Lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta kehittävä foorumi

Samankaltaiset tiedostot
raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Kuvastin ASIAKASPEILI

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen Humap Oy, sivu 1

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lapsi, sinä olet tähti!

VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMISESSA SSA JUHA TUULANIEMI // PALVELUMUOTOILIJA

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kehittäjäasiakastoiminta

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Katsaus lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuuden tuotoksiin

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Puhetta elämästä -kortit

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Alueellisen yhteistyön hedelmiä

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Osallisuutta vahvistavia työkäytäntöjä - AAC-menetelmät ja lasten osallisuus vammaissosiaalityössä

Nuorten erofoorumi Sopukka

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Transkriptio:

Lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta kehittävä foorumi 18.10.2016 klo 9:30-16:00 Turun Logomossa Foorumiin liittyvä palauteiltapäivä 15.11.2016 Turun Logomossa

mikä tämä juttu oikein on? like Me Lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta kehittävä foorumi järjestettiin 18.10.2016 Turun Logomossa. Tavoitteena oli koota yhteen Varsinais-Suomen alueen kuntien lastensuojelun työntekijöitä, Profiam Sosiaalipalveluiden työntekijöitä sekä lastensuojelun asiakasvanhempia ja -nuoria kehittämään uudenlaisia toimintatapoja lastensuojelutyöhön - asiakkaiden osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä vahvistaen. Alueen kunnan lastensuojelutyöntekijöillä tai lastensuojelun (nykyisillä tai entisillä) asiakkailla oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan foorumiin. Päivä toteutettiin Profiam Sosiaalipalvelut Oy:n ja Pesäpuu ry:n kanssa ja sen suunnittelivat asiakkaat ja työntekijät yhdessä. - Unelmana tehdä yhdessä lastensuojelutyöstä vielä parempaa-

mitä siellä foorumissa tehtiin? Mitä sana OSALLISUUS toi mieleen, kun Foorumi alkoi? Tieto Yhteistyö Kuulluksi tuleminen Mielipiteiden huomioiminen Yhdessä tekeminen

mikä osallisuus? Osallisuus lastensuojelussa on sitä, että lapsella, nuorella ja vanhemmalla on 1. mahdollisuus osallistua, kieltäytyä tai osallistua omalla tavallaan 2. mahdollisuus vaikuttaa asiakasprosessiin 3. mahdollisuus omien ajatusten ilmaisemiseen 4. tuki omien mielipiteiden ilmaisuun 5. mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin. Tärkeintä on oma KOKEMUS osallisuudesta! Ps. Vasta osallisuuden kokemuksen jälkeen voi arvioida, kehittää ja vaikuttaa!

mitä mietitte? Like Me foorumissa mietittiin sitä, 1) miten asiakkaat pääsevät osallisiksi ennen kuin aloitetaan työ uuden ihmisen kanssa tai uudessa palvelussa ja sitä, 2) miten asiakkaiden osallisuutta voidaan lisätä aloituspalavereissa, jossa usein on monia ihmisiä ja vieraita kasvoja.

no mihin päädyitte? omasta mielestä? Lasten (0-12v) kannalta tärkeää aloituksessa on Lapsiystävälliset kohtaamispaikat Työskentely lapsen omalla maaperällä Lapsenmielisyys: lapset kaipaavat työntekijöiltä kohtaamisissa heittäytymistä ja leikkiä Lasten osallistaminen - myös lapsen tavoitteet kuulluiksi ja huomioiduksi Tapaaminen lapsen kanssa ennen työskentelyn aloittamista - lapsi voi kirjoittaa tai piirtää oman ajatuksensa tai toiveensa etukäteen JA ALOITUSPALAVERISSA,,, Palaverin jäsentäminen lapselle sopivalla tavalla: aikataulu, kulku Lapsen kuva tai nimi esille, jos lapsi ei ole mukana Puheenvuoro lapselle jo alussa: mitä ajattelet tästä? Lapselle mahdollisuus piirtää tai leikkiä palaverin aikana Lapsi saa pysäyttää koska tahansa Suunnitelmassa lapsi on keskiössä - miten asia näkyy lapsen elämässä?

