavaselostuksen mukaan palvelujen alue (P) on 45 hehtaarin suuruinen tilaa vaativan kaupan alue. Edelleen selostuksessa todetaan, että toteutuessaan näin suuri tilaa vievän kaupan keskittymä loisi vetovoimaisen kokonaisuuden, joka vahvistaisi Vihdin asemaa seudullisena tilaa vaativan kaupan keskuksena. Esitetyn kokoisena alueella on siis seudullista merkitystä. Seudullisesti kestävän kaupan rakenteen takia Lohjan kaupunki katsoo, että alueelle sijoittuva kauppa tulee mitoittaa tarkemmin ja mitoituksen on perustuttava ensisijaisesti Vihdin oman alueen ostovoimaan ja sen kasvuun. Lohjan kaupungin taajamaosayleiskaavaluonnos on ollut valmisteluvaiheen vuorovaikutusta varten nähtävillä kesällä 2010. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2011. Lohjan keskustan osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä vuoden 2011 alussa. Kuntien raja-alueelle esitetty maankäyttö ei ole ristiriidassa Lohjan maankäyttösuunnitelmien kanssa. Päätös Hyväksyttiin. -1ekka Puistosalo pöytäkirjanpitäjä

Q LOHJA OTE PÖYTÄKIRJASTA 8 Kehittämis - ja elinkeinojaosto 9 11.01.2010 Kehittämis - ja elink einojaosto 34 11.04.2011 M UUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus / Kunnallisvalitus / Hallintovalitus Muutoksenhakukielto ja sen peruste (X) Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. ( ) Muu peruste, mikä Liitetään pöytäkirjanotteeseen

Länsi -Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin kunta Kunnanhallitus Kirjaamo / kaavoitus PL 13 03101 Nummela 251 3 // z/1 /// 22.3.2011 Viite: Lausuntopyyntönne 17.2.2011 Asia: Kaava 0249, Nummelan eteläosien osayleiskaava, ehdotus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta asiasta. Maakuntamuseo on aiemmin 12.11.2009 antanut lausunnon saman kaavan luonnoksesta. Maakuntamuseo on nyt tutustunut nähtävillä olevaan kaavaehdotukseen, missä yhteydessä ilmeni puutteita jo tehtyjen rakennusinventointien arvotuksessa. Maakuntamuseo on yhdessä Vihdin museon edustajien kanssa tarkistanut kohteet maastossa ja esittää kaavassa käytetyn Rakennusperintökohde-merkinnän lisäämistä seuraaville kiinteistöille. Mainittujen kohteiden suojeluperusteet tulee lisätä kaavaselostukseen. Torholan kylässä: Grönkulla 1:87, entinen torppa, tilan vanha asuinrakennus 1800-luvulta Hurri 1:121, koko pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus Kalliola 1:19, entinen torppa, asuinrakennus 1800-luvulta, navetta 1930-luvulta Kivimaa 1:47, entinen torppa, asuinrakennus noin 1920-luvulta Kukko 2:143, kutomatehdas, alkuperäinen tehdasrakennus 1930-luvulta Lehtimäki 1:25, asuinrakennus 1800-luvulta, Hurrin puutarhurin asunto, aitta Mäntylä 1:4, asuinrakennus 1930-luvulta Rauhala 1:95, asuinrakennus 1930-luvulta Rauhala 1:38, asuinrakennus kenties 1930-luvulta (ei ole inventoitu aiemmin) Rinnepelto 1:119, Rinteelän tilan vanha pihapiiri ja asuinrakennus, tod.näk. entinen torppa, nykyinen asuinrakennus 1930-luvulta Ritalan kylässä: Ahorinne 1:47, mahdollisesti entinen torppa, asuinrakennus 1900-luvun alkupuolelta, navetta 1930-luvulta Pala järven kylässä: Pohjarinne 1:118, asuinrakennus 1920-luvulta Rakennusperintökohteita koskevaan kaavamääräystekstiin tulee lisätä teksti, jonka mukaan rakennuksissa tehtävien korjaustöiden tule olla sellaisia, että rakennusten w~ raasepori. filmuseo museum@raseborg.fi (019) 289 2500

t 1 MUSEOVIRASTO I MUSEIVERKET Vihdin kunta Kirjaamo /kaavoitus PL13 03101 NUMMELA PVM IDATUM RNRO(ONR 5.4.2011 119130312011, 7 / / ; - / G " VII TE! REFERENS Lausuntopyyntö 17.2.2011 ASIA 1 ARENDE LAUSUNTO NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA, VIHDIN KUNTA KAAVA 0249 Vihdin kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Nummelen eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta (kaava 0249). Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavaan arkeologisen kultuuriperinnön osalta. Rakennetun ympäristön osalta lausunnon antaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. Yli-intendentti Helena Taskinen Tutkija Veli-Pekka Suhonen Tiedoksi: NPSIHRA/JFO Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan ELY-keskus, Y-vastuualue NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PS 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS.PUH 1TEL (09) 40 501, FAKSI 1 FAX (09)4050 9300, museovirastakigaama@nba L, xvm.nba.fi

Pro Huhmari ry LAUSUNTO Vihdin kunta Kaavoitus PL 13 03101 NUMMELA 13.4.2011 elan eteläosien osayteiskaava 0249 Pro Huhtnari ry esittää lausuntonaan Nummelan eteläosien osayleiskaavasta 0249 seuraavaa: Meluvallit ja meluntorjunta Huhtnarin alueella Suunnitelmassa on otettava voimakkaammin kantaa meluntorjuntaan ja meluntorjuntaan liittyvät suunnitelmat sekä aikataulutukset on toteutettava jo ensimmäisessä vaiheessa. Melu on jo nyt melkoinen asumisviihtyvyyteen vaikuttava häiriötekijä Huhmarin alueen asukkaille ja muutosta parempaan ei tuo ainakaan uuden 11ökV sähkölinjan raivaaminen moottoritien (1-tie) rinnalle Palojärven kohdalla, eikä autokanta ja liikenteen määrä tule vähenemään. Tässä yhteydessä jo olemassa olevatkin luonnolliset meluesteet vähenevät ja samalla meluntorjunnantarve kasvaa entisestäänkin. Meluntorjunnassa ja sen suunnittelussa on huomioitava myös uudet ajatusmallit, esiin selvitettävä puhtaiden ylijäämämaiden käyttöä meluvallienrakenteina. Liikennejärjestelyt, Pihtisillantie Pihtisillantie on saatava pikaisesti kunnan vastuulle, koska tie on alueen lasten päivittäinen kulkureitti kodin ja koulun välillä, sillä nykyisellään Pihtisillantie ei ole missään määrin turvallinen koulutie lapsille. Tien liikennemäärät kasvavat jatkuvasti eikä tien kunto ja turvallisuus vastaa tällä hetkellä lasten koulutienja liikennemäärän edellytyksiä. Suurimpina ongelmina Pihtisillantiellä tällä hetkellä on tien turvallisuus ja peruskunto. Tie ei kestä jatkuvasti raskaammiksi ja raskaammiksi muuttuvia ajoneuvoja tiellä eikä ole pimeinä aikoina turvallinen koulutie lapsille. Esiin koulukuljetukset on siirretty isompiin tilatakseihin ja linja-autoihin joiden kuormitus tielle on aivan eri luokkaa kuin aiemmin, samaten uuden maankaatopaikan raskas liikenne ohjautuu mahdollisesti Pihtisillantielle. l.iikennemäärät Pihtisilluntiellä ovat nousseet huomattavasti 2-tien remontin jälkeen, koska erillinen liittymä Torholaan poistettiin. Samassa yhteydessä olisi pitänyt koko Pihtisillantie korjata vastaamaan uusia vaatimuksia. Liikenneturvallisuuden osalta Pihtisillantie ei ole tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että uskoisi sen varrella olevan perusopetusta, 1-61k, sekä päivähoitoa tarjoavan yksikön. Turvattomuutta luovat erityisesti puuttuvat kevyenliikenteenväylät, tien heikko perii-kunto, joka ohjaa autoliikenteen käyttäytymistä sekä puuttuva katuvalaistus. Nykyisellään lapset joutuvat kulkemaan koulumatkansa kasvavan liikennemäärän seassa, huonontuvan tien kunnon ja pimeyden vallitessa, ja se ei saa olla tilanne. Verisuon Maankaatopaikka ja siihen liittyvät liikenneyhteydet Maankaatopaikan perustamisvaiheen ja käyttövaiheen raskaanliikenteenliikennejärjestelyt on suunniteltava ja toteutettava siten, estä niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen asujaim istolle sekä lasten koulutien turvallisuudelle. Suunnittelun yhteydessä pitää avoimesti tarkastella uuden liittymän mahdollisuus 2-tieltä maankaatopaikan alueelle, lluomioitavaä on myös se, että myöskään olemassa oleva tieverkosto ei kanna tuota tulevaa raskaanliikenteen aiheuttamaa lisäkuonnitusta,

Liityntäpysäköintipaikat ja varaukset Liityntäpysäköinnin kehittäminen alueella on nostettava aikataulussa korkeammalle prioriteetille. Nykyisellään lluhmarissa oleva liityntäpysäköintipaikka on käyttöasteensa äärirajoilla, ja siten siihen liittyy jo nyt laajentumispainetta. Liikennejärjestelyt 110-, 1- ja 2- teiden yhteydessä Kevyenliikenteen järjestelyt alueella on nostettava korkeimmalle prioriteetille ja toteutettava välittömästi. Ensisijainen tarve kevyenliikenteen väylille on 110-tie, eli Vanha Turuntie, 2- tien molemmin puolin. Tarve kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen kasvaa jatkuvasti, koska liikennemäärät alueella nousevat jatkuvasti ja etenkin raskas liikenne on se joka lisääntyy jatkossa moninkertaiseksi työpaikka-alueiden (TP) alkaessa kehittyä sekä kun Verisuon maankaatopaikka-alueen (E) perustatnis- ja käyttövaiheet alkavat. Yleisessä liikenneturvallisuudessa on myös painostettava riista -aitojen rakentamiseksi moottoritien (1-tie) varteen. Riista-aidat ovat äärimmäisen tärkeät ja aikataulutettava nopeasti toteutettavaksi. AP-alueille minimi tonttikoko esiin 1200m2 Asujaimisto, joka alueelle on tulossa hakee omaa rauhaa ja tilaa. Tiivis rakentaminen ei ole välttämättä se joka vetää ihmisiä alueelle asumaan. Jotta AP-alueet olisivat edes jonkin verran yksityisyyttä ja omaa rauhaa tukevia, pitää esiin tonttien minimikokoa rajoittaa, ehdotuksen alarajaksi 1200m2 tehokkuudella 0,2. Osa Huhmarnummen AK-alueista pitäisi myös muuttaa AP-tyyppisiksi ja jos Huhmarin asema ei toteudu, silloin nämä alueet kokonaan AP-tyyppisiksi Ratavarauksen alle jäävien alueiden käsittely Koko Huhmarin alueen halkaisevan ratavarauksen alle jäävien alueiden kaavat ja käyttösuunnitelmat pitää saada nopeasti eteenpäin ja ratkaistuksi. Alueen asukkailla Oli nykyisellään jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta ja siitä mitä näille ratavarauksen alle jääville alueillejatkossa voi suunnitella ja tehdä. Tarvitaan selkeät ja nopeat päätökset asiasta, jotta alueen asukkaat voivat siltä osin jatkaa tulevaisuutensa suunnittelua.

Viitaten ilmoitukseen Kaava 0249A Nummelan eteläosien osayleiskaavaan IA TeliaSonera Finland Oyj:n puolesta haluaisin otettavaksi huomioon kaava alueen mobiili laajakaistatarpeet. Olen merkinnyt oheiseen kaavakarttaan 5 kpl. pylväspaikkaa ympyrällä, joiden sisällä on suuntaa-antava ruksi. Jos ympyrän sisällä on kaksi ruksia, ovat ne vaihtoehtoisia toisilleen. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, että operaattorit tulevalla kaava-alueella pääsevät heti tuomaan kaikki nykyaikaiset GSM 2G, UMTS 313 ja LTE 4G palvelut alueelle. Antennipylväissä meillä on käytäntönä, että kaikki nykyiset operaattorit pääsevät niihin tarvittaessa mukaan. Asukkaille ja varsinkin yrityksille tämä on erityisesti huomioitava asia. Varsinkin kun mobiilidatan käyttö koko ajan syrjäyttää lankaverkon käyttöä ja ihmisten käyttötarpeet aina enenevästi perustuvat erilaisten mobiilipohjaisten käyttölaitteitten käyttöön. Pylväsvaihtoehdot ovat 21m. - 36m. Maa-alaa pylväs/ kaappiratkaisu vie 9m. x 5m, lisäksi tien. Paikan ollessa sopivasti kadun varressa tietä ei tarvita. Mukana seuraa mallikuva millainen pylväs kaappiratkaisuineen tulisi olemaan. Aikanaan palautteen voi lähettää minulle tai Marko Hänniselle. TeliaSonera Finland Oyj 1 Mobility Services Construction Manager Eero Lust puh. 0400 473691 eero.lust@tel lasonera.com

'. /J f u,;j; "Y " ;\!\,\ i \ 1\ /!\ i\.\ 1, /!~!\ f, 1\ " 7 &1 Y Ylil i~ "" n i\ /\ I~ '"" vtunno.. ut";j Vo.o n. 1'3 M 6684235 KKJ, yh-t~ntif5koord. 3336336 KKJ. yhtenlilskoord. nro 444 lohjo. r"lno 444-465-1-24 1:267 Mitto.k. 1,500 Alueen plnto.-o.lo. n, 45 1"12 piha-alue) (lo.ltetllo.+ O H Z J O o N. o o Y x å H - m t V1 Z E Q _ Z } T Ym m å L O p U i O Y s ` `R o E Y U N T eliasoner a, matkapuhelintukiasema NEITSYTLINNA Laturinkatu 06100 Lohja I... " ASEMAPIIRUSTUS h..,.._ It-IRK 01/01a

N b O Y C l E d d N y > d i t l d - L Y N d N > C L 3 å p * d N v c > 1 Y Ud1 S d tl N tl y s3 S t o - - - - 1 s 3 o c r n N 3 a e a c p 3 c 7 ö b j S E L O. d ö 3 d a > O t l d ' N >, S O N d C tl N å ± aö b " 3 tl N E > ^ 1 d 3 d C i / t l d ö 3 d Y y S d > p h 3 2 Y 6 Y 6 3 > e N a N N C tl C n 6 3 01 ö 3 L d å a i i O O O O Y Y i b b d N I I Y y Y R a > N m T C Y ' D i p Ö n O J M C C > C, O m 6 i N I I II Z. j W I r t i N N Q - Y t i

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskus LAUSUNTO 25.5.20119, UUDELY43/07.0112010 Vihdin kunta Kunnanhallitus PL 13 03101 Nummela Lausuntopyyntö 17.2.2011 Lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta (kaava 0249) Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksesta 20.1.2010. Kaavaehdotukseen liittyen on järjestetty työneuvottelut 18.2.2011 ja 13.4.2011. Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu osin huomioon osayleiskaavaehdotuksessa. Osayleiskaava linjaa kaava-alueen maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen ja mahdollistaa asukas- ja työpaikkamäärän huomattavan kasvun. Se vahvistaa Nummelan ja Nummelan eteläosien asemaa ja merkitystä. Maankäyttöön voimakkaasti vaikuttaa tekijä on Espoo-Salo -ratayhteys ja siihen tukeutuen suunnitellut kaksi uutta asemaseutua, Höytiönnummi ja Huhmari. Myönteistä on kaavan tavoite rakentamisen sijoittamisesta raideliikenteen palvelualueelle ja suunniteltujen muiden joukkoliikennereittien läheisyyteen. Samalla tulee varmistaa, että asemanseutujen rakentaminen on riittävän tehokasta niin, että se parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavaehdotus ei kaikilta osin ole voimassa olevasta Uudenmaan maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaava poikkeaa maakuntakaavasta merkittävästi Huhmarin alueen ja valtatienl lähialueen maankäytön osalta. Maakuntakaavassa valtateiden 1 ja 2 risteyksen ympäristö on osoitettu maankäytön kehittämisen kohdealueeksi liikenteellisessä solmukohdassa. Merkinnällä on osoitettu liikenneväylien risteyksiin sijoittuvat alueet, joille kohdistuu maankäyttöpaineita sekä tarvetta liikennettä ja kuljetusta palvelevien toimintojen kehittämiselle varsinaisen taaja-asutuksen ulkopuolelle. Kaavamääräysten mukaan alueen maankäytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Määräysten mukaan alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluja. Maakuntakaavan mukaan seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö on mahdollista sijoittaa ainoastaan keskustatoimintojen alueelle tai erikseen osoitettuihin kohteisiin. Maakuntakaava mahdollistaa seudullisesti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 Asemapäällikönkatu 14 PL 36 www.ely-keskus.f!uusimaa 00521 Helsinki 00520 Helsinki

2/7 merkittävän vähittäiskaupan sijoittamisen Vihdissä vain Nummelan keskustatoimintojen alueelle. Merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön kokoraja on Vihdissä 5000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Kaupan sijainnin ohjaukseen liittyvät myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteiden mukaan uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Maakuntakaavassa Huhmariin on merkitty kyläalue. Nummelan ja Kirkkonummen Veikkolan välillä on taajamarakenteen laajenemissuuntaa kuvaava nuolimerkintä. Merkinnällä osoitetuilla alueilla on tarvetta kuntarajat ylittävän yhdyskuntarakenteen laajentamisen selvittämiseen ja suunnitteluun. Kaavamääräyksen mukaan suunnittelussa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamisalueiden toteuttamiselle. Huhmarin alueelle on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu huomattavia uusia asunto- ja työpaikka-aluevarauksia (AK, AP ja TP). Valtateiden 1 ja 2 risteyksen länsipuolelle on osoitettu laaja palvelujen alue (P), joka on varattu ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan tarpeisiin. Huhmarin aseman ympäristö on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C). Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 2000 k-m2 päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Muun vähittäiskaupan osalta ei ole esitetty kaavamääräystä. Määräykset eivät siten kiellä esimerkiksi erikoistavaran kaupan suuryksikön sijoittamista alueelle. P- ja C -alueiden merkinnät mahdollistavat merkitykseltään seudullisten kaupan yksiköiden sijoittumisen irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttöratkaisulla on ylikunnallista merkitystä mm. alue-ja yhdyskuntarakenteen sekä kaupan sijainnin ohjauksen kannalta. Aluetta ei ole osoitettu maakuntakaavassa taajama-, palvelu- tai keskustatoimintoihin. Osayleiskaavaehdotuksen aluevaraukset ovat maakuntakaavan suunnittelumääräysten vastaisia. Tienvarsipalveluja ei voida tulkita niin, että niillä tarkoitetaan keskustatoimintojen aluetta tai aluevarausta, joka mahdollistaa merkitykseltään seudullisten kaupan palvelujen toteuttamisen. Merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan kaupan osoittamisen alueelle voidaan katsoa olevan valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Maakuntakaavassa on osoitettu Espoo-Vihti-Lohja -ratayhteys ohjeellisena linjauksena. Rataan ja asemanseutuihin tukeutuvaa maankäyttöä ei ole osoitettu nuolimerkintöjä lukuun ottamatta. Kaavaselostuksen mukaan nuolimerkinnällä osoitettujen alueiden taajamarakeen suunnittelu edellyttää maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa kuntien välistä suunnittelua ja alueiden rakentaminen ajoittuu maakuntakaavan suun-

3!7 nitteluvälin loppupuolelle tai sen jälkeiselle ajalle. Espoo -Vihti-Lohja - rataan tukeutuvien laajenemissuuntien maankäytön suunnittelussa on tärkeä kytkeä rakennettavien alueiden kaavoitus ja toteuttaminen sekä liikennejärjestelmän suunnittelu ja uuden ratayhteyden rakentaminen tiiviisti toisiinsa. Valtatien 1 varren työpaikka-alueiden osoittaminen osayleiskaavassa edellyttää, etteivät ne ole maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten vastaisia mm. hajauttamalla yhdyskuntarakennetta. Esimerkiksi Palojärven työpaikka-alue kaava-alueen kaakkoiskulmassa on muusta yhdyskuntarakenteesta irrallinen alue ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan liitto on käynnissä 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Siinä pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä alueidenkäyttökysymyksissä. Kaavassa mm. varaudutaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen pitemmällä aikavälillä. Huhmari on yksi mahdollinen uuteen raideliikenteeseen tukeutuva taajama-alue. Kaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä ja lausunnoilla. Koska osayleiskaava poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta, tulee laadittavan vaihemaakuntakaavan ja osayleiskaavan kaavaprosessit ja ratkaisut sovittaa yhteen. Aioitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että uusien asuin-, työpaikka- ja palvelualueiden käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Espoo-Salo -oikoradan YVA-selostus ja radan alustava yleissuunnitelma ovat valmistuneet vuoden 2010 lopussa. Huhmarin asemanseudun uusien asunto- ja työpaikka -alueiden sekä Höytiönnummen keskusta-alueen rakentaminen liittyvät kiinteästi oikoradan toteuttamiseen. Alueen toteuttaminen tulee osayleiskaavamääräyksin kytkeä selkeästi radan toteuttamiseen, jotta maakuntakaavan tavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. Osayleiskaavassa on varauduttu alueen väestömäärän kasvuun noin 24 000 asukkaalla. Kaavassa on osoitettu mittavia uusia asunto- ja työpaikka-alueita. Yhdyskuntarakenteen eheyden toimivuuden varmistamiseksi alueiden toteuttamisjärjestyksen ja ajoituksen tarkastelu on tärkeää. Osayleiskaavaehdotuksessa rakennettavien alueiden toteuttamisen ajoitusta on luonnokseen verrattuna tarkennettu kolmeen vaiheeseen jaoteltuna. Kaavan toteuttamista ja ajoitusta tulee vielä tarkentaa ottamalla huomioon Huhmarin alueen maankäytöstä edellä esitetyt näkökohdat. Keskustatoimintoien alueet ia kauppa Osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu keskustatoimintojen alueita Nummelan keskustan laajenemiseen Hanko-Hyvinkää - radan eteläpuolelle (C) sekä Höytiönnummen (C-K) ja Huhmarin (C) asemien yhtey-

417 teen. Maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue on merkitty vain Nummelaan. Osayleiskaavassa tulee nykyistä selkeämmin perustella ja esittää keskusta -alueiden erilainen luonne pää - ja alakeskuksina. Alueiden kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tulee tältä osin tarkentaa. Huhmarin C - ja P-alueiden lisäksi kauppaan liittyviä aluevarauksia on Nummelan keskustan koillispuolella (KM ja C) sekä Höytiönnummen asemalla (C-K). Mitä vaikutuksia näillä C-K- ja C-alueilla on Nummelan ja Vihdin kaupan palvelurakenteeseen tai miten se yhdessä muiden Vihdin kaupan hankkeiden kanssa suhteutuu kaupan lisäpinta -alan tarpeeseen, ei ilmene kaavaselostuksesta. Osayleiskaavan selostusta tulee täydentää em. näkökohdat huomioiden ja täsmentää määräyksiä tarvittavilta osin ottaen huomioon maakuntakaavan määräykset merkitykseltään seudullisesta erikoiskaupan suuryksiköstä. Liikenne Kaavakartalla on esitetty yhdystie / kokoojakatu -teitä sekä punaisella (uudet yhteydet) että mustalla (nykyiset yhteydet). Kaavamerkinnöistä puuttuu punainen yhdystie / kokoojakatu -merkintä. Kaavakartalla ei ole esitetty nykyisten yhdystie / kokoojakatu -teiden varrella olemassa olevia kevyen liikenteen reittejä (mustalla ) tai niiden tarvetta (punaisella ). Sen sijaan yhdystie / kokoojakatu -merkintään on kaavamääräyksiin sisällytetty kevyen liikenteen yhteys "Uusien tieyhteyksien tarkempi sijainti määritellään asemakaavassa tai tiesuunnitelmassa. Tien yhteyteen tulee toteuttaa kevyen liikenteen väylä". Kaavakartan informatiivisuuden vuoksi olisi hyvä merkitä nykyisten yhdystie / kokoojakatu -teiden (mustat viivat) varsilla olemassa olevat kevyen liikenteen reitit tai niiden tarve. Muuten yhdystie / kokoojakatu merkintä on käyttökelpoinen, vaikkakin Uudenmaan ELY -keskus pitää luonnosvaiheessa ollutta kevyen liikenteen reittien merkitsemistapaa informatiivisempana. Luonnoskartalta oli selkeästi havaittavissa, missä menee nykyinen kevyen liikenteen verkosto ja missä on tarvetta uusille reiteille. Toteutuessaan uudet yhteydet tulevat olemaan osa katuverkkoa. Uudenmaan ELY -keskus pitää hyvänä, että suunnittelualueelle on esitetty kattava ulkoilu - ja kevyen liikenteen reitistö. Ulkoilureitistö täydentää kevyen liikenteen reitistöä ja kaavassa on pyritty löytämään suorat yhteydet eri toimintojen välille, jotta jalankulusta ja pyöräilystä saataisiin mahdollisimman houkuttelevaa. Kaavakartalla valtatiet 1 ja 2 on merkitty sekä viiva- että aluemerkinnällä. Molempia merkintöjä ei voi käyttää. Viivamerkintöjen taustalla olevat alueet eivät myötäile kaikilta osin lunastetun tiealueen rajoja, vaan lunastetun tiealueen raja kulkee osittain alueen sisällä tai alueen ulkopuolella. Liikenneviraston ohjeen mukaan maanteiden alueita ei tulisi pääsääntöisesti merkitä aluemerkinnällä, koska on syntynyt tulkintaepäselvyyksiä aluemerkinnän sitovuudesta. Uudenmaan ELY-keskus suosittelee viivamerkintöjen käyttöä. Kaavamerkinnöistä puuttuvat liittymät.

5,7 Maankäytön muutokset kaava-alueella vaativat paljon toimenpiteitä nykyiseen infrastruktuuriin sekä uutta infrastruktuuria. Kaavakartalla ja - selostuksessa on esitetty useita toimenpiteitä seututielle 110, mm. uusia yhteyksiä. Nelihaaraliittymät toteutetaan liikenneselvityksen mukaan kiertoliittyminä. Tavoitteena on, että maantiellä 110 vilkkaimmat risteämiskohdat kevytliikenteen ja autoliikenteen välillä ovat eritasossa. Valtatien 2 yli on esitetty uusi pelkästään kevyen liikenteen tarpeisiin tehtävä ylitys. Seututien 110 nopeusrajoituksia ehdotetaan laskettavan. Liikenteen vaikutusten arvioinnissa on ansiokkaasti arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia eri näkökulmista, kuten liikenneturvallisuuden, saavutettavuuden ja joukkoliikenteen kannalta. Arvioinnin päätteeksi on annettu "suositukset kaavan jatkosuunnittelulle". Saavutettavuutta arvioitaessa on annettu suosituksena, että kaavaan voisi laittaa varauksen tieyhteydelle valtatien 2 itäpuolelle Torholan ja Lusilan välille aina Ridaliin asti. Selostuksesta ei käy ilmi, miksi kyseistä varausta ei ole kaavaehdotuksessa esitetty. Lusilan alue jää syrjään myös joukkoliikenteen tavoiteverkossa. Paikallisliikenteen reitit (myöhemmin syöttöliikenne asemille) eivät kulje Lusilan kautta. Huhmarin aseman saavutettavuus Lusilasta paranisi, jos Lusilasta olisi suora yhteys asemalle. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että kaavassa voisi osoittaa yhteystarpeen Lusilan ja Huhmarin aseman välille. Melu ia tärinä Melualueetja ilmanlaatu on otettu asianmukaisesti huomioon kaavaehdotuksessa. Myös tärinäherkät alueet olisi hyvä esittää kaavassa. Virkistys Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu seudullinen ekologinen/viheryhteystarve tai ulkoilureittiyhteys osayleiskaava-alueen kautta Nuuksiosta Nummelanharjun ja Siuntion suuntaan. Osayleiskaavassa tulee ottaa huomioon näiden yhteyksien riittävän laajuiset toteuttamismahdollisuudet ekologisen toimivuustarkastelun perusteella. Kaavaehdotuksessa esitetyt viherkäytävät ovat muutoinkin niiden läheisyyteen osoitettu rakentaminen huomioon ottaen sangen kapeita esimerkiksi Pajuniityn, Höytiönnummen ja Ridalinmetsän AK- alueiden ympäristössä sekä Vanhan Turuntien kohdalla. Virkistysalueita ei voi osoittaa maanteiden viereen mm. melu ja päästöhaittojen takia. Maanteiden varsille tulee varata riittävät suojaviheralueet. Luonnonsuojelu Siuntionjoen Natura 2000 -alueen latvavedet tulevat kaava-alueelta, joten kaavan toteuttamisen Natura-vaikutukset tulee siltä osin arvioida. Käytännössä on arvioitava Siuntionjoen veden laatuun vaikuttavat tekijät, joita ovat ainakin viemäröinti- ja hulevesiasiat sekä mahdolliset pu-

6/7 roihin tai muihin vaikutuksiltaan merkittäviin vesiuomiin tehtävät perkaukset ja muut toimenpiteet. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on merkitty kaavaehdotukseen lukuun ottamatta Uudenmaan ELY-keskuksen uusinta rajauspäätöstä (päätös 28.1.2011 UUDELY/1237/07.01/2010). Kaavaan tulee merkitä liito -oravien kulkuyhteyksien sijainti esim. nuolimerkinnöin, etteivät lisääntymis - ja levähdyspaikat jää eristyksiin. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajatut luontotyypit (s-21 ja s-24) ovat kokonaan tai osin rakentamiseen tarkoitetuilla alueilla. V- aluetta tulee laajentaa niin, että kohteet sijoittuvat sille tai kohteet tulee merkitä S- tai S-1 -alueiksi. Hulevedet Kaavaselostuksessa esitetty hulevesien hallinnan hyvä tavoite ja vaikutusten arviointi on aiheellista esittää myös kaavamääräyksissä. Määräyksiä tulee täydentää EV- ja V-alueilla seuraavasti: "Alueelle voidaan rakentaa hulevesien hallintasuunnitelman mukaisia hulevesien hallintaan liittyviä rakenteita ja reittejä." Selostuksessa on esitetty, että hulevesien hallintasuunnitelma tulee laatia ennen asemakaavaehdotuksen vahvistamista. Suunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa jo asemakaavoituksen alkuvaiheessa, jolloin suunnitelmassa voidaan ottaa paremmin huomioon myös tuleva kunnallistekniikka. Yhteenveto Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotusta tulee tarkistaa ja täydentää ottaen huomioon seuraavat näkökohdat: Osayleiskaavaehdotus ei kaikilta osin ole voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Merkittävimmät poikkeamat ovat Huhmarin alueella. Ristiriidat maakuntakaavan kanssa tulee ottaa huomioon ja tarkistaa osayleiskaavaa tältä osin. Huhmarin alueen ja Höytiönnummen keskusta-alueen toteuttaminen tulee kiinteästi kytkeä oikoradan toteuttamiseen. Alueiden toteuttamisjärjestystä ja ajoitusta tulee tarkentaa erityisesti Huhmarin alueen osalta. Keskusta-alueiden luokitusta tulee selkeyttää ja tarkentaa kaavamerkintöjä ja -määräyksiä keskusten erilainen luonne huomioonottaen. Kauppaa koskevia kaavamääräyksiä on syytä tarkentaa. Liikenteen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tulee tarkistaa lausunnossa esitetyllä tavalla. Myös liikenteen vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon esitetyt seikat. Tärinäherkät alueet voisi esittää kaavassa.

