2/ Pöytäkirja Protokoll. Suomenkielinen koulutusjaosto

Transkriptio

1 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Aika/Tid , Klo/Kl. 17:00-19:15 Paikka/Plats Kuntala, kunnanhallituksen kokoushuone 2 Osallistujat/Deltagare Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Rope Maarit 17:00-19:15 puheenjohtaja Peisanen Anne 17:00-19:15 jäsen Syrjäläinen Kari-Matti 17:00-19:15 jäsen Hursti Jari 17:00-19:15 kunnanh. edustaja Lindell Laura 17:25-19:15 varajäsen Nickström Janne 17:00-19:15 varajäsen Turpeinen Timi 17:00-19:15 nuorivalt. edustaja Torsell Kurt 17:00-19:15 esittelijä Kietäväinen-Sirén 17:00-19:15 pöytäkirjanpitäjä Hanna Salomaa Petra 17:00-17:45 Sivistysosaston suunnittelija Läsnä 13 Poissa/Frånvarande Piri Valtteri varapuheenjohtaja Kuntsi Maija jäsen Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Maarit Rope Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Anne Peisanen Pöytäkirjanpitäjä/förare Hanna Kietäväinen-Sirén Pöytäkirjantarkastaja/justera re Kari-Matti Syrjäläinen

2 2/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 12 Esityslistan hyväksyminen 5 13 Esiopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen 6 14 Sipootalon toiminta- ja hinnoittelumalli 7 15 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus lausuntopyyntö Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl Valinnaiset kielet Sipoon peruskouluissa Seuraavan kokouspäivämäärän päättäminen 24

3 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KOULJAOS 10 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Pöytäkirjantarkastajien valinta KOULJAOS 11 Suomenkielinen koulutusjaosto Jaosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Peisanen ja Kari-Matti Syrjäläinen.

5 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Esityslistan hyväksyminen KOULJAOS 12 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös Esityslista hyväksyttiin siten, että asiana 8. käsitellään valinnaiset kielet Sipoon peruskouluissa.

6 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Esiopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen KOULJAOS 13 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Lainsäädäntö ja viranomaismääräykset Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Valtioneuvoston asetus 422/2012). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, perusopetukselle, lisäopetukselle sekä perusopetukseen valmistavalle opetukselle. Opetushallitus antoi uudet esiopetussuunnitelman perusteet Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjien tulee laatia perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma. Valmis opetussuunnitelmakokonaisuus käsittää esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laadintatyössä on ollut mukana varhaiskasvatuksen asiantuntijoita sekä Sipoon kunnan OPS-ohjausryhmän ja OPS-työryhmän jäsenet. Suomenkielinen koulutusjaosto tutustuu esiopetuksen opetussuunnitelman lukuihin ops-työkalussa. Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyy esiopetuksen opetussuunnitelman. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Sipootalon toiminta- ja hinnoittelumalli KOULJAOS 14 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kunnan johtoryhmä pyytää mennessä lausuntoa oheisesta Sipoo-talon toiminta- ja hinnoittelumallista. Lausunnot osoitetaan kunnanhallitukselle, joka tekee päätöksen mallin hyväksynnästä ja käyttöönotosta. Toiminta- ja hinnoittelumallissa kuvataan toiminnan ja hinnoittelun keskeisimmät periaatteet. Vuokraamiseen liittyvät operatiiviset yksityiskohdat käsitellään myöhemmin valmisteltavissa vuokrausehdoissa. Sipoo-talo on valmisteilla oleva sähköinen portaali, jonka kautta kuntalaiset ja muut asiakkaat voivat varata Sipoossa sijaitsevia vuokrattavia tiloja ja tehdä tilavarauksia. Sipoo-talon portaali tulee jatkossa toimimaan kunnan tilojen lyhytaikaisen ulosvuokraamisen kanavana. Sipoo-talo on avoin kaikille toimijoille, joten mukana on kunnan omistamien tilojen lisäksi myös yhdistysten ja yksityisten tiloja. Portaalissa esitetään tiloista mahdollisimman kattava kuvaus, hinnat sekä tilan toimintaperiaatteet. Sipoo-talo on osa tekniikka- ja ympäristöosastoa, joka vastaa myös kunnan kiinteistöistä ja sisäisestä vuokrauksesta. Sipoo-talo-toiminnan keskeisin tavoite on, että asiakas löytää tilan tarpeisiinsa yhdistysten, seurojen ja yksityisten tarjoamista tiloista tai kunnan tiloista. Kunnan tiloissa Sipoo-talon kolmihenkinen tukitiimi tarjoaa muun muassa AV- ja tilajärjestelypalveluita. Sipoo-talo sopii kunkin tilan omistajan/haltijan/päävuokralaisen kanssa siitä, missä laajuudessa ko. tilaa halutaan vuokrata eteenpäin. Kunnan tiloissa kunkin tilan käytöstä päättää sen päävuokralainen ja päävuokralaisen toiminta on aina etusijalla. Omasta käytöstä yli jäävän, ulosvuokrattavaksi soveltuvan ajan osalta päävuokralainen voi antaa tilan vuokrattavaksi Sipoo-talon kautta. Sipoo-talon kautta vuokrattaessa kunnan tiloissa sovelletaan yhtenäisiä hinnoitteluperiaatteita. Näin taataan asiakkaalle helppo ja selkeä vuokrausmahdollisuus sekä vuokrausten selkeä hallinnoitavuus. Sipoo-talon roolina on toimia välittäjänä ja käytännön asioiden järjestelijänä tilan tarjoajan ja vuokraajan välillä, jotta asiakaskokemus olisi laadukas ja yhtenäinen ja jotta tilan tarjoajalla ei kuluisi ylimääräistä aikaa ja resursseja vuokrausjärjestelyihin. Sipoo-talo tilittää tilan vuokraamisesta saamansa tulot lyhentämättömänä päävuokralaiselle.

