www.ttl.fi/ttt T y ö h y v i n v o i n n i n e r i k o i s l e h T i ttttyö Terveys Turvallisuus 5 2012 9,00 Hyvässä työtilassa on IDEAA 20 31 32 Lisävuosia työuraan kuntoutuksesta 37 40 Miten annan Kun asiakas ja otan vastaan muuttuu palautetta? uhkailijaksi
Sievi GORE-TEX Performance Comfort mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin Olemme mukana FinnBuild-messuilla Helsingissä 9. 12.10. 2012 Osasto 7h41. Tervetuloa! Sievi GT GORE-TEX -vuori on ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi yhdistää nyt uutuutena kaksi huippuominaisuutta: GORE-TEX vuorin ja Boa -kiristysmekanismin. Mallissa Sievi GT Roller S3 kiristysmekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ilman hankaavia kohtia ja GORE-TEX -vuori pitää jalkasi miellyttävän kuivina vaihtelevissakin olosuhteissa. Jalkineet ovat erittäin helpot pukea ja mukavat käyttää! GT 7 S3 GT 2 S2 45-52834-142-82M 35-39 EN ISO 20345: S2 45-52851-342-71M 36-38 EN ISO 20345: S3 GT 2 XL S2 GT 7 XL S3 47-52851-303-71M 39-48 EN ISO 20345: S3 47-52834-103-82M 39-47 EN ISO 20345: S2 Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX -kalvo Kangasvuori www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 Fax (08) 488 1200 E-mail: info@sievi.com
Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Statiivi
ttttyö Terveys Turvallisuus 5 2012 Työtila voi tukea hyvinvointia 20 31 20 14 kysymystä työtiloista ja hyvinvoinnista Turvallisuus Terveys Työ 22 Avotoimiston työrauha parani Soneran puhelinpalvelukeskus remontoitiin avaraksi. 26 Laboratoriosta toimiva ja kaunis 28 Työtila vaihtuu päivän mittaan Biitsiltä Bistroon Microsoftin toimitiloista tuli kohtaamispaikka. 31 Tätä mieltä: Suvi Nenonen 32 Venyttääkö kuntoutus työuria? 35 Terveydeksi! 37 Hyvää henkeä: Selkeää palautetta, kiitos! 40 Seuraako joku? Työhön liittyvä uhkailu on parasta ottaa vakavasti. 43 Kaikki joukolla riskejä torjumaan 44 Askel vakaaksi Elintarviketyöntekijä tarvitsee pitävät kengänpohjat. 45 Tapaturmainen kuolema Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Työvuosien tuhlaus on lopetettava Professori Jorma Sipilä laittaisi lapset kuusivuotiaina kouluun ja pitäisi vanhemmat työelämässä pitkään. Vakiosivut JYRKI TERVO 20 31 työntekijät Mukaan tiloja suunnittelemaan Remontin ansiosta melu on vaimentunut Soneran puhelinpalvelukeskuksessa Vaasassa. Päivi Montosen (vas.), Pasi Niemisen ja Katri Sirén-Vartiaisen mukaan avokonttorissa on nyt aiempaa parempi tehdä töitä. 40 uhkailua ei tarvitse sietää ANNA DAMMERT KUVASI KANTEEN PÄIVI KAMUSEN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 10 Monipuoliset messut Tampereella 12 Juniori & konkari 13 Valokuva nappasi voiton 14 Kirjeitä lukijoilta 14 Helmet 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna 32 kuntoutus käyntiin ripeästi SANNA VIHANTO istockphoto 4 HALUATKO KOEKÄYTTÄJÄKSI TTT-lehden uuteen verkkopalveluun? 15 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 ISSN-0041-4816
Pääkirjoitus toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: www.ttl.fi/ttt päätoimittaja Harri Vainio toimituspäällikkö Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla) toimitussihteeri Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 toimittajat Raija Lahtinen puh. 030 474 2385 Marja Luokomaa puh. 030 474 2476 Susanna Kaaja (perhevapaalla) graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: rekisteri@ttk.fi maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-424 65340 Sähköposti: asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Tilauslipuke sivulla 46 tilaushinnat Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 70 e (sis. alv) Kestotilauksena 67 e (sis. alv) Irtonumero 9 e (sis. alv.) + postituskulut toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Katja Leppänen/EK, Pirkko Jukka/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Raili Perimäki/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 42. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 60 008 (LT 2012) Moni kakku päältä kaunis Singaporen arkkitehtuuri on mieletöntä: kiehtovia tornitalokomplekseja ja silmiä hiveleviä hotellikokonaisuuksia. Silti metropoli on järjestelmällinen, siisti ja esteettinen kokemus. Tutustuin siellä paikalliseen yliopistoon, kävin yrityksissä ja työpaikoilla. Rakennukset ja toimitilat olivat upeita, moderneja ja miellyttävästi ympäristöön upotettuja. Mutta parin päivän työskentelyn jälkeen jäin ihmettelemään sitä ristiriitaa, joka on ulkokuoren näyttävyyden ja työtilojen toiminnallisuuden välillä. Tilat olivat ahtaan kuutiomaisia, ja oma tila jäi yleisyyden alle. Minulle, pohjoismaiseen valoisuuteen, sosiaalisuuteen ja vapauteen tottuneelle, kokemus oli ahdistava. En kuitenkaan kuullut valitusta työtilojen haitoista, en kosteusvaurioista, en sairaista rakennuksista tai homeongelmista. En edes tilojen ahtaudesta tai elvyttävien taukotilojen puutteesta. Joko ongelmia ei ole, tai sitten niistä ei puhuta. Suomeakin pidetään arkkitehtuurin ja designin huippumaana. Mikä on oma tilanteemme, Alvar Aallon ja neljän vuodenajan impivaaralaisessa Ateenassa? Puhetta meillä riittää, mutta tilanne ei ole häävi. Julkisista rakennuksista, sairaaloista, kouluista ja päiväkodeista suuri osa on välittömän saneerauksen tarpeessa. Kosteusvaurioisissa nurkissa oireilevat nyt sairaan rakentamisen uhrit. Puolivillainen osaaminen ja välinpitämättömyys suurten taloudellisten voittojen toivossa johtivat meidät harhaan. Ongelmat ovat todellisia. Kun työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita, ja kun hengitystie- ja muu oireilu on yleistä, tästä syntyvä yhdistelmä johtaa auttamatta työperäisiin sairauksiin ja ammattitautiepäilyihin. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan terveyttään tai työkykyään. mutta ongelmat ovat ratkaistavissa. Tarvitsemme rehellistä tosiasioiden toteamista, aitoa yhteistyötä, vuorovaikutusta ja osaamisen tuottamaa erikoistumista. Virheet ja puutteet, olivat ne sitten suunnittelussa, osaamisessa, rakentamisessa, rakenteiden suojaamisessa tai rakennusvalvonnassa, on tunnistettava ja tunnustettava. Tarvitsemme selkeät vastuu- ja korvausvelvoitteet sille, joka laiminlyö määräykset, asiallisen suunnittelun ja rakentamisen. Ratkaisut on löydettävissä syitten syistä, rakenteista ja toimintamalleista, mielellään ennen kuin mitään sairastumisia on tapahtunut. Näin pahoinvoinnista päästään hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen. Puhumisesta on päästävä entistä ehompaan tekemiseen. Nyt on aika nousta barrikadeille ihmiskasvoisen rakentamisen ja paremman sisäilman puolesta. Sen me olemme osanneet menneisyydessä, ja siihen me pystymme myös tulevaisuudessa. Helsingissä 9. lokakuuta 2012 Julkisista rakennuksista suuri osa on saneerauksen tarpeessa. Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2012 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 5
