Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym.

Transkriptio

1 Valtuusto Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. 885/ /2014 KV 105 Valtuusto Liite Liite 1/105. KV: Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon kunta selvittäisi mahdollisuuksia seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä ja aloittaa ruotsin kielen ja vastaavasti suomen kielen opetus kaikissa kouluissa ensimmäiseltä luokalta. Aloite merkittiin tiedoksi. SIVVLK 39 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että toista kotimaista kieltä opiskeltaisiin A-kielenä ja, että sen opiskeleminen aloitettaisiin jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu aloitettaisiin ensimmäiseltä luokalta. Nykytilanteessa perusopetuksen oppilaat opiskelevat äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä: yhtä pakollista A-kieltä, yhtä vapaaehtoista A-kieltä tai B-kieltä. Tämän lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita muita kieliä valinnaisaineina. Noin 10 % suomenkielisistä perusopetusoppilaista opiskelee ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Sipoon kunnan opetussuunnitelma uudistetaan valtioneuvoston tuntijaon ja Opetushallituksen määrittelemien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön osana kunnan tulee tehdä myös paikallinen opetussuunnitelma, joka on tällä hetkellä työn alla. Opetussuunnitelmaan liittyy oleellisesti myös kieliohjelma, josta kunnan tulee perusopetuksen osalta päättää. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan alkaen.

2 Valtuustoaloite sen ehdotetussa muodossa tarkoittaisi seuraavaa: Perusopetuksen oppilaat opiskelisivat toista kotimaista kieltä pakollisena A1-kielenä. Toisin sanoen suomenkieliset oppilaat opiskelisivat ruotsia ja ruotsinkieliset oppilaat suomea ensimmäisenä vieraana kielenään. Mikäli A1-kieliopinnot aloitettaisiin aikaisemmin kuin (nykytilanteen mukaan) vuosiluokalta 3, tarkoittaisin se käytännössä sitä, että A1-kielen kokonaistuntimäärä nousisi. Kahden vuosiviikkotunnin lisäys kahdelle vuosiluokalle tarkoittaisi yhteensä 4 vuosiviikkotunnin lisäystä kokonaisvuosiviikkotunteihin. Seuraukset suomenkielisille oppilaille: Aloite muuttaisi suomenkielisten oppilaiden (1473) kieliohjelmaa. Nykyisen opetussuunnitelman ja kunnan kieliohjelman mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelevat englantia A1-kielenä. Aloitteen mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelisivat jatkossa ruotsia ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä (A1). Ruotsin kielen opinnot alkaisivat aloitteen mukaan vuosiluokalta 1 ja kokonaisvuosiviikkotuntimäärä nousisi. Oppilaat voisivat valita englannin kielen vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta alkaen. Mikäli kunta päättää valita toisen kotimaisen kielen pakolliseksi A1-kieleksi, opiskelisivat suomenkieliset oppilaat 4-8 vuosiviikkotuntia vähemmän englantia kuin nykyisin. Englannin kielen kokonaistuntimäärä olisi vähintään 12 vuosiviikkotuntia (A2-kieli) Seuraukset ruotsinkielisille oppilaille: Suomen kielen opetus jatkuisi nykyisen mallin mukaan A1-kielenä, mutta kielen opetus alkaisi jo vuosiluokalla yksi, kun se nykymallin mukaan aloitetaan vuosiluokalla kolme. Suomen kielen kokonaistuntimäärä kasvaisi sillä vuosiviikkotuntimäärällä kuin kieltä opiskeltaisiin vuosiluokilla 1 ja 2. Aloitteen mukainen kieliohjelma ei siis aiheuttaisi merkittäviä muutoksia ruotsinkielisten oppilaiden kieliohjelmaan. Ruotsinkieliset oppilaat ovat tähänkin saakka opiskelleet suomea A1-kielenä. Ruotsinkieliset oppilaat ovat voineet valita englannin vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta lähtien. Käytännössä kaikki oppilaat tekevät tämän valinnan ja aloittavat englannin opiskelun A2-kielenä. Taloudelliset seuraukset: Mikäli A1-kieli aloitetaan nykyistä aikaisemmin, se edellyttää lisäresurssia jokaisen vuosiviikkotunnin osalta. Jos kahdelle

