Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet 39 19.05.2015 42 18.04.2016 Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl. 885/12.00.01/2014 885/12.00.01/2014 KV 105 Valtuusto 8.12.2014 Liite Liite 1/105. KV: Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon kunta selvittäisi mahdollisuuksia seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä ja aloittaa ruotsin kielen ja vastaavasti suomen kielen opetus kaikissa kouluissa ensimmäiseltä luokalta. Aloite merkittiin tiedoksi. KFGE 105 Fullmäktige 8.12.2014 Bilaga Bilaga 1/ 105 KFGE: Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl. Christel Liljeström och 31 andra fullmäktigeledamöter lämnade en motion där de föreslår att Sibbo kommun skulle utreda möjligheten att följa Raseborgs stads exempel och införa undervisning i svenska respektive finska i samtliga skolor från åk 1. Motionen antecknades för kännedom. SIVVLK 39 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet 19.5.2015 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi

Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että toista kotimaista kieltä opiskeltaisiin A-kielenä ja, että sen opiskeleminen aloitettaisiin jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu aloitettaisiin ensimmäiseltä luokalta. Nykytilanteessa perusopetuksen oppilaat opiskelevat äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä: yhtä pakollista A-kieltä, yhtä vapaaehtoista A-kieltä tai B-kieltä. Tämän lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita muita kieliä valinnaisaineina. Noin 10 % suomenkielisistä perusopetusoppilaista opiskelee ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Sipoon kunnan opetussuunnitelma uudistetaan valtioneuvoston tuntijaon ja Opetushallituksen määrittelemien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön osana kunnan tulee tehdä myös paikallinen opetussuunnitelma, joka on tällä hetkellä työn alla. Opetussuunnitelmaan liittyy oleellisesti myös kieliohjelma, josta kunnan tulee perusopetuksen osalta päättää. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2016 alkaen. Valtuustoaloite sen ehdotetussa muodossa tarkoittaisi seuraavaa: Perusopetuksen oppilaat opiskelisivat toista kotimaista kieltä pakollisena A1-kielenä. Toisin sanoen suomenkieliset oppilaat opiskelisivat ruotsia ja ruotsinkieliset oppilaat suomea ensimmäisenä vieraana kielenään. Mikäli A1-kieliopinnot aloitettaisiin aikaisemmin kuin (nykytilanteen mukaan) vuosiluokalta 3, tarkoittaisin se käytännössä sitä, että A1-kielen kokonaistuntimäärä nousisi. Kahden vuosiviikkotunnin lisäys kahdelle vuosiluokalle tarkoittaisi yhteensä 4 vuosiviikkotunnin lisäystä okonaisvuosiviikkotunteihin. Seuraukset suomenkielisille oppilaille: Aloite muuttaisi suomenkielisten oppilaiden (1473) kieliohjelmaa. Nykyisen opetussuunnitelman ja kunnan kieliohjelman mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelevat englantia A1-kielenä. Aloitteen mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelisivat jatkossa ruotsia ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä (A1). Ruotsin kielen opinnot alkaisivat aloitteen mukaan vuosiluokalta 1 ja kokonaisvuosiviikkotuntimäärä nousisi. Oppilaat voisivat valita englannin kielen vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta alkaen. Mikäli kunta päättää valita toisen kotimaisen kielen pakolliseksi A1-kieleksi, opiskelisivat suomenkieliset oppilaat 4-8