TTT Ajassa KOONNUT MARJA SARKKINEN Pidä taukoja, pelaaja! INTENSIIVINEN tietokonepelaaminen kuormittaa kehoa, joten palautumisesta pitää huolehtia. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen ja Helsingin terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeen toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin Assembly kesä 2012 -pelitapahtumassa, joka järjestettiin Helsingissä elokuussa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelaaminen vaikuttaa kehon vireystilaan ja palautumiseen. Kolmipäiväisen pelimaratonin ajaksi parinkymmenen koehenkilön iholle kiinnitettiin sykemittarit. Osa heistä oli ammattipelaajia ja osa harrastelijoita. Muutama mittari oli myös järjestäjillä. Mittaustulokset ovat mielenkiintoisia. Koehenkilöt eivät kokeneet olevansa stressaantuneita tapahtuman aikana, mutta elimistön mitattu palautuminen alkoi häiriintyä jo parin päivän kuluessa. Pelaamisen ajan kehon vireys oli selvästi kohonnut: verenkierto oli vilkasta, ja autonominen hermosto oli virittyneessä tilassa. Eniten pitkäkestoinen hermoston kuormitus vaikutti uneen. Vaikka koehenkilöt nukkuivat joka yö suurin piirtein saman verran, noin kuusi tuntia, palauttavan unen osuus nukutusta ajasta väheni yö yöltä. Kolmantena yönä se oli jo lähes olematon. Pelaamisesta aiheutuva stressi on alkuvaiheessa myönteistä, ja siitä nuoret näyttävät palautuvan hyvin. Pidemmän päälle pelaaminen kuitenkin rasittaa kehoa, ja unenaikaisen palautumisen alkaminen viivästyy huomattavasti, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. Pelien stressaava vaikutus ei ole vain huono asia. Sopivissa määrin ylikierrokset stimuloivat aivoja ja harjoittavat kehoa. Nuorilla on vielä hyvä stressinsietokyky, eivätkä omat tuntemukset välttämättä kerro oikeaa stressin määrää. Siksi paussien pitämisestä tulee huolehtia, vaikka oma keho ei sitä vaadikaan. Parhaiten palauttaa uni, mutta se ei aina riitä. Palautumista voi tehostaa esimerkiksi harrastamalla urheilua tai opettelemalla rentoutustekniikoita. Ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä rauhoittaa ilta pelaamiselta ja näin auttaa palautumista. Lindholmin mukaan Assemblyn kaltainen pelirupeama on monelle harvinaisuus ja osallistujilla oli tapahtuman jälkeen aikaa palautua. Hänestä tutkimus kuitenkin antaa aiheen miettiä asiaa laajemmin: miten vastaava, useita vuosia kestävä rasitus vaikuttaa niihin, jotka tekevät intensiivistä tietokonetyötä? Jos palautumiseen ei kiinnitetä huomiota, vaikutukset terveyteen voivat olla hyvinkin negatiivisia. Tutkimus antoi osviittaa pelaamisen vaikutuksista, vaikka pienen otannan takia ei voikaan tehdä suuria yleistyksiä. Pelaamisen kaikista vaikutuksista ei tiedetä vielä tarpeeksi. Emme tämän tutkimuksen kautta pystyneet paneutumaan esimerkiksi siihen, miten energiajuomat vaikuttavat stressinsietokykyyn. Näiden tulosten valossa kuitenkin näyttää siltä, että lisätutkimukset olisivat hyödyllisiä. MARJA LUOKOMAA Pelaajan stressi ja palautuminen pelitapahtuman aikana Stressitasapaino Aika 17.00 21:00 01:00 05:00 09:00 13:00 17:00 21:00 01:00 05:00 09:00 13:00 17:00 21:00 01:00 05:00 09:00 pelijakso unijakso pelijakso unijakso pelijakso unijakso stressireaktiot palautuminen Yhden pelaajan stressireaktiot ja palautuminen kolmipäiväisen pelitahtuman kuluessa. Oranssina näkyvä stressi voi olla positiivista tai negatiivista. Unen aikana tapahtunut verenkierron palautuminen näkyy vihreänä. ALEKSI KINNUNEN Assembly-tapahtuma keräsi elokuussa yli 5 000 tietokoneharrastaajaa Helsingin Hartwall Areenalle. 6 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
VASTOINKÄYMISTEN SIETÄMISTÄ VOI OPPIA Syyskuun lopussa käynnistyneessä Elämä pelissä -televisio-ohjelmassa seurataan viittä tunnettua suomalaista, jotka haluavat muuttua. Heidän tavoitteenaan on suhtautua asioihin myönteisemmin ja elää terveellisemmin kuin ennen. Kahdeksan viikkoa kestävän valmennuksen aikana jokaisella on tukenaan henkilökohtainen valmentaja. Yle TV1:llä esitettävän sarjan seuraava osa nähdään 2. joulukuuta. Ylen nettisivuilla on testi, joka antaa arvion vastaajan elämänasenteesta ja kertoo elinajanodotteen. Kaikki halukkaat voivat osallistua maksuttomaan valmennukseen, joka auttaa sietämään takaiskuja ja kohentamaan terveyttä. Valmennettavat saavat sähköpostiinsa harjoituksia ja vinkkejä. Myös työporukat voivat osallistua. Ohjelmassa on mukana Työterveyslaitos, joka tekee sarjan päähenkilöille aivokuvantamista ja unitutkimusta. Lisätietoja ohjelmasta: www.yle.fi/ elamapelissa YLE KUVAPALVELU/JYRKI VALKAMA Elämä pelissä -ohjelman päähenkilöt ovat Kai Mäkelä (vas.), Nina Mikkonen, Oskari Katajisto, Irina Krohn ja Jethro Roststedt. Elokuvien tekeminen on kiihkeää ja raskasta työtä. Kun pitkiä elokuvia kuvataan, ei alle kymmentuntisia työpäiviä juuri ole. Toimittaja Antti Järvi Helsingin Sanomissa 15.9.2012 SUOJAINTEN KÄYTTÖOHJEET JA CE-MERKINTÄ MYYJÄNKIN VASTUULLA Henkilönsuojainten myyjän on huolehdittava siitä, että suojaimen mukana on asianmukaiset käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Myyjän velvollisuutena on myös varmistaa, että suojaimessa on CE-merkintä. Kaikki ei siis ole valmistajan tai maahantuojan vastuulla. Myyjän velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa sakkorangaistukseen. Asiasta muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka toimii työssä käytettävien henkilönsuojainten markkinavalvontaviranomaisena. Työsuojeluhallinnon tarkastuksissa on todettu toistuvasti, että suojaimia myydään ilman CE-merkintää ja käyttöohjeita. Viime vuonna työsuojeluviranomaiset tarkastivat hitsauskäsineitä sekä suojapukuja ja käsineitä, joita käytetään kemikaaleilta suojautumiseen. Tarkastettuja tuotteita oli 135. Lähes puolet niistä myytiin ilman käyttöohjetta. Kemikaalinsuojakäsineistä 15 prosentista puuttui CE-merkintä. Tänä vuonna viranomaiset tarkastavat myyntiliikkeissä teollisuuskypäriä ja niihin kiinnitettäviä visiirejä, näkyviä varoitusvaatteita ja kokovaljaita. saadaan uutta tietoa rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Silloin julkistetaan tutkimus, jonka eduskunnan tarkastusvaliokunta on tilannut 18.10.Työterveyslaitokselta. OLETKO LIIAN VAATIVA? JOUKO RYTKÖNEN Keskitytkö mielelläsi yksityiskohtiin? 1 Ovatko järjestys, työlistat ja aikataulut sinulle tärkeitä? Onko sinun vaikea tehdä 2 töitä hutaisemalla? Oletko niin omistautunut työnteolle, 3 ettei sinulla ole aikaa ystäville ja rentoutumiseen? Onko sinulla hyvin tarkka käsitys siitä, 4 mikä on oikein ja väärin? Onko sinun vaikea heittää pois tarpeettomia tavaroita, koska ne voivat joskus 5 osoittautua tärkeiksi? Onko sinun vaikea antaa toisten auttaa, 6 jos he eivät suostu tekemään asioita juuri niin kuin haluaisit? Onko sinun vaikea kuluttaa rahaa itseesi, 7 vaikka sitä olisi tarpeeksi? Oletko usein varma siitä, että olet 8 oikeassa työasioiden suhteen ja että työkavereiden mielipiteistä ei ole kuin haittaa? Jos tunnistit itsesi, saatat olla vaativa henkilö. Työelämässä tällainen perfektionisti koetaan usein hankalaksi, ja hän itse voi pitää muita hankalina ja epäluotettavina. Jos sinulla on perfektionistisia piirteitä, elämänlaatusi voisi parantua, jos pystyisit lisäämään spontaaniutta, leikkimielisyyttä ja joustavuutta. Uskalla kyseenalaistaa itselle asettamasi vaatimukset ja tyydy olemaan kyllin hyvä. Mitä tapahtuisi, jos laskisit suoritustasoasi viisi prosenttia tai lähtisit töistä 15 minuuttia aikaisemmin? Lähteenä Kirsi Räisäsen ja Kaarina Rothin kirja Hankalat tyypit työelämässä (Työterveyslaitos, 2012) 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 7