8 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Sipoo-talo on yksi tekniikka- ja ympäristöosaston ns. induktioliesi-projekteista ja siten osa kunnan strategiaa parantaa kuntalaisten palvelukokemusta erityisesti digitaalisten välineiden avulla. Sipoo-talon portaali ja sitä kautta tapahtuva vuokraustoiminta käynnistyy hinnoittelumallin hyväksynnän ja teknisen valmistelun jälkeen kevään 2016 aikana. Liitteet Liite 1 / 14 KOULJAOS: Sipoo-talon toiminta- ja hinnoittelumalli Liite 2 / 14 KOULJAOS: Hintaesimerkkejä ja vertailuhintoja yksityisten, yhdistysten ja seurojen Sipoossa vuokraamista tiloista Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto näkee tärkeäksi periaatteeksi sen, että päävuokralaisena oleva taho saa itse määrittää, missä laajuudessa sen vuokraamia tiloja vuokrataan eteenpäin, ja että päävuokralaisena olevan tahon toiminta on aina etusijalla. Näin voidaan varmistaa, ettei päävuokralaisena olevan tahon oma toiminta hankaloidu. Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo tärkeäksi periaatteeksi myös sen, että yleishyödylliseltä yhdistykseltä tai vastaavalta, yleiseen etuun tähtäävältä ryhmittymältä, perittäisiin kokoustiloista yleistä hinnoittelua pienempää vuokraa. Suomenkielinen koulutusjaosto edellyttää, että varaus- ja maksujärjestelmä sekä kulunvalvonta on mahdollisimman helppokäyttöinen ja toimii niin, ettei hallinnollinen työ lisäänny. Sipootalon toiminta tulee arvioida ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Asian käsittely Puheenjohtaja Maarit Rope Janne Nickströmin kannattamana ehdotti seuraavaa lisäystä: Suomenkielinen koulutusjaosto suosittelee, että ulkopuoliseen käyttöön soveltuvat ja vapaina olevat tilat annetaan mahdollisimman laajasti Sipoo-taloon edelleen vuokrattavaksi. Puheenjohtaja totesi, että suomenkielinen koulutusjaosto yksimielisesti hyväksyi puheenjohtajan ehdottaman lisäyksen. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto näkee tärkeäksi periaatteeksi sen, että päävuokralaisena oleva taho saa itse määrittää, missä laajuudessa sen vuokraamia tiloja vuokrataan eteenpäin, ja että päävuokralaisena olevan tahon toiminta on aina etusijalla. Näin voidaan varmistaa, ettei päävuokralaisena olevan tahon oma toiminta hankaloidu. Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo tärkeäksi periaatteeksi myös sen, että yleishyödylliseltä yhdistykseltä tai vastaavalta, yleiseen etuun tähtäävältä ryhmittymältä, perittäisiin kokoustiloista yleistä hinnoittelua

9 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto pienempää vuokraa. Suomenkielinen koulutusjaosto edellyttää, että varaus- ja maksujärjestelmä sekä kulunvalvonta on mahdollisimman helppokäyttöinen ja toimii niin, ettei hallinnollinen työ lisäänny. Sipootalon toiminta tulee arvioida ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Suomenkielinen koulutusjaosto suosittelee, että ulkopuoliseen käyttöön soveltuvat ja vapaina olevat tilat annetaan mahdollisimman laajasti Sipoo-taloon edelleen vuokrattavaksi. Liitteet Sipootalon yleiset toimintaperiaatteet Tilavuokrat Sipoossa