vuosiviikkotuntia vähemmän englantia kuin nykyisin. Englannin kielen kokonaistuntimäärä olisi vähintään 12 vuosiviikkotuntia (A2-kieli) Seuraukset ruotsinkielisille oppilaille: Suomen kielen opetus jatkuisi nykyisen mallin mukaan A1-kielenä, mutta kielen opetus alkaisi jo vuosiluokalla yksi, kun se nykymallin mukaan aloitetaan vuosiluokalla kolme. Suomen kielen kokonaistuntimäärä kasvaisi sillä vuosiviikkotuntimäärällä kuin kieltä opiskeltaisiin vuosiluokilla 1 ja 2. Aloitteen mukainen kieliohjelma ei siis aiheuttaisi merkittäviä muutoksia ruotsinkielisten oppilaiden kieliohjelmaan. Ruotsinkieliset oppilaat ovat tähänkin saakka opiskelleet suomea A1-kielenä. Ruotsinkieliset oppilaat ovat voineet valita englannin vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta lähtien. Käytännössä kaikki oppilaat tekevät tämän valinnan ja aloittavat englannin opiskelun A2-kielenä. Taloudelliset seuraukset: Mikäli A1-kieli aloitetaan nykyistä aikaisemmin, se edellyttää lisäresurssia jokaisen vuosiviikkotunnin osalta. Jos kahdelle vuosiluokalle annetaan kielenopetusta kaksi vuosiviikkotuntia nykyistä enemmän, se nostaa kokonaisvuosiviikkotuntien määrää neljällä tunnilla. Kunnalle tämä maksaa n. 130.000 euroa (yksi vuosiviikkotunti n. 32.000 euroa). Mikäli kunta päättää muuttaa A1-kieltä ilman kielen opetuksen aikaistamista, lisäkustannuksia ei synny. Christel Liljeström och 31 andra fullmäktigeledamöter har inkommit med en motion där man föreslår att studier i det andra inhemska språket skulle studeras som A-språk från och med årskurs ett. Enligt Raseborgsmodellen som det hänvisas till i motionen avses att A1-språket studeras av alla elever, som första främmande språk från och med årskurs ett. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli. I dagens läge studerar elever inom den grundläggande utbildningen utöver modersmålet minst två (2) språk; ett obligatoriskt A-språk, ett frivilligt A-språk eller B-språk. Därutöver har eleverna möjlighet att inom valfria ämnen studera ytterligare språk. Cirka 10 % av de finskspråkga eleverna fullgör sin grundläggande utbildning i svenskpråkigt språkbad.

Sibbo kommun förnyar sin läroplan utgående från den av statsrådet fastställda timfördelningen och de av utbildningsstyrelsen fastställda nationella grunder för läroplanen. Som en del av läroplansarbetet bör kommunen uppgöra en lokal läroplan, som är under arbete nu. Som en del av läroplanen besluter kommunen om språkprogrammet i sina grundskolor. Den nya läroplanen tas i bruk fr.o.m. 1.8.2016. Motionsförslaget skulle i föreslagen form betyda följande: Eleverna i grundskolorna skulle studera det andra inhemska språket som ett obligatoriskt språk, ett sk. A1 språk. M.a.o. att de finska eleverna skulle studera svenska och de svenska eleverna skulle studera finska som första språk. Om A1 språkstudierna skulle inledas tidigare än årskurs tre (nuläget), skulle det innebära att A1 språkstudiernas totala timantal ökas.två årsveckotimmar i respektive årskurs skulle innebära en totalökning på 4 årsveckotimmar. Konsekvenser för de finskspråkiga eleverna: Förslaget skulle innebära en förändring för en de finskspråkiga eleverna. Enligt gällande läroplan och språkprogram har de finska eleverna studerat engelska som A1- språk. Enligt motionsförslaget skulle eleverna i de finskspråkiga grundskolorna studera svenska som första obligatoriska språk A1. Studierna i svenska skulle inledas i den årskurs man beslutar att påbörja A språkstudierna (enligt motionen åk 1). Det totala timantalet i svenska skulle öka för eleverna. Eleverna skulle kunna välja engelska som ett frivilligt A2 språk. Studierna i A2 engelska skulle inledas i åk 4. Om kommunen går in för att införa det andra inhemska som A1-språk, skulle de finskspråkiga eleverna studera engelska 4-8 årsveckotimmar färre än de gjort hittills. Det totala timantalet för studier i engelska skulle vara minst 12 årsveckotimmar. Konsekvenser för de svenskspråkiga eleverna: Finska undervisningen skulle fortsätta enligt nuvarande modell (som A1 språk) men med den förändringen att studierna i finska inleds redan i åk 1 (årskurs 3 i nuläget). Det totala timantalet i finska skulle öka med så årsveckotimmar som man besluter att ge i åk 1 och 2. Med andra ord skulle detta språkprogram inte innebära någon större förändring i språkstudierna för de svenskspråkiga eleverna. De svenskspråkiga eleverna har även hittills läst finska som A1. Eleverna skulle liksom hittills kunna välja engelska som ett frivilligt A2 språk. Studierna i A2 engelska kunde fortsättningsvis inledas i åk 4. I praktiken väljer samtliga elever idag engelska som A2.

Ekonomiska konsekvenser Om A1-språkstudierna tidigareläggs krävs en tilläggsresurs för varje veckotimme. Om två eleverna undervisas två veckotimmar per årskurs (fyra timmar totalt) blir kostnadseffekten i kommunen ca 130 000 (en årsveckotimme ca 32 000 ). Om kommunen besluter om A1 språket utan tidigarläggning/tilläggstimmar blir förslaget kostnadsneutralt. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa seuraavan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen: -Valiokunta päättää pyytää koulutusjaostoilta lausuntoa asiassa. -Valiokunta pyytää lisäksi lausuntoa koulujen henkilökunnalta ja oppilaskunnilta. Kunnan kieliohjelman käsittelyn yhteydessä päätetään myös A1-kielestä, kun on kuultu edellä mainittuja tahoja. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet ger sitt utlåtande till svaret på motionen: - Bildningsutskottet beslutar inbegära av bildningsnämndens svenskspråkiga- och finskspråkiga sektion deras utlåtande i ärendet - Bildningsutskottet beslutar inbegära utlåtande av skolornas personal och elevkårer I samband med att kommunens språkprogram fastslås besluter utskottet om A1-språk i kommunens skolor, efter att ha hört ovannämnda parter. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivistysvaliokunta päätti myös, että lausunto pyydetään myös perusopetusken oppilaiden huoltajilta toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. Beslut Föredragandens förslag godkändes enhälligt. Bildningsutskottet beslutade också att ett utlåtande angående tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor begärs av vårdnadshavarna till elever inom den grundläggande utbildningen. UTBSEKT 33 Svenska utbildningssektionen 24.08.2015 Valmistelija / Beredare: svensk undervisningschef Hannu Ollikainen,

hannu.ollikainen(at)sibbo.fi Undervisningschefens förslag Svenska utbildningssektionen ger sitt utlåtande angående tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor. Beslut Svenska utbildningssektionen förhåller sig positivt till att tidigarelägga undervisningen i främmande språk, men anser att valfriheten bör bestå. Svenska utbildningssektionen önskar att alla skolor erbjuder andra inhemska språket som A-språk i mån av möjlighet. KOULJAOS Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kooste lausunnoista (kaikki lausunnot liitteenä) Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja valtuustoaloitteen ehdottamasta kieliohjelmasta. A1-kielen aikaistamista alkavaksi ensimmäiseltä luokalta pidetään haastavana, oppilaskunnat toivat esille huolenansa, että peruskoulun ensimmäisellä luokalla on niin paljon uuttaa opittavaa, että "kielen opiskelu olisi liikaa ensimmäisen luokan oppilaille". Vanha kieliohjelma on toiminut hyvin eikä muutoksille ole tarvetta, ruotsia oppii muualla kun koulussa, "esimerkiksi kavereilta ja harrastuksissa oppi perusteet helposti" ja "englanti on huomattavasti ruotsia kansainvälisempi kieli ja sitä voi käyttää kaikkialla maailmassa" Peruskoulujen opettajakunnat Opettajakuntien lausunnoissa on tuotu esille mm. seuraavia kantoja: "Kouluun tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on erityisiä kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Erityisesti näiden oppilaiden tulee saada ensin opiskella lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ennen vieraan kielen opiskelua aloittamista. Sipoossa on myös runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden oppilaiden suomen kielen oppimisen turvaamiseksi vieraan kielen oppimista ei tule aloittaa vielä ensimmäisellä luokalla vaan hyvän suomen kielen oppimisen mahdollistamiseksi tulee aikaa riittävästi. Koulun opettajakunta esittää, että pakollinen ensimmäinen vieras kieli kaikilla oppilailla ei olisi ruotsi. Sipoossa huoltajat voivat halutessaan laittaa lapsensa kielikylpykouluun turvatakseen lapsen ruotsin kielen oppimisen.