Duunitohtori Miten selviydyn potkuista? Minut irtisanottiin tylysti vuosien palveluksen jälkeen. Koska olen ollut pitkään samassa työpaikassa ja samojen ihmisten kanssa, en osaa kuvitella aloittavani jossain muualla. En tiedä, onko minusta siihen. Miten saan itseni sen verran kasaan, että pystyn taas käynnistämään hommat? Siiri Irtisanominen rikkoo sen uskomuksen, että maailma on ennustettava. Herää monenlaisia tunteita: pelkoa, ahdistusta, surua, pettymystä, vihaa. Älä ota itseesi olet yhtä hyvä kuin ennenkin. Pidä yllä arkirutiineja, mutta etsi samalla uusia kokemuksia. Anna itsellesi aikaa tottua tilanteeseen, sillä monta muutosta tapahtuu samaan aikaan. Kyse on elämän kriisivaiheesta. Oma työminä on muutoksessa, ja ammattiidentiteettikin voi muuttua. Aikaa tuntuu tulevan lisää, joten hyödynnä se. Nyt olet oma ohjelmoijasi. Kun olet selvinnyt alkusokista ja suuttumuksesta, uudet suunnitelmat ja ratkaisut alkavat leijailla mielessäsi. Ihmisellä on ihmeellinen taito ratkaista ongelmatilanteita. Osaamme vaihtaa väriä kuin kameleontti ympäristön vaatimusten mukaan. Kysy itseltäsi: Mitähän muita värejä tai ominaisuuksia minusta löytyy? Mitä haluaisin? Mikä kiinnostaisi? TE-toimistoissa on henkilöitä, jotka kuuntelevat ja kehittävät kanssasi ratkaisuja. Jos työterveyshuolto on vielä tukenasi, käytä sen palveluja. Puhu irtisanomisesta avoimesti. Saat samalla otteen tapahtuneeseen. Tukea tulee jo siitä, että tietää toisen tietävän. Usein kriisissä jumiudutaan katsomaan menneeseen ja ollaan sokeita näkemään kokonaisuus. Päätökset on kuitenkin tehtävä tulevaisuus silmissä. Mihin suuntaan sinä haluaisit lähteä? Työterveyspsykologi Eila Kallio, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto STRESSI JA UNETTOMUUS ESILLÄ KIRJAMESSUILLA Työterveyslaitos ja TTT-lehti ovat mukana Helsingin kirjamessuilla, jotka pidetään Helsingin Messukeskuksessa 25. 28. lokakuuta. Tule laitoksen osastolle 6h121 tutustumaan uutuuskirjoihin Työstressirokotus, Kaikkea stressistä ja Unettomuuden lääkkeetön hoito sekä kuuntelemaan asiantuntijoiden esityksiä: Stressaa vähän Torstaina 25. lokakuuta kello 11.30 12 Paikka: Katri Vala -lava Mitä stressi on? Miten stressi kehittyy? Mikä stressiä aiheuttaa? Mitä stressistä seuraa? Miten stressiä voi mitata, ehkäistä ja hoitaa? Stressin yksilölliset erot eli minun stressini ja sinun stressisi. Psykologi Laura Pulkki-Råback ja unitutkija Mikael Sallinen keskustelevat terveystoimittaja Maarit Huovisen kanssa. Latteuksista todelliseen stressinhallintaan Torstaina 25. lokakuuta kello 12 12.30 Paikka: Katri Vala -lava Työstressirokotuksen avulla voi oppia tunnistamaan omat stressille altistavat ajatus- ja toimintamallinsa. Työterveyshuollon erikois lääkäri Kirsi Räisänen kertoo, miten sanotaan ei liialle stressille. Unettomuuden lääkkeetön hoito Lauantaina 27. lokakuuta kello 16 16.30 Paikka: Katri Vala -lava Mitä tehdä, kun uni ei tule? Työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt ja erikoispsykologi Heli Järnefelt kertovat, miten hyvää unta edistetään terveydenhuollossa ilman lääkkeitä. Lisätietoja: www.helsinginkirjamessut.fi TTT-lehden tapahtumakalenterissa on tietoa muista tapahtumista: www.ttl.fi/ttt KALANVILJELYSSÄ VAAROJA UUTISIA ULKOMAILTA Yhdysvalloissa kalanviljely on kasvava ala, jossa on paljon vaarallisia työtehtäviä. Hukkumisen lisäksi työntekijöitä uhkaavat muun muassa sähköiskut, liukastumiset ja neulanpistot kaloja rokotettaessa. Amerikkalainen Professional Safety -lehti kirjoitti numerossaan 7/2012 tutkimuksesta, jossa oli selvitetty riskejä ja niiden torjuntakeinoja yli 50 kalanviljelylaitoksessa. Tutkijat totesivat, että monet kalanviljelijät olivat itsekseen kehittäneet hyviä tapoja torjua riskejä. Keinot olivat yksinkertaisia, edullisia ja toimiviksi todettuja. Lehteen oli koottu 17 riskiä torjuntakeinoineen. Professional Safety -lehteen voi tutustua osoitteessa: www. asse.org/professionalsafety istockphoto 8 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
TUUre hurme JohTamisen äärellä TULPAT KORVIIN! Valion mehutehtaassa helsingissä työskentelee 65 ihmistä aina laboratorioasiantuntijoista kunnossapidon ammattilaisiin. Anna jokin johtamisvinkki, tehtaanjohtaja Timo Hietala! ihmiset ovat kaikki erilaisia, joten ei voi johtaa aina samalla sapluunalla. räätälöityjä versioita tarvitaan. ihmisten erilaisuus on toki äärettömän hyvä juttu en tekisi mitään porukalla, jossa kaikki olisivat samanlaisia. Mikä on suosikkikäskysi? Tulpat korviin! Kuulon suojaaminen on todella tärkeää tehtaassamme ja omalle porukalle kyllä itsestään selvää. lue lisää hietalan ja muiden esimiesten ajatuksia Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdestä: http://tyopiste.ttl.fi >näkökulmat >Johtamisen äärellä AMMATTITAUDIT VÄHENIVÄT Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuonna 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä. määrä on vähentynyt vuodesta 2006 lähtien. Vähenemiseen ei ole yksittäistä selittävää tekijää. Vakuutuslaitokset vahvistivat epäilyistä 40,1 prosenttia. eniten ammattitaudeiksi vahvistettiin meluvammoja ja asbestisairauksia ja vähiten astmoja ja muiden sairauksien ryhmään luokiteltuja sairauksia. Yleisimpiä ammattitauteja olivat meluvammat (1 546 tapausta), ammatti-ihotaudit (1 059), hengitystieallergiat (1 134), asbestin aiheuttamat sairaudet (933) ja rasitussairaudet (700). muiden tapausten ryhmään (467) kirjattiin eniten tärinään liittyvää valkosormisuutta, toksista aivosairautta, silmän sidekalvotulehdusta, myyräkuumetta, kivipölykeuhkoa ja tuberkuloosia. rl Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt tautiryhmän mukaan vuosina 2009 ja 2010 Onnittelut! KÄNNYKÖIDEN VAIKUTUKSISTA AIVOIHIN UUTTA TIETOA altistuminen matkapuhelinten synnyttämille rfkentille voi vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja säteilyturvakeskuksen Langattomat viestintälaitteet ja terveys (WIRECOM) -tutkimusohjelmassa. Tulosten perusteella ei voi kuitenkaan vielä sanoa, seuraako altistumisesta terveysvaikutuksia. Keskushermoston lämpötilan nouseminen liian korkeaksi voi johtaa hermosolujen vaurioitumiseen. siitä seuraisi esimerkiksi päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia, sanoo erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta. halusimmekin selvittää, aiheuttaako altistuminen rf-kentille sellaisia lämpövaikutuksia pään alueen kudoksissa, että niistä voisi seurata terveyshaittoja. lisätietoja tutkimusohjelmasta: www.ttl.fi/partner/wirecom TTT-lehti on antanut Hyvän työelämän puolestapuhuja -tunnustuksen teemajohtaja, lääkäri ja professori Kari Reijulalle Työterveyslaitoksesta. reijula