Miksi minä kertoisin jotain toiselle, joka ei kerro itsestään mitään? entäs nuoret? Nuorten (13-21 v.) kannalta tärkeää aloituksessa on Uusi työntekijä tutustuu nuoreen, ei papereihin Riittävästi aikaa tutustumiseen: työntekijä oppii tuntemaan nuoren, josta puhuu Nuorella on oikeus kysyä uusilta työntekijöiltä, keitä he ovat. Ja työntekijöiden tulisi jakaa myös omia kokemuksiaan. Nuoren kysymyksiin vastataan Kohtaaminen ihminen ihmiselle, ei työntekijä nuorelle Nuoren kanssa on riittävästi aikaa käydä läpi eri vaihtoehtoja Nuoret eivät halua ottaa vastaan palvelua, johon ei voi itse vaikuttaa Nuoren kanssa käydään etukäteen läpi mitä palaverissa tapahtuu. Yhteydenpito nuorten keinoilla: WhatsApp käyttöön, toteutetaan Snapchatpilotti! Kun nuori kokee osallisuutta, se voi motivoida ottamaan apua vastaan.

Huomasin, että sosiaalityöntekijäkin voi olla tupakoiva yksinhuoltaja! ja vanhemmat? Vanhempien kannalta tärkeää aloituksessa on Vieraan ihmisen puuttuminen vanhemmuuteen on arka aihe - tutustuminen ja luottamus ovat tärkeitä. Yhteyden luominen asiakkaaseen: jos asiakkaalla ja sinulla itselläsi on koira, yhteys voi löytyä sitä kautta Jos ei tiedä perhekulttuurista, voi reilusti kysyä Kun uusi työntekijä aloittaa, ainakin yhden tutun pitäisi jatkaa Vertaistuki käyttöön Vanhemmat tarvitsevat monipuolista tietoa esitteet ajan tasalle Ei piilotavoitteita jos vanhemmalla ei ole tietoa, mitä odotetaan, ei voi tietää, miten pitäisi toimia ja mitä tehdä Vanhempien tieto lapsesta on tärkeää pyydä vanhempia kuvaamaan lasta Vanhempien valmistautuminen ennen aloituspalaveria: millaisia tarpeita heidän perheellään on?

Tavoitteet ymmärrettäviksi ja konkreettisiksi ammattikieli suomeksi käsitteet auki mitä tämä asia tarkoittaa perheen arjessa? mahdollisimman pieneksi pilkkominen helpottaa myös muutoksen seuraamista keskustellaan, mitä odotuksia on lapselle ja muille huolen avaaminen: miksi tehdään? yhdessä mietityt tavoitteet millainen on onnistunut aloituspalaveri? Lapsen mielessä pitäminen tervehtiminen, lapsen näkeminen ja kuuleminen itsensä esittely, miksi olemme tässä? puheenvuoro lapselle jo alussa: mitä ajattelet tästä? lapsi saa pysäyttää koska tahansa esim. asiakassuunnitelma lapsi keskiössä miten tämä asia näkyy lapsen elämässä? läsnä oleminen + käsiteltyjen asioiden muistaminen Perheen tarpeet ja toiveet näkyviksi palaverissa Palaveri on prosessi: ENNEN: työntekijä antaa tietoa ja auttaa asiakasta valmistautumaan: Keitä kutsutaan? Mistä puhutaan? Millaisia toiveita ja tarpeita? Yhteys lapseen ja nuoreen etukäteen Asiakkaan oma tukihenkilö halutessaan mukaan. PALAVERISSA: Istuma- ja tilajärjestelyillä on väliä! Alussa: Keitä paikalla ja miksi? Mistä pitäisi puhua? Lopussa: Mistä sovittiin? Mitä hyötyä oli kunkin mukanaolosta lapselle ja perheelle? JÄLKEEN: jäikö kysymyksiä? Kumpi muokkautuu prosesseihin - asiakas meidän tekemiin prosesseihin vai me asiakkaan?

miten asiakkaat pääsevät osallisiksi, kun aloitetaan uutta? Ensikohtaaminen on tärkeä! Varattava riittävästi aikaa suhteen luomiselle Ei saa piiloutua tietokoneen taakse! Vastavuoroisuus luo luottamusta Kunnioitettava asiakkaan omaa tapaa ja tahtia Kysyttävä myös asiakkaan toiveita tapaamispaikasta Kerrottava vaihtoehdoista konkreettisesti! Asiakkaalle mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa Tavoitteet ymmärrettäviksi ja konkreettisiksi Täytyy olla myös välitavoitteita Avattava, mitä tarkoittaa lapsen etu? Ei voi sitoutua, jos ei ymmärrä Selkokieltä ja käsitteiden avaamista Konkreettisuutta kommunikaatioon Suomi-Sossu- Suomi -sanakirja Lastensuojelun nettisivut kuntoon Näkemykset on perusteltava Eriävätkin mielipiteet on kirjattava Kerrottava, mitä kieltäytymisestä seuraa Kirjataan avoimesti Tavoite on huono sana. Puhutaan mieluummin siitä, mihin olosuhteisiin pitää vaikuttaa - minkä pitää muuttua tai mitä konkreettisesti pitää tapahtua kenen pitää toimia?

miten asiakkaat pääsevät osallisiksi, kun aloitetaan uutta? TOP 5 1. Pidä lapsi ja nuori mielessä koko ajan. 2. Anna monipuolisesti tietoa, jotta asiakkaalla on edes pienikin mahdollisuus punnita, millainen apu palvelisi parhaiten. 3. Kohtaa ihmisenä. Katso silmiin. Tervehdi. Niillä pääsee jo pitkälle. 4. Asettakaa yhdessä konkreettiset tavoitteet ja realistinen aika. 5. Palveluneuvontaa netissä, puhelimessa, suoraan. Jos ei muu auta, mene asiakkaan ovelle.

työntekijöistä ette sitten puhuneet? Työntekijän kannalta tärkeää aloituksessa on On paljon asioita, joita työntekijä voisi tehdä paremmin. Kaikki lyödään työntekijälle, jolla ei ole aikaa tai valtuuksia toimia niin kuin pitää.

missä me ollaan? Ja oonko mäkin siellä? Minä itse Ihan pihalla Ihan kartalla Asiakkaat ovat keskeisessä roolissa kertomaan miten kokevat osallisuuden ja sen miten onnistuttiin. Kukaan meistä ei voi tietää, tuntea tai kokea toisen puolesta. Meidän talo

mitä jäi käteen? Mitä sana OSALLISUUS toi mieleen, kun Foorumi päättyi? Inhimillisyys Vaikuttaminen Kohtaaminen Ihminen Yhdessä Yhteistyö Hyvin kuulluksi tullut asiakas = Voimaantunut (ks. kuva!) Aktiivinen Sitoutunut Yhteistyöhaluinen Hyvinvoiva

miten meni noin niinkun omasta mielestä? Haluaisin viedä tätä eteenpäin, NYT! Olisi ollut erittäin hyvää jos sos.tt. tai/ja esimies olisivat olleet mukana Seuraavalla kerralla vielä enemmän asiakkaita mukaan! Heiltä tuli tärkeitä ja tarpeellisia ajatuksia ja ideoita Hieno aihe, monipuolinen tulokulma, hyvä asia Kokemusasiantuntijoiden kommentit ja näkemykset kaikkein tärkeimpiä Uudenlaista ajattelua ja toimintatahoja sosiaalityön asiakkaan osallisuudessa Virkistävä, vuorovaikutteinen, osallistava, innostava ja hyödyllinen päivä, jossa korostui yhdessä tekeminen Aika meni todella nopeasti, hyvä tiivis päivä, kiitos tästä mahdollisuudesta Hyvä tekemisen meininki ja avoin sekä rohkaiseva ilmapiiri Kiinnostava ja todella mielenkiintoinen ja voimaannuttava päivä kaiken kaikkiaan. Ääneni tuli kuulluksi Vielä enemmän olisi voinut asiakkaiden äänet kuulua Lähde: Foorumin kirjallinen palautekysely (nimetön)

tuumasta toimeen asiakasosallisuus arkeen! Kaipaatko tietoja foorumista tai haluatko ideoida lisää? Ralf Hjorth 040 323 9055 ralf.hjorth[at]profiam.fi Mikko Ailoranta 040 166 8377 mikko.ailoranta[at]profiam.fi Salla Pajamäki 040 6635 126 salla.pajamaki[at]profiam.fi Koonti: Pia Lahtinen pia.lahtinen[at]pesapuu.fi