Samoin vapaaehtoiseksi A2 Sipoossa valitaan melko runsaasti ruotsia. Sipoo on kasvava kunta, johon muuttaa ja josta muuttaa nyt ja tulevaisuudessa paljon lapsiperheitä. Mikäli Sipoossa opetettaisiin pakollisen vieraana kielenä vain ruotsia, tulisi se vähentämän ja vaikeuttamaan lapsiperheiden Sipooseen muuttamista ja muualle muuttavien perheiden kouluikäisten lasten kielen opiskelua, sillä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin kouluja, jossa voi opiskella A1 ruotsia, vieläpä ensimmäiseltä luokalta alkavana on erittäin vähän." Opettajakuntien lausunnossa tuodaan esille riskin, että kieliohjelma kaventuu jos A1-kielenä opiskeltaisiin ruotsia, että A2-saksa loppuisi kokonaan, ja sitä tarjottaisiin ainoastaan B2-kielenä. "Oppilaat jotka muuttaisivat Sipoosta muualle tai muuttaisivat muualta Sipooseen kohtaisivat muiden kuntiin verrattuna poikkeavan kieliohjelman joka voisi aiheuttaa ongelmia kieltenopiskelun suhteen. Edistääkseen ruotsinopetusta ehdotetaan lisättäväksi yläkouluissa ruotsinopetusta esim. kahdella vuosiviikkotunnilla niin tämä olisi tehokkain tapa lisätä ruotsin osaamista. " Lausunnoissa on myös tuotu esille seuraavia huomioita: - ensimmäisellä luokalla paljon muutakin opittavaa, mikä vain kieli olisi liian aikaista aloittaa ensimmäisellä luokalla - kielikylpyopetus Sipoossa tarjoaa jo nyt mahdollisuuden ruotsinkieliseen opiskeluun ja lisäosaamiseen sitä kautta halukkaille - ruotsia pitäisi opettaa luokanopettajien voimin joka luokalla, riittävää kielitaitoa ei ole, kielenopetuksen tason suuri lasku. Huoltajien webropolkysely (verkkokysely 2010 ja 2011 syntyneiden lasten huoltajat) Huoltajakyselyyn (suomenkielinen) vastasi 153 huoltajaa. Kysymykseen jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella 129/153 vastasi englanti ja 24/153 vastasi, että A1-kielen tulisi olla ruotsi. Liitteet Liite 1 / 7 KOULJAOS: Aloite Liite 2 / 7 KOULJAOS: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 7 KOULJAOS: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 7 KOULJAOS: Perusrapportti Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella,

että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Jaosto esittää kantanaan, että tulevaisuudessakin tulisi olla mahdollista kieliryhmittäin päättää oman kieliryhmänsä A1-kielestä sekä perusopetuksen kieliohjelmasta osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Asian käsittely Maarit Rope ehdotti, Janne Nickströmin kannattamana: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia, mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, josko jaosto voi hyväksyä muutosehdotuksen yksimielisesti. Jaosto hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomenkielinen koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia, mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. SIVVLK 42 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet 18.4.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja valtuustoaloitteen ehdottamasta kieliohjelmasta. A1-kielen aikaistamista alkavaksi ensimmäiseltä luokalta pidetään haastavana, oppilaskunnat toivat esille huolenansa, että peruskoulun ensimmäisellä luokalla on niin paljon uuttaa opittavaa, että "kielen

opiskelu olisi liikaa ensimmäisen luokan oppilaille". Vanha kieliohjelma on toiminut hyvin eikä muutoksille ole tarvetta, ruotsia oppii muualla kun koulussa, "esimerkiksi kavereilta ja harrastuksissa oppi perusteet helposti" ja "englanti on huomattavasti ruotsia kansainvälisempi kieli ja sitä voi käyttää kaikkialla maailmassa" "Elever har mera problem med finskan än med engelskan" "Man borde senast börja läsa ett till språk på åk 3" Peruskoulujen opettajakunnat Opettajakuntien lausunnoissa on tuotu esille mm. seuraavia kantoja: "Kouluun tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on erityisiä kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Erityisesti näiden oppilaiden tulee saada ensin opiskella lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ennen vieraan kielen opiskelua aloittamista. Sipoossa on myös runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden oppilaiden suomen kielen oppimisen turvaamiseksi vieraan kielen oppimista ei tule aloittaa vielä ensimmäisellä luokalla vaan hyvän suomen kielen oppimisen mahdollistamiseksi tulee aikaa riittävästi. Koulun opettajakunta esittää, että pakollinen ensimmäinen vieras kieli kaikilla oppilailla ei olisi ruotsi. Sipoossa huoltajat voivat halutessaan laittaa lapsensa kielikylpykouluun turvatakseen lapsen ruotsin kielen oppimisen. Samoin vapaaehtoiseksi A2 Sipoossa valitaan melko runsaasti ruotsia. Sipoo on kasvava kunta, johon muuttaa ja josta muuttaa nyt ja tulevaisuudessa paljon lapsiperheitä. Mikäli Sipoossa opetettaisiin pakollisen vieraana kielenä vain ruotsia, tulisi se vähentämän ja vaikeuttamaan lapsiperheiden Sipooseen muuttamista ja muualle muuttavien perheiden kouluikäisten lasten kielen opiskelua, sillä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin kouluja, jossa voi opiskella A1 ruotsia, vieläpä ensimmäiseltä luokalta alkavana on erittäin vähän." Opettajakuntien lausunnossa tuodaan esille riskin, että kieliohjelma kaventuu jos A1-kielenä opiskeltaisiin ruotsia, että A2-saksa loppuisi kokonaan, ja sitä tarjottaisiin ainoastaan B2-kielenä. "Oppilaat jotka muuttaisivat Sipoosta muualle tai muuttaisivat muualta Sipooseen kohtaisivat muiden kuntiin verrattuna poikkeavan kieliohjelman joka voisi aiheuttaa ongelmia kieltenopiskelun suhteen. Edistääkseen ruotsinopetusta ehdotetaan lisättäväksi yläkouluissa ruotsinopetusta esim. kahdella vuosiviikkotunnilla niin tämä olisi tehokkain tapa lisätä ruotsin osaamista. " Lausunnoissa on myös tuotu esille seuraavia huomioita: - ensimmäisellä luokalla paljon muutakin opittavaa, mikä vain kieli olisi liian aikaista aloittaa ensimmäisellä luokalla - kielikylpyopetus Sipoossa tarjoaa jo nyt mahdollisuuden ruotsinkieliseen opiskeluun ja lisäosaamiseen sitä kautta halukkaille - ruotsia pitäisi opettaa luokanopettajien voimin joka luokalla,