10 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Sipoon kunnan hyvinvointikertomus lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kunnan johtoryhmä on päättänyt pyytää lausunnot hyvinvointikertomuksesta jaostoilta, valiokunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Kertomusta käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa ja valtuustossa Taustaa Kuntien hyvinvointityön vaikutuksia dokumentoidaan, seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamista ja poliittista päätöksentekoa tukeva asiakirja, jota on työmenetelmänä kehitetty 2000-luvun alusta alkaen. Nykyisin käytössä on Kuntaliiton ylläpitämä, kunnittaisia hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävä sähköinen kertomusalusta ( Rekistereihin ja tiedonkeruisiin perustuvia valtakunnallisia ja kunnittaisia hyvinvointiraportoinnin seurantatietoja täydennetään kuntien omilla strategioihin ja toimenpideohjelmiin liittyvillä tiedoilla. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on terveydenhuoltolain 1326/2010 ja sosiaalihuoltolain 1301/2014 mukaan raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Kertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arvioinnin toteutetusta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja toteutuneesta hyvinvointipolitiikasta. Väestön hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti useilla eri osa-alueilla, mutta toisaalta hyvinvointi jakautuu epätasaisesti väestöryhmittäin. Kuntalain 410/2015 mukaan kunta ylläpitää ja edistää asukkaidensa hyvinvointia kehittämällä kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjännitteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sen kokemiseen. Hyvinvointityö koskee kaikkia kunnan toimijoita viranhaltijajohdosta ja poliittisista päätöksentekijöistä työntekijöihin, kuntalaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Hyvinvoinnin osatekijöinä tarkastellaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteita, ympäristöä, asumisoloja, toimeentuloa, harrastuksia, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on monimutkaista, ja hyvinvointi merkitsee ihmisille erilaisia asioita

11 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto elämänkaaren eri vaiheissa. Sipoon hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointitilannetta elämänkaarimallin mukaisissa ryhmissä. Sipoon kunnan hyvinvointikertomuksen valtuustokauden laatimisesta on vastannut kunnan johtoryhmä ja sen nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointityöryhmään on kuulunut palvelupäällikkö-hyvinvointikoordinaattori Leena Pääkkönen-Tarvainen (varaedustaja palvelujohtaja Bodil Grön), erikoissuunnittelija Rita Lönnroth (varaedustaja hallintosihteeri Nina Grandell), ruotsinkielinen opetuspäällikkö Hannu Ollikainen (varaedustajat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, kansalaisopiston rehtori Annelie Åkerman-Anttila), tilakoordinaattori Juha Huotari lokakuuhun 2015 asti, hallintosihteeri Lari Siren, suunnittelija Suvi Tuiskunen lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja lupasihteeri Paula Kling), johtoryhmän sihteerinä toimiva suunnittelija Heidi Träskelin, laskentapäällikkö Johan Mattsson lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja tiedottaja Stella Lausamo saakka). Filosofian tohtori Mari-Anna Berg valmisteli käsillä olevaa raporttia kuuden kuukauden ajan kesäkuun 2015 loppuun saakka. Hyvinvoinnin nykytila Kaikki ikäryhmät Osallistuminen keskimääräistä aktiivisempaa; kuntavaalien 2012 äänestysaktiivisuus 65 %. Työikäinen väestö terveempää kuin maassa keskimäärin, terveyden edistämisaktiivisuus (TEA) selvästi alle maan keskitason. Pienituloisuusaste alhainen ja tulonjakoa kuvaavan GINI-kertoimen mukaan tulonjako on tasainen. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten ystävyyssuhteissa on myönteistä kehitystä. Vanhemmuuden puutetta kokee viidennes 8. ja 9. luokkalaisista, samoin noin viidennes kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaita ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän alle 18 vuotiaita kuin maassa keskimäärin. Lasten pienituloisuusaste ja ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on huomattavasti alle maan keskitason. Lasten ylipainoisuus lisääntyy myös Sipoossa.