on tehnyt näkyvää työtä muun muassa savuttomuuden edistämisessä. hän oli valmistelemassa tupakoinnin työpaikoilla kieltävää lakia, joka tuli voimaan vuonna 1995. lisäksi hän vaikutti aktiivisesti siihen, että tupakointi kiellettiin ravintoloissa kokonaan vuonna 2007. lehti jakaa tunnustuksen vuosittain. reijulan haastattelu oli numerossa 4/2012. istockphoto lukumäärä 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 1 680 1 173 1 173 0 meluvammat asbestisairaudet 2009 2010 830 801 627 ihotaudit 1 546 rasitussairaudet UUSI TAPA HALLITA KEMIKAALIRISKIT 1 059 1 134 933 700 467 hengitystieallegiat muut Työpaikkojen kemikaaliriskien hallintaan on tarjolla uusi työkalu: Stoffenmanager. riskinhallintaohjelma auttaa muun muassa arvioimaan ja priorisoimaan riskit, vertailemaan riskinhallintakeinojen tehokkuutta sekä laatimaan kemikaaliluettelon ja toimenpidesuunnitelman. hollantilaistaustaista stoffenmanageria käytetään euroopassa laajasti. Työterveyslaitos, VTT ja itä-suomen yliopisto ovat laatineen suomenkielisen version. sen saa ilmaiseksi internetistä: https://www.stoffenmanager.nl 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 9
TEKSTI helinä Kujala KUVAT helinä Kujala JA marja luokomaa monipuoliset messut Tampereella Turvallisuus-, security- ja TyöhyvinvoinTimessuT vetivät Tampereelle reilut 11 200 kävijää syyskuun alussa. Kolme päivää kestäneessä, Pohjoismaiden suurimmassa alan messutapahtumassa näytteilleasettajia oli 260. Positiivista palautetta saatiin muun muassa monipuolisesta oheisohjelmasta, joka tarjosi kävijöille laajasti ajankohtaista tietoa ja kiinnostavaa nähtävää. Monet seminaarit olivat täynnä väkeä, ja etenkin työnäytökset saavuttivat suuren suosion, kertoo toimitusjohtaja hannu vähätalo Tampereen Messut Oy:stä. Seuraavan kerran messut järjestetään kahden vuoden kuluttua syyskuussa 2014. 1 1. Avajaispuheen pitänyt sisäministeri Päivi Räsänen haastoi messuväen talkoisiin tekemään Suomesta turvallisimman maan vuoteen 2015 mennessä. 2. Vaaraan joutunut uhri sai nopeasti avun Suojalaite Oy:n pelastusnäytöksessä. 3. Hyvä design on tärkeää myös työvaatteessa, muistutti leppävirtalaisen Dimexin osastolla katseita kerännyt iltapuku. 4. Messuilla vieraillut fysioterapeutti, työsuojeluasiamies Jarmo Hirvelä Tampereen kaupungilta osallistui UKK Terveyspalvelujen kuntotestiin. 5. Messuille Pohjanmaalta lähteneet työsuojelupäällikkö Mervi Pokela (vas.), työsuojeluvaltuutettu Sari Luoma-aho ja HR-asiantuntija Tarja Ventilä Rautaruukki Oyj:stä olivat kiinnostuneita etenkin työhyvinvoinnin aiheista. 6. Messuilla oli edustettuina useita ammattijärjestöjä. OAJ:n Pirkanmaan puheenjohtaja Kaj Raiskio kertoi, että etenkin koulujen sisäilma ja opettajien keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen ovat alan ajankohtaisia puheenaiheita. 2 3 4 6 5 10 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
TILAA TTT-LehTI vuodeksi 2013! saat kaupan päälle vuoden 2012 viimeisen numeron. Työelämä kehittyy jatkuvasti. Yritys on yhtä kuin sen työntekijät, ja työntekijöiden hyvinvointi on menestyksen perusta. TTT-lehti tarjoaa tuoretta tietoa ja keskustelun aiheita, joita voit hyödyntää sekä omassa työssäsi että työpaikkasi arjessa. Tarjous on voimassa 27.11.2012 saakka. TTT-lehti ilmestyy vuonna 2013 kuusi kertaa. Kestotilauksen hinta on 67 vuosikerta (laskutusväli 12 kk) ja vuositilauksen 70. Tarjoushintaiset tilaukset voit tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla: Lähetä sähköposti osoitteeseen asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Kirjoita tilaukseen tunnus: Vuosi 2013. Soita numeroon 03-4246 5340. Mainitse tilauksen yhteydessä tunnus: Vuosi 2013. TTT-lehdellä on 150 000 lukijaa! Tutustu lukijatutkimukseen: www.ttl.fi/ttt >Lukijatutkimus KMT SYKSY 2011/KEVÄT 2012.
JUHANI JOKISIPILÄ, 35 Tässä juttusarjassa eri sukupolviin kuuluvat työkaverukset kertovat, TULIN KALERVON OPPIPOJAKSI 2000-luvun puolivälissä. Työ on niin spesiaalia, että mestari-kisällisysteemi toisiltaan. mitä he ovat oppineet on välttämätön. Jokainen uuni on aivan omanlaisensa, ja polttimien huoltotarve vaihtelee paljon. Oppiaikaan pitää mahtua vähintään kaksi täyttä huoltoseisokkia, jotta tulee kokemusta uunien isoista ylösajoista. Huoltoseisokit ovat noin joka kuudes vuosi. Meidän uunimiesten tavanomaista työtä ovat uunien polttimien puhdistukset yhdessä isossa uunissa voi olla 25 pääpoltin- ja pilotpoltinparia. Uuneja täällä on yli 20. Niistä pienimmät ovat henkilöauton ja suurimmat kerrostalon kokoisia. Raakaöljy kuumennetaan uunien putkistoissa tislausta ja jalostamista varten. Alussa työskentelimme aina työparina, mutta vuosien mittaan ja tietojeni karttuessa yksintyöskentely on lisääntynyt. Silti neuvottelemme Kalen kanssa päivittäin töistä ja tiedämme tarkkaan, mitä toinen tekee. Raskaiden polttimien nostot ja häiriötilanteet hoidamme yhdessä. Samoin ne työt, joihin ammattitaitoni ei vielä riitä. Tällainen on esimerkiksi uunien säätäminen hiukkaspäästöjen hallitsemiseksi. Työhön suhtaudumme samalla tavalla, mutta se ero meillä on, että Kalervo on selvästi kasvanut Nesteen-kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin oli retkiä ja yhteistä toimintaa työn ulkopuolellakin. Omana aikanani yksilöllisyys on painottunut enemmän. & KONKARI Aluehuoltomies Kalervo Moukolainen ja koneasentaja Juhani Jokisipilä ovat uunimiehiä. He muodostavat taisteluparin, joka sähkökatkosten jälkeen nostaa jalostamon uunit jaloilleen Neste Oililla Naantalissa. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVAT PASI LEINO JUNIORI JUSSILLA ON INNOSTUSTA jatkuvaan kehittämiseen. Hän on esimerkiksi hyvä ideoimaan erilaisia apulaitteita, kun huollossa pitää siirrellä raskaita polttimia. Lähivuosina, kun itse jään eläkkeelle, hän todennäköisesti saa vuorostaan juniorin siipiensä suojaan. Meillä on tapana, että me kokeneemmat pidämme nuorista hyvää huolta. Nuorten koulutuksessa ja työpaikkojen työnjohdossa tulisi huomioida nykyistä enemmän se, miten uusi ihminen liittyy ja otetaan työyhteisöön. Huolehdimme Jussin kanssa siitä, että uunit toimivat mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Haastavimmat tilanteet syntyvät sähkökatkosten yhteydessä. Kun pumput seisahtuvat ja uunit sammuvat yhtäkkiä, voi sattua laiterikkoja ja vuotoja. Uunit eivät aina käynnisty ensimmäisellä yrittämällä. Saattaa mennä puoli päivää tai vuorokausikin, ennen kuin jalostamo on taas normaalitilassa. Myös kuuden viikon huoltoseisokin jälkeen kaikkiin polttimiin on tehtävä uudet säädöt. Jalostamolla kaikki lähtee turvallisuudesta. Töihin tarvitaan aina kirjallinen lupa, jotta tuotannon keskusvalvomo tietää asiasta. Putkistoissa on kovat, jopa kymmenien baarien paineet. Se on huomioitava, kun irrotamme minkä tahansa laitteen, polttimen tai vaikkapa kasettimaisen liekkiloukun, joka ajaa palokaasuja takaisin uuniin päin. Kuumat nesteet ja kaasut syttyvät herkästi, jos ne pääsevät purkautumaan hapelliseen tilaan. KALERVO MOUKOLAINEN, 62 Tänä vuonna EU-maissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta: www.ttl.fi/activeaging 12 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