3 vuosiluokalle annetaan kielenopetusta kaksi vuosiviikkotuntia nykyistä enemmän, se nostaa kokonaisvuosiviikkotuntien määrää neljällä tunnilla. Kunnalle tämä maksaa n euroa (yksi vuosiviikkotunti n euroa). Mikäli kunta päättää muuttaa A1-kieltä ilman kielen opetuksen aikaistamista, lisäkustannuksia ei synny. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa seuraavan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen: -Valiokunta päättää pyytää koulutusjaostoilta lausuntoa asiassa. -Valiokunta pyytää lisäksi lausuntoa koulujen henkilökunnalta ja oppilaskunnilta. Kunnan kieliohjelman käsittelyn yhteydessä päätetään myös A1-kielestä, kun on kuultu edellä mainittuja tahoja. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivistysvaliokunta päätti myös, että lausunto pyydetään myös perusopetuksen oppilaiden huoltajilta toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. KOULJAOS 33 Ruotsinkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetuspäällikkö Hannu Ollikainen, hannu.ollikainen(at)sipoo.fi Opetuspäällikön ehdotus Ruotsinkielinen koulutusjaosto antaa lausuntonsa toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. Ruotsinkielinen koulutusjaosto suhtautuu myönteisesti vieraskielisen opetuksen aikaistamiseen, mutta valinnanvapaus on kuitenkin säilytettävä. Ruotsinkielinen koulutusjaosto toivoo, että kaikki koulut tarjoaisivat mahdollisuuden opiskella toista kotimaista kieltä A1-kielenä mahdollisuuksiensa mukaan." KOULJAOS 16 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kooste lausunnoista (kaikki lausunnot liitteenä)

4 Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja valtuustoaloitteen ehdottamasta kieliohjelmasta. A1-kielen aikaistamista alkavaksi ensimmäiseltä luokalta pidetään haastavana, oppilaskunnat toivat esille huolenansa, että peruskoulun ensimmäisellä luokalla on niin paljon uuttaa opittavaa, että "kielen opiskelu olisi liikaa ensimmäisen luokan oppilaille". Vanha kieliohjelma on toiminut hyvin eikä muutoksille ole tarvetta, ruotsia oppii muualla kun koulussa, "esimerkiksi kavereilta ja harrastuksissa oppi perusteet helposti" ja "englanti on huomattavasti ruotsia kansainvälisempi kieli ja sitä voi käyttää kaikkialla maailmassa" Peruskoulujen opettajakunnat Opettajakuntien lausunnoissa on tuotu esille mm. seuraavia kantoja: "Kouluun tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on erityisiä kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Erityisesti näiden oppilaiden tulee saada ensin opiskella lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ennen vieraan kielen opiskelua aloittamista. Sipoossa on myös runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden oppilaiden suomen kielen oppimisen turvaamiseksi vieraan kielen oppimista ei tule aloittaa vielä ensimmäisellä luokalla vaan hyvän suomen kielen oppimisen mahdollistamiseksi tulee aikaa riittävästi. Koulun opettajakunta esittää, että pakollinen ensimmäinen vieras kieli kaikilla oppilailla ei olisi ruotsi. Sipoossa huoltajat voivat halutessaan laittaa lapsensa kielikylpykouluun turvatakseen lapsen ruotsin kielen oppimisen. Samoin vapaaehtoiseksi A2 Sipoossa valitaan melko runsaasti ruotsia. Sipoo on kasvava kunta, johon muuttaa ja josta muuttaa nyt ja tulevaisuudessa paljon lapsiperheitä. Mikäli Sipoossa opetettaisiin pakollisen vieraana kielenä vain ruotsia, tulisi se vähentämän ja vaikeuttamaan lapsiperheiden Sipooseen muuttamista ja muualle muuttavien perheiden kouluikäisten lasten kielen opiskelua, sillä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin kouluja, jossa voi opiskella A1 ruotsia, vieläpä ensimmäiseltä luokalta alkavana on erittäin vähän." Opettajakuntien lausunnossa tuodaan esille riskin, että kieliohjelma kaventuu jos A1-kielenä opiskeltaisiin ruotsia, että A2-saksa loppuisi kokonaan, ja sitä tarjottaisiin ainoastaan B2-kielenä. "Oppilaat, jotka muuttaisivat Sipoosta muualle tai muuttaisivat muualta Sipooseen, kohtaisivat muiden kuntiin verrattuna poikkeavan kieliohjelman joka voisi aiheuttaa ongelmia kieltenopiskelun suhteen. Edistääkseen ruotsinopetusta ehdotetaan lisättäväksi yläkouluissa ruotsinopetusta esim. kahdella vuosiviikkotunnilla, niin tämä olisi tehokkain tapa lisätä ruotsin osaamista." Lausunnoissa on myös tuotu esille seuraavia huomioita:

5 - ensimmäisellä luokalla paljon muutakin opittavaa, mikä vain kieli olisi liian aikaista aloittaa ensimmäisellä luokalla - kielikylpyopetus Sipoossa tarjoaa jo nyt mahdollisuuden ruotsinkieliseen opiskeluun ja lisäosaamiseen sitä kautta halukkaille - ruotsia pitäisi opettaa luokanopettajien voimin joka luokalla, riittävää kielitaitoa ei ole, kielenopetuksen tason suuri lasku. Huoltajien webropolkysely (verkkokysely 2010 ja 2011 syntyneiden lasten huoltajat) Huoltajakyselyyn (suomenkielinen) vastasi 153 huoltajaa. Kysymykseen, jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella, 129/153 vastasi englanti ja 24/153 vastasi, että A1-kielen tulisi olla ruotsi. Liitteet Liite 1 / 16. KOULJAOS: Aloite Liite 2 / 16. KOULJAOS: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 16. KOULJAOS: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 16. KOULJAOS: Perusrapportti Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Jaosto esittää kantanaan, että tulevaisuudessakin tulisi olla mahdollista kieliryhmittäin päättää oman kieliryhmänsä A1-kielestä sekä perusopetuksen kieliohjelmasta osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Asian käsittely Maarit Rope ehdotti, Janne Nickströmin kannattamana: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia, mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta. Puheenjohtaja

6 tiedusteli, josko jaosto voi hyväksyä muutosehdotuksen yksimielisesti. Jaosto hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomenkielinen koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia, mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. SIVVLK 42 Sivistysvaliokunta Valmistelija: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja valtuustoaloitteen ehdottamasta kieliohjelmasta. A1-kielen aikaistamista alkavaksi ensimmäiseltä luokalta pidetään haastavana, oppilaskunnat toivat esille huolenansa, että peruskoulun ensimmäisellä luokalla on niin paljon uuttaa opittavaa, että "kielen opiskelu olisi liikaa ensimmäisen luokan oppilaille". Vanha kieliohjelma on toiminut hyvin eikä muutoksille ole tarvetta, ruotsia oppii muualla kun koulussa, "esimerkiksi kavereilta ja harrastuksissa oppi perusteet helposti" ja "englanti on huomattavasti ruotsia kansainvälisempi kieli ja sitä voi käyttää kaikkialla maailmassa" "Suomen kieli tuottaa enemmän ongelmia oppilaille kuin englannin kieli." "Yhden lisäkielen opiskelu pitäisi alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla." Peruskoulujen opettajakunnat Opettajakuntien lausunnoissa on tuotu esille mm. seuraavia kantoja: "Kouluun tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on erityisiä kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Erityisesti näiden oppilaiden tulee saada ensin opiskella lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ennen vieraan kielen opiskelua aloittamista. Sipoossa on myös runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden oppilaiden suomen kielen oppimisen turvaamiseksi vieraan kielen oppimista ei tule aloittaa vielä ensimmäisellä luokalla vaan hyvän suomen kielen oppimisen mahdollistamiseksi tulee aikaa riittävästi.