12 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten ystävyyssuhteissa myönteistä kehitystä. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 14 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi ja viidennes kokee vanhemmuuden puutetta. Noin 40 % kokee koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, alle 10 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on 0,8 % vuotiaista. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 13 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 %. Työikäiset Työikäisten henkinen hyvinvointi, terveydentila ja toimintakyky ovat parempia kuin maassa keskimäärin; vuotiaista mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavia on 13 %, työkyvyttömyyseläkettä saavia on 5 %. Työllisyys ja toimeentulo on paremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin; vaikeasti työllistyviä vuotiaita on alle 2 %, pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 % (vuoden 2013 tilanne). Ikäihmiset Dementia lisääntyy. Erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttö on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 90 %. 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon piirissä on 10 %. Täyttä kansaneläkettä saavia (pienituloisia) 65 vuotta täyttäneitä on alle 2 %. Sipoolaisen hyvinvointitulevaisuuden vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Vahvuuksia Väestön sosiaalis-taloudellinen rakenne on kohtuullisen hyvä. Lapsiperheiden tulo- ja asumistilanne on hyvä ja lasten sosiaalisissa suhteissa on myönteistä kehitystä. Nuoret kouluttautuvat hyvin. Työikäisten terveydentila, henkinen hyvinvointi ja toimintakyky ovat hyvällä tasolla ja kehityssuunta myönteinen. Työllisyystilanne on tyydyttävä ja pitkäaikaisen

13 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto toimeentulotuen saaminen on harvinaista. 75 vuotta täyttäneillä kotihoidon tarvetta on alle 10 %:lla. Haasteita Vanheneva ikärakenne; dementia yleistyy voimakkaasti. Vieraskielisten kasvava määrä. Osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden uudet muodot; puolue- ja vaaliosallistuminen korvautuu yleisödemokratialla ja verkkokanssakäymisellä. Yksinäisyys uhkana yksinasuvilla ja taloudellinen haavoittuvaisuus ja henkinen kuormittuneisuus lisääntyvillä yksinhuoltajatalouksilla. Lasten ja nuorten kokema vanhemmuuden puute ja erityisesti 8. ja 9. luokkalaisten kokemat puutteet fyysisissä työoloissa. Kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden parantaminen. Kuntaan muuttavan väestön integroituminen kuntaan. Mahdollisuuksia Sipoon kasvustrategia ja sitä tukevat ohjelmat tavoitteineen tarjoavat suuria mahdollisuuksia kehittää kaikki elämänkaaren vaiheet kattavaa hyvinvointi-infrastruktuuria": Järjestää tiloja ja rakenteita kulttuurille, harrastamiselle, yhteisöllisyydelle ja yleisödemokratialle. Suunnitella asumisen ja työssäkäynnin kokonaisuutta, sekä joustavia ja toimivia liikennejärjestelyjä. Rakentaa viihtyisiä asumisympäristöjä ottaen huomioon luonnonympäristöjä ja viherkäytäviä. Varautua väestönkasvun edellyttämiin palvelutarpeisiin. Suunnitella ja vakauttaa kunnan taloutta pitkäjänteisesti kasvuodotuksin. Liite Liite 1 / 15 KOULJAOS: Sipoon kunnan hyvinvointikertomus Sivistysjohtajan ehdotus Hyvinvointikertomuksen luvussa Elämänlaatu, turvallisuus sekä terveys ja toimintakyky todetaan ystävyyssuhteiden kehittyneen Sipoon kunnassa myönteiseen suuntaan sekä toisaalta vanhemmuuden puutteiden kokemuksen olevan kunnassa muuta maata korkeammalla tasolla. Samoin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on Sipoossa merkittävästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Suomenkielinen koulutusjaosto pitää tärkeänä, että syitä näille kehityskuluille

14 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto analysoitaisiin tarkemmin. Vanhemmuuden puutteiden kokemuksen sekä keskinkertaiseksi tai huonoksi koetun terveydentilan osalta Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo oleelliseksi pohtia sitä, mitä kehityskulkuja tilanteen taustalla on ja kuinka niihin voidaan kunnassa konkreettisesti puuttua. Hyvinvointikertomuksen tulevaisuuden ja strategisen hyödynnettävyyden osalta Suomenkielinen koulutusjaosto katsoo, että tämän kertomuksen laatimiselle tulisi asettaa selkeät yhteismitalliset arviointi- ja esitystapakriteerit, joiden pohjalta Sipoon kunnan tilannetta ja sen muutosta suuntaan tai toiseen voidaan luotettavasti analysoida. Tämä on edellytys sille, että kertomuksen pohjalta on mahdollista suunnitella tulevia konkreettisia kehittämistoimia. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Sipoon kunnan hyvinvointikertomus

15 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl. 885/ /2014 KV 105 Valtuusto Liite Liite 1/105. KV: Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan, että Sipoon kunta selvittäisi mahdollisuuksia seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä ja aloittaa ruotsin kielen ja vastaavasti suomen kielen opetus kaikissa kouluissa ensimmäiseltä luokalta. Aloite merkittiin tiedoksi. KFGE 105 Fullmäktige Bilaga Bilaga 1/ 105 KFGE: Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl. Christel Liljeström och 31 andra fullmäktigeledamöter lämnade en motion där de föreslår att Sibbo kommun skulle utreda möjligheten att följa Raseborgs stads exempel och införa undervisning i svenska respektive finska i samtliga skolor från åk 1. Motionen antecknades för kännedom. SIVVLK 39 Sivistysvaliokunta/Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Christel Liljeström ja 31 muuta valtuutettua on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että toista kotimaista kieltä opiskeltaisiin A-kielenä ja, että sen opiskeleminen aloitettaisiin jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on