Valokuva nappasi voiton Työterveyslaitos järjesti keväällä kilpailun, jossa etsittiin esimerkkejä eri-ikäisten hyvästä yhteistyöstä työpaikalla. Kilpailun on voittanut Kirsi Vänskä- Partasen lähettämä valokuva Polvijärven terveyskeskuksen työporukasta. Kuva on otettu kesällä 2011 järjestetystä vapaa-ajan liikuntatapahtumasta, johon työyhteisöstä osallistui 21 60-vuotiaita työntekijöitä. Itse tapahtuma, siihen liittyvä etukäteisvalmistelu, touhottaminen ja yhteishenkemme huokuivat positiivista energiaa, joka ei voinut olla välittymättä työpaikalle muidenkin työkavereiden ja asiakkaiden iloksi, Vänskä-Partanen kuvailee. Kilpailutöitä arvioineen raadin mukaan valokuva ilmentää hyvin eurooppalaisen teemavuoden Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus perusideaa vireästä ikääntymisestä ja aktiivisesta osallistumisesta. Porukalle ei näytä olevan merkitystä sillä, kuka on nuori ja vanha, ja otoksesta välittyy yhdessä tekemisen meininki. Raadin mukaan kuva on oiva esimerkki myös siitä, kuinka intoa yhteistyöhön voi parhaimmillaan riittää työajan ulkopuolellekin. Kilpailutöitä, joista suurin osa oli kirjoituksia, arvioivat TTT-lehden vt. toimituspäällikkö Helinä Kujala, erikoistutkija Marjo Wallin ja viestintäpäällikkö Kristiina Kulha Työterveyslaitoksesta. Voittaja palkittiin 200 euron arvoisella lahjakortilla kulttuuri- tai liikuntapalveluihin. Polvijärven terveyskeskuksen työporukka osallistui Joensuu City Run -tapahtumaan. Mukana olivat Heikki Kuikka (vas.), Kirsi Vänskä-Partanen, Anja Karttunen, Maiju Nuutinen, Vuokko Valjus ja Kaija Piironen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 13
Kirjeitä lukijoilta info-ttt@ttl.fi tai www.ttl.fi/ttt >Anna palautetta Epäkohdista saa keskustella netissäkin Älä lavertele netissä työnantajasta -juttu TTT-lehdessä 4/2012 oli pöyristyttävän työnantajalähtöisesti kirjoitettu ja antoi väärän ja valheellisen kuvan ihmisten perusoikeuksista Suomessa. Lähtökohtana on pidettävä sananvapautta ja oikeutta ilmaista mielipiteensä, myös työnantajasta, mutta sananvapautta pitää käyttää asiallisesti. Eli työnantajasta ei saa antaa valheellista kuvaa. Oikeuskäytännössä on esimerkkejä myös siitä, missä asemassa olevat työntekijät voivat ylipäätään saada yrityksen toiminnasta sellaista tietoa, joka voidaan luokitella arkaluonteiseksi. Rividuunarit eivät yleensä pääse käsiksi tällaiseen tietoon. Aina tulee muistaa, että jokainen tapaus on omanlaisensa ja jokaisessa tilanteessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa. Nyt TTT-lehden juttu antaa sellaista viestiä, joka saattaa kannustaa työnantajia päättämään työsuhteita ilman riittäviä perusteita. Lojaliteettivelvoite on toki olemassa, mutta se, että tässä jutussa annetaan ymmärtää vieläpä esimerkkien voimalla, ettei juuri mitään saisi kirjoittaa nettiin, on yksinkertaisesti väärä. Tästä on annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa päätös 21.7.2011. Kyseisessä tuomiossa tuotiin esille eritoten yleinen intressi. Etenkin julkiset palvelut tuomiossa laitoshoito ovat sellaisia asioita, joihin tulee voida luottaa, ja siksi niiden epäkohdista on myös työntekijällä oikeus kertoa. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan olisi valitettavaa yhteiskunnan kannalta, mikäli aktiivisesti epäkohtia esille tuovia ihmisiä olisi oikeus irtisanoa. Tämä johtaisi siihen, ettei epäkohdista enää uskallettaisi keskustella. Oleellista on, että henkilö puhuu totta ja on pyrkinyt keskustelemaan asiasta myös työpaikalla. Juttunne esimerkissä annatte muun muassa sellaisen vaikutelman, ettei työnantajan tekemistä lain rikkomisista saa julkisesti keskustella. Että lakisääteisten ja työehtosopimuksin sovittujen korvausten maksamatta jättämistä ei saisi tuoda julki. Nimimerkki Pois päässeen kirjoitus on mielestäni täysin asiallinen. Hänen työnantajansa tulisi tässä yhteydessä miettiä, A) onko työntekijällä perusteita olla tätä mieltä ja B) onko työntekijä käsitellyt asiaa työnantajan kanssa. Jutun henki, joka otsikoinnista lähtien on saatu aikaan, viittaa siihen, että kirjoittajan mielipiteet olisivat laittomia. Joonas Tuomivaara Työsuojeluvaltuutettu, Keslog Oy TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta! Jutussa keskityttiin käsittelemään nettikirjoittelua lähinnä lojaliteettivelvoitteen näkökulmasta. Haastateltujen asiantuntijoiden pääviesti oli, että epäkohdat on parempi ottaa puheeksi työpaikalla kuin sosiaalisessa mediassa. Esimerkit oli poimittu keskustelupalstoilta havainnollistamaan sitä, millaista keskustelua työpaikkojen asioista käydään. Haastatellut eivät kommentoineet näitä esimerkkejä, vaikka jutusta saattoikin syntyä sellainen käsitys. 14 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
Muuta palautetta lehdestä Minua kiinnosti eniten juttu Älä lavertele netissä työnantajasta. Olen pohtinut ajankohtaista asiaa ja sen ohjeistamista työyh- teisöihin. Artikkelista sain vähän avaruutta ajatuksiini. Älä lavertele netissä työnanta jasta -jutun kursivoidut esimerkit kertoivat törkeistä työlakien noudatta- matta jättämisistä, ylitöiden teettämi- sestä ilman korvausta, työhön pakottamisesta sairaana, työpaikkakiusaamisesta, ruokatuntien kieltämisestä, työntekijöiden nöyryyttämisestä ja siitä, että työntekijä joutuu maksamaan itse työntekijälle kuuluvia kuluja. Lukijoita neuvottiin ottamaan asiat puheeksi työyhteisössä. Ja jos homma ei siitä korjaannu, vaihda työpaikkaa! Olen ymmärtänyt, että irtisanoutuminen tuollaisessa tilanteessa on typerintä, mitä saattaa tehdä. Siinä voi pahimmassa tapauksessa menettää monen kuukauden palkan suuruiset korvaukset, ja mihinkään epäoikeudenmukaisuuksiin ei sen jälkeen voi enää puuttua. Älä lavertele netissä työnantajasta antoi tärkeää tietoa tilanteeseen, jossa sosiaalisen median käyttöä opetellaan. Törmäsin kiinnostavaan lehteenne sattumalta ja luin sen kannesta kanteen. Johtaminen ja työhyvinvointi kiinnostavat, ja tämä vaikuttaa paljon antoisammalta kuin muut vastaavat lehdet. Ei tule sellainen olo, että tämäkään ei meillä toimi, vaan asenne on pieniin askeliin kannustava. Lisäksi päädyin lehden innoittamana Työterveyslaitoksen nettisivuille, joiden monipuolisesta sisällöstä olen nyt myös vaikuttunut. Kiitos voimaannuttavasta lehdestä! parantamisessa. Osallistaminen saa ennen pitkää asian kuin asian tuntumaan omalta ja tärkeältä. Intohimona puhdas ilma -jutun aihe, työpaikkojen savuttomuus, on ajankohtainen ja mielenkiintoinen. Juttuun haastateltu Kari Reijula on myös loistava luennoitsija, jota on aina yhtä kiinnostavaa kuunnella. Suu mutrulle -jumppa oli hauska ja virkistävä kahvitaukojuttu, joka sai ihmiset nauramaan. Iloa ei ole koskaan liikaa. Hymyilevä hoitaja saa potilaatkin hyvälle mielelle. Paras juttu oli Työterveyshuollosta apu masennukseen. Se oli uutta esittelevä ja ajankohtainen. Jutussa Hyvä työ, parempi palvelu oli kiinnostavia käytännön toimintamalleja. Otan ne käyttöön! Myös jähmeäksi mielletty