Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 543/2009 vp Käyttäytymisarvosanan merkitseminen perusopetuksen päättötodistukseen Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä ympäristön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen avulla edistetään oppilaan suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaan käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Perusopetusasetuksen (852/1998) 12 :n 2 momentissa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 todetaan, että päättö- ja erotodistukseen ei merkitä arviota oppilaan käyttäytymisestä. Katsomme, että juuri käyttäytymisen arvosana antaa parhaan kuvan siitä, miten oppilas on omaksunut perusopetuksen arvopohjan. Edellä kuvattuja elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja tarvitaan jokapäiväisessä kanssakäymisessä yhä enenevässä määrin. Käyttäytymisen arvosanan merkitseminen todistukseen antaa myös oppilaille selkeän viestin näiden taitojen tarpeellisuudesta ja merkityksestä yhteiskunnassamme. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamiseksi siten, että Opetushallitus voi antaa Suomen perusopetuksen kouluille ohjeet käyttäytymisen arvosanan merkitsemisestä perusopetuksen päättötodistuksiin lukuvuoden päättymisestä alkaen? Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2009 Lauri Oinonen /kesk Mikko Alatalo /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 543/2009 vp: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamiseksi siten, että Opetushallitus voi antaa Suomen perusopetuksen kouluille ohjeet käyttäytymisen arvosanan merkitsemisestä perusopetuksen päättötodistuksiin lukuvuoden päättymisestä alkaen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain 22 :n mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä on voimassa, mitä perusopetusasetuksessa säädetään ja Opetushallitus määrää. Perusopetuslain 22 :n 2 momentin mukaan todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus. Perusopetusasetuksen 10 :n mukaan oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Sanallista arviointia voidaan käyttää arvioinnissa vuosiluokilla 1 7 ja aina numeroarvostelun lisäksi. Nykyisten säännösten mukaan oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Päättö- ja erotodistukseen arviota oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan säännösten mukaan merkitä. Jos käyttäytymisestä annetaan numeroarvostelu, todistusarvosana merkitään kaikkiin muihin todistuksiin paitsi päättö- ja erotodistukseen. Oppilaan tulisi saada perusopetusta päättäessään vuosiluokan 9 todistus käyttäytymistä koskevine arvosanoineen ja perusopetusta koskeva päättötodistus. Käytännössä opetuksen järjestäjät ovat voineet todistuksen liitteessä antaa arvion oppilaan käyttäytymisestä myös päättö- ja eroarvioinnin yhteydessä, koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista oppiaineista. Opetusministeriö katsoo, että käyttäytymisen arvosanan merkitsemisellä kaikkiin todistuksiin voi olla myönteisiä kasvatuksellisia vaikutuksia oppilaiden käyttäytymiseen koulussa ja merkintä voisi osaltaan tukea turvallisen oppimisympäristön rakentamista. Toisaalta päättötodistukseen tehtävään todistusmerkintään liittyy myös ratkaistavia kysymyksiä käyttäytymisen arvioinnin kasvatuksellisten ja häiriökäyttäytymistä ehkäisevän vaikutuksen, päättöarvosanojen vertailukelpoisuuden ja päättöarvosanan korottamismahdollisuuksien suhteen. Opetusministeriö katsoo, että oppilasarviointia koskevan lainsäädännön muuttamiseen ei ole tarvetta. Sen sijaan Opetushallituksen toimivallassa on tehostaa oppilasarviointia koskevaa informaatio-ohjausta siten, että 2

3 Ministerin vastaus KK 543/2009 vp Lauri Oinonen /kesk ym. arvio käyttäytymisestä annetaan myös perusopetuksen vuosiluokan 9 päättyessä annettavassa lukuvuotta koskevassa todistuksessa, vaikka arviota ei merkittäisikään päättötodistukseen. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 543/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent m.fl.: Vilka åtgärder kommer det att vidtas för att ändra grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen så att Utbildningsstyrelsen ska kunna meddela anvisningar till skolor i Finland med grundläggande utbildning om att anteckna vitsord i uppförande på avgångsbetygen från och med läsåret ? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 22 i lagen om grundläggande utbildning är syftet med elevbedömningen att leda och sporra eleverna i deras studier och utveckla deras förutsättningar att bedöma sig själva. Elevernas inlärning, arbete och uppförande ska bedömas mångsidigt. För bedömning av studieprestationer och framsteg i studierna gäller det som förordningen om grundläggande utbildning bestämmer och Utbildningsstyrelsen föreskriver. Utbildningsstyrelsen beslutar enligt 22 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning om de uppgifter som ska antecknas i betygen. Enligt 10 i förordningen om grundläggande utbildning ska eleverna och deras vårdnadshavare tillräckligt ofta få uppgifter om elevernas framsteg i studierna och om elevernas arbete och uppförande. Vid varje läsårs slut ska eleverna få ett betyg. Betyget ska ange elevernas studieprogram och ämnesvis eller ämnesgruppsvis en bedömning av hur eleverna har uppnått de uppställda målen samt ha en bedömning av deras uppförande. Bedömningen ska ges antingen med siffror eller genom verbal bedömning. Verbal bedömning kan användas vid bedömningen i årskurs 1 7 utöver bedömning med siffror. Enligt de nuvarande bestämmelserna ska elevernas uppförande bedömas i alla årskurser i den grundläggande utbildningen. Men enligt bestämmelserna antecknas ingen bedömning av uppförandet på avgångs- och skiljebetyg. Om uppförandet bedöms med siffror, anges vitsordet på alla andra betyg utom på avgångs- och skiljebetyg. Vid den grundläggande utbildningens slut ska eleverna få betyget för årskurs 9 med vitsord i uppförande och avgångsbetyg för den grundläggande utbildningen. Då kan utbildningsanordnarna i en bilaga till betyget ge en bedömning av elevernas uppförande också i samband med avgångs- och skiljebetyg, eftersom grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen tillåter att avgångsbetygen har bilagor med till exempel en bedömning av elevernas uppförande och arbete och en bilaga med verbal bedömning av valfria ämnen som omfattat mindre än två årsveckotimmar. Undervisningsministeriet anser att det kan ha positiva pedagogiska effekter på elevernas uppförande om vitsord i uppförande antecknas på alla betyg och att det kan medverka till att bygga upp en trygg lärandemiljö. Anteckningarna på avgångsbetyget är dock förknippade med en del frågor som gäller den pedagogiska effekten och den förebyggande effekten på störande beteende av att bedöma elevernas uppförande, hur jämförbara slutvitsorden är och möjligheterna att höja slutvitsorden och de måste också lösas. Vidare anser undervisningsministeriet att det inte finns något behov av att ändra lagstiftningen om elev- 4

5 Ministerns svar KK 543/2009 vp Lauri Oinonen /kesk ym. bedömning. Däremot ingår det i Utbildningsstyrelsens befogenheter att effektivisera informationsstyrningen av elevbedömningen för att en bedömning av elevernas uppförande också ska ges i läsårsbetyget för årskurs 9 i den grundläggande utbildningen, också när den inte tas in i avgångsbetyget. Helsingfors den 26 juni 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5