16 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli, jonka opiskelu aloitettaisiin ensimmäiseltä luokalta. Nykytilanteessa perusopetuksen oppilaat opiskelevat äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä: yhtä pakollista A-kieltä, yhtä vapaaehtoista A-kieltä tai B-kieltä. Tämän lisäksi oppilailla on mahdollisuus valita muita kieliä valinnaisaineina. Noin 10 % suomenkielisistä perusopetusoppilaista opiskelee ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Sipoon kunnan opetussuunnitelma uudistetaan valtioneuvoston tuntijaon ja Opetushallituksen määrittelemien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmatyön osana kunnan tulee tehdä myös paikallinen opetussuunnitelma, joka on tällä hetkellä työn alla. Opetussuunnitelmaan liittyy oleellisesti myös kieliohjelma, josta kunnan tulee perusopetuksen osalta päättää. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan alkaen. Valtuustoaloite sen ehdotetussa muodossa tarkoittaisi seuraavaa: Perusopetuksen oppilaat opiskelisivat toista kotimaista kieltä pakollisena A1-kielenä. Toisin sanoen suomenkieliset oppilaat opiskelisivat ruotsia ja ruotsinkieliset oppilaat suomea ensimmäisenä vieraana kielenään. Mikäli A1-kieliopinnot aloitettaisiin aikaisemmin kuin (nykytilanteen mukaan) vuosiluokalta 3, tarkoittaisin se käytännössä sitä, että A1-kielen kokonaistuntimäärä nousisi. Kahden vuosiviikkotunnin lisäys kahdelle vuosiluokalle tarkoittaisi yhteensä 4 vuosiviikkotunnin lisäystä okonaisvuosiviikkotunteihin. Seuraukset suomenkielisille oppilaille: Aloite muuttaisi suomenkielisten oppilaiden (1473) kieliohjelmaa. Nykyisen opetussuunnitelman ja kunnan kieliohjelman mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelevat englantia A1-kielenä. Aloitteen mukaan suomenkieliset oppilaat opiskelisivat jatkossa ruotsia ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä (A1). Ruotsin kielen opinnot alkaisivat aloitteen mukaan vuosiluokalta 1 ja kokonaisvuosiviikkotuntimäärä nousisi. Oppilaat voisivat valita englannin kielen vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta alkaen. Mikäli kunta päättää valita toisen kotimaisen kielen pakolliseksi A1-kieleksi, opiskelisivat suomenkieliset oppilaat 4-8 vuosiviikkotuntia vähemmän englantia kuin nykyisin. Englannin

17 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto kielen kokonaistuntimäärä olisi vähintään 12 vuosiviikkotuntia (A2-kieli) Seuraukset ruotsinkielisille oppilaille: Suomen kielen opetus jatkuisi nykyisen mallin mukaan A1-kielenä, mutta kielen opetus alkaisi jo vuosiluokalla yksi, kun se nykymallin mukaan aloitetaan vuosiluokalla kolme. Suomen kielen kokonaistuntimäärä kasvaisi sillä vuosiviikkotuntimäärällä kuin kieltä opiskeltaisiin vuosiluokilla 1 ja 2. Aloitteen mukainen kieliohjelma ei siis aiheuttaisi merkittäviä muutoksia ruotsinkielisten oppilaiden kieliohjelmaan. Ruotsinkieliset oppilaat ovat tähänkin saakka opiskelleet suomea A1-kielenä. Ruotsinkieliset oppilaat ovat voineet valita englannin vapaaehtoisena A2-kielenä neljänneltä vuosiluokalta lähtien. Käytännössä kaikki oppilaat tekevät tämän valinnan ja aloittavat englannin opiskelun A2-kielenä. Taloudelliset seuraukset: Mikäli A1-kieli aloitetaan nykyistä aikaisemmin, se edellyttää lisäresurssia jokaisen vuosiviikkotunnin osalta. Jos kahdelle vuosiluokalle annetaan kielenopetusta kaksi vuosiviikkotuntia nykyistä enemmän, se nostaa kokonaisvuosiviikkotuntien määrää neljällä tunnilla. Kunnalle tämä maksaa n euroa (yksi vuosiviikkotunti n euroa). Mikäli kunta päättää muuttaa A1-kieltä ilman kielen opetuksen aikaistamista, lisäkustannuksia ei synny. Christel Liljeström och 31 andra fullmäktigeledamöter har inkommit med en motion där man föreslår att studier i det andra inhemska språket skulle studeras som A-språk från och med årskurs ett. Enligt Raseborgsmodellen som det hänvisas till i motionen avses att A1-språket studeras av alla elever, som första främmande språk från och med årskurs ett. Raaseporin mallin mukaisesti, johon aloitteessa viitataan, tarkoitetaan A1-kielen opiskelua, joka on kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen vieras kieli. I dagens läge studerar elever inom den grundläggande utbildningen utöver modersmålet minst två (2) språk; ett obligatoriskt A-språk, ett frivilligt A-språk eller B-språk. Därutöver har eleverna möjlighet att inom valfria ämnen studera ytterligare språk. Cirka 10 % av de finskspråkga eleverna fullgör sin grundläggande utbildning i svenskpråkigt språkbad.