julkinen organisaatio voi siis uudistaa kulttuuriaan, huomioiden samalla työhyvinvoinnin vieläpä jutussa kuvatun kaltaisella ikärakenteella. Venepoliisien työstä kertonut Paistetta ja partiointia oli monitasoinen. Siinä oli monta tarinaa. Arvot hukassa? -pääkirjoitus numerossa 3/2012 oli herättävä. Varsinkin kohtaa Oman työn näkeminen merkitykselliseksi tulisi olla jokaisen perusoikeus. Hyvinvointia tulee vastedes luoda niin, että samalla synnytetään mahdollisimman vähän pahoinvointia. kannattaisi meidänkin niin sanotun johtomme miettiä. Hyvinvointia ei voi olla, jos johtaja ei itsekään tiedä, mitä työntekijät tekevät ja mihin pitäisi yhdessä pyrkiä. Ikävä kyllä näin on meillä. Ainoa toivo on, että johto vaihtuu. Muuten tämä laiva uppoaa. TTT-verkkolehti tulossa! ttt-lehti käynnistää ensi vuoden alussa uuden verkkopalvelun. Sivustolla voi selata TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja arkistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole paperilehdessä. Verkkopalvelun käyttö on suurelta osin maksullista. uudistuksen tavoitteena on saada työhyvinvointiin, -terveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää tietoa leviämään entistä laajemmalle joukolle työpaikoilla. Esimerkiksi esimiehet tarvitsevat ajantasaista ja monipuolista tietoa, sillä heillä on tärkeä vastuu työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Verkkopalvelu ei vaikuta paperisen TTT-lehden aikatauluun eikä jakeluun, vaan lehti ilmestyy ensi vuonna tuttuun tapaan kuusi kertaa. lukijat ja työyhteisöt ovat tervetulleita mukaan kehittämään verkkopalvelua sivuston koekäyttö alkaa loppuvuoden 2012 aikana. Koekäyttäjät eivät sitoudu verkkolehden tilaamiseen, mutta heidän palautteensa ja ideansa ovat arvokkaita palvelun kehittämisessä. Koekäytöstä kiinnostuneet voivat ottaa sähköpostitse yhteyttä vt. toimituspäällikkö Helinä Kujalaan (helina.kujala@ttl.fi) tai ilmoittautua mukaan TTT-lehden verkkosivuilla (www.ttl.fi/ttt). Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa juuri tällaisia syvällisiä ja tutkimuksiin perustuvia juttuja tarvitaan täydentämään kaikkia mielipiteitä ja itseoppineita valmentajia. Mahtava lukea, kiitos! Henkinen kulutuskestävyys vahvistaa tuntui aluksi raskaalta, mutta sitten se vei mukanaan kuin tornado. Erittäin kiinnostava, analyyttinen ja mielenkiintoisiin tutkimuksiin perustuva juttu. Käytännönläheisesti kirjoitettu Varaa vartti turvallisuudelle esitteli yksinkertaisen ja helpon työkalun otettavaksi käyttöön turvallisuustietoisuuden AnnA palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen info-ttt@ttl.fi tai kirjepostia osoitteeseen Kirjeitä lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksen katu 41 a A, 00250 Helsinki. lisää palautetta osoitteessa: ww.ttl.fi/ttt 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 15
Työvuosien tuhlaus on lopetettava Tästä puhutaan Työterveyspäivillä! Jorma Sipilä luennoi seminaarissa Hyvää työtä sosiaalisesti, taloudellisesti, terveellisesti 23. lokakuuta. Lisätietoja: www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta hyötyisi siitä, että lapset laitettaisiin kuusivuotiaina kouluun ja vanhemmat pidettäisiin mahdollisimman pitkään työelämässä, arvelee professori Jorma Sipilä. UTEKSTI RAIJA LAHTINEN KUVAT JANNE VIINANEN lkomailla kummastellaan, miksi Suomi kustantaa suuren joukon ihmisiä pysymään työvoiman ulkopuolella. Sitä sosiaalipolitiikan professori emeritus Jorma Sipiläkin ihmettelee. Koulu aloitetaan täällä myöhemmin kuin monessa muussa maassa. Pitkä asevelvollisuus koskee kaikkia miehiä. Kotihoidontuki pitää pienten lasten vanhemmat, varsinkin naiset, kotona. Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella? Meillä lykätään koko koulunkäyntiketjua vuodella verrattuna muihin maihin. Koulu pitäisi aloittaa kuusivuotiaana, Sipilä toteaa. Suomessa hukataan vuosia myös poikkeuksellisen pitkillä kouluurilla. Sipilän mielestä ratkaisu ei ole yksinomaan valmistumisen aikaistamisessa. Monen opinnot pitkittyvät, 16 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012
Miksi Suomi on erikoistunut pitämään etenkin nuoret työvoiman ulkopuolella? koska he käyvät samalla töissä. Tampereen yliopiston entisenä rehtorina ja kanslerina Sipilä näkee opiskelijoiden osallistumisen työelämään enemmänkin resurssiksi kuin haitaksi. Ei olisi suuri voitto valmistua nopeasti työttömäksi. Muualla opiskelu päättyy yleensä alempaan korkeakoulututkintoon. Suomi kouluttaa harvinaisen paljon nuoria maistereiksi. Se on sosiaalinen investointi. Vaikka nuoret ovat koulussa ja poissa työelämästä, he saavat paremman koulutuksen. Jos koulutus yhdistetään vielä työelämään, se vahvistaa sekä työelämään osallistumista että opiskelumotivaatiota. Nuorten syrjäytyminen jos mikä käy kalliiksi. On kannattavaa investoida siihen, että nuoret saadaan pysymään koulutuksessa ja kiinni työelämään. Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on mukana nuorten yhteiskuntatakuu. Siinä kaikille nuorille taataan koulutus- tai työpaikka. Sipilän mielestä suuret poliittiset ohjelmat eivät kuitenkaan tavoita todellisia elämänkulkuja. Ylätasolla päätetyistä asioista ei synny toimivia käytäntöjä. Esimerkiksi syrjäyty- Jorma Sipilä n Ikä: 67 n Asuinpaikka: Tampere n Koulutus: Valtiotieteiden tohtori n Ammatti: Sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön professori emeritus n Tapa rentoutua: Liikunta, mökkeily, purjehtiminen merellä, pianonsoitto, kuvataiteet YHTEISTÄ HYVÄÄ. Jorma Sipilä puhuu usein sosiaalisista investoinneista, myös kriittisesti. Käsite on peräisin Britanniasta jo 1960-luvulta. Kyse on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisesta, jotta ihmisten kyky osallistua yhteiskunnan tehtäviin ja työmarkkinoille kasvaa. Sosiaaliset investoinnit kustannetaan julkisella rahoituksella ja kohdistetaan niihin, joilla ei ole itsellään varaa. Investointeja ovat esimerkiksi päivähoito, koulutus ja työvoimapalvelut. Sosiaalista investointia ovat kaikki työssäkäyntiä tukevat toimet. Tavoite on olla työelämässä mahdollisimman pitkään ja sen ulkopuolella mahdollisimman lyhyt aika. Sosiaalisia investointeja eivät ole sellaiset tukimuodot, jotka pitävät ihmiset pitkään poissa työmarkkinoilta, kuten ansiosidonnainen toimeentuloturva, pitkät vanhempain vapaat, vanhustenhoito ja syrjäytymisen tukeminen. Ansiotyö on paras tapa pitää köyhyys loitolla. Sipilän mielestä sosiaalisilla investoinneilla on laajempikin merkitys. Resursseja pitäisi käyttää myös ih- misprosessi tapahtuu pienessä sosiaalisessa ympäristössä. Käytännöt on luotava monella tasolla, jos halutaan estää vahinkoja tapahtumasta. SOSIAALIPOLITIIKALLA VAURAUTTA. Jorma Sipilästä piti alun perin tulla poliitikko. Hän aloitti opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Monen muunkin mielessä kangasteli 1960-luvulla poliitikon ura, joten Sipilä päätti vaihtaa pääaineensa. Sosiaalipolitiikka tuntui olevan tarpeeksi lähellä ja olihan siinäkin sana politiikka. Sipilä muistaa, miten silloisen eliitin näkemyksen mukaan Suomen piti pysyä Euroopan köyhänä kolkkana, jolla ei ole mahdollisuuksia hyvinvointiin. Hänen esikuvansa, suomalaisen sosiaalipolitiikan suuri nimi Pekka Kuusi käänsi valituksen köyhyydestä, kurjuudesta ja mahdollisuuksien puutteesta visioksi. Järkevästi käytettynä sosiaalipolitiikalla voitaisiin myös vaurastuttaa tätä köyhää maata. Terveyteen sijoitettu raha tulisi takaisin. Jo tuolloin esitettiin paljon ideoita, joista nyt puhutaan sosiaalisina investointeina. Kuusi esitti, että kun mummo saa television, tämä aktivoituu, eikä se ole muilta pois. Ajatukset olivat 1960-luvulla radikaaleja sitä taustaa vasten, jossa Sipilä itse kasvoi. Oikeistolaisperheen isä Sauli Sipilä oli juristi ja ekonomi, josta tuli monialayhtymän pääjohtaja ja vuorineuvos. Äiti, varatuomari Helvi Sipilä, teki uran asianajajana ja järjestövaikuttajana. Ura huipentui YK:n apulaispääsihteerinä ja ensimmäisenä naisena, joka asettui Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Äiti oli kunnon sosiaaliliberaali. En loikannut siinä mielessä pitkälle. IHMISTEN ISOT ASIAT. 1970-luvun puolivälissä Jorma Sipilä sai pestin Sosiaaliturvan keskusliiton toiminnanjohtajaksi ja huomasi, miten mielenkiintoisia, isoja ja inhimillisiä asioita sosiaalihuolto piti sisällään. Hän kuitenkin jatkoi akateemisella uralla. Sipilästä tuli muutaman vuoden kuluttua Tampereen yliopiston sosiaalihuollon professori, myöhemmin myös yliopiston rehtori ja kansleri. Yliopistomaailman monista myllerryksistä huolimatta Sipilä on nauttinut työstään, ja innostus on tallella eläkkeelläkin. Perustelu on helppoa: Nämä ovat ihmisten isoja asioita. Sipilää arvostetaan monipuolisesta toiminnasta akateemisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön vaikuttajana. Viime vuodet hän on keskittynyt työssään erityisesti kotihoidontuen ja ikääntyneiden palvelujen tutkimiseen. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 17
Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten misten toimintakyvyn vahvistamiseen. Silloin he pystyvät hyödyntämään ympärillään olevia mahdollisuuksia, kestämään vastoinkäymisiä ja löytämään ratkaisuja. TAKAPAKKIA TAANTUMASSA. Pohjoismaat ovat olleet sosiaalisen investoinnin kärjessä erityisesti koulutus- ja perhepolitiikassa. Painotus on ollut nuorissa. Etelä-Euroopasta tällaista henkeä ei löydy. Juuri siitä muun muassa Kreikka ja Italia kärsivät. Vanhat ovat pystyneet mittaamaan ulos sosiaalipolitiikasta kaiken, minkä ovat saaneet. Tulevaisuuteen on investoitu vähän. Suomi on ollut sosiaalisten investointien mallimaa: 1960-luvulla peruskoulu-uudistus, 1970-luvulla päivähoito- ja kansanterveyslait, 1990-luvulla teknologiseen ja tieteelliseen koulutukseen panostaminen. Viime ajoista Jorma Sipilä nostaa esikoulun ja päivähoidon laajentamisen. Nyt Eurooppa kärvistelee talouskriisissä, eivätkä sosiaaliset investoinnit enää etene Pohjoismaissa entiseen tapaan. Sipilä pelkää, että mahdollisuudet toteuttaa sosiaalisia investointeja hupenevat julkisten rahojen myötä. Julkiset palvelut ovat Suomessa kuntien vastuulla, ja kuntien talouskriisi on syvä. Meillä on tulonsiirtopuolella runsaasti rahaa, muttei välttämättömiin asioihin. Minullekin on varaa maksaa hyvää eläkettä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen puolella niukkuus on huutavaa ja pahenee koko ajan. Sosiaalipolitiikan sisällä on monenlaisia logiikkoja ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä. Sipilän mielestä sosiaalisiin investointeihin on saatava myös yksityistä rahoitusta. 18 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Se muuttaa kuitenkin vääjäämättä pohjoismaista hyvinvointimallia, jonka hienous on ollut samojen koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille. Toisaalta mitä enemmän mukaan otetaan yksityistä rahaa, sitä enemmän ollaan palauttamassa eriarvoisuutta ja luokkayhteiskuntaa. KOTIÄIDIT TÖIHIN. Kotihoidontuella on Suomessa vankat kannattajansa. Sosiaaliseksi investoinniksi sitä ei katsota, koska investointien näkökulmasta lasten vanhempien ei pidä olla liian kauan poissa työmarkkinoilta. Jorma Sipilän mielestä mahdollisuutta kolmen vuoden kotihoidontukeen pitäisi lyhentää muistakin syistä. Lapsen paras ei aina ole kotona eikä äiti ole aina lapsen paras kasvattaja. Pieni osa perheistä elää sellaisten vaikeuksien keskellä, että parempi paikka lapselle olisi päiväkodissa tai esikoulussa. Nämä perheet saavat tukirahat, mutta eivät pysty kasvattamaan lapsiaan yhä vaativammaksi käyvään yhteiskuntaan. Kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutusinvestointi on tehokkainta ja tuottavinta mahdollisimman pieniin, yli yksivuotiaisiin lapsiin. Kansainvälisen käsityksen mukaan yksinomaista kotihoitoa ei pitäisi jatkaa yli kahden ikävuoden. Sen jälkeen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi. Se koskee myös vanhempia. Ne, jotka siirtyvät lapsen kahteen ikävuoteen mennessä työelämään, nauttivat hengähdystauosta. Pidempi poissaolo vaikeuttaa paluuta töihin. VÄHEKSYTTY OSA-AIKATYÖ. Muissa Pohjoismaissa ollaan erityisen huolissaan maahanmuuttajaäitien eristymisestä Suomessa. Miten maahanmuuttajalapsille voidaan tuottaa kouluvalmiuksia, jos heidät pidetään poissa varhaiskasvatuksesta ja integroidaan vain omaan kulttuuriinsa? Jorma Sipilä uskoo, että tuomalla maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin saataisiin äiditkin nykyistä paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyllä heitäkin raha ja osallistuminen kiinnostavat. Mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä olisi yksi keino vähentää lasten kotihoitoa. Sipilä toteaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuneen siihen harvinaisen nihkeästi. Suomalainen ratkaisu olla joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä on poikkeuksellinen. Kokopäivätyö on aika raskas kuorma pienten lasten vanhemmille. Kokonaan kotona oleminen on kova isku ihmisten työmarkkinakelpoisuudelle. Se tuottaa usein pitkäaikaista köyhyyttä. EI JYRÄTÄ HEIKKOJA. Sosiaalisiin investointeihin liittyy myös eettisiä ongelmia. Syrjäytymisriski voi kasvaa, jos varat kanavoidaan vain suoraan työelämää tukeviin hankkei siin. Jorma Sipilä on vakuuttunut, että maail ma on parempi, jos myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset voivat käyttää työkykyään. Tanskan malli on hyvä. Sen mukaan kaikilla on työkykyä, ja viranomaisten ja yhteiskunnan asia on etsiä ne paikat ja tavat, joilla tuota työkykyä käyttää. Julkisuudessa väläytettiin hiljattain tu-
vanhemmille. Vaikka Jorma Sipilä on eläkkeellä, hän tekee töitä vielä jonkin verran Tampereen yliopistolle, missä hänellä on työhuone. Kun huone hiljattain vaihtui, taulukin sai uuden paikan. kien poistamista rikollisilta. Vaikutukset ulottuisivat myös perheenjäseniin. Sipilästä on selvää, että työelämän ulkopuolella olevista on huolehdittava, olivatpa he eläkeläisiä, vammaisia, maahanmuuttajia, moniongelmaisia tai rikoksesta tuomitun perheenjäseniä. Heikkoja ei saa jyrätä. Syrjäytymisen syyt ovat usein syvällä ihmisten kasvuympäristön muutoksissa, perheissä ja yksityiselämässä. Sipilän mielestä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan nykyistä vahvempaa ihmisten yhteisyyttä ja uudenlaisia sosiaalipolitiikan muotoja. Entä jos perheille maksettaisiin avustusta siitä, että useampi sukupolvi asuu yhdessä? Siinä voisi löytyä elämänsisältöä vanhuuden yksinäisyyteen sekä normeja, kokemusta ja aikaa lapsista huolehtimiseen. Omaishoito kasvaa vääjäämättä. Vanhempiaan hoitavat erityisesti töissä käyvät, ikääntyvät naiset. Poliittinen tavoite on pitää heidätkin mahdollisimman pitkään töissä. Ikääntyvät naiset eivät jaksa olla samanaikaisesti työssä ja omaishoidon rankoissa tehtävissä. Suomessa ei saa töistä taloudellisesti korvattua vapaata omien vanhempien hoitamiseen. Siinä on pakko alkaa joustaa. ELÄKEIKÄÄ YLÖSPÄIN. Jorma Sipilä jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Mökillä oloon ja purjehtimiseen on nyt enemmän aikaa, mutta askeleet vievät yhä usein yliopistolle. Tampereen yliopistolla on kaksivuotisia sopimuksia useiden eläkkeelle jääneiden professoreidensa kanssa. Heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun arvostetaan. Sipilällä on meneillään toinen kaksivuotissopimus. Hän luennoi, kirjoittaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vastaavasti hänellä on yliopistossa työhuone ja käytössään yliopiston palvelut. On tuhlausta päästää minun kaltaiseni jokseenkin hyväkuntoinen ihminen 64-vuotiaana eläkkeelle. Se ei ole kovin järkevää sosiaalipoliittista rahojen käyttöä eikä mikään suurenmoinen sosiaalinen investointi. Eläkeiän nostamisessa on Sipilän mielestä vielä varaa edetä. Sillä tavoin saadaan lisää maksajia ja toisaalta vähemmän ihmisiä kulutuspuolelle. Voitto on sama kuin työttömien työllistämisessä. HYVINVOINTIVALTION SALAISUUS. Talouskurimuksesta huolimatta Suomella menee edelleen melko hyvin. Jorma Sipilän mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion salaisuus piilee järjestelmissä ja ihmisissä, jotka on saatu ymmärtämään, miksi järjestelmiä kannattaa ylläpitää ja miksi kannattaa toimia rehellisesti sääntöjen mukaan. Miltä tulevaisuus näyttää? Sipilä kaipaa poliittista rohkeutta. Julkista rahaa on uskallettava kerätä ja käyttää siitäkin huolimatta, että se on lyhyellä aikavälillä hankalaa. Tanskalaiset ovat hyväksyneet kymmenen prosenttia korkeamman veroasteen kuin OECD-maissa keskimäärin. Tanska on erittäin menestynyt maa siitä huolimatta. Suomessa ei uskallettaisi toimia samoin. Pessimistiset ekonomistit ja etujärjestöjen edustajat todistaisivat, että Tanskan malli veisi meidät tuhoon. Velkarahalla pelottelu ei tehoa Sipilään. Hän muistuttaa, että valtion velka on harvinaisen pieni OECD:n puitteissa. Velka on ikävä asia. Se on ilman muuta riski. Suurempi riski on silti olla panostamatta ihmisiin. n n n MINÄ & TYÖ Miten jaat aikasi eläkkeellä olon ja työn kesken? Huonosti, vaimon mielestä teen liikaa töitä. Yritän ehtiä joka päivä liikkumaan ja soittamaan pianoa. Aina en ehdi. Tykkään ajattelemisesta ja kirjoittamisesta. Se ei tunnu työltä. Se on keskeinen elämän ilo. Mikä on kiinnostavinta työssäsi? Yhteiskunta on täynnä ajatuskivettymiä. On piristävää löytää toisenlainen tapa katsoa asioita. Siitä haluaa kertoa muillekin. Miten seuraat alaasi? Omista kivettymistä pääsee irti, kun katsoo maailmaa toisesta näkökulmasta vaikka toisesta maasta, oudosta kirjasta tai jostain kulttuurisesta kokemuksesta, kuten taiteesta, käsin. Tai puhumalla erilaisten ihmisten kanssa. Minkä koet omaksi missioksesi? Demokratian: Mitä demokratialle on tapahtumassa? Onko se alamäessä? Tajuavatko ihmiset, mitä siitä voi seurata? On vakava asia, että raha hallitsee politiikkaa päivä päivältä enemmän. 5/2012 Työ Terveys Turvallisuus 19
Työ Terveys Turvallisuus työtiloista & hyvinvoinnista 14kysymysTä Parhaassa tapauksessa työtila on suunniteltu siellä tehtävää työtä varten. Tilojen viihtyisyyttä ja toimivuutta voi parantaa pienilläkin teoilla. TEKSTI MARJA LUOKOMAA Millainen työtila tukee hyvinvointia? 1 Turvallinen ja terve tila, jonka työntekijät tuntevat omakseen. Sisäilma on raikasta, puhdasta ja sopivan lämpöistä. Ääniympäristö ja valaistus tukevat työn tekemistä. Tila on esteetön kaikenkuntoisille ja -ikäisille sekä esteettisesti tasokas. Se tarjoaa myös mahdollisuuden elpyä työn lomassa. Mistä saa apua työtilojen 2 suunnitteluun tai uudistamiseen? Uudistamisessa auttaa työtilojen suunnittelija. Hyvä suunnittelija lähtee liikkeelle tilassa tehtävästä työstä. Suunnittelu on aina moniammatillista, ja siinä monen toiminnon tarpeet on otettava huomioon yhtä aikaa. Siksi suunnittelijan avuksi tarvitaan riittävän laaja tukiryhmä, joka keskustelee kaikkien työntekijöiden kanssa. Suunnitteluapua antavat myös kaluste- ja järjestelmätoimittajat. Omien tarpeiden ja tavoitteiden pitää olla selkeitä, jotta heidän tarjoustensa perusteella voi tehdä arviointia. Työterveyshuollosta saa apua, jos siellä on työtilasuunnitteluun tottunut henkilö, esimerkiksi työfysioterapeutti. 20 Työ Terveys Turvallisuus 5/2012 Mitkä ovat kolme tärkeintä seikkaa, jotka 3 pitää huomioida työtilan valaistuksessa? Tärkein on työhön riittävä valaistusvoimakkuus ilman häikäisyä. Työpisteen valaisimien tulisi olla säädettävissä ja suunnattavissa. Huomiota tulee kiinnittää myös pintojen heijastavuuteen ja valonlähteiden hyvään värintoistoon. Valon kannalta olennaista on suosia seinissä ja katossa vaaleita värejä. Seinien alaosat ja lattiat saavat olla tummempia. Miten edetä, jos epäilee 4 sisäilman olevan huonoa? Valtaosa arkipäivän epäkohdista hoituu, kun niistä ilmoittaa kiinteistön huollosta vastaavalle henkilölle. Omalle esimiehelle kannattaa kertoa, jos jokin sisäilmassa oikeasti huolettaa eikä kiinteistöhuolto pysty korjaamaan asiaa heti. Sisäilmaongelmaa epäiltäessä työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu voivat puuttua asiaan tehtävänsä puolesta. 5 Mitä laki sanoo työpaikan sosiaalitiloista? Työturvallisuuslaki sekä valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista asettavat yleisiä vaatimuksia työpaikan sosiaalitiloille. Työpaikalla tai sen läheisyydessä on oltava työn luonne huomioon ottaen riittävät tilat peseytymiseen, pukeutumiseen ja vaatteiden säilytykseen sekä ruokailuun, lepoon ja vessassa käymiseen. Raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä on myös tarvit taessa oltava mahdollisuus päästä lepäämään. Ruokailu- ja lepotiloissa tulee olla riittävästi pöytiä ja selkänojallisia istuimia. Ruoan ja juoman säilyttämiseen ja ruoan lämmittämiseen tarvitaan asianmukaiset laitteet. Vaatteet pitää saada säilyttää lukollisessa kaapissa niin, etteivät ne likaannu, ja työtehtävässä kastuneille vaatteille on oltava kuivattamismahdollisuus. Peseytymistiloihin pitää tulla lämmin vesi, ja peseytymis- ja pukuhuonetilat tulee olla tarvittaessa erikseen naisille ja miehille. Sama sääntö koskee myös lepotiloja ja vessoja. Työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994) täsmentää vaatimuksia rakennustyössä. Henkilöstötilojen mitoituksesta on tietoja esimerkiksi RTohjetiedostossa.