7 Koulun opettajakunta esittää, että pakollinen ensimmäinen vieras kieli kaikilla oppilailla ei olisi ruotsi. Sipoossa huoltajat voivat halutessaan laittaa lapsensa kielikylpykouluun turvatakseen lapsen ruotsin kielen oppimisen. Samoin vapaaehtoiseksi A2 Sipoossa valitaan melko runsaasti ruotsia. Sipoo on kasvava kunta, johon muuttaa ja josta muuttaa nyt ja tulevaisuudessa paljon lapsiperheitä. Mikäli Sipoossa opetettaisiin pakollisen vieraana kielenä vain ruotsia, tulisi se vähentämän ja vaikeuttamaan lapsiperheiden Sipooseen muuttamista ja muualle muuttavien perheiden kouluikäisten lasten kielen opiskelua, sillä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin kouluja, jossa voi opiskella A1-ruotsia, vieläpä ensimmäiseltä luokalta alkavana on erittäin vähän." Opettajakuntien lausunnossa tuodaan esille riskin, että kieliohjelma kaventuu jos A1-kielenä opiskeltaisiin ruotsia, että A2-saksa loppuisi kokonaan, ja sitä tarjottaisiin ainoastaan B2-kielenä. "Oppilaat, jotka muuttaisivat Sipoosta muualle tai muuttaisivat muualta Sipooseen, kohtaisivat muiden kuntiin verrattuna poikkeavan kieliohjelman joka voisi aiheuttaa ongelmia kieltenopiskelun suhteen. Edistääkseen ruotsinopetusta ehdotetaan lisättäväksi yläkouluissa ruotsinopetusta esim. kahdella vuosiviikkotunnilla, niin tämä olisi tehokkain tapa lisätä ruotsin osaamista." Lausunnoissa on myös tuotu esille seuraavia huomioita: - ensimmäisellä luokalla paljon muutakin opittavaa, mikä vain kieli olisi liian aikaista aloittaa ensimmäisellä luokalla - kielikylpyopetus Sipoossa tarjoaa jo nyt mahdollisuuden ruotsinkieliseen opiskeluun ja lisäosaamiseen sitä kautta halukkaille - ruotsia pitäisi opettaa luokanopettajien voimin joka luokalla, riittävää kielitaitoa ei ole, kielenopetuksen tason suuri lasku. - Vieraan kielen opetuksen tulisi olla leikkipainotteista vuosiluokilla 1 ja 2. Vuosiluokalla 1 tai 2 alkanut suomen kielen opiskelu ei saa vaikeuttaa oppilaan mahdollisuuksia oppia ruotsia tai aiheuttaa stressiä oppilaille, joilla on vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan äidinkielellään. Mikäli kielen vuosiviikkotuntimäärää ei lisätä, on olemassa riski, etteivät oppilaat saavuta samaa taitotasoa kuin vaihtoehdossa, jossa ylemmillä vuosiluokilla on enemmän vuosiviikkotunteja. - Alempien vuosiluokkien oppilaat suhtautuvat yleensä myönteisemmin uuden oppimiseen. Mikäli suomen kielen opiskelu alkaa jo vuosiluokalla 1, saattaa se johtaa myönteisempään suhtautumiseen kieltä kohtaan. - Heikon ruotsin kielen taidon omaavien oppilaiden tulisi alkeisopetuksessa keskittyä ainoastaan äidinkieleen.

8 Huoltajien webropolkysely (verkkokysely 2010 ja 2011 syntyneiden lasten huoltajat) Huoltajakyselyyn (suomenkielinen) vastasi 153 huoltajaa. Kysymykseen, jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella, 129/153 vastasi englanti ja 24/153 vastasi, että A1-kielen tulisi olla ruotsi. Huoltajakyselyyn (ruotsinkielinen) vastasi 57 huoltajaa. Kysymykseen, jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella, 49/57 vastasi suomi ja 8/57 vastasi, että A1-kielen tulisi olla englanti. Liitteet Liite 1 / 42 SIVVK: Aloite Liite 2 / 42 SIVVK: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 42 SIVVK: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 42 SIVVK: Perusrapportti Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta esittää vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Valiokunta pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Selvitysten ja annettujen lausuntojen perusteella valiokunta ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi sivistysvaliokunta kannustaa ruotsinkielisen kielikylvyn ja vapaaehtoisen A2-ruotsin valitsemisen helpottamista ja houkuttelevuutta. KH 225 Kunnanhallitus Liitteet Liite 1 / 225 KH: Aloite Liite 2 / 225 KH: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 225 KH: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 225 KH: Perusrapportti

9 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sivistysvaliokunnan vastauksen tiedoksi. Asia annetaan valtuustolle tiedoksi ja kunnanhallitus esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. KV 115 Valtuusto Liitteet Liite 1 / 115. KV: Aloite Liite 2 / 115. KV: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 115. KV: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 115. KV: Perusrapportti Valtuusto päätti yksimielisesti merkitä vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja päätti, että aloite on täten loppuun käsitelty.