Huomisen menestyvä Suomi Juha Kostiainen, 4.5.2011, Oulu
Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka + Suomen menestysmalli: Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka Taloudellinen kasvu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Megatrendit Globalisaation 2. vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastonmuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Jos jatkamme nykyisin toimintavoin niin 150 000 teollisuuden työpaikkaa katoaa vuoteen 2025 mennessä. Samalla 120 000 ihmistä tarvitaan Terveydenhuoltoon väestön ikääntyessä vuonna 2025. Jos julkisen sektorin tuottavuus ei kasva, ja palkat kasvavat muun talouden tahdissa, pelkkä talouskasvu ei voi pelastaa julkista sektoria } Suuri systeemisen/ rakenteellisen muutoksen tarve ja mahdollisuus
Virtaava maailma (Kostiainen & Sotarauta 2002 mukaellen) Cambrigde Seattle Boston Tukholma Milano Pietari Oulu Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritysten toiminnot Matkailijat Opiskelijat
Globaalit innovaatiokeskukset (Florida & Gulden 2005) The
Ulkomaan kansalaiset suurissa kaupungeissa 2009 (henkilöä) Lähde: Tilastokeskus
Talouskasvun ja hyvinvoinnin kehitys Kestävä uudistuminen teollisen ajan rakenteista ihmiskeskeiseen palveluyhteiskuntaan Suomen syvä lama NL:n romahdus Globaali talouskriisi 1980 2008 Kestävä ihmiskeskeinen palveluyhteiskunta Teollinen hyvinvointiyhteiskunta Geopolitiikan aika Globalisaation aika 1.0 Globalisaation aika 2.0 1980 1990 2000 2010
Talouskasvun ja hyvinvoinnin kehitys Kestävä uudistuminen teollisen ajan rakenteista ihmiskeskeiseen palveluyhteiskuntaan - Vähenevät Materiaalinen kasvu Kulutus Perinteinen tuotantolähtöinen teollisuus Massatuotanto Hierarkkiset jäykät rakenteet Ihminen tuotannon resurssina + Kasvavat Aineeton ja henkinen kasvu Kestävyys Palveluintensiivinen teollisuus Yksilölliset ratkaisut Verkostomaiset toimintatavat Ihminen aktiivisena osallistujana ja arvonluojana 1980 1990 2000 2010
Miten ymmärrämme kestävyyden? Ihminen: Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys KESTÄVÄ HYVINVOINTI Talous: Taloudellinen kestävyys Ympäristö: Ekologinen kestävyys
Teollisen ajan rakenteista ihmiskeskeisyyteen ETEEN ALHAALTA
Pohjoismainen malli on uudistettava hyvinvoinnin ja elinvoiman mahdollistajaksi Pohjoismaisen mallin ja pienen maan vahvuus on, että kaikki pyritään saamaan mukaan Malli on uudistettava niin, että se mahdollistaa ihmisten oman aktiivisuuden ja toiminnan Passivoivat rakenteet - Ihminen kuluttajana
Kansalaiset hallintoalamaisista subjekteiksi Kunta ja valtio ovat kansalaisia varten Paikallinen itsehallinto on tapa järjestää yhdessä lainsäädännön edellyttämät ja itse päättämämme palvelut Ongelmana on se, että julkisesta hallinnosta tullut jotakin toista, nykyinen demokratia ei tuota läheisyyttä Ongelmaa pyritään ratkaisemaan osallistumisella eli mielipidekyselyillä, lausuntomahdollisuuksilla yms. Tämä ei riitä, vaan kansalaiset on saatava toimijoiksi kehittämään palveluita, tuottamaan ideoita ja ehkä ottamaan joitakin tehtäviä takaisin itselleen (vertaistuotanto)
Valinnanvapauden kasvattaminen Palvelusetelit Henkilökohtainen budjetti (esim. vanhustenhoito) Terveyspalvelut: tulevaisuudessa raha on kiinnitetty potilaaseen, joka voi vapaasti valita hoitopaikan Joukkoliikenteen palveluseteli tuki ohjautuu ihmisten valintojen kautta Julkisissa hankinnoissa painotetaan asiakkaan saamaa lisäarvoa Omakustanteiset lisäarvopalvelut
