Kansallinen Itämeri-foorum 21.05.2010 Turku, Finland Luovia ratkaisuja merenkulun ympäristöhaasteisiinmiksi ja mihin? Dosentti Anita Mäkinen Meriympäristöyksikön päällikkö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi anita.makinen@trafi.fi
Sisältö 1. Trafi 2. Laivaliikenteen ympäristövaikutuksista 3. Kansainväliset ympäristösäädökset muutoksessa SO x - päästöt NO x - päästöt CO 2 ja kasvihuonekaasut MARPOL Annex IV:n muutosehdotus 4. Suomi ratifioimassa Painolastivesisopimusta (BWMC) 5. EU:n Itämeristrategia
1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 1.1.2010 alkaen
2. Laivaliikenteen ympäristövaikutuksista
HARMFUL DISCHARGES AND EMISSIONS FROM SHIPS Exhaust gases: SO x and NO x emissions CO 2 + GHG CFC, halon Volatile organic compounds, VOC Oil Sewage Ballast water Hazardous substances Garbage Antifouling paints
Itämeren meriliikenne kasvussa Joka hetki > 2000 alusta liikenteessä
Photo by WWF-Canon Suomenlahden öljykuljetukset > 150 miljoonaa tonnia/vuosi
3. Kansainväliset merenkulun ympäristösäädökset muutoksessa
SO x - päästöt Rikkipitoisuusmääräykset rikkipäästöjen kontrollialueilla (SECA), laskevat 1.7.2010 alkaen 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin sekä 1.1.2015 alkaen 0,1 prosenttiin. SECA- alueet 2010 USA ja Kanada hakeneet SECA- statusta Aluevesilleen ja talousvyöhykkeelleen (200 mpk). Päätös MEPC60 maaliskuussa, voimaan 01.08.2011. Rikkipesureiden käyttö on edelleen sallittua, joten rikkipesurein varustetuissa aluksissa voidaan käyttää myös nykyään käytössä olevia polttoainelaatuja. Pohjanmeri Itämeri Englannin kanaali
LVM: Kustannusvaikutuksista Selvityksessä luodun laskentamallin mukaan Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia hoitavien laivojen polttoainekulutuksen arvioidaan olevan 1,8 milj. 2,6 milj. tonnia/vuosi. Tulevaisuuden polttoaineen hintaa on vaikea arvioida ja vaikutusten arviointiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Selvityksen kahden polttoainekulutusskenaarion perusteella lisäkustannusten vaihteluväli olisi 200 milj. 1,18 mrd. euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon Itämeren olosuhteisiin soveltuvan rikkipesurin mahdollisesta käytöstä saavutettavaa säästöä polttoainekuluissa.
Kustannusvaikutuksista 2/2 Laskelmissa ei ole myöskään otettu huomioon uusien SECAalueiden vaikutusta. USA ja Kanada ovat perustaneet uuden SECA- alueen rannikoidensa ulkopuolelle. Lisääntyvä vähärikkisen polttoaineen kysyntä luo suuremmat markkinat ja vaikuttaa siten myös hinnanmuodostukseen?
Rehevöityminen Itämeren ongelmista pahin! Sinileväkukinnat seurausta ravinnekuormituksesta Photo by FIMR Photo by WWF/Mia Rönkä
ShipNOdex projektin tuloksia - EU-projekti joka arvioi NOxpäästöjä 1) Alusperäinen typpikuormitus voi olla jopa 30-50% typen ilmalaskeumasta Itämeren alueella! 2) Suomen talousvyöhykkeellä alusperäisen typpikuormituksen määrä n. 56 000 t/a ( > 53 000 t/a maapuolen liikenne). 3) 83 % alusperäisestä typpikuormasta Itämeren alueella on peräisin EU:n lipun alla purjehtivista aluksista. 4) Tulokset raportoitu IMO:ssa.
NOx- päästöt (1) Itämeren maat suunnittelevat yhteisen typpipäästöjen kontrollialue (NECA) hakemuksen lähettämistä IMO:n. (2) Tällä hetkellä meneillä kustannus/hyötylaskema-arviot ts.paljonko aiheutuisi a) kustannuksia ja b) hyötyä Itämeren tilaan ja ihmisen terveydelle. (3) Itämeren alueen NECA- asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä ensi viikolla (26.05.2010).
Uusi ilmastosopimus kiikarissa UN Convention on Climate Change, 1992 Kyoto 2008 2012 Bali 2007 Copenhagen 2009 New Conv. from 2013
Merenkulun osuus CO 2 -päästöistä International shipping 2,7% of global CO 2 emissions
CO 2 - ja kasvihuonekaasut IMO:lla mandaatti keskustella merenkulun CO 2 ja kasvihuonekaasupäästöleikkauksista. Kolme tapaa päästä tavoitteeseen 1) Tekniset keinot EEDI (Energy Efficiency Design Index) uusille aluksille EEOI (Energy Efficiency Operational Index) operatiivinen indeksi kaikille aluksille SEEMP (Ship s Energy Efficiency Management Plan) 2) Taloudelliset keinot Päästökauppa cap and trade ja Kansainvälinen GHG-fund (GHG-levy) 3) Best practice
MARPOL Annex IV:n muutosehdotus (1) Helcomin ministerikokouksessa 2007 hyväksytty Itämeren toimenpideohjelma (BSAP) sisälsi jo ajatuksen Itämeren yhteisestä aloitteesta, jonka perusteella matkustaja-alusten jätevesipäästöjen ravinnekuormitusta leikattaisiin. (2) Joulukuussa 2009 Itämeren maat jättivät yhteisen esityksen, jossa ehdotetaan MARPOL Annex IV muuttamista niin, että Special area- status on mahdollinen ja että Itämeri julistettaisiin tällaiseksi alueeksi. Keskustelu alkoi MEPC60:ssa ja jatkuu MEPC61:ssä syyskuussa. (4) Laivojen typpipäästöt 356 t/a ja fosforipäästöt 119 t/a, tästä 63 % saataisiin kuriin uudistetuilla määräyksillä.
4. Suomi ratifioimassa Painolastivesisopimusta (BWMC) Itämeren maiden tiekartan (Helcom) mukaan Itämeren maat ratifioivat sopimuksen 2010 ja viimeistään vuonna 2013. Suomi valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä sopimuksen ratifioimiseksi. Sopimus voimaan Suomessa kun sopimus astuu kansainvälisesti voimaan. Riskiarvioinnit meneillä Itämeren osalta. Poikkeusluvan saanti edellyttää, että on osoitettu, ettei riskiä lajien siirtymiselle ole.
5. EU:n Itämeristrategia (1) Suomalaisten meppien aloite (Stubb et al.) (2) Parlamentti antoi Komissiolle tehtäväksi valmistella strategia joulukuussa 2007 (3) Komissio julkaisi Strategian kesäkuussa 2009 (4) Hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa lokamarraskuussa 2009. Tavoite: Taata ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti ja sosiaalisesti myönteinen kehitys Itämeren alueella.
STRATEGIAN NELJÄ PILARIA Ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti ja sosiaalisesti myönteinen kehitys Kestävä ympäristö Taloudellinen menestys Toimivien yhteyksien houkutteleva alue Turvallinen alue Toimintasuunnitelman toteutus 15 ensisijaisen tavoitteen avulla 1.6.2010 21
PAINOPISTEALUEIDEN KOORDINOINTI PL/FI DE SE DK DK RAVINNE- LUONNON PUHDAS VAARALLISET ILMASTON- PÄÄSTÖJEN MONIMUO- MEREN- AINEET MUUTOS VÄHENNYS TOISUUS KULKU SISÄMARKKI- NAESTEIDEN POISTO LIIKENNE- YHTEYDET EE SE/PL DK FI y) LV TUTKIMUS JA INNOVAATIOT KOULUTUS, MATKAILU JA TERVEYS YRITTÄJYYS, PK-YRITYKSET & INHIMILLISET VOIMAVARAT MERENKULUN TURVALLISUUS KESTÄVÄ MAA- JA METSÄTALOUS JA KALASTUS SUURONNETTO- MUUKSIIN VARAUTUMINEN ENERGIA- MARKKINAT LT DE x) FI/DK DK FI RAJAT YLITTÄVÄN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA x) =DE/Mecklenburg-Vorpommern /NDPHS y) = kalastushankkeet koordinoi SE 1.6.2010 22
Kiitos! Kiitos!