Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 1 (27) YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS Laatukäsikirja 3.0
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 2 (27) MUUTOSSIVU Tämä on yhteiskuntatieteiden laitoksen laatukäsikirjan muutossivu. Siihen merkitään laatukäsikirjaan tehtävät muutokset. Laatukäsikirjan on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet Juha Hämäläinen (laitoksen johtaja), Leena Koski (laitoksen varajohtaja), Vilma Hänninen, Antero Puhakka, Jarmo Houtsonen (laatuvastaava, Joensuun kampus) ja Pekka Kuusela (pj, laatuvastaava, Kuopion kampus). Versiot 0.1-0.N ovat työversioita. Versio Hyväksyjä Pmv Muutoksen luonne Muutoksia kohdissa 0.1 ei hyväksytty 26.2. 2010 laatukäsikirjan valmistelu 0.2 ei hyväksytty 26.3. 2010 laatukäsikirja valmistelu Täydennetty ja korjattu laitoskokouksen ja oppiainevastaavien palautteen pohjalta. 1.0 laitosjohtaja 6.4. 2010 2.0 laitosjohtaja 30.9. 2010 2.1 laitosjohtaja 27.10. 2011 2.2 laitosjohtaja 19.11. 2013 3.0 laitosjohtaja 17.10. 2014 laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan päivittäminen laatukäsikirjan päivittäminen laatukäsikirjan päivittäminen Täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta sisäistä auditointia varten. Täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta. Korjauksia useammassa kohdassa laatukäsikirjaa. Korjattu ja täydennetty vastaamaan laitoksen nykytilannetta. Muutoksia kohdissa 1.3, 1.9, 2.2 ja 2.3. Korjattu ja täydennetty vastamaan laitoksen nykytilannetta. Muutoksia kohdissa 1.3., 2.2 ja 3.2.2.11. Korjattu ja lyhennetty tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti (Pekka Kuusela, laatuvastaava).
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ 5 1.1 Laitoksen missio ja visio 5 1.2 Laitoksen toimintaympäristö 5 1.3 Sisäinen organisoituminen 7 1.4 Laitoksen hallinto 8 1.5 Sisäinen viestintä 9 1.6 Laitoksen edustaminen ja ulkoinen tiedottaminen 9 1.7 Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus 10 1.8 Asiakkuuksien hallinta 11 2 VOIMAVARAT 12 2.1 Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat 12 2.2 Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit 12 2.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 12 2.4 Henkilöstön hyvinvointi ja työturvallisuus 13 2.5 Henkilöstökoulutus, kehityskeskustelut ja asiallinen työkäyttäytyminen 13 17 3 TOIMINNOT 14 3.1 Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 14 3.2 Ydintoiminnot 14 3.2.1 Tutkimus 14 3.2.1.1 Tutkimuksen painoalat 14 3.2.1.2 Tutkimuksen laatutavoitteet 15 3.2.1.3 Tutkimuksen perusmuodot 15 3.2.1.4 Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys 16 3.2.1.5 Dokumentointi 16 3.2.1.6 Tutkimusetiikka 16 3.2.2 Opetus 17 3.2.2.1 Opetuksen laatutavoitteet 17 3.2.2.2 Laitoksen opiskelijarekrytointi ja -valinta 17 3.2.2.3 Laitoksen opetussuunnitelmatyö 18 3.2.2.4 Laitoksen perustutkintokoulutus ja ohjauskäytännöt 18 3.2.2.5 Opintojen suoritustavat ja suoritusten arviointi 19 3.2.2.6 Opiskeluprosessi 19 3.2.2.7 Kandidaatti- ja pro gradu-tutkielmien ohjaus ja arviointi 19
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 4 (27) 3.2.2.8 Laitoksen opiskelijoiden yleinen ohjaus ja HOPS 20 3.2.2.9 Kansainvälinen vaihto ja AHOT-menettely 20 3.2.2.10 Opiskelijoiden harjoittelu 21 3.2.2.11 Laitoksen tieteellinen jatkokoulutus 21 3.2.2.12 Yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaopinnot 22 3.2.2.13 Opiskelijoiden osallistumisjärjestelmät ja opiskelun esteettömyys 22 3.2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 23 3.2.3.1 Kestävä kehitys, elinikäinen oppiminen ja avoimen yliopiston opetus 23 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 24 4.1 Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen 24 4.2 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 24 4.2.1 Laitoksen opetuksen palautejärjestelmät 24 4.3 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palautejärjestelmä 25 4.4 Johdon katselmukset ja reklamaatioiden käsittely 25 5 LIITTEET 26 5.1 Yhteiskuntatieteiden laitoksen vastuuhenkilöt 26 5.2 Dokumenttien hallinta 26
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 5 (27) 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ 1.1 Laitoksen missio ja visio Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksella harjoitetaan kansainvälisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä, erityisesti Itä-Suomelle tyypillisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kohdistuvaa tutkimusta. Laitoksen tutkijat osallistuvat analyyttisesti ja kriittisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitos toimii aktiivisesti moderneissa innovaatiojärjestelmissä, osallistuu työelämässä tarvittavien innovaatioiden tuottamiseen ja edistää tutkimustiedon kohdentuvuutta työelämän tarpeisiin. Laitoksella tehtävä tutkimus on vapaata, avointa ja julkista, ja se on suunnattu niin tutkijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden käytettäväksi. 1.2 Laitoksen toimintaympäristö Tutkimus Laitoksen tutkimuksen painoalueet ovat seuraavat: - hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus - koulutus, työ ja kasvatus - migraatio, monikulttuurisuus ja raja - sosiaalityön teoria, kohteet ja työkäytännöt - sukupuoli. Opetus Perustutkintokoulutus antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen ja valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineensa jatko-opintoihin. Opetus on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, ja siinä kehitetään teorian ja käytännön vuoropuhelua, kansainvälisyyttä ja työelämävalmiuksia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti tietotekniikan suomia mahdollisuuksia. Yhteiskuntatieteiden laitoksen opetuksessa korostetaan samanaikaisesti yhteiskuntatieteellistä yleissivistystä ja laitoksella harjoitettavaan tutkimukseen perustuvaa erikoistumista. Opetuksessa painotetaan toiminnallista oppimista siten, että vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin. Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan. Laitos on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella. Laitoksella järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta seuraavissa pääaineissa:
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 6 (27) Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus) Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus) Sosiaalityö (Kuopion kampus) Sosiologia (kummallakin kampuksella) Yhteiskuntapolitiikka (kummallakin kampuksella, Kuopiossa painotus sosiaalipolitiikkaan. 1.8. 2011 tai myöhemmin aloittavat eivät voi valita yhteiskuntapolitiikkaa pääaineeksi Kuopion kampuksella) Yhteiskuntatieteet, Joensuu - hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, ja valitsemalla toisen seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteen laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineen merkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Yhteiskuntatieteet, Kuopio - hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai sosiologia. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, ja valitsemalla kandidaattiseminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteiden laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineen merkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Laitoksella toimii seuraava suomenkielinen maisteriohjelma: Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma (Joensuun kampus, yhteistyössä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa) Laitoksella toimivat seuraavat englanninkieliset maisteriohjelmat: Border Crossings: Global an Local Societies in Transition (Joensuun kampus, yhdessä historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa) International Master s Degree Programme in Cultural Diversity (Joensuun kampus) Näiden lisäksi laitos vastaa kasvatussosiologian opintoihin liittyvästä opetuksesta filosofisessa tiedekunnassa, filosofian opetuksesta Kuopion kampuksella yhteistyössä oikeustieteiden laitoksen kanssa ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yleisestä metodologisesta opetuksesta ja sen kehittämisestä yhdessä tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Laitos osallistuu useiden monitieteisten opintokokonaisuuksien tuottamiseen sekä monitieteisiin opetusverkostoihin. Laitos järjestää tieteellistä jatkokoulutusta kaikissa pääaineissaan sekä Joensuussa filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osastoon sijoitetussa kasvatussosiologiassa. Lisäksi laitos tarjoaa erityissosiaalityöntekijäkoulutusta. 1.4 Sisäinen organisoituminen Yhteiskuntatieteiden laitoksessa hallinnon lähtökohta on koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen toiminnan ja sen periaatteiden valmisteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Laitoksen toimintoja kehitetään
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 7 (27) jatkuvasti ja henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan asiantuntijuuttaan sekä yliopiston hallinnon tuntemustaan. Johtamisen käytännöt on muotoiltu siten, että henkilöstön osallistumismahdollisuudet on varmistettu. Laitoksen johtaja ja varajohtaja Laitoksen johtaja ja varajohtaja vastaavat yhdessä koko laitoksen strategisesta kehittämisestä, päätösten toimeenpanosta ja niistä tehtävistä, jotka määrätään Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä, talousjohtosäännössä ja muissa säädöksissä. He vastaavat myös yleishallinnosta keskinäisen työnjaon pohjalta. Yksityiskohtaisemmin kuvattuna johtajan ja varajohtajan keskinäinen työnjako on seuraava: Yhteiskuntatieteiden laitoksen johtajan ja varajohtajan työnjako Tärkeimmät toimijat Tehtävät Laitosjohtaja hallintojohtosäännössä, talousjohtosäännössä ja tiedekunnan dekaanin delegointipäätöksissä mainitut asiat Laitosjohtaja ja varajohtaja laitoksen strateginen kehittäminen henkilöstön yhdenmukaisesta asemasta huolehtiminen Johtajan ja varajohtajan kampuskohtaiset taloushallintoon kuuluvien laskujen ja tositteiden hyväksyminen tehtävät henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät: - virka-aikaa tekevän henkilöstön vuosilomat ja virkavapaat - työajanseurantaan liittyvät tehtävät - palkkausjärjestelmään liittyvät arviointikeskustelut - yleiset kehityskeskustelut - työhuonejärjestelyt - työterveys ja muu työhyvinvointi - asialliseen työkäyttäytymiseen liittyvien mahdollisten ongelmien käsittely kampuksella ulkopuolisella rahoituksella toimivien projektien talous- ja henkilöstöhallinto yleishallinnon tehtävät: - kampuskohtaisten kokousten koollekutsuminen ja pj:nä toimiminen - kaluste-, laite- ja muut tarvikehankinnat Laitoksen hallinnollinen jakautuminen oppiaineisiin Yhteiskuntatieteiden laitos jakaantuu hallinnollisesti oppiaineisiin: Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 8 (27) Oppiaineet koostuvat niihin kuuluvasta henkilöstöstä ja opiskelijoista. Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineet kattavat molempien kampusten henkilöstön ja toiminnat. Oppiaineen toimintaa johtavat oppiaineen vastuuhenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 3.n perusteella 1) vastata oppiaineen opetuksesta ja sen kehittämisestä, 2) huolehtia oppiaineen tutkimustoiminnasta ja tutkijakoulutuksesta ja 3) johtaa koulutusalansa opetussuunnitelmatyötä. Lisäksi vastuuhenkilö huolehtii opiskelijavalintojen ja opetussuunnitelman toteutusohjelman valmistelusta sekä oppiaineen toiminnan kehittämisestä laitoksen strategisten linjausten mukaisesti. Vastuuhenkilöt ovat vastuussa päätösten valmistelusta ja toteuttamisesta laitoksen johdolle. Joensuun kampuksen sosiologian oppiaineen vastuuhenkilö vastaa myös kasvatussosiologin opetussuunnitelman ja opiskelijavalintojen valmistelusta yhteistyössä filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston kanssa. Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön mukaan dekaani tai dekaanin tekemällä delegointipäätöksellä laitoksen johtaja nimittää oppiaineiden ja koulutusohjelmien vastuuhenkilöt. 1.5 Laitoksen hallinto Laitoksella voidaan perustaa työryhmiä erilaisten oppiaine- ja tieteenalarajoja ylittävien, monitieteisyyttä edistävien kysymysten selvittämiseen ja valmisteluun. Osallistumiseen perustuva hallintojärjestelmä toteutetaan siten, että laitoksella järjestetään 1. Laitoksen yleiskokouksia, joihin osallistuu koko henkilöstö yhdessä molemmilta kampuksilta sekä ainejärjestöjen edustajat. Yleiskokouksissa käsitellään laitoksen strategisia kysymyksiä, toiminnan arviointia ja kehittämistä. Yleiskokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laitoksen yleiskokoukset kutsuu koolle laitoksen johtaja. 2. Laitoksen kampuskohtaisia yleiskokouksia, jotka pidetään erikseen Joensuun ja Kuopion kampuksilla, mutta joissa käsitellään sama esityslista. Kampuskohtaisia yleiskokouksia järjestetään tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat myös ainejärjestöjen edustajat. Kampuskohtaiset kokoukset kutsuvat koolle laitoksen johtaja tai varajohtaja. 3. Oppiaineen kokouksia, joissa käsitellään ensisijassa oppiaineen toiminnan ja kehittämisen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineen kokoukset voivat olla myös kampuskohtaisia käsitellessään käytännön kysymyksiä. Oppiaineen kokouksiin kutsutaan pääsääntöisesti ainejärjestöjen edustajia ja muita pääaineopiskelijoita. Oppiaineen kokoukset kutsuu koolle oppiaineen vastuuhenkilö. 4. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksia, joissa käsitellään laitoksen oppiaineiden yhteisiä asioita sekä opetuksen kehittämiseen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokoukset kutsuu koolle laitoksen johtaja tai varajohtaja.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 9 (27) 5. Oppiainerajat ylittävien työryhmien kokouksia, joissa valmistellaan työryhmän tehtäväantoon kuuluvia asioita. Työryhmän koollekutsujana toimii työryhmän puheenjohtaja. Kategorioihin 1-4 kuuluvissa kokouksissa toimii sihteerinä joku laitoksen amanuensseista tai toimistosihteereistä. Sihteeri laatii kokouksista muistiot. Työryhmät valmistelevat loppuraportit. Työryhmän tehtävän luonteesta riippuen raportti käsitellään laitoksen yleiskokouksessa, laitoksen kampuskohtaisessa yleiskokouksessa, oppiaineen kokouksessa tai oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksessa tai saatetaan henkilöstölle tiedoksi. 1.6 Sisäinen viestintä Laitoksen sisäisessä viestinnässä korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Laitoksen päätiedotuskanava on sähköpostilista, jota ylläpitää laitoksen yleishallinnosta vastaava sihteeri. Postituslistalle kuuluvat kaikki, jotka ovat työsuhteessa laitokseen tai työskentelevät laitoksen tiloissa sekä laitokselle sijoitettu hallintohenkilökunta. Postituslistaa käytetään seuraaviin tarkoituksiin: kokouskutsujen lähettäminen yleisten tiedotteiden jakaminen laitoksen asiakirjojen, kuten kokousmuistioiden ja työryhmäraporttien jakaminen laitoksen toiminnasta ja sen valmistelusta käytävä yleinen keskustelu Laitoksen asiakirjat ja kokousmuistiot tallennetaan sähköisesti pdf-muodossa yhteisessä käytössä olevalle alustalle sekä paperisina laitoksen kansliassa sijaitsevaan arkistokaappiin. Tallentamisesta huolehtii kunkin asiakirjan laatimisesta vastaava henkilö. Laitoksella on myös opiskelijoille omat oppiainekohtaiset jakelulistansa, joilla tiedotetaan kursseista ja opetuksesta. Oppiaineet nimeävät oppiainekohtaisten jakelulistojen ylläpitäjät. Laitoksella on lisäksi sosiaalisen median (SOME) vastuuhenkilö, jonka työnkuvaan kuuluu Itä-Suomen yliopiston suosittamista sosiaalisen median käytännöistä, ohjeista ja koulutuksesta tiedottaminen. 1.7 Laitoksen edustaminen ja ulkoinen tiedottaminen Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja, edustaa laitosta ulospäin ja vastaa laitoksen ulkoisesta tiedottamisesta. Laitoksen johtaja voi delegoida yksittäisen edustustehtävän laitoksen henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Laitos käyttää ulkoisessa tiedottamisessa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tiedottajaa. Tiedotettava materiaali toimitetaan tiedekunnan tiedottajalle, joka huolehtii sen välittämisestä eteenpäin sekä tiede-
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 10 (27) kunnan sisällä että tiedekunnan ulkopuolelle. Materiaalin toimittaminen Yliopistopalvelut-yksikön kehittämispalvelut-yksikössä sijaitsevaan viestintään tapahtuu myös pääsääntöisesti tiedekunnan tiedottajan välityksellä. 1.8 Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus Laadunhallinta toteutetaan Yhteiskuntatieteiden laitoksella yhteistyössä laitosjohtajien ja laatuvastaavien kanssa. Kummallakin kampuksella on oma laatuvastaavansa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva vastaa laadun toteutumisesta omassa työssään. Laitoksen laatukäsikirjan versiot hyväksyy laitosjohtaja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään luvussa 4 kuvattujen arviointien, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä palautetietojen perusteella. Laitoksen laatukäsikirjasta on olemassa voimassa oleva alkuperäinen kirjallinen versio laitoksen arkistossa, kopiot laitosjohdon ja laatuvastaavan työhuoneissa ja sähköinen versio yliopiston www-sivuilla (laatusivusto). Laatukäsikirjan jokaisella sivulla on päivämäärä, jolloin käsikirja on hyväksytty sekä edellisen version päivämäärä ja automaattisesti päivittyvä tulostuspäivämäärä. Vanhat alkuperäiset versiot säilytetään arkistossa, ja kopiot laitosjohdon ja laatuvastaavien työhuoneissa viisi vuotta. Laatukäsikirjan säilyttämisessä noudatetaan arkistonmuodostussuunnitelman ohjeita. Muut laatudokumentit, esimerkiksi auditointiraportit ja johdon katselmusraportit, säilytetään kuten laatukäsikirjan alkuperäiset versiot. Laitoksen laatutyön laatujärjestelmän indikaattoreina käytetään koko yliopiston indikaattoreita niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Laitoksen johdon ja laatuvastaavien on tarkoitus kokoontua tarpeen mukaan 1 2 kertaan vuodessa keskustelemaan laatutyön kehittämistä. Laadunhallinnan vastuuhenkilöt Tehtävät Laitosjohtaja ja varajohtaja Laatuvastaavat laatutyön johtaminen omissa yksiköissään laatukäsikirjan alaversioiden hyväksyminen laatutyön kehittäminen yksiköissä laatukäsikirjan ylläpito ja kehittäminen yhteistyö tiedekunnan laatuvastaavien kanssa Linkkejä: internet (http://www.uef.fi/laatutyo) 1.9 Asiakkuuksien hallinta Opiskelijat ovat laitoksen keskeinen asiakasryhmä. Laitos järjestää opiskelijoille kampus- ja oppiainekohtaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Opiskelijoille tiedotetaan laitoksen toiminnasta opiskelijoiden postituslistojen kautta. Laitoksen kotisivuja käytetään sähköisenä ilmoitustauluna. Laitos tekee yhteistyötä yhteiskuntatieteelli-
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 11 (27) sen alan ainejärjestöjen kanssa ja järjestää opiskelijoille mahdollisuuksia antaa palautetta. Opiskelijoiden palaute käsitellään oppiaineiden kokouksissa tai muissa laitoksen kokouksissa. Laitoksen yhteistyökumppaneita Itä-Suomen yliopiston muut laitokset, tiedekunnat ja palvelulaitokset. Tutkimusyhteistyössä merkittävimmät yhteistyölaitokset vaihtelevat oppiaineittain ja hankekohtaisesti. Laitos osallistuu Itä-Suomen yliopiston monialaisiin tutkimuskonsortioihin. Karjalan tutkimuslaitos ja Kuopio Welfare Research Center ovat tärkeitä tutkimusyhteistyön organisaatioita. Laitoksella on monia Itä-Suomen yliopiston ulkopuolisia sidosryhmiä. Kansallisia sidosryhmiä ovat erityisesti muut oppilaitokset (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset), kansallinen ja alueellinen sivistys- ja työvoimahallinto, kansallinen ja alueellinen sosiaali- ja terveysalan hallinto, kuntaorganisaatiot, kolmas sektori ja elinkeinoelämän organisaatiot. Laitos tekee myös tutkimus- ja koulutusyhteistyötä työelämän edustajien kanssa.. Eri oppiaineilla on kullakin omat sidosryhmänsä. Oppiaineet osallistuvat kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen ja verkostojen toimintaan (kokoukset, konferenssit, hallinto), joista merkittävimpiä ovat: - Sosiaalipedagogiikka: Suomen sosiaalipedagoginen seura, Nordic Educational Research Association / Social Pedagogy Network - Sosiaalipsykologia: Suomen psykologinen seura / Sosiaalipsykologian jaos - Sosiaalityö: Sosiaalityön tutkimuksen seura, valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET, European Research Institute for Social Work (ERIS), International Association of Schools of Social Work - Sosiologia: Westermarck-seura, International Sociological Association (ISA) - Yhteiskuntapolitiikka: Sosiaalipoliittinen yhdistys, valtakunnallinen sosiaalipolitiikan yliopistoverkosto SosPolNet, Coop-Studies-verkostoyhteistyöryhmä, East Bord Net -asiantuntijaverkosto, Laitos pyrkii siihen, että sillä olisi edustus sille tärkeiden tieteellisten seurojen ja verkostojen toimielimissä. Yhteistyötä tehdään myös osallistumalla konferensseihin, symposiumeihin ja muihin tieteellisten seurojen ja verkostojen järjestämiin tapahtumiin. Kansainvälisiin sidosryhmiin lukeutuvat ne ulkomaiset yliopistot, joiden kanssa laitoksella on tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Näiden asiakkuuksien hallinnassa laitos hyödyntää opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmia (Erasmus, FIRST). Strategisiin sidosryhmiin kuuluvat myös ulkopuolisen rahoituksen organisaatiot, joita ovat Suomen Akatemia, Tekes, Tykes, Sitra, säätiöt ja ministeriöt. Laitos ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita näihin yhteistyötahoihin osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, neuvottelemalla yhteistyökysymyksistä ja tarjoamalla omaa asiantuntija-apua.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 12 (27) 2 VOIMAVARAT 2.1 Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat Laitoksen henkilöstö koostuu perus- ja projektivaroin palkatuista työntekijöistä. Perusvaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu: 12 professoria, joista 3 määräaikaista 12 lehtoria ja yliopistonlehtoria 2 yliopisto-opettajaa Projektivaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu erilaisilla nimikkeillä työskenteleviä tutkijoita, tutkimustoiminnan johtamiseen suuntautuvia henkilöitä ja tutkimusta avustavia henkilöitä. Lisäksi laitoksen tiloissa työskentelee apurahatutkijoita. Laitokselle on sijoitettu hallintopalvelukeskuksen henkilökuntaa: 3 amanuenssia, 5 sihteeriä ja 1 kielenkääntäjä. Laitoksella on noin 1300 yhteiskuntatieteellisen koulutusalan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. 2.2 Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit Yhteiskuntatieteiden laitos toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla seuraavissa rakennuksissa: Paikkakunta ja kampus Joensuun kampus Kuopion kampus Rakennus (katuosoite) Metria (Yliopistonkatu 7) Snellmania (Yliopistonranta 1 E) Käytössä olevat tilat, niiden neliömäärät ja vuokrat ilmenevät yliopiston tilahallinnon tietojärjestelmästä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen laitteisto koostuu pääosin erilaisista atk-laitteista. Atk-laitteiden, ohjelmistojen ja infrastruktuurin huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa Yliopistopalveluihin kuuluva Tietotekniikkapalvelutyksikkö. Hankinnoissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston yhteisiä periaatteita ja ohjeita. Kaluste-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat kirjataan käyttöomaisuusrekisteriin ohjeiden mukaisesti.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 13 (27) 2.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Itä-Suomen yliopiston rekrytointiperiaatteiden mukaisesti (ks. yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laatukäsikirja). Yhteiskuntatieteiden laitoksen uuden henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu yhteistyössä tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen kanssa. Laitoksen omassa perehdyttämisessä esitellään yhteiskuntatieteiden laitoksen organisaatio ja toiminta, avainhenkilöt sekä tärkeimmät prosessit ja käytänteet, kuten työajan seurantajärjestelmä sekä matkustamiseen liittyvät järjestelyt. Myös pitkään poissa olleille työntekijöille järjestetään perehdytystä tarpeen vaatiessa. Kummallakin kampuksella on oma perehdyttämisestä vastaava henkilö. 2.5 Henkilöstön hyvinvointi, työturvallisuus ja työterveys Yhteiskuntatieteiden laitoksen erilaisissa käytännöissä ja päätöksenteossa pyritään henkilöstön hyvinvoinnin ja myönteisen työilmapiirin turvaamiseen. Laitos tukee henkilöstönsä työtyytyväisyyttä, työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista myös järjestämällä työhyvinvointia edistävää toimintaa yliopiston suositusten mukaisesti. Henkilöstön hyvinvointia seurataan Itä-Suomen yliopiston joka kolmas vuosi tekemällä henkilöstön työtyytyväisyyttä koskevalla kyselyllä. Työturvallisuudesta huolehditaan siten, että työntekijälle pyritään järjestämään asianmukainen kalustus ja laitteet sekä opastus laitteiden käyttöön. Kummallakin kampuksella on ensiaputarvikkeet akuuttien vammojen hoitamiseksi. Henkilöstö voi käyttää työterveyspalveluita yliopiston ja Suomen terveystalon tekemän sopimuksen mukaisesti. 2.6 Henkilöstökoulutus, kehityskeskustelut ja asiallinen työkäyttäytyminen Laitos toteuttaa kehityskeskusteluja tiedekunnan yhteisen käytännönmukaisesti. Siinä selvitetään osaamistarpeet. Työntekijöitä kannustetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen (ks. yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laatukäsikirja). Linkkejä: henkilöstöhallinto (http://www.uef.fi/intra/henkiloston-kehittaminen) Itä-Suomen yliopiston suosituksen mukaisesti laitoksella kiinnitetään huomiota asiallisen työkäyttäytymisen edistämiseen ja käsitellään työkäyttäytymisen ongelmia. Sen edistämisestä vastaa johtaja, varalla varajohtaja.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 14 (27) 3 TOIMINNOT 3.1 Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Toteuttaa laitoksen strategiaa alkaen suunnittelusta ja resursoinnista päätyen toimintojen arviointiin ja kehittämiseen. Prosessin tarkoituksena on taata perustoimintojen laatu. Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja Yhteiskuntatieteiden laitoksen strategia perustuu omalta osaltaan Itä-Suomen yliopiston ja YHKAtiedekunnan yleiseen strategiaan. Laitostasoinen strategia täydentää sitä. Strategian toteutumista seurataan indikaattoreiden avulla. Yhteiskuntatieteiden laitoksen strateginen johtaminen perustuu laitoksen sisäiseen strategiatyöhön, tuloksellisuuden arviointiin ja johdon katselmuksiin. Strategiaan liittyviä asioita käsitellään laitoksen yleiskokouksessa. Strategiatyötä johtavat laitoksen johtaja ja varajohtaja. Yhteiskuntatieteiden laitoksen strategia perustuu Itä- Suomen yliopiston yleiseen strategiaan ja YHKA-tiedekunnan asettamiin erityispainotuksiin. Laitoksella järjestetään vuosittain 1-2 kertaa strategiapäivä, jossa tarkastellaan strategian sisältöä ja laitoksen tuloksellisuutta, toiminnan painopisteitä, tavoitteita ja keinoja sekä seurataan strategian toteutumista yliopiston indikaattoreiden näkökulmasta. 3.2 Ydintoiminnot 3.2.1 Tutkimus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Yhteiskuntatieteiden laitoksella tehtävä tutkimus tuottaa uutta tietoa laitoksen painopistealoilla tiedeyhteisölle, julkiseen ja yksityiseen päätöksentekoon sekä kansalaisille. Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja Yhteiskuntatieteiden laitoksella tehty tutkimus on laadullisesti korkeatasoista sekä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää. 3.2.1.1 Tutkimuksen painoalat Laitoksen tutkimuksen painoalat ovat hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, koulutus, työ ja kasvatus, migraatio, monikulttuurisuus ja rajat, sosiaalityön tutkimus ja sukupuolitutkimus. Painoaloja ja tutkimusstrategiaa on
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 15 (27) käsitelty yksityiskohtaisemmin asiakirjassa Yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimusstrategia 2010 2015 (laitoksen verkkosivut). 3.2.1.2 Tutkimuksen laatutavoitteet Tutkimuksen prosessin tarkoitus on tuottaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta erityisesti laitoksen tutkimuksen painopistealoilla Yhteiskuntatieteellisen ja kauppatieteellisen tiedekunnan laatutavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksen prosessin laadun yleisenä vastuuhenkilönä on laitoksen johtaja. Tutkimushankkeiden vastuuhenkilöinä ovat tutkimushankkeiden johtajat. Tutkimukseen kuuluvista yksittäisistä toimistaan vastaavat tutkimushankkeiden tutkijat. Kirjanpidosta ja talousraportoinnista vastaavat Itä-Suomen Yliopistopalvelut-yksikön Talouspalvelut-yksikössä tai Kehittämispalvelu-yksikössä toimivat erikseen nimetyt henkilöt. Tutkimus tapahtuu suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti prosesseissa, joita hallitsevat yksittäiset tutkijat tai useiden tutkijoiden muodostamat tutkimusryhmät. Tällaiset tutkimusprosessit voivat verkostoitua yliopiston sisällä ja ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on aina tieteellinen vapaus, avoimuus, objektiivisuus ja tieteellinen etiikka. 3.2.1.3 Tutkimuksen perusmuodot Laitoksella tehtävä tutkimus voidaan jakaa rahoituksen perusteella kolmeen ryhmään (ks. Taulukko 1). Sen toteutuksessa noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan antamaa ohjeistusta. Taulukko 1: Tutkimusmuodot ja niiden tyypilliset piirteet Vapaa tieteellinen tutkimus Yhteisrahoitteinen Maksullinen palvelututkimus tutkimus Aloite ja tavoite Tutkija Rahoittaja ja tutkijat Tilaaja Sisältö ja kysymykset Tutkija Rahoittaja ja tutkijat Tilaaja Rahoitus Perusvoimavarat Rahoittaja ja perusvoimavarat Tilaaja Aikataulu Tutkija Rahoittaja ja tutkija Tilaaja Organisoituminen (tavallisesti) Yksittäinen tutkija Tutkimusryhmä Tutkimusryhmä Neuvottelu ja sopimus Ei Kyllä Kyllä Laitos arvostaa vapaata tieteellistä tutkimusta ja takaa henkilökunnalle tähän riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia opetus- ja muiden töiden järjestelyjen avulla. Vapaa tieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä tieteellistä toimintaa, jonka kysymyksenasettelusta ja tavoitteista päättävät tutkijat itse. Tällainen tutkimus on riippumatonta ulkopuolisten rahoittajien tai muiden tahojen asettamista toiveista ja tarpeista. Maksullinen palvelututkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus rakentuvat prosessista, joka alkaa suunnittelusta ja päättyy tutkimushankkeen arviointiin.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 16 (27) Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja, vastaa laitoksella tehtävän tutkimuksen laadusta, laadun johtamisesta ja hallinnasta. Tutkimusprojektien johtajat vastaavat tutkimuksen laadusta omien projektiensa osalta. Kukin yksittäinen tutkija vastaa tutkimuksen laadusta oman tutkimuksensa osalta. 3.2.1.4 Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys Tutkimushankkeissa oleva tai esiin tuleva uusin tutkimustieto tuodaan mukaan myös kandidaatin ja maisterin tutkintoon sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvaan opetukseen. Laitoksen tutkimuksen painoalat esiintyvät opetussuunnitelmassa erityisinä temaattisina opintoina. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys toteutuu myös siten, että kandidaatin tutkinnon suorittaneita opiskelijoita voidaan ottaa tutkimushankkeisiin määräaikaisiin tehtäviin tutkimusapulaisiksi tai tutkijoiksi. Jatko-opiskelijoita työskentelee tutkimushankkeissa tehden pääsääntöisesti jatko-opintoihin liittyvän opinnäytetyönsä jonkin tutkimushankkeen parissa. Jatko-opiskelija voi työskennellä tutkijana myös omassa tutkimuksessaan, joka on usein rahoitettu valtakunnallisen tutkijakoulun kautta tai julkisoikeudellisen säätiön varoin. Jatko-opiskelija voi työskennellä tutkijana myös jossain laajemmassa ulkopuolisen rahoittajan rahoittamassa tutkimushankkeessa. 3.2.1.5 Dokumentointi Maksullisen palvelututkimuksen ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen sopimukset tallennetaan Itä-Suomen yliopiston määräysten ja ohjeiden mukaisesti Yliopistopalvelut-yksikköön tai, Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmien ja Euroopan unionin rakennerahastojen (aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto) osalta, Kehittämispalveluyksikköön. Kirjanpitoon ja talousraportointiin liittyvät toiminnot tapahtuvat yhteistyössä Yliopistopalvelutyksikön Talouspalvelut-yksikön tai, Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmien ja Euroopan unionin rakennerahastojen osalta, Yliopistopalvelut-yksikön Kehittämispalvelu-yksikön kanssa. Yliopiston Yliopistopalvelutyksikkö on nimennyt eri tutkimusprojekteille taloushallinnolliset vastuuhenkilöt. 3.2.1.6 Tutkimusetiikka Laitoksella harjoitettavassa tutkimuksessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tutkimuksen hyviä käytäntöjä (http://www.tenk.fi/htk/index.htm), Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia tutkimuseettisiä ohjeita (http://www.tenk.fi/) ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikasta antamia sääntöjä (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka). Tutkimuseettiset ongelmat ratkotaan yliopiston sisäisen prosessin kautta Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisessä toimikunnassa (http://www.uef.fi/uef/tutkimuseettinen-toimikunta).
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 17 (27) 3.2.2 Opetus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Opetuksen tavoitteena on antaa korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti ajankohtaista opetusta laitoksen oppiaineissa kandidaatti- ja maisteritutkinnon, tieteellisen jatkokoulutuksen, sivuaineopetuksen, täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opetuksen osalta. Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja Monipuoliset, oppimista tukevat opetustavat ja korkealaatuinen sisältö. Hyvät oppimistulokset. 3.2.2.1 Opetuksen laatutavoitteet Yhteiskuntatieteiden laitoksen opetuksen tavoitteena on tarjota ajankohtaista ja korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa perusopetusta kandidaatti- ja maisteritasolla sekä tieteellisen jatkokoulutuksen osalta. Yhteiskuntatieteiden opetuksen tavoitteet määrittyvät tutkintoasetusten (794/1994) mukaisesti ja Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan näkemysten mukaisesti. Yhteiskuntatieteiden laitoksella ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot koostuvat oppiaineen pääaineopinnoista ja sivuaineopinnoista tai pelkästään pääaineopinnoista. Sosiaalityön pääaineopinnot antavat lisäksi sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden sosiaalityön koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti: valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 15, 24, 32, tullut voimaan 1.8.2005) ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (245/1994, lisäys 4a, tullut voimaan 1.8.1999). Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja, vastaa laitoksella annettavan opetuksen laadusta, laadun johtamisesta ja hallinnasta. Oppiaineiden vastuuhenkilöt vastaavat opetuksen laadusta omassa oppiaineessaan. Opintojaksojen johtajat vastaavat opetuksen laadusta niissä opintojaksoissa, joiden johtajina he toimivat. Kukin yksittäinen opettaja vastaa opetuksen laadusta oman opetuksensa osalta. 3.2.2.2 Laitoksen opiskelijarekrytointi ja -valinta Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijarekrytointi hoidetaan yhteistyössä tiedekunnan ja Yliopistopalvelutyksikön (Opinto- ja opetuspalvelut yksikön ura- ja ohjauspalvelut toiminnon) kanssa. Laitostasolla rekrytoinnin yhteyshenkilönä toimivat laitoksen amanuenssit, joiden toimenkuvaan kuuluu rekrytointiin liittyvien tehtä-
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 18 (27) vien hoitaminen, kuten yhteydenpito erilaisiin koulutustapahtumiin, verkkosivujen ylläpitäminen ja laitoksen opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen tiedekunnan ja laitoksen vuosittain järjestämissä tilaisuuksissa. Oppiaineiden opiskelijavalinnasta vastaa laitos yhteistyössä tiedekunnan ja Yliopistopalvelut-yksikön kanssa. Oppiainekohtaisen opiskelijavalinnan perusteet määritellään oppiaineen kokouksissa. Laitoksen oppiaineista sosiaalityö on mukana valtakunnallisessa valintakokeessa. Yhteiskuntatieteiden kandidaattitutkinnoissa (hakukohteet Yhteiskuntatieteet-Joensuu ja yhteiskuntatieteet-kuopio) on Joensuun ja Kuopion kampuksilla omat valintakokeensa. Eri oppiaineiden valintakokeet järjestetään Itä-Suomen yliopiston yhteisen aikataulun mukaisesti Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan organisoimana. Valintakokeiden aikataulusta ilmoitetaan yliopiston verkkosivuilla hakijoille. Valintakokeiden laatimisesta, korjaamisesta, valvonnasta ja hakijapalautteeseen vastaamisesta vastaavat kunkin oppiaineen opiskelijavalinnan vastuuhenkilöt, jotka valitaan vuosittain oppiaineiden kokouksissa. Valintakokeeseen osallistuville vastuuhenkilöille ei makseta erillisiä palkkioita. 3.2.2.3 Laitoksen opetussuunnitelmatyö Yhteiskuntatieteiden laitoksella pääaineiden opintojen tutkintorakenne laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan akateemisen rehtorin opetussuunnitelmatyön ohjeiden mukaisesti. Tutkintorakenteessa määritetään se, mistä kunkin oppiaineen tutkintoasetuksen mukaiset pääaineopinnot koostuvat. Opintojen rakenteen mukaisesta konkreettisesta toteuttamisesta päätetään vuosittaisessa opetussuunnitelmatyössä. Laitostasolla opetussuunnitelmien laadinta perustuu opiskelijoiden ja opettajien väliseen vuorovaikutukseen. Oppiaineiden vastuuhenkilöt johtavat Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön mukaisesti koulutusalansa opetussuunnitelmatyötä. He vastaavat yhdessä muun opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden edustajien kanssa opetussuunnitelmatyöhön liittyvistä asioita, kuten opintojaksokuvauksista ja opetuksen aikataulusta. Laitoksen amanuenssit kokoavat opintojaksokuvaukset ja opetuksen aikataulun ja vastaavat teknisesti niiden sisällöstä. Opintojaksokuvaukset hyväksyy tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto toukokuun loppuun mennessä. Tiedekunnan yhteisten opintojaksojen koordinoinnista vastaavat oppiaineiden vastuuhenkilöt. Teknisesti koordinoinnissa käytetään apuna myös laitokselle sijoitettuja amanuensseja. Tiedekunnan yhteisten opintojaksojen suunnittelu edeltää laitoksen omaa opetussuunnitelma- ja aikataulutustyötä. Laitoksella kolmen vuoden välein tehtävää opintojen rakennetta mietittäessä hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa tehtäviä valmistuneiden sijoittumis- ja uraseurantoja, jolloin voidaan tarkastella laitoksen pääaineiden tuottamaa työmarkkinakelpoisuutta ja voidaan tehdä tarvittavia muutoksia opintoihin. Lisäksi opintojen suunnittelussa hyödynnetään harjoittelusta saatua palautetta.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 19 (27) 3.2.2.4 Laitoksen perustutkintokoulutus ja ohjauskäytännöt Oppimista tuetaan monipuolisilla opetusmenetelmillä ja henkilökohtaisella ohjauksella perus- ja jatkotutkintovaiheessa. Laitoksen opetus järjestetään laitoksella opetussuunnitelman mukaisesti. Pääainekohtaisesta opetuksesta vastaavat oppiaineiden opettajat, joiden keskinäinen työjako on sovittu oppiaineen vastuuhenkilön johdolla. Useamman oppiaineen yhteisestä opetuksesta on sovittu oppiaineiden vastuuhenkilöiden johdolla tapahtuvassa keskustelussa. Opetuksen toteutusta koskevat tiedot ilmoitetaan vuosittain ilmestyvässä sähköisenä versiona julkaistavassa opinto-oppaassa, joka löytyy yliopiston verkkosivuilta. Kullakin laitoksen opintojaksolla on oma vastuuhenkilönsä, joka vastaa siitä, että opetus tapahtuu opetussuunnitelman mukaisesti. 3.2.2.5 Opintojen suoritustavat ja suoritusten arviointi Opintojaksokuvausten yhteydessä kuvataan, miten kyseinen opintojakso on mahdollista suorittaa. Samassa yhteydessä tuodaan esiin myös mahdolliset vaihtoehtoiset suoritustavat. Suoritustavat voivat olla laitoksen oppiaineiden opetuksessa erilaiset pääaine- ja sivuaineopiskelijoille. Opintojaksojen suoritustapoina käytetään luentokurssikuulusteluja, verkko-opetusta (sosiologian monikulttuurisuutta käsittelevät opintojaksot, Moodleoppimisympäristö), kirjallisia seminaaritöitä, esseitä, luento-, oppimis- ja työpäiväkirjoja sekä harjoitustöitä. 3.2.2.6 Opiskeluprosessi Yhteiskuntatieteiden laitoksen opinnot järjestetään siten, että opiskelijaksi valitun on mahdollista suorittaa ne tavoiteajassa. Kun opiskelija on valittu opiskelemaan jotain yhteiskuntatieteiden laitoksen pääainetta, hänelle lähetetään laitokselle sijoitettujen toimistosihteerin toimesta hyväksymiskirjeet, joissa lähetetään samalla myös kuvaus toimintaympäristöstä, ja ilmoitetaan, ketkä toimivat opiskelijoiden opiskelijatuutoreina. Opiskelijoiden aloittaessa opintonsa tuutorit tutustuttavat opiskelijat opiskelukäytäntöihin, kampusten toimintatapoihin (http://www.uef.fi/opiskelu/opiskelijatuutorointi1). Laitoksen amanuenssit ohjaavat opiskelijoita HOPS-prosessissa. Amanuenssit keskustelevat henkilökohtaisesti kaikkien opiskelijoiden kanssa ensimmäisen vuoden aikana. Myöhemmin opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella opinnoistaan ja niiden suuntaamisestaan amanuenssien kanssa. Opintojen edetessä opiskelijoiden saama palaute suorituksistaan muuttuu henkilökohtaisemmaksi tutkielmatöiden tekemisen yhteydessä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijat pyritään jo kandidaattitutkintovaiheessa kytkemään laitoksella harjoitettavaan tutkimukseen, ja tutkielmia kannustetaan tekemään laitoksen strategisista painopistealueista. Tutkielmatyöskentelyä voidaan tehdä laitoksen opetuksessa myös työelämälähtöisesti yhteistyössä työyhteisöjen kanssa. Opiskelijoiden valmistuttua laitos pitää alumnitoiminnan kautta yhteyttä valmistuneisiin.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 20 (27) 3.2.2.7 Kandidaatti- ja pro gradu -tutkielmien ohjaus ja arviointi Kandidaattiopintojen seminaarityöskentelystä, tutkielman ohjauksesta ja sen arvioinnista vastaavat opintojaksojen vastuuhenkilöt. Kandidaatintutkielmat voivat oppiaineittain vaihdella kirjallisuuskatsauksista empiirisiin tutkielmiin. Kandidaattitutkielma tehdään kandidaattiseminaarin yhteydessä sen vastuuopettajan ohjauksessa. Tutkielmat arvioidaan normaalien opintosuoritusten mukaisesti asteikolla 1-5. Opiskelijoita kehotetaan pyytämään opettajilta palautetta tutkielmastaan. Maisteriopintoihin liittyvästä syventävien opintojen tutkielmaseminaarista vastaavat oppiaineiden professorit. Seminaarin kuluessa opiskelijoiden pro gradu -tutkielmille valitaan kaksi ohjaajaa, joista toinen on oppiaineen professori ja toinen tutkielman aihepiiriin perehtynyt opettaja tai tutkija. Pro gradu -tutkielmat arvostellaan tutkielmien perinteisillä arvosanoilla approbatur, lubenter approbatur, non sine cum laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielmia kokevat hallinnolliset ohjeet ja tutkielman käsittelyn prosessi on kuvattu tarkemmin tiedekunnan laatukäsikirjassa, koska tutkielmien vastaanottamiseen, käsittelyyn ja hyväksymiseen liittyvistä asioita vastaa tiedekunta (http://www.uef.fi/yhka/opinnaytteet; http://www.uef.fi/yhka/valmistuminen). 3.2.2.8 Laitoksen opiskelijoiden yleinen ohjaus ja HOPS Laitoksen opiskelijoiden yleisestä opinto-ohjauksesta vastaavat amanuenssit, jotka hoitavat opiskelukäytäntöihin liittyvän yleisen informaation, HOPS-ohjauksen sekä muun opetukseen liittyvän tiedottamisen. HOPSohjauksessa käytetään Oodin sähköistä e-hops-järjestelmää. Lisäksi oppiaineet järjestävät opiskelijoilleen lukukauden kuluessa omia tiedotustilaisuuksiaan, jossa käsitellään opintoihin tulevia muutoksia tai muita ajankohtaisia asioita. Muuten ohjaus toteutetaan tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti (ks. yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan laatukäsikirja). 3.2.2.9 Kansainvälinen vaihto ja AHOT-menettely Yhteiskuntatieteiden laitos on mukana erilaisissa kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa ja verkostoissa, joiden kautta perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ulkomaisissa yliopistoissa. Osaan ohjelmista sisältyy myös laitoksen henkilökunnan mahdollisuus vierailla kumppaniyliopistoissa. Ohjelmat ovat luonteeltaan vastavuoroisia eli laitos vastaanottaa vuosittain useita ohjelmien kautta tulevia ulkomaisia opiskelijoita ja partneriyliopistojen henkilökuntaa. Erasmus-sopimuksiin perustuva opiskelija- ja henkilökuntavaihto on merkittävin vaihto-ohjelma, jonka sopimukset ovat oppiainekohtaisia. Laitoksen oppiaineilla on Erasmus-sopimuksia useiden eurooppalaisten partneriyliopistojen kanssa. Lisäksi laitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat hyödyntää yliopiston tasolla solmittuja vaihto-ohjelmia, kuten Nordlys-ohjelmaa Pohjoismaihin ja FIRST-ohjelmaa Venäjälle suuntautuviin vaihtoihin.
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 21 (27) Myös täysin itsenäinen vaihto-ohjelmien ulkopuolella tapahtuva opiskelijavaihto (visiting student) on mahdollista. Opiskelijavaihdon lisäksi laitoksen opiskelija voi hakeutua ulkomaille kansainväliseen harjoitteluun. Harjoittelun tulee liittyä opiskelijan pää- tai sivuaineen opintoihin. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelijavaihto-ohjelmissa tai itsenäisesti ohjelmien ulkopuolella. Erasmus-harjoitteluun ja CIMO:n harjoitteluohjelman kautta toteutuvaan harjoitteluun on saatavissa näihin ohjelmien omaa harjoittelutukea. Muuhun kansainväliseen harjoitteluun voi hakea tukea laitoksen jakamasta yliopiston harjoittelutukimäärärahasta. Kansainvälisen vaihdon asioita hoitavat laitoksella kampuskohtaisesti nimetyt kv-yhteyshenkilöt. He tekevät yhteistyötä Yliopistopalvelut-yksikössä opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaavan henkilökunnan kanssa. Yhteiskuntatieteiden laitoksella on myös voimassa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen menettely (AHOT). Tämä koskee aiemmin suoritettuja opintoja. Niiden hyväksilukemisessa noudatetaan tiedekunnan periaatteita ja valtakunnallisia suosituksia. Oppiaineen amanuenssi hyväksyy aiemmat suoritukset. 3.2.2.10 Opiskelijoiden harjoittelu Yleisten yhteiskuntatieteiden oppiaineiden syventäviin opintoihin liittyvästä harjoittelusta vastaavat oppiaineiden vastuuhenkilöt tai laitokselle sijoitetut amanuenssit. Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat työelämään ja lisätä heidän työllistyvyyttään. Opiskelijat laativat harjoittelusta raportin. Sosiaalityön harjoittelu perustuu asetukseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/1994) ja valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Sosiaalityön opiskelijat suorittavat opiskelunsa kuluessa 3 (Sosiaalityön käytäntö 1-3) eri harjoittelua, joista vastaavat oppiaineen lehtorit. Sosiaalityön harjoittelusta on laadittu erillinen kuvaus, jossa on tarkennettu harjoittelun tavoitteet, sisältö, laajuus ja toteutukseen liittyvät yksityiskohdat (ks. yhteiskuntatieteiden laitoksen verkkosivut). Sosiaalityön osalta laaditaan myös erillinen harjoittelusopimus, josta vastaavat sosiaalityön vastuuopettajat. 3.2.2.11 Laitoksen tieteellinen jatkokoulutus Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulun muodostavat yliopiston tohtoriohjelmat, jotka vastaavat tohtorikoulutuksen järjestämisestä. Yliopiston tohtorikoulutus järjestetään tohtoriohjelmien muodossa 2013 alkaen. Yhteiskuntatieteiden laitoksen kaikissa pääaineissa on mahdollista suorittaa tieteellisiä jatkotutkintoja. Vuonna 2013 käynnistetyt tohtoriohjelmat ovat oppiainerajat ylittäviä temaattisia ja monitieteisiä kokonaisuuksia ja ne poikkeavat aikaisemmista oppiaine-kohtaisista tohtoriohjelmista (http://www.uef.fi/fi/tohtoriohjelmat ). Yhteiskuntatieteiden laitos on mukana seitsemässä monitieteisessä tohtoriohjelmassa: Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa -tohtoriohjelma
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 22 (27) Elämänkulku kontekstissa -tohtoriohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen tohtoriohjelma Kulttuuristen ja sosiaalisten kohtaamisten tohtoriohjelma Luonnonvarat, ympäristö ja yhteiskunta -tohtoriohjelma Sosiaali- ja terveysjohtamisen tohtoriohjelma Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtoriohjelma Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu koordinoi keskitetysti tohtoriohjelmien yleisiä valmiustaito-opintoja, vertaistukea ja ohjausta, ja tohtoriohjelmat vastaavat monitieteisistä ja perinteiset oppiainerajat ylittävistä tieteen- ja tutkimusalan opinnoista omissa ohjelmissaan. Yhteiskuntatieteiden laitos pyrkii lisäksi tarjoamaan kaikille yhteisiä tutkimusmenetelmäopintoja lukuvuosittain. YHKA:n tiedekunnassa on laadittu yhteiset ohjeet ja kriteerit jatkokoulutukseen hakeutumiselle ja hyväksymiselle, joita yhteiskuntatieteiden laitoksella noudatetaan (http://www.uef.fi/yhka/jatkokoulutushaku). Pääasiassa jatkokoulutukseen hyväksytään opiskelijoita, joiden tutkimusaiheet liittyvät laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin, ja joilla on riittävät edellytykset tieteellisten jatko-opintojen suorittamiseen. Laitokselle on myös mahdollista ottaa jatko-opiskelijoita, joiden aiheet eivät suoraan liity laitoksen vahvuusaloihin, jos tähän on erityisiä perusteita. Vanhoissa oppiainekohtaisissa tohtorikouluissa opiskelevat jatko-opiskelijat on ohjeistettu siirtymään uusiin tohtoriohjelmiin (http://www.uef.fi/fi/uef/jatkokoulutus). Siirtymäohje koskee niitä jatkotutkinto-opiskelijoita, joille on myönnetty opinto-oikeus tieteelliseen jatkotutkintoon 31.12.2012 mennessä. Jatko-opiskelija voi halutessaan suorittaa jatkotutkintonsa vanhojen vaatimusten mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisensiaatin tutkintoon tähtäävä ammatillinen jatkokoulutus (sosiaalityö) järjestetään, kuten tähänkin saakka. 3.2.2.12 Yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaopinnot Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua suorittamaan yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajan pätevyyden tuottamiin opintoihin. Haku toteutetaan keväisin. Opettajaopintoja suorittamaan lähtevillä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opintoihin liittyvistä opetusharjoitteluistaan laitoksen oppiaineissa, jos se on opiskelijan tulevan uran kannalta tarkoituksenmukaista. Opettajaopintojen järjestämisestä vastaa Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto Joensuun kampuksella. 3.2.2.13 Opiskelijoiden osallistumisjärjestelmät ja opiskelun esteettömyys Yhteiskuntatieteiden laitoksella opiskelijat otetaan sekä laitos- että oppiainetasolla mukaan kaikkeen opiskeluun liittyvään toimintaan. Ainejärjestöt nimeävät edustajansa laitoksen yleiskokouksiin, kampuskohtaisiin yleisko-
Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 23 (27) kouksiin sekä oppiaineiden kokouksiin. Yhdessä opiskelijoiden kanssa käsitellään opetukseen liittyviä kysymyksiä kuten opintojen rakennetta sekä opetuksen järjestämistä. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden velvollisuutena on kutsua opiskelijat mukaan toimintaan. YHKA-tiedekunnassa on myös dekaanin nimittämä työryhmä, jossa opiskelijat ovat mukana. Yhteiskuntatieteiden laitoksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen sujuvuutta kaikin laitoksen käytössä olevien keinoin. Fyysisen esteettömyyden osalta laitoksella noudatetaan esteettömyystyöryhmän suosituksia. Yhteiskuntatieteiden laitoksen fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö toteutetaan siten, että jokainen laitoksen toimintapiiriin kuuluva henkilö voi toimia yhdenvertaisesti. 3.2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Osallistumisen lähtökohtana ovat laitokset tutkimus- ja opetusalat. Laitoksen tutkimus- ja opetushenkilöstö. Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja toimiminen oman alan asiantuntijatehtävissä. Laitoksen henkilöstö osallistuu yhteiskunnallisen päätöksenteon valmisteluun, toimeenpanoon ja toimenpiteiden arviointiin tutkimuksen painopistealoilla tehtävien valtakunnallisten ja alueellisten tutkimushankkeiden sekä asiantuntijatehtävien kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu myös opiskelijoiden työharjoittelun ja työelämään sijoittumisen kautta. 3.2.3.1 Kestävä kehitys, elinikäinen oppiminen ja avoin yliopisto-opetus Yhteiskuntatieteiden laitoksen sijoittuminen kahdelle kampukselle asettaa laitokselle erityisiä haasteita kestävän kehityksen saralla. Laitoksella tuetaan etä-läsnäoloa hyödyntäviä opetuksen järjestelymahdollisuuksia, kuitenkin siten, että laitoksen henkilökunnan tekijänoikeuksiin liittyvistä oikeuksista huolehditaan. Laitoksen opetuksessa kestävä kehitys läpäisee opetuksen sisällöt. Yhteiskuntatieteiden laitoksella elinikäinen oppiminen on yhdistetty yleisellä tasolla kaikkeen opetukseen. Laitoksen opetuksen lähtökohtana on tarjota opiskelijoille valmiudet elinikäiseen oppimiseen myös yliopistoopintojen jälkeen. Laitoksen opiskelijoiksi rekrytoidaan eri-ikäisiä opiskelijoita. Yhteiskuntatieteiden laitoksen opintoja on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston kautta eri oppiaineissa tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimen yliopiston (Aducate) edustajat ovat yhteydessä oppiaineiden vastuuhenkilöihin, joiden kanssa yhteistyössä he käyvät läpi suunnitellut jaksot ja sen että ne täyttävät yliopistollisten