Teeman tärkeys strategian toteutuksen kannalta: yritykset vs. kunnat (SSJS 2010) Suomen Strategisen Johtamisen Seura 5.5.2011 14
Kuntien henkilökunnan osaamisen hyödyntäminen Matala hierarkia Oman työn kehittäminen kuuluu jokaiselle, siihen kannustetaan ja siitä palkitaan Tuottavuuden parantaminen jokaisen työntekijän tavoitteissa: yksinkertaiset mittarit ja kytkentä palkitsemiseen Johtaminen tukee aloitteellisuutta ja vastuuottoa Siiloista horisontaaliseen yhteistyöhön
Koukkuniemi 2020 Tampereen kaupungin ja Sitran yhteishanke (2010-2013) Tavoitteet: - synnyttää monituottajamalli - synnyttää yhteiskunnallinen yritys - kehittää arvopohohjaista hankintaa eli hankitaan hyvää vanhuutta - kehittää johtamista - voimaannuttaa henkilökuntaa ja rakentaa kannustinjärjestelmä
Uudistuva kylä kaupungissa Asukkaat, kaupunki, yritykset, järjestöt ja yhteisöt palvelujen tekijöinä Hämeenlinnan kaupungin ja Sitran hankkeessa rakennetaan konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen elämänkaarimallin mukaista organisaatiota hyödyntäen. Palveluja tuottavat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Kylän yhteisöllinen toimintamalli toteutetaan kahdella valitulla kokeilualueella. Mitä uutta? - Asukkaat itse tekemään palveluja - Kylämäinen kehittäminen - Asukkaiden osallistuminen tekemiseen - Monituottajamalli palvelujen järjestämisessä - Asukkaille joustoa, valinnaisuutta ja osallisuutta - Monipuoliset palvelukanavat, sosiaalinen media - Elämänkaarimallin kehittäminen - Palvelutarpeiden kartoitus ikäsegmenteittäin - Tietotuotannon kehittäminen ikäsegementtejä tukeviksi - Aktiiviset kehitysyhteisöt Hanke toteutetaan 2010-2012 Kuva: www.hame.fi
Liikennerevoluutio 2010-2015-2100 18 Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Sitra Liikennevirasto Trafi Tivit Oy RYM Oy
19 Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Sitra Liikennevirasto Trafi Tivit Oy RYM Oy 19
Ajatuskartan keskeiset ehdotukset Poliittinen päätöksenteko väylistä ja siltarummuista palvelutasoihin Palvelutaso = toimivuustakuu kansalaisille ja yrityksille (aika, päästöt, turvallisuus, mukavuus, hinta jne.) Palvelutasoa hankitaan pitkäkestoisin sopimuksin => liiketoiminnan kehittyminen ja yritysten innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen Maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne ja elinkeinoelämän tarpeet yhdistetään valtakunnan ja työssäkäyntialueen tasoilla MALPEstrategioiksi Sitovat alueiden ja valtion MALPE-sopimukset Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti: tietotori, liikkumisprofiili, liikkumistuli jne. Käyttäjät ohjaavat järjestelmää! 20 Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Sitra Liikennevirasto Trafi Tivit Oy RYM Oy
Juha Kostiainen 5.5.2011 22
Uudenlainen johtajuus - communityship (Mintzberg 2009) Leadershipin ja kansalaisuuden välissä Ei sankarijohtajuutta Jaettua ja omistautunutta johtamista Ei mikromanageerausta, eikä ylätason visiointia A community leader is personally engaged in order to engage others, so that anyone and everyone can exercise initiative. Juha Kostiainen 5.5.2011 23
HS 20.2.2011 Alavuden seudun OP Työpaikkailmoitus