riittävää kielitaitoa ei ole, kielenopetuksen tason suuri lasku. -undervisning i ett främmande språk bör vara lekbetonat i åk 1-2. Finska som inleds i åk 1 eller 2 får inte försvåra elevens möjligheter att lära sig svenska eller bli ett stressmoment för dem som har svårt att lära sig läsa och skriva på modersmålet. Ifall inte antalet årsveckotimmar i språket ökar kan det finnas en risk att eleverna inte uppnår samma färdighetsnivå som i ett alternativ där fler årsveckotimmar läses i de högre årskurserna. - attityden att lära sig nytt är oftast mer positiv i de lägsta årskurserna. Ifall finska börjar läsas redan i åk 1 kan det bidra till en mer positiv inställning till finskan. - för elever med svag svenska kunde det vara bättre att få koncentrera sig enbart på modersmålet i nybörjarundervisningen. Huoltajien webropolkysely (verkkokysely 2010 ja 2011 syntyneiden lasten huoltajat) Huoltajakyselyyn (suomenkielinen) vastasi 153 huoltajaa. Kysymykseen jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella 129/153 vastasi englanti ja 24/153 vastasi, että A1-kielen tulisi olla ruotsi. Huoltajakyselyyn (ruotsinkielinen) vastasi 57 huoltajaa. Kysymykseen jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella 49/57 vastasi suomi ja 8/57 vastasi, että A1-kielen tulisi olla englanti. Liitteet/Bilagor Liite 1 / 42 SIVVK: Aloite/Motion Liite 2 / 42 SIVVK: Opettajakuntien lausunnot/lärarkårernas utlåtanden Liite 3 / 42 SIVVK: Oppilaskuntien lausunnot/elevkårernas utlåtanden Liite 4 / 42 SIVVK: Perusrapportti/Grundrapport Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta esittää vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Valiokunta pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Selvitysten ja annettujen lausuntojen perusteella valiokunta ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla.

Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet föreslår följande som svar på fullmäktigemotionen: Utskottet anser att det är bra att studierna i språk A1 tidigareläggs enligt den timfördelning man beslutat om och från och med årskurs 2 i den grundläggande utbildningen men konstaterar bl.a. utifrån lärarnas utlåtanden att det inte finns behov för att inleda studierna i A1-språket i årskurs 1. Utifrån utredningarna som gjorts och utlåtandena som getts ser utskottet inget behov att ändra språkprogrammet på det sätt som föreslagits i motionen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi sivistysvaliokunta kannustaa ruotsinkielisen kielikylvyn ja vapaaehtoisen A2-ruotsin valitsemisen helpottamista ja houkuttelevuutta. Beslut Föredragandens förslag godkändes enhälligt. Dessutom uppmuntrar bildningsutskottet till att göra valet av svensk språkbadsundervisning och den frivilliga A2-svenskan lätt och lockande.