717 Seudullisesti merkittävät ekologiset /virkistysyhteydet tulee esittää riittävän laajoina aluevarauksina. Siuntionjoen Natura 2000 - alueen latvavedet tulevat kaava -alueelta, joten kaavan toteuttamisen Natura vaikutukset tulee siltä osin arvioida. Liito-oravien kulkuyhteydet tulee tarvittavilta osin esittää kaavassa. Rajattujen luontotyyppien maankäyttömerkintöjä on aiheellista tarkentaa. Hulevesiä koskevia kaavamääräyksiä tulee täydentää. Ylitarkastaja Brita Dahlqvist-Solin Ylitarkastaja Anita Paavola Asiaa Ympäristö ja luonnonvarat puh. 0400 502 416. - vastuualueella hoitaa Anita Paavola JAKELU Ulla Koski, YM Antti Irjala, YM Anne Jarva, YM Pekka Normo, YM Sanna Jylhä, Uudenmaan liitto Liikennevirasto Minna Immonen, L-vastuualue Tarja Laine Hannu Airola Juha Lumme Riitta Tornivaara -Ruikka

w Uudenmaan liitto l'l j(andd få26und Lausunto Pvm 23.05.2011 Dnro 601/05/01/2009 1(6) Maakuntahallitus Vihdin kunta PL 13 03101 Nummela Lausuntopyyntö 17.2.2011 Lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta Maakuntakaavatilanne ja voimassa olevan maakuntakaavan tulkinta Uudenmaan maakuntakaava on tullut voimaan 15.8.2007. Osayleiskaavaalueen länsiosa on maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta ja itäosa on valkoista aluetta. Lännessä nykyisen Nummelan keskustan alueelle sijoittuu maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen merkintä. Huhmarissa on maakuntakaavan kylämerkintä. Huhmarin liittymään osoitetun merkinnän - maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa - mukaan aluetta voidaan kehittää lähinnä sellaisena taajamatoimintojen alueena, missä on liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Maakuntakaavaselostuksen mukaan yleiskaavatasolla voidaan tutkia tilaa vaativan kaupan sijoittumista, mutta edes paikallisia erikois- ja päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei tulisi sallia näille alueille. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on kuitenkin huolehdittava, etteivät alueelle sijoittuvat toiminnot aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lisäksi on varmistettava, että suunnittelussa on huomioitu yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamisalueiden toteuttamiselle, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus sekä alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet. Huhmarin alueelle on osoitettu lisäksi maakuntakaavassa taajamarakenteen laajenemissuuntaa osoittava nuoli. Nuolimerkinnällä on osoitettu alueet, joilla taajamatoimintojen alueiksi osoitettujen alueiden Uudenmaan liitto 1Nylands förbund Esterinportti 2 B 1 00240 Helsinki Estersporten 2 B 1 00240 Helsingfors 1 Finland puh. 1 tfn +358 (0)9 4767 411 1 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto www.uudenmaanliitto.fi

2 (6) 1 Dnro 601/05/01/2009 ulkopuolella on tarvetta kuntarajat ylittävän yhdyskuntarakenteen laajenemisen selvittämiseen ja suunnitteluun. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajamarakenteen suunnittelussa on näillä alueilla otettava huomioon yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamisalueiden toteuttamiselle, viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus sekä alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet. Maakuntakaavassa on Espoo-Lohja-Salo välisen raideyhteyden ohjeellinen linjaus. Vt 1 ja vt 2 on osoitettu maakuntakaavaan moottoriväyliksi ja tie pro 110 seututieksi. Tie nro 11187 on osoitettu maakuntakaavaan yhdysteiksi. 400 kv ja 110 kv voimalinjat on osoitettu kulkemaan osayleiskaava-alueen poikki lounaasta koilliseen. Maakuntakaavaan on merkitty kaksi viheryhteystarve -merkintää, joista toinen jatkuu ulkoilureittimerkintänä Nuuksion suunnalta lounaaseen. Lisäksi Nummelanharjulta Nuuksion suuntaan on osoitettu viheryhteystarve. Nummelanharjun eteläreuna on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä, on osoitettu Turunväylän pohjoispuolelle 110 kv:n voimalinjan yhteystarve. Vireillä olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallitukset hyväksyivät joulukuussa 2010 maakuntakaavan valmistelun pohjaksi perusrakenteen, jossa määritellään kaavan suunnitteluperiaatteet. Perusrakenteen mukaan metropolialueen kasvu ohjataan ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteena on hyödyntää ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta siten, että kehittämisen painopiste on liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä. Olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliikenteen laatukäytäviin tukeutuvia taajamia vahvistetaan. Uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen varaudutaan pidemmällä aikavälillä, jotta varmistetaan niiden toteuttamismahdollisuudet. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen sekä hankkeiden mitoitus ja ajoitus kytketään entistä tehokkaammi n tukemaan muun yhdyskuntarakenteen kehitystä. Merkittävimpien kylien kehittämistä edistetään ja hajarakentamista ohjataan kyliin. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on valmistunut nähtäville kesäksi 2011. Maakuntahallitus ei hyväksynyt luonnoksen sisältöä, mutta hyväksyi kaavaluonnoksen aineiston nähtäville. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan vuonna 2012.

3 (6) Dnro 601/05/01/2009 Luonnoksesta annettu lausunto ja miten se on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa Uudenmaan liitto on antanut lausunnon Nummelan eteläosien osayleiskaavaluonnoksesta 8.3.2011 (Dnro 601/05101/2009). Sen mukaan Nummelan osayleiskaavaluonnoksessa osoitettiin maakunnallisesti merkittävä määrä uutta rakentamista. Lausunnon mukaan osayleiskaavaluonnos ei ollut maakuntakaavan mukainen kaikkien taajamatoimintojen alueiden eikä vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta. Uudenmaan liitto painotti lisäksi luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että nykyinen maakuntakaava sallii merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ainoastaan Nummelan keskustatoimintojen alueelle. Rakentamista on Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa edelleen siinä laajuudessa, että sen ei voida katsoa olevan kaikilta osiltaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaista. Nämä alueet ovat pääasiassa vt 2 eli Porin tien itäpuoleisia alueita. Osayleiskaavaehdotukseen Huhmarin vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (KM) on korvattu palvelujen alueen merkinnällä (P), joka kaavamääräyksen mukaan on varattu ensisijaisesti tilaa vaativan kaupan tarpeisiin. Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa ei käsitelty paljon tilaa vaativaa kauppaa, koska se ei ollut sääntelyn piirissä. Huhmarin liittymään osoitetun merkinnän - maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa - suunnittelumääräyksen mukaan on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnot eivät aiheuta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Alueelle saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Maakuntakaavan kehittämismerkinnän suunnitteluratkaisua perustellaan ja ohjausvaikutuksia kuvaillaan maakuntakaavaselostuksessa, jonka mukaan yleiskaavatasolla voidaan tutkia tilaa vaativan kaupan sijoittumista näille alueille. Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan asuinalueet soveltuvat liittymien ympäristöihin huonosti ja saattavat hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Osayleiskaavaluonnoksen Höytiönnummen keskustatoimintojen alueelle (C-K) alueen kaavamääräykseen on lisätty rajoitus vähittäiskaupan suuryksikön koolle, joka on 5000 k-m2. Osayleiskaavaehdotuksen Huhmariin osoitetun keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueella (C) voidaan sijoittaa korkeintaan 2000 k-m2 päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Osayleiskaavan kaupan merkintöjä ja määräyksiä keskustatoimintojen alueilla on korjattava huomioiden nykyinen maakuntakaavan suunnittelumääräykset erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan osalta. Uudenmaan voimassa oleva

4 (6) Dnro 601/05/01/2009 maakuntakaava mahdollistaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa vain Nummelan keskustatoimintojen alueelle. Maakuntakaavan mukaan erikoiskaupan seudullisuuden raja on Vihdissä 5000 k-m2. Maakuntakaavan mukaan päivittäistavarakaupan suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Osayleiskaavan kaavaselostusta on täydennettävä päivittäistavarakaupan seudullisuuden arvioinnilla ja tarvittaessa korjattava kaavamääräyksen seudullisuuden rajaa keskustatoimintojen alueelle (C-K) alueelle. Keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueella (C) kaavamääräyksessä tulee olla kielto seudullisesti merkittävän erikoiskaupan osalta. Kaavoituksessa on huomioitava MRL:n tuomat kaupan ohjauksen muutokset yleiskaavoituksen osalta. Luonnoksesta annetun lausunnon mukaan osayleiskaavan tavoite kehittää rataan tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta on hyvä ja noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Uuden ratakäytävän kannattavuus edellyttää riittävän tehokasta maankäyttöä radan palvelualueella. Luonnoksesta annetun lausunnon mukaan uuteen ratayhteyteen tukeutuvaa rakentamista ei tule kuitenkaan aloittaa ennen Esa-ratayhteyden toteutuksen varmistumista. Kun Uudenmaan liitto on samanaikaisesti osayleiskaavatyön kanssa uudistamassa Uudenmaan maakuntakaavaa, tulee lausunnon mukaan maakuntakaavan uudistamisen ja osayleiskaavoituksen prosessit ja ratkaisut sovittaa yhteen. Lisäksi Uudenmaan liitto korosti osayleiskaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntakaavan merkityn Nummelanharjun harjualueen huomioimista jatkosuunnittelussa. Vihdin kunta vastasi Uudenmaan liiton lausuntoon, että Nummelanharjun arvokas harjualue ei sijaitse osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa on tarkennettu maakuntakaavaan yleispiirteisesti osoitettua harjualueen sijaintia. Uudenmaan liitto korosti lisäksi maakuntakaavaan merkittyjen seudullisten viheryhteyksien tärkeyttä. Vihdin kunta vastasi Uudenmaan liiton lausuntoon tältä osin, että osayleiskaavaluonnokseen oli merkitty kolme erillistä reittiä, joista ainoastaan yksi on reilun kokoinen ja kunnolla toteutettavissa. Uudenmaan liitto toistaa lausuntonsa maakuntakaavaan merkityn viheryhteyden huomioimisen tärkeydestä Nuuksiosta Nummelan harjulle. Kaava-aluetta on laajennettu hieman Enäjärven ranta-alueella. Tämä laajennus voidaan katsoa olevan maakuntakaavan tarkentumista kunnan yleiskaavoituksessa. Uudenmaan liitto huomauttaa kuitenkin, että maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksen mukaan rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön.

5 (6) Dmo 601/05/01/2009 Yhteenveto Uudenmaan liitto toteaa, ettei osayleiskaavaehdotus ole voimassa olevan maakuntakaavan mukainen kaikkien taajamatoimintojen alueiden osalta eikä kaikkien kaupan merkintöjen osalta. Huhmarin liittymän länsipuolta voidaan kehittää osayleiskaavaehdotuksessa esitettyjen maankäyttövarausten mukaisesti, kunhan varmistetaan, ettei yhdyskuntarakenne hajaannu ja että alueelle sijoittuvat toiminnot ovat lähinnä liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Myös paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumista voidaan alueelle tutkia. Osayleiskaavan kaupan merkintöjä ja määräyksiä keskustatoimintojen alueilla on korjattava huomioiden voimassa olevat maakuntakaavan suunnittelumääräykset erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan osalta. Maakuntakaava sallii merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ainoastaan Nummelan keskustatoimintojen alueelle.höytiönmunmen keskustatoimintojen alueen (C-K) päivittäistavarakaupan seudullisuutta tulee vielä arvioida ja kaavamerkintää on tarvittaessa korjattava ja selostusta täydennettävä. Jatkossa Huhmariin merkittyä keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueen (C) merkintää tulee täydentää seudullisesti merkittävän erikoiskaupan (yli 5 000 k-m2) kieltävällä määräykselle. Osayleiskaavan tavoite kehittää rataan tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta on hyvä ja noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Nummelan keskustan eteläpuoleinen asemanseutu, Höytiönnummi on voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen aluetta. Uuden ratakäytävän kannattavuus edellyttää riittävän tehokasta maankäyttöä radan palvelualueella. Huhmarin asemanseudun rakentaminen osayleiskaavaehdotuksessa esitetyssä muodossa ei ole nykyisen Uudenmaan maakuntakaavan mukaista. Maakuntahallituksessa hyväksytyn perusrakenteen mukaan varaudutaan kuitenkin uusien kasvukäytävien avaamiseen pidemmällä aikavälillä. Perusrakenteen mukaisesti maakuntakaavan uudistamisessa tutkitaan myös Huhmaria raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena. Lisäksi Uudenmaan liitto huomauttaa että maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräyksen mukaan rakentamattomat rannat on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Koska Uudenmaan liitto on samanaikaisesti osayleiskaavatyön kanssa uudistamassa Uudenmaan maakuntakaavaa, tulee maakuntakaavan

6 (6) Dnro 601/05101/2009 uudistamisen ja osayleiskaavoituksen prosessit ja ratkaisut sovittaa yhteen niiltä osin, miltä osayleiskaava poikkeaa maakuntakaavasta. UUDENMAAN LIITTO o ne Riitta Simonen Maakunta ] h ja Maakuntahallituksen sihteeri Liite l : Otteet Uudenmaan maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta Liite 2: Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus

Vihdin asukas - ja kylätoiminta ry LAUSUNTO 7.4.2011 Vihdin kunta Kaavoitus PL 13 03101 NUMMELA Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry esittää lausuntonaan Nummelan eteläosien osayleiskaavasta 0249 seuraavaa: Meluvallit ja meluntorjunta alueella Suunnitelmassa on otettava voimakkaammin kantaa meluntorjuntaan. Siihen liittyvät suunnitelmat sekä aikataulutukset on toteutettava jo ensimmäisessä vaiheessa. Nykyiselläänkin melu on jo melkoinen häiriötekijä Huhmarin alueen asukkaille. Muutosta parempaan ei ainakaan tuo uuden 110 kv sähkölinjan raivaaminen moottoritien (1-tie) rinnalle Palojärven kohdalla. Tässä yhteydessä jo olemassa olevat luonnolliset meluesteetkin vähenevät kasvattaen samalla meluntorjunnan tarvetta entisestään. Liikennejärjestelyt 110-, 1- ja 2- teiden yhteydessä Kevyenliikenteenjärjestelyjä alueella on kiirehdittävä ja toteutettava välittömästi. Ensisijainen tarve kevyenliikenteen väylille on 110-tielle, eli Vanha Turuntie, 2-tien molemmin puolin. Tarve kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen kasvaa, koska liikennemäärät alueella lisääntyvät jatkuvasti. Erityisesti raskas liikenne lisääntyy jatkossa moninkertaiseksi työpaikka-alueiden (TP) alkaessa kehittyä. Verisuon maankaatopaikka-alueen (E) perustamia- ja käyttövaiheet alkavat. Maankaatopaikalle on osoitettava oma tieyhteys ja liikenne maankaatopaikalle järjestettävä uuden rakennettavan liittymän ja tien kautta. Kaikkien lasten on pystyttävä kulkemaan turvallisesti koulumatkansa. Siitä syystä on Huhmarnummen koululle johtavan Pihtisillantien hallinta ja kunnossapito otettava välittömästi erityistarkastelun piiriin. Nykyiselläänkin koulutie on jo vaarallinen: koska Pihtisillantiellä ei ole kevyen liikenteenväylää, eikä katuvaloja. Kun raskaiden ajoneuvojen liikenne lisääntyy maankaatopaikan liikenteen vuoksi, lasten kulkeminen liikenteen seassa ei ole lainkaan turvallista. Yleistä liikenneturvallisuutta on myös lisättävä riista-aitojen rakentamisella moottoritien (1-tie) varteen, ja ne on äärimmäisen tärkeinä toteutettava nopeasti.

A13-alueille minimi tonttikoko esim. 1.200m2. Asukkaat, jotka alueelle ovat tulossa, hakevat omaa rauhaa ja tilaa. Tiivis rakentaminen ei ole välttämättä se joka houkuttaa ihmisiä alueelle asumaan. Jotta AP-alueet olisivat edes jonkin verran yksityisyyttä ja omaa rauhaa tukevia, pitää esim. tonttien minimikokoa rajoittaa, ehdotuksena tulisi tontin alarajaksi määrittää n.1200m2 tehokkuudella 0,2. Osa Huhmarnummen AK-alueista pitäisi myös muuttaa AP-tyyppisiksi. Mikäli Huhmarin asema ei toteudu, silloin nämä alueet kokonaan AP-tyyppisiksi. Vihdin asukas - ja kylätoiminta ry i Heikki Leino, puheenjohtaja

JOHDIN KUNTA S % 1 y 2 0 L aap KWeMr NroIASI I / l l f l Käsitelty: Vihdin kunta Kunnanhallitus Käsitelty: _ zoj, _ Kirjaamo/Kaavoitus PL 13 03101 Nummela Nummelan Eteläosien osayleiskaava, kaa, a 0249 Me allekirjoittaneet yhdistykset ja osakaskunnat vastustamme ankarasti Vihdin Verisuon maankaatopaikan osayleiskaavan hyväksymistä. Riski maaperää ja vesistöjä saastuttavan maa-aineksen joutumisesta suunnitellulle kaatopaikalle, joka sijaitsisi liian lähellä Enäjärveä, olisi ilmeinen huomioiden kaatopaikan suunnitellun vuosikymmenien käyttöiän. Kaatopaikalle tulevan maa-aineksen laadun valvontaa ei käsittääksemme pystyttäisi mitenkään aukottomasti hoitamaan. Vihdin Enäjärven päästöt ovat muutenkin huolestuttavasti lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi nykytilanteessa Vihdin kunta on leikannut Enäjärven järvenhoitotuen riittämättömäksi. Kokonaisuudessaan on kysymys koko Siuntionjoen vesistöstä ja Itämerestä viimekädessä. Liitteenä on tilanneselvitystä Enäjärven tilanteesta. Lisäksi on huomioitava, että Verisuon alue kuuluu ns. Huhmarin ruhjealueeseen, johon valumavedet kerääntyvät, ja suunniteltu kaatopaikka on tämän ruhjeen päällä. Tällaisen ruhjealueen saastuttaminen olisi erittäin vakava asia niin vastuukysymyksenä kuin taloudellisestikin kunnalle. Pääkaupunkiseudulla on olemassa olevia maankaatopaikkoja, mm Ämmässuo. Kaatopaikan perustaminen suunnitellulla tavalla suunnitellulle paikalle tuskin on taloudelliseltakaan näkökulmalta kovin perusteltua Vihdin kunnalle. Ympäristöriskien lisäksi kaatopaikka toisi alueen asujille lisääntyvää liikennehaittaa. Esitämme, että Vihdin kunta muuttaa muutenkin työmenetelmiään uusien alueiden rakentamisessa niin, että ensin rakennetaan laskeutusaltaat ja kosteikot ja vasta sitten talorakennukset. Pöyryn ja Vihdin kunnan tekemän Etelä-Nummelan pintavesi-selvityksen mukaan Palojärven, Kypärjärven ja Huhmarin sekä Siuntionjoen vesistön kuormitus lisääntyisi. Nämä kuormitukset pitää päinvastoin saada pienemmiksi.

2. Vihdissä huhtikuun 11. päivänä 2011 Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys VESY -ry. POTEHU ry vesiensuojeluyhdistys Lankilan osakaskunta Antti Uusitalo puheenjohtaja Matti Väänänen puheenjohtaja A u v m a l varapuheenjohtaja Pentti Flinck hallitusjäsen Kotkaniemi B osakaskunta Mikko Ilomäki valtuutettuna Ojakkalan kyläyhdisy(s Rainer Päfnäfien puheenjohtaja Ojakkalan työväenyhdistys Alku

3. Liitteet Liite 1: Kokoukseen keskustelun pohjaksi Liite 2: Lumenkaatopaikat Liite 3: Jyväskylän yliopisto / ympäristön tutkimuskeskus Liite 4: Enäjärven kunnostus / hulevedet

Liite: Kokoukseen keskustelun pohjaksi Enäjärveen tulleet päästöt vuodesta 1992 - Ojakkalan viemärivedet suoraan Enäjärveen - Torholan suo purkautui Enäjärveen, Liite 1. - 2 viemäriputken rikkoutumiset, toinen Nummelan viemäriputki - Kemikaalipäästöt Ritalin ojaan - Pienempiä päästöjä useita Hule- ja kuivatusvedet minimoiminen on alkutekijöissä, Liite 2 Maataloudesta tulevat ravinteet on torjuttu seuraavin keinoin viljelystekniikka suojakaistat ja vyöhykkeet toimivat laskeutusaltaat ja kosteikot Jyväskylän Yliopiston tutkimus Torholanojan altaan reunasta, Liite 3, jonka kunta rakensi. Johtuuko öljymäärät suolla olevasta lumenkaatöpaikasta tai sinne ajetuista luvattomista maasta ja rakennusjätteistä. (Kaavaan merkintä terveyshaitan poistamistarve) Rakentaminen ja hulevedet rehevöittävät koko Siuntiöitjoen vesistön vaarallisen paljon. Esitys: Muutetaan työtapoja niin, että tehdään ensin riittävän kokoiset laskeutusaltaat ja kosteikot, sitten vasta talot ja muut rakenteet. Ei mitään koristealtaita laskeutusaltaiden kosteikkojen nimissä (huom. huolto, tyhjennykset) Verisuon maankaatopaikka: Poistetaan kaavasta koko maankaatopaikka. 38 ha suota on mahdoton rakentaa niin, ettei sieltä tule ravinnepäästöjä Enäjärveen ja Siuntionjoen vesistöön (esimerkkejä löytyy ympäri Suomea). Jos puhutaanpuhtaasta maasta, niin eikö se kanneta myydä jollekin? Ei niin, että kunta joutuu maksamaan siitä. Maansiirtokuljetukset vielä tuo lisärasitteita m. meluhaitat, lisää liikennettä ja muut ympäristöhaitat.

t- ii/% Haimoo, Selki, Siippoo, Otalampi, Ojakkai3, Tervalampi, Jokikunta, Tuohivehm aa, Nurnmela. WMENKAATOPAIKAT 1.1.1994 voimaantulleessa jätelaissa lunta edeltäneessä jätehuoltoiaissa. Lumenkaadon ei ole säädetty missään laissa. Taajamista poistettua lunta on perinteisesti läjitetty joko maalle tai vesistöön ottamatta huomioon siitä ap Putuvia ympäristövaikutuksia. Lumenkaatopaikalle sopivaa sijoituspaikkaa etsittäessä nousee esille yleensä maisemalliset tekijät sekä muut lumenkaadosta aihnjtuvat ympäristötekijät, joita ovat lähinnä meluhaitat sekä lumen ja sulamisvesien sisältämien epäpuhtauksien vaifutukse, pohjavesiin ja maaperään sekä purkuvesistöihin. Nykyinen lumenkaatopaikka Torholassa ei sijaitse poi ;j i inialueella. Vutta lumerikaatopaikkaa suunnitellaan Suontakaan Kirkkosuolle. 1000 4 lumimäärän mukana kulkautuvat epäpuhtaudet (Turun ' kaupungin ympäristäsuojelulautakunnan suorittama tutkimus 1985): Karkea kiintoaines Liukoinen kiintoaines Typpi Fosfori Lyijy Sinkki katrium Kloridi Öljy 12 790 kg 700 kg 1.1 kg 0. 5 kg 0. 4 kj 0.3 kg 10.9 kg 4.5 kg 45.1 kg Siivottavaa roskaa 39 0 kg

VIHDIN KUNTA KOKO(JSPÖYTÄKIRJA Kokouspålva Sivu Terveys lautakunta 16. 1. 1985 8 Ter 4 T O R H O L A N L U M E N K A A T O P A I K A N S I J O I T U S L U P A Vihdin kunta on 23.10.1984 päivätyllä hakemuksellaan pyytänyt terveyslautakunnan hyväksymistä tiloille Rnrot 1:161 ja 4:68 perustettavalle Torholan lumenkaatopaikalle. Hakemuksesta on suoritettu hallintomenettelylain mukainen vireillepanokuulutus, josta ei ole jätetty muistutuksia. Ehdotus: TerveyslautakunLa päättää terveydenhoitolain 26. :n perusteella myöntää Vihdin kunnalle haetun sijoituspaikkaluvan, jota käytetään ThA:n 17 :n krr`,ta.38 mukaisena lume nkaatopaikkana seuraavin ehdoin - Lumenkaatopaikka tulee perustaa ja täyttää sivaluminen avo-ojien kautta Enäjärveen. Päätös: Merkittiin tiedoksi määräajan jälkeen 15.1.1985 saapunut Saranpään l,an sijoituksesta. ym. muistutus lumenkaatopa4- Ehdotus hyväksyttiin lisäyksellä, että valvontaosaston toimesta tarkkaillaan sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Pbytäkirjan tarkistajien merkinnät Otteen oikeaksi todistaa. Vihdissä Lautakunta 1 Kunnanhallitus ' Kunnanvaltuusto i

+358-19-325697 VESI 7R 1'MPARISTo 944 P01 04. 03.08 12:58 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO YMPÄRISTÖN- TUTKIMUSKESKUS T Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. PL 51 08101 Lohja Tutkimusselostus 03.03.2008 Asia: Torholanojan laskeutusaltaan maaperä- ja sedimenttitutkimuksen tulokset Näytteenotto ja analysointi Tulokset Näytteet otettiin 13.12.2008: 1. Maanäyte 5-15 cm, Vihti-Nummela, Torholanojan Iaskeutusaltaan penkka 2. Sedimenttinäyte 5-15 cm, Vihti-Nummela, Torholanojan laskeutusaltaan tulopää Näytteestä analysoitiin kuiva-aine, hehkutushäviö, 25 alkuainetta sekä öljyn hiilivetyindeksi välillä Cl0-C40 (ks. oheinen tutkimustodistus). Alkuaineiden analysointi tehtiin ICPanalysaattorilla. Maa- ja sedimenttinäytteen laadun tarkastelussa käytettiin PIMA-asetuksessa määriteltyjä pilaantuneen maan arvioinnissa käytettäviä arvoja (Valtioneuvosto 1.3.2007) sekä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö 2004). Analyysitulokset on esitetty oheisessa tutkimustodistuksessa. Maanäytteen kuiva-ainepitoisuus oli 33 % ja hehkutushäviö, joka kuvaa sedimentin eloperäisen aineen määrää, 42 %. Sedimenttinäytteen kuiva-ainepitoisuus oli 12 % ja hehkutushäviö 51 %. Maanäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Pitoisuudet jäivät selvästi PIMAasetuksessa määriteltyjen kynnysarvojen alle. Sen sijaan maanäytteen öljypitoisuus ylitti kynnysarvon. Se ylitti myös öljyhiilivetyjakeille määritellyn keskitisleiden (300 mglkg) ja raskaiden öljyjakeiden (600 mg/kg) alemman ohjearvon. Sedimenttinäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat samoin pieniä Minkään ruoppausmassan luokittelussa mainitun metallin pitoisuus ei ylittänyt tason 1 arvoa. Tosin on huomattava, että vertailussa raja-arvoihin olisi käytettävä ns. korjattuja arvoja, mutta koska konjauksessa tarvittavaa saviaineksen (<2 gin) osuutta ei ollut tiedossa, korjausta ei voitu tehdä. Pitoisuuden korjausta kokeiltiin useilla saviaineksen pitoisuuksila, eivätkä korjatut pitoisuudet ylittäneet alempaa tasoa. Metallipitoisuuksien puolesta sedimentin ruoppaus ja läjitys on mahdollista. Posllosdte: PL 35 (YAD) 40914 JyvasIo,Qn yibr sto Kayntlcsofe: Sunronde9 Amhiotioa D, 4 km. Puhelin: Sahköposti: (014) 260 3833 ewnmi.sukunml@ymkiyu.fi Teletax: h t l ~ : (014) 260 3831 w..w p.fiyma Y-Wnnus: 02458947

+358-19-325697 VESI'JA YP1P 1STÖ 944 P04 04. 12:59 Jyv$ky1 nyliopisto Ympkistö mnakeskus Tutkimustodistus 2007-5765 1(1) 29.02.±008 U usi-uudenmaan vesi ja ympårist8 1Y- Eeva Ranta PL 51 08101 Lohja F NAS T 1 4 nq9ae i7a2a) tee NSytetiedot Näyte Sedimontti Näyte otettu 13.12.2007 Ottoklo Saapunut 19.12.2007 Näytteen ottaja Asiakas Tutkimus alkoi 19.122007 N ä ytt e e n ~ syy Asiakkaan tutkimus Tutkimus valmis 22.02.2008 Hehkutushäviö Kuiva-aine A l ~ A.taeeni Barium Beryllium BooH Kadmium Kallum Kalsium Koboltti Kokonaisfosfori Kromi Kupari Lyijy Maglesium Mangwni Molybdeeni Natrittm Nikkeli Rauta Rikki Seleeni Sinkki Tina Titaani Vauadiiai Öljyn biilivetyindrksi välillä C10-C40 SFS3008 - % 42 SFS 3008 % 33 SPS-EN 15011885: 98 modlf. M9/k9 kn. 20 000 SFS-EN ISO 17294-2:OS modif mgdlcg ka. 3,7 SFS-EN ISO 11885: 98 modif: mgacg ka. 110 SFS-EN I5017294.2:05 modif. mg/kgka. 0,70 SPS-EN ISO 11855: 98 modlf. mg4kg ka. 9,9 SIIS-EN 15017294.:05 modif. mg/lcglm. 0, 29 SFS-EN ISO 11885: 98 modif. mglkg ka. 2 800 SFS-EN ISO 1 I883: 98 ntodif. mg/kg ka. 7 600 SFS-EN ISO 17294-2:05 modif. mglkg ks. 6, 0 SFS.EN ISO 11885:98modif. mgdcgka 1 1 0 0-2 : 0 5 m ~ mg/kg ka 3 3 SFS-EN ISO 11885: 98 modlf. mg4:g ka 19 SFS-EN ISO 17294.2:05 nwdif. mg/kgka. 17 SPS-EN ISO 11885: 9B modit: mg/kg ka. 3 900. mg/kgka. 29 0 SFS-EN ISO 17294-205modit: mg/kgka. 0,84 SFS-ENISO 11885:98modiE mgdcgka. 210 SIIS-EN ISO 17294-2:05 modif. mg'lcg ka. 1 6 SFS-EN ISO 11885: 98 modif. mglkg ka. 2 0 0 0 0 SFS-EN ISO 11885: 98 modlf mgfcgka. 1 9 0 0 SFS-EN ISO 172942:05m0äfi mglkgka. 0, 66 SFS-EN ISO 11885:98 modif. mgikgka. 49 SAS-EN ISO 17294-205 modif. mp/kgka. 0,82 SFS-EN ISO 11885: 98 modif. mg/kg ka. 1 2 0 0 SFS-EN ISO 172942:05 modif. mgikgka 3 7 0-14 (ISO 16703) mg/kg ka. 6 3 0 Akkreditoitu msaritysmenetekna. Akka ditointi ei koske lausuntoa. M9afilysmenetelmien milmusep4vannuustiedat www-osoitteessa httpj/wwwjyu lomakkeet 51 12 10 000 3,0 100 0,64 11 0,30 36 00 99 0 0 8,1 430 33 16 7.9 6 300 260 0,76 330 17 12 000 1 100 0,28 70 0,51 1300 38 1 000 ovat nahuvissa Allan Witick LaboratOriopäälltkkö Analyysitulos koskee vein tutkittua nävmtta. Tutkinmsmdistuksm osittainen kopionrinm kielletty. PL35 (YAD), 40014 Jyväskylän yliopisto puh: (014 ) 260 3830 " :(014)2 603831 etuniad.sukunimi a@ymek jyu.fi

o Pp l i 1W 91 wi i 0 _ p p å 1 I I Ö V $ Nmp m 0Op Op g W 0 PA O i v m Ytyv Ö p pm $ mp m J; p V Q O G G G 9 Ö v y i $ C å N 1 S Q y Ol r V a Q w w ö a 9 s _ b J FSö S $ $ $ $ ö' ' a $ $ s öö s ö Y $ $ $ ö ö ö g e 0 c c -? T n a c c u t717r, Ö I S T>4 :-LJÄ H r YG-YI

+358-19-325697 UESL JR YMPäR1STö 944 P02 04.03:08 1 2 5 8 Sedimenttinäytteen öljypitoisuus ylitti tason 1 raja-arvon. Tässä vertailu voitiin tehdä korjattuun arvoon, sillä orgaanisten yhdisteiden korjatun arvon laskennassa ei tarvita saviaineksen osuutta. Maa-alueen käsittelystä ja sedimentin mahdollisesta läjityksestä on syytä neuvotella ympäristi$viranomaisten kanssa. Jyväskylä 03.03.2008 Arja Palomäki FK, tutkija P. 014-260-3825, e-mail arja.palomakl@ynttk jyu.fi Lähteet Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Annettu 1. päivänä maaliskuuta 2007. Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöopas 117. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto.. Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007.

Vihdin kunta Ote pöytäkirjasta S IVU I Ympäristölautakunta 23.06.2004 87 Antti Uusitalo Pöytäkirjanote Vihdin ympäristölautakunnan päätös tiedoksi. 355/745/2004 ENÄJÄRVEN KUNNOSTUS SPS Kaupunkivedet ja niiden hallinta (RYVE) sekä hulevesiin ja kiinteistöjen kuivatukseen liittyvän lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen -nimisissä hankkeissa on tutkittu kaupunkihydrologiaa ja hulevesien huuhtoutumisesta johtuvaa hajakuormituksen määrää Suomessa. Taajamien hulevesien ympäristövaikutukset ovat tutkimusten johdosta nousseet puheenaiheeksi myös Enäjärven kunnostuksen yhteydessä. Ympäristölautakunnan kokukseen on kutsuttu Enäjärviprojektin vetäjä Antti Uusitalo ja Helsingin yliopiston tutkija Nora Metsäranta. He kertovat hulevesien ympäristövaikutuksista. Listaliite A: Artikkeli Vesitalous- lehdestä 4/2003. Ehdotus Ympäristösihteeri: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että osalle kirkonkylän Nummelan ja Ojakkalan taajamien hulevesistä on jo toteutettu lasketusaltaita ja kosteikkoja. Lautakunta kehottaa kunnallistekniikan vastuualuetta ja Vihdin vesihuoltolaitosta jatkamaan altaiden ja kosteikkojen suunnittelua ja pikaista toteutusta niilla alueilla, joilla näitä vielä ei ole. Uusien kaavojen yhteydessä on toivottavaa, että hulevesien ympäristöhaittojen minimointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Ote pöytäkirjasta Sivu 2 Päätös Ympäristölautakunta: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Otteen oikeaksi todistaa: Vihdissä 4.4.2011 / jo KirKir k k j arkistosihteerin sijaisena Tiedoksi Yhteystiedot Hallinto ja talous PL 13, Asemantie 30 03101 NUMMELA Puhelin : 09 42583000 Faksi: 09 42583169 Sähköposti : kunnanvirasto @vihti.fi

VIHDIN KUNTA Lausunto 1 (1) Tekninen ja ympäristökeskus 73/10.02.02/2011 Tapio Lankinen 29.03.2011 Kunnanhallitus, Vihdin kunta Asemantie 30 03100 Nummela Vihdin Veden lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa Nummelan jäteveden puhdistamo ollaan siirtämässä nykyisestä paikasta. Kaavaehdotuksessa vaihtoehdoiksi annetaan puhdistamon siirtäminen kallion sisään tai puhdistamon muuttaminen pumppaamoksi. Kaavaehdotuksessa kerrotaan myös että puhdistamon tontin maaperä on tutkittava saasteiden varalta ennen asemakaavoittamista. Vihdin jätevesien tuleva käsittelypaikka on ratkaisematta. Siirtoviemärin rakentaminen Espooseen rakennetavalle Blominmäen kalliopuhdistamolle on vihtiläisille taloudellisesti raskas ratkaisu eikä puhdistamotoimintojen siirtäminen nykyisen puhdistamon pohjoispuolelle kallion sisään tule vihtiläisille juurikaan merkittävästi halvemmaksi olettaen että siirtoviemärin rakentamiseen saadaan valtiolta rahallista tukea. Puhdistamotoimintojen kehittäminen nykypaikassa on taloudellisesti niin nykyisten kuin tulevienkin Vihdin Veden asiakkaiden kannalta ehkä kuitenkin paras vaihtoehto. Vihdin Vesi näkee tärkeäksi, että Nummelan eteläosien osayleiskaavaan jätetään Nummelan jätevedenpuhdistamolle paikkavaraus nykyiseen puhdistamon sijaintipaikkaan. Koska jätevesien tulevasta käsittelypaikasta ei ole tehty päätöstä, ei puhdistamotoimintojen jatkoa nykyisessä paikassa tule osayleiskaavalla sulkea pois. Vihdin kunta Vihdin Vesi Tapio Lankinen vesilaitoksen johtaja VIHDIN KUNTA PL 13, 03101 Nummela puhelin (09) 4258 3000 www.vihti.fi Asemantie 30, 03100 Nummela telefaksi: (09) 4258 3169 sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi

e h d i n Yrittäjät 04.04.2011 VIHDIN YRITTÄJÄT RY:N KANNANOTTO NUMMELAN ETELÄOSIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEEN Vihti on Uudenmaan alueen kunnista maantieteellisesti erittäin hyvällä paikalla. Etäisyys Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta on lyhyt. Vihdin Nummelan ja Huhmarin taajamat ovat liikenteellisesti erinomaisesti VT 1:n, VT 2:n ja Kehä 5:n rajaamassa "kolmiossa " ja sen lähituntumassa. Alueelle on tulossa myös Länsirata asemineen. Vihdin Yrittäjät ry on erikseen julkaissut Länsirataa puoltavan kannanoton 27.11.2008. Edellä mainituista syistä Vihdin Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä kehityskohteena sekä kaavoituksellisesti yhtenäisenä kokonaisuutena Nummelan eteläosien aluetta. Nykyisen Nummelan taajaman tulee saada vapaasti kasvaa Huhmarin suuntaan " törmäämättä " liian lähelle kaavoitettuihin teollisuus-ja työpaikka -alueisiin Kaavaehdotuksessa teollisuus -, työpaikka - ja kaupan alueiksi osoitetut alueet ovat tällä hetkellä riittävät ja oikeilla paikoilla radan ja valtateiden läheisyydessä. Myös erityisalue (E) todetaan tarpeelliseksi. Asunto- ja viheralueiksi esitetyt alueet sekä tiestö ja ulkoilureitit ovat kaavaehdotuksessa hyvin sijoitetut ja hyvä kokonaisuus Länsirata-ja asemavarauksien suhteen. Vihdin Yrittäjät pitää esitettyä Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotusta hyvänä, eikä näin ollen esitä siihen muutoksia. Vihdin Yrittäjät ry Leevi Pursiainen Puheenjohtaja

VIHDIN KUNTA Kasvatus- ja koulutuslautakunta 12 05.04.2011 Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon antaminen Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249 Kasv 12 Vihdin kunnanhallitus on päättänyt asettaa Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten (MRL 65 ja MRA19 ). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hanko-Hyvinkää rautatiehen, Meritiehen sekä Nummelan ja Tervalammen väliseen metsäalueeseen. Idässä kaava-alueen raja kulkee em. metsäalueen ja Huhmarjärven KAutta. Etelässä suunnittelualue rajau tuu Turun moottoritiehen (vt 1) sekä Vihdin kunnan ja Lohjan kaupungin väliseen rajaan. Kaava-aluetta halkoo Porintie (vt2). Suunnittelualue si vuaa Enäjärven rantaa Ridalinlahdessa ja sisältää Huhmarjärven läntisen osan. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Kaavaehdotus on nähtävänä ajalla 1.3.-14.4.2011 Vihdin kunnanvirastossa, Asemantie 30, Nummela. Kaava-aineistoon voi tutustua myös osoitteessa: http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/prime100.aspx Lisätietoja kaavasta antavat kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta, puh. (09) 4258 3139 /suvi.lehtoranta@vihti.fi Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta on esitellyt Nummelan eteläosien osayleiskaavaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa 8.12.2009. Valmistelija Esittelijä Ehdotus Päätös Marjo Ojajärvi Sivistysjohtaja Kasvatus- ja koulutuslautakunnalla ei ole huomautettavaa laadittavaan osayleiskaavaan. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pyytää ottamaan huomioon jatkovalmistelussa koulu- ja päiväkotitoiminnalle asetetut säädökset, kiinnittämällä erityistä huomiota turvallisuuteen ja toiminnan joustavuuteen. Lisäksi toivotaan, että kevyen liikenteen väyliä suunnitellaan alueelle riittävästi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. -----------------------------------

VIHDIN KUNTA Lausunto 1 (1) Tekninen ja ympäristökeskus 73/10.02.02/2011 Hannu Luoto 07.03.2011 Kunnanhallitus Kunnallistekniikan lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249 Kunnallistekniikka ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249. Vihdin kunta Kunnallistekniikka Hannu Luoto Toimistorakennusmestari VIHDIN KUNTA PL 13, 03101 Nummela puhelin (09) 4258 3000 www.vihti.fi Asemantie 30, 03100 Nummela telefaksi: (09) 4258 3169 sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi

VIHDIN KUNTA Lausunto 1 (1) Tekninen ja ympäristökeskus 73/10.02.02/2011 Jarmo Sirén 12.04.2011 Vihdin kunnanhallitus Mittaustoimen lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249 Mittaustoimi ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249. Vihdin kunta mittaustoimi Jarmo Sirén johtava maanmittausteknikko VIHDIN KUNTA PL 13, 03101 Nummela puhelin (09) 4258 3000 www.vihti.fi Asemantie 30, 03100 Nummela telefaksi: (09) 4258 3169 sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi

VIHDIN KUNTA Lausunto 1 (2) Tekninen ja ympäristökeskus 73/10.02.02/2011 Tanja Mikkola 14.04.2011 Vihdin kunta Kunnanhallitus Vihdin kunnan ympäristövalvonnan lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta, kaava 0249 Vihdin kunnanhallitus on asettanut Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksen, kaava 0249, julkisesti nähtäville ja pyytää ympäristövalvonnalta lausuntoa 14.4.2011 mennessä. Ympäristövalvonta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Ympäristövalvonta on esittänyt 19.1.2011 lausunnossaan useita luontokohteiden rajauksiin ja säilymiseen liittyviä huomioita. Nyt nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa suurin osa S-alueista on muutettu M-alueiksi s- päällekkäisrajauksella. Ympäristövalvonnan näkemyksen mukaan muutos ei välttämättä takaa arvokkaiden luontokohteiden säilymistä, vaikka lainsäädäntö tällaisissa kohteissa maankäyttöä ja arvokkaiden lajien säilyttämistä sääteleekin. Nummelan eteläosien osayleiskaavaa varten on tehty pintavesiselvitys, jonka perusteella on tunnistettu ja luokiteltu sellaiset riskialueet, joiden maankäytön muutokset saattavat aiheuttaa merkittäviä muutoksia hulevesien tai muun vesitalouden muutosten vuoksi. Kaavaselostuksessa on todettu, että selvityksen pohjalta voidaan yksittäiset asemakaavoja varten laadittavat hulevesiselvitykset yhdistää osaksi laajempaa kokonaisuutta. Ympäristövalvonta muistuttaa että riittävät alueet hulevesienkäsittelylle on varattava hydrologisiin laskelmiin perustuen. Koska vesiensuojeluratkaisujen toimivuuden kannalta avainasemassa on niiden mitoitus, on erittäin tärkeää tarkastella hulevesien käsittelyä vähintään osavaluma-alueiden määrittäminä kokonaisuuksina. Asianmukaisella suunnittelulla voidaan ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumien minimoimisen lisäksi välttää myös sulamisvesien ja rankkasateiden aikaisten suurten vesimäärien aiheuttamat tulvahaitat. Rakentamisaikaisten kiintoaine- ja ravinnevalumien vuoksi suositellaan, että valuma-alueen hulevesien käsittely huomioidaan mahdollisuuksien mukaan jo ennen muuta rakentamista. Hyväksi ratkaisuksi on todettu mm. riittävän kokoiset kosteikot, joissa kasvillisuus tehostaa vesien puhdistumista. Ympäristövalvonta haluaa muistuttaa, että pienvesikohteiden vesitalous on herkkä maankäytön muutoksille ja voi olla riippuvainen myös muiden alueiden, kuin suunnitteilla olevan asemakaava-alueen maankäytöstä. Pienvesikohteiden ym. vesilakikohteiden säilyttämiseksi on tämän vuoksi tärkeää huomioida niiden vesitalouteen ja biotooppiin vaikuttava kokonaisuus. Tämä saattaa edellyttää mm. osavaluma-aluekohtaista tarkastelua. VIHDIN KUNTA PL 13, 03101 Nummela puhelin (09) 4258 3000 www.vihti.fi Asemantie 30, 03100 Nummela telefaksi: (09) 4258 3169 sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi

VIHDIN KUNTA Lausunto 2 (2) Tekninen ja ympäristökeskus 73/10.02.02/2011 Tanja Mikkola 14.04.2011 Ympäristövalvonta esittää edelleen aluetehokkuuden lisäämistä parhaiden liikenneyhteyksien, työpaikka-alueiden ja palvelujen lähiympäristössä. Kuten ympäristövalvonnan edeltävässä lausunnossa on todettu, voidaan näin minimoida parhaiten ympäristövaikutuksia mm. ilmastonsuojelunäkökulmasta. Myös luontoarvojen turvaamiselle on paremmat edellytykset, mikäli rakentamista ei levitetä tarpeettoman laajalle. Lisäksi ympäristövalvonta toteaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että kaavaehdotus toteutuessaan edesauttaisi osaltaan ohjaamaan pohjavesille riskejä aiheuttavia toimintoja ja työpaikka-alueita vedenotolle tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vihdin kunta Ympäristönsuojelu- ja valvonta Tanja Mikkola ympäristötarkastaja VIHDIN KUNTA PL 13, 03101 Nummela puhelin (09) 4258 3000 www.vihti.fi Asemantie 30, 03100 Nummela telefaksi: (09) 4258 3169 sähköposti: kunnanvirasto@vihti.fi

Vihdin kunta Kirjaamo / kaavoitus PL 13 03101 Nummela Kuralantien tiekunta Kaija ja Kauko Jäppinen Tarja ja Jens Kohlmann Vastine osayleiskaavaan 0249 (Nummelan eteläosat) Huomautus alueen melusuojasta: Porintien laajennuksen jälkeen melutaso on syksyllä 2009 mitattu Kuralantien kiinteistöjen pihoilta. Tasoa on vertailtu syksyn 2006 mittauksiin samoilta mittauspisteiltä. Nykyinen melutaso jää juuri alle valtioneuvoston asettamien melurajojen sekä päivä - että yöaikana. Tulevan pientalovaltaisen alueen viereen on osayleiskaavassa suunniteltu työpaikka -/asuinalue. Nykyisen asuinalueen ja Porintien väliin on jätetty suojaviheralue. Suojaviheralue ei kuitenkaan jatko tulevalle työpaikka- /asuinalueeseen. Jos kaava toteutetaan sellaisenaan, Porintien vilkas liikenne tulee aiheuttamaan nykyiselle asuinalueelle ja tulevalle työpaikka -/asuinalueelle huomattavia meluhaittoja. Tämä tulee huomioida alueen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ehdotetaan, että suojaviheraluetta jatketaan aina Torholan siltaan saakka ja nykyisen asuinalueen ja tulevan työpaikka -/asuinalueen väliin jätetään korkeakasvuista puustoa melusuojaksi. (kaavaan liitettynä selvennys kaavahuomautuksista sivulla 2) Porintien varrella oleva melusuojaseinä on riittämätön. Nykyinen melutaso on lähes samalla tasolla kuin ennen seinän rakentamista. Uuden asuinalueen rakentamiselle asetetut vaatimukset edellyttävät tehokkaamman melusuojan, esimerkiksi vallin tai korkean seinän. Tämänkin tulee huomioida alueen kaavoituksessa ja rakentamisessa. ) c,7, 4. 7,Lr Paikka, päivämäärä Ih,,hsu u4 1).Y golf Paikka, päivämäärä Nimen selvennys Nimen selvennys " Paikka, päivämäärä C2Jur /:i,. /. il e t u >. R t i C _ ` Q - l J 1 i f 2 N f l Nime n s elv enn Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys, k Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys 1

Vihdin kunta Kirjaamo / kaavoitus PL 13 03101 Nummela Kuralantien tiekunta Kaija ja Kauko Jäppinen Tarja ja Jens Kohlmann Vastine osayleiskaavaan 0249 (Nummelan eteläosat) Huomautus alueen melusuojasta: Porintien laajennuksen jälkeen melutaso on syksyllä 2009 mitattu Kuralantien kiinteistöjen pihoilta. Tasoa on vertailtu syksyn 2006 mittauksiin samoilta mittauspisteiltä. Nykyinen melutaso jää juuri alle valtioneuvoston asettamien melurajojen sekä päivä- että yöaikana. Tulevan pientalovaltaisen alueen viereen on osayleiskaavassa suunniteltu työpaikka-/asuinalue. Nykyisen asuinalueen ja Porintien väliin on jätetty suojaviheralue. Suojaviheralue ei kuitenkaan jatku tulevalle työpaikka- /asuinalueeseen. Jos kaava toteutetaan sellaisenaan, Porintien vilkas liikenne tulee aiheuttamaan nykyiselle asuinalueelle ja tulevalle työpaikka-/asuinalueelle huomattavia meluhaittoja. Tämä tulee huomioida alueen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ehdotetaan, että suojaviheraluetta jatketaan aina Torholan siltaan saakka ja nykyise n asuinalueen ja tulevan työpaikka-/asuinalueen väliin jätetään korkeakasvuista puustoa melusuojaksi. (kaavaan liitettynä selvennys kaavahuomautuksista sivulla 2) Porintien varrella oleva melusuojaseinä on riittämätön. Nykyinen melutaso on lähes samalla tasolla kuin ennen seinän rakentamista. Uuden asuinalueen rakentamiselle asetetut vaatimukset edellyttävät tehokkaamman melusuojan, esimerkiksi vallin tai korkean seinän. Tämänkin tulee huomioida alueen kaavoituksessa ja rakentamisessa., Paikka, päivämäärä Nimen selvennys Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Hecen<- JFrz.rc, /,, Nimen selvennys Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys Paikka, päivämäärä Allekirjoitus Nimen selvennys 1

Vihdin kunta Kirjaamo / Kaavoitus PL 13 03101 Nummela Lausunto Nummelan eteläosien osayleiskaavasta 0249 Lusilan Yksityistien vuosikokous toteaa tyydytyksellä, että kaavassa on vahvistettu jo pitkään vallinnut tosiasia, että Lusilan tie on yhdystie. Kun kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu, palvelee tie myös uusien asuinalueiden kokoomatienä. Tien liikenne lisääntyvän asutuksen myötä tulee entisestään kasvamaan. Onkin ilmeistä, ettei tie sorapintaisena tule kestämään tulevaa kulutusta. Lusilan yksityistien vuosikokous esittääkin, että kaava -alueella oleva tien osa kaavoitettaisiin kaduksi, otettaisiin kunnan hoitoon ja päällystettäisiin paremmin kulutusta kestäväksi. Lusilan yksityisten vuosikokoukselta toimeksi saaneena Nummelassa 18.03.2011 Hannu Rahikainen Toimitsijamies Liite: Ote kokouspöytäkirjasta.

LUSILAN YKSITYISTIEN TIEKUNTA PÖYTÄKIRJA 17.03.2011 VUOSIKOKOUS Paikka: Aika: Ravintola Cantina Antonion kabinetti 17.03.2011, Nummela 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi Hannu Rahikainen klo 18.00 2 Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Rahikainen ja sihteeriksi kutsuttiin Leena Finer 3 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä olopaikka ja -aika Pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Miika Väre ja Arto Holmström. Pöytäkirja on nähtävillä puheenjohtajan luona 04.04,2011 alkaen. 4 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi. 5 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. 6 Läsnäolijoiden toteaminen Läsnäolijoita 16 osakasta. Ohessa läsnäololista, liite 1...Valtakirja liite 2 7 Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen Vahvistettiin vuoden 2010 tilinpäätös. 8 Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille Myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille.

9 Vuoden 2011 talousarvion ja yksikköhinnan vahvistaminen Hyväksyttiin vuoden 2011 talousarvio, liite 3. Yksikköhinnaksi päätettiin 0,, perusmaksu. 10 Vuoden 2011 maksuunpanoluettelon ja eräpäivän hyväksyminen Maksuunpanoluettelo hyväksyttiin seuraavin korjauksin: - osakas 34 Lauri Paavola, muutetaan tkm - yksiköiksi 950 - osakas 113 Arto Holmström, muutetaan tkm- yksiköiksi 950 - osakas 118 Rajala Henrik, matka 1,9 km Kotkasuontie 19, 03250 Ojakkala, 950 tkm (okt) Eräpäiväksi vahvistettiin 10.05.2011. 11 Päätetään toimitsijamiehelle annettavista valtuuksista kerätä lisätiemaksu, jos kuluvan talven aurauslasku ei mahdu tehtyyn budjettiin Myönnettiin lupa toimitsijamiehelle kerätä ylimääräinen tiemaksu budjetin 12 Päätetään kuluvan vuoden perusparannuksista ja valtionavun hakemisesta Päätettiin hakea valtionapua perusparannukseen. Päätettiin ottaa vastaan myönnetty valtionavustus perusparannusta varten. 13 Nummelan Etelä-osien "yleiskaava Kokous päätti valtuuttaa toimitsijamiehen jättämään Vihdin Kunnalle lausunnon koskien Nummelan Etelä-osien osayleiskaavaa 0249. Liite 4 14 Toiminnantarkastajien valinta Toiminnantarkastajaksi valittiin Hannu Hagelin. Varatoiminnantarkastajaksi Antero Partanen.

15 Ilmoitusasiat Kokouksessa ei ilmennyt ilmoitusasioita. 16 Muut asiat Toimitsijamiehen tehtäväksi jäi selvittää, miten suolaus voidaan tehdä tehokkaammin. Sekä keskustella auraajan kanssa aurausnopeuksista. Kokous ehdotti aurauskeppien pystyttämistalkoita syksyllä. Syksyllä tehtävään tiedotteeseen maininta heijastimista jalankulkijoille. /heijastinliiveistä Toimitsijamiehen tehtäväksi jäi neuvotella Vihdin Kunnan kanssa pysäköintikiellon saamisesta Huhdanmäentielle. 17 Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 18.55 LUSILAN YKSITYISTIEN TIEKUNTA Hannu Rahikainen puheenjohtaja Leena Finer sihteeri äkirjantarkastajat Miika Väre Arto Holmström