18 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Sibbo kommun förnyar sin läroplan utgående från den av statsrådet fastställda timfördelningen och de av utbildningsstyrelsen fastställda nationella grunder för läroplanen. Som en del av läroplansarbetet bör kommunen uppgöra en lokal läroplan, som är under arbete nu. Som en del av läroplanen besluter kommunen om språkprogrammet i sina grundskolor. Den nya läroplanen tas i bruk fr.o.m Motionsförslaget skulle i föreslagen form betyda följande: Eleverna i grundskolorna skulle studera det andra inhemska språket som ett obligatoriskt språk, ett sk. A1 språk. M.a.o. att de finska eleverna skulle studera svenska och de svenska eleverna skulle studera finska som första språk. Om A1 språkstudierna skulle inledas tidigare än årskurs tre (nuläget), skulle det innebära att A1 språkstudiernas totala timantal ökas.två årsveckotimmar i respektive årskurs skulle innebära en totalökning på 4 årsveckotimmar. Konsekvenser för de finskspråkiga eleverna: Förslaget skulle innebära en förändring för en de finskspråkiga eleverna. Enligt gällande läroplan och språkprogram har de finska eleverna studerat engelska som A1- språk. Enligt motionsförslaget skulle eleverna i de finskspråkiga grundskolorna studera svenska som första obligatoriska språk A1. Studierna i svenska skulle inledas i den årskurs man beslutar att påbörja A språkstudierna (enligt motionen åk 1). Det totala timantalet i svenska skulle öka för eleverna. Eleverna skulle kunna välja engelska som ett frivilligt A2 språk. Studierna i A2 engelska skulle inledas i åk 4. Om kommunen går in för att införa det andra inhemska som A1-språk, skulle de finskspråkiga eleverna studera engelska 4-8 årsveckotimmar färre än de gjort hittills. Det totala timantalet för studier i engelska skulle vara minst 12 årsveckotimmar. Konsekvenser för de svenskspråkiga eleverna: Finska undervisningen skulle fortsätta enligt nuvarande modell (som A1 språk) men med den förändringen att studierna i finska inleds redan i åk 1 (årskurs 3 i nuläget). Det totala timantalet i finska skulle öka med så årsveckotimmar som man besluter att ge i åk 1 och 2. Med andra ord skulle detta språkprogram inte innebära någon större förändring i språkstudierna för de svenskspråkiga eleverna. De svenskspråkiga eleverna har även hittills läst finska som A1.

19 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Eleverna skulle liksom hittills kunna välja engelska som ett frivilligt A2 språk. Studierna i A2 engelska kunde fortsättningsvis inledas i åk 4. I praktiken väljer samtliga elever idag engelska som A2. Ekonomiska konsekvenser Om A1-språkstudierna tidigareläggs krävs en tilläggsresurs för varje veckotimme. Om två eleverna undervisas två veckotimmar per årskurs (fyra timmar totalt) blir kostnadseffekten i kommunen ca (en årsveckotimme ca ). Om kommunen besluter om A1 språket utan tidigarläggning/tilläggstimmar blir förslaget kostnadsneutralt. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta antaa seuraavan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen: -Valiokunta päättää pyytää koulutusjaostoilta lausuntoa asiassa. -Valiokunta pyytää lisäksi lausuntoa koulujen henkilökunnalta ja oppilaskunnilta. Kunnan kieliohjelman käsittelyn yhteydessä päätetään myös A1-kielestä, kun on kuultu edellä mainittuja tahoja. Bildningsdirektörens förslag Bildningsutskottet ger sitt utlåtande till svaret på motionen: - Bildningsutskottet beslutar inbegära av bildningsnämndens svenskspråkiga- och finskspråkiga sektion deras utlåtande i ärendet - Bildningsutskottet beslutar inbegära utlåtande av skolornas personal och elevkårer I samband med att kommunens språkprogram fastslås besluter utskottet om A1-språk i kommunens skolor, efter att ha hört ovannämnda parter. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sivistysvaliokunta päätti myös, että lausunto pyydetään myös perusopetusken oppilaiden huoltajilta toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa. Beslut Föredragandens förslag godkändes enhälligt. Bildningsutskottet beslutade också att ett utlåtande angående tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor begärs av vårdnadshavarna till elever inom den grundläggande utbildningen.

20 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto KOULJAOS 16 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kooste lausunnoista (kaikki lausunnot liitteenä) Peruskoulujen oppilaskunnat Oppilaskunnat ovat nostaneet esille seuraavia argumentteja valtuustoaloitteen ehdottamasta kieliohjelmasta. A1-kielen aikaistamista alkavaksi ensimmäiseltä luokalta pidetään haastavana, oppilaskunnat toivat esille huolenansa, että peruskoulun ensimmäisellä luokalla on niin paljon uuttaa opittavaa, että "kielen opiskelu olisi liikaa ensimmäisen luokan oppilaille". Vanha kieliohjelma on toiminut hyvin eikä muutoksille ole tarvetta, ruotsia oppii muualla kun koulussa, "esimerkiksi kavereilta ja harrastuksissa oppi perusteet helposti" ja "englanti on huomattavasti ruotsia kansainvälisempi kieli ja sitä voi käyttää kaikkialla maailmassa" Peruskoulujen opettajakunnat Opettajakuntien lausunnoissa on tuotu esille mm. seuraavia kantoja: "Kouluun tulee yhä enemmän oppilaita, joilla on erityisiä kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Erityisesti näiden oppilaiden tulee saada ensin opiskella lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot ennen vieraan kielen opiskelua aloittamista. Sipoossa on myös runsaasti oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden oppilaiden suomen kielen oppimisen turvaamiseksi vieraan kielen oppimista ei tule aloittaa vielä ensimmäisellä luokalla vaan hyvän suomen kielen oppimisen mahdollistamiseksi tulee aikaa riittävästi. Koulun opettajakunta esittää, että pakollinen ensimmäinen vieras kieli kaikilla oppilailla ei olisi ruotsi. Sipoossa huoltajat voivat halutessaan laittaa lapsensa kielikylpykouluun turvatakseen lapsen ruotsin kielen oppimisen. Samoin vapaaehtoiseksi A2 Sipoossa valitaan melko runsaasti ruotsia. Sipoo on kasvava kunta, johon muuttaa ja josta muuttaa nyt ja tulevaisuudessa paljon lapsiperheitä. Mikäli Sipoossa opetettaisiin pakollisen vieraana kielenä vain ruotsia, tulisi se vähentämän ja vaikeuttamaan lapsiperheiden Sipooseen muuttamista ja muualle muuttavien perheiden kouluikäisten lasten kielen opiskelua, sillä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin kouluja, jossa voi opiskella A1 ruotsia, vieläpä ensimmäiseltä luokalta alkavana on erittäin vähän."

21 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Opettajakuntien lausunnossa tuodaan esille riskin, että kieliohjelma kaventuu jos A1-kielenä opiskeltaisiin ruotsia, että A2-saksa loppuisi kokonaan, ja sitä tarjottaisiin ainoastaan B2-kielenä. "Oppilaat jotka muuttaisivat Sipoosta muualle tai muuttaisivat muualta Sipooseen kohtaisivat muiden kuntiin verrattuna poikkeavan kieliohjelman joka voisi aiheuttaa ongelmia kieltenopiskelun suhteen. Edistääkseen ruotsinopetusta ehdotetaan lisättäväksi yläkouluissa ruotsinopetusta esim. kahdella vuosiviikkotunnilla niin tämä olisi tehokkain tapa lisätä ruotsin osaamista. " Lausunnoissa on myös tuotu esille seuraavia huomioita: - ensimmäisellä luokalla paljon muutakin opittavaa, mikä vain kieli olisi liian aikaista aloittaa ensimmäisellä luokalla - kielikylpyopetus Sipoossa tarjoaa jo nyt mahdollisuuden ruotsinkieliseen opiskeluun ja lisäosaamiseen sitä kautta halukkaille - ruotsia pitäisi opettaa luokanopettajien voimin joka luokalla, riittävää kielitaitoa ei ole, kielenopetuksen tason suuri lasku. Huoltajien webropolkysely (verkkokysely 2010 ja 2011 syntyneiden lasten huoltajat) Huoltajakyselyyn (suomenkielinen) vastasi 153 huoltajaa. Kysymykseen jossa kysyttiin mikä kieli huoltajien mielestä tulisi olla kaikkien oppilaiden opiskelema ensimmäinen pitkä kieli (A1-pakollinen) opiskella 129/153 vastasi englanti ja 24/153 vastasi, että A1-kielen tulisi olla ruotsi. Liitteet Liite 1 / 16 KOULJAOS: Aloite Liite 2 / 16 KOULJAOS: Opettajakuntien lausunnot Liite 3 / 16 KOULJAOS: Oppilaskuntien lausunnot Liite 4 / 16 KOULJAOS: Perusrapportti Sivistysjohtajan ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Jaosto esittää kantanaan, että tulevaisuudessakin tulisi olla mahdollista kieliryhmittäin päättää oman kieliryhmänsä A1-kielestä sekä perusopetuksen kieliohjelmasta osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla.

22 2/ Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Asian käsittely Maarit Rope ehdotti, Janne Nickströmin kannattamana: Koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, josko jaosto voi hyväksyä muutosehdotuksen yksimielisesti. Jaosto hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto esittää lausuntonaan valtuustoaloitteesta sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomenkielinen koulutusjaosto pitää hyvänä, että A1-kielen opiskelu aikaistetaan päätetyn tuntijaon mukaisesti alkavaksi perusopetuksen toiselta vuosiluokalta, mutta toteaa mm. opettajien lausuntojen perusteella, että A1-kielten opiskelun aloittamiselle ensimmäiseltä luokalta ei ole tarvetta. Mikäli Sipoossa opetettaisiin A1-kielenä ruotsia, sillä olisi monia haitallisia vaikutuksia mm. kieliohjelma supistuisi ja jatko-opiskelumahdollisuudet vaikeutuisivat. Annettujen lausuntojen perusteella jaosto ei näe tarvetta muuttaa kieliohjelmaa aloitteen ehdottamalla tavalla. Liitteet Aloite toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisesta Sipoon kouluissa/christel Liljeström ym. / Motion om tidigareläggning av det andra inhemska språket i Sibbo skolor / Christel Liljeström m.fl. Kieliohjelma_Opettajakuntien lausunnot Kieliohjelma_Oppilaskuntien lausunnot Kieliohjelma_Perusraportti

23 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Valinnaiset kielet Sipoon peruskouluissa KOULJAOS 17 Suomenkielinen koulutusjaosto Sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Valinnaiset kielet Opetuksen järjestäjä päättää, tarjoaako se kaikille yhteisten kieliopintojen lisäksi mahdollisuuden kielten valinnaisiin opintoihin. Valinnaisten kielten opiskelu on oppilaille vapaaehtoista. Valinnaisena voidaan opettaa mitä tahansa kieltä A2- tai B2-oppimääränä. A2-oppimäärän mukaisen valinnaisen kielen vuosiviikkotuntimäärä perusopetuksen aikana on vähintään 12. Opetuksen toteuttamiseen voidaan käyttää kaikkiin oppiaineisiin tarkoitettua 9 vvt:n (vuosiviikkotunti) valinnaisuutta, minkä lisäksi osa opetuksesta on vähimmäistuntimäärän ylittävää opetusta. Vaihtoehtoisesti opetus voi olla kokonaan vähimmäistuntimäärän ylittävää opetusta. Mikäli oppilas opiskelee A2-oppimääränä toista kotimaista kieltä, joka on kaikille yhteinen oppiaine, voidaan opetukseen käyttää B1-kielelle varatut 6 vvt, ja loput 6 vvt voidaan toteuttaa valinnaisten aineiden tunneista tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. Lyhyen eli B2-oppimäärän mukaisen valinnaisen kielen (B2) opetuksen laajuus on 4 vvt. Opetus voidaan toteuttaa valinnaisten aineiden tunneista tai vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena. Sivistysjohtajan ehdotus A2 ruotsi/saksa - valinnaisaineena vuosiluokalta 4 B2 saksa/ranska - valinnaisaineena vuosiluokalta 8 Näiden kielien lisäksi voidaan koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmassa määritettävällä tavalla tarjota muitakin kieliä henkilöstö- ja taloudellisten edellytysten puitteissa. Ryhmien minimikoot: Vähimmäisoppilasmäärä 13 oppilasta/opetusryhmä Sipoonlahden koulussa ja 13 oppilasta/opetusryhmä Pohjois-Sipoossa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 2/ Suomenkielinen koulutusjaosto Seuraavan kokouspäivämäärän päättäminen KOULJAOS 18 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös Seuraava kokous pidetään

25 2/ Muutoksenhakuohjeet Suomenkielinen koulutusjaosto Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa kuntalain (365/1995) 91 :n mukaan kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 10, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 18, 19 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 13 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Sivistysvaliokunta Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä

26 2/ viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

27 2/ Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista /701. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.