Euroopan unionin Itämeri-strategia

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN ITÄMERI-STRATEGIA Euroopan unionin Itämeri-strategia Suunnitelmasta toimeenpanoon Elokuu 2009 Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto 1

2 ITÄMEREN ALUEEN KESKEISIÄ HAASTEITA erityisen haavoittuvan merellisen ympäristön tila edellyttää nopeita korjaustoimia meriliikenne, ml öljyn ja kemikaalien kuljetus kasvaa Itämerellä voimakkaasti -> onnettomuusriski kasvaa energiapolitiikka: verkot - turvallisuus - uusiutuvat turvallisuuden lisäämiselle tarvetta monella tavoin talouden haasteet: lama, suuret kehityserot ja väestörakenteen muutos 2

3 TOIMEKSIANTO KOMISSIOLLE Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään EU:n strategian Itämeren aluetta varten viimeistään kesäkuussa 2009, mikä ei kuitenkaan vaikuta yhdennetyn meripolitiikan soveltamiseen. Tällä strategialla olisi muun muassa edistettävä Itämereen liittyvien kiireellisten ympäristöhaasteiden käsittelyä. Itämeren alueen yhteistyön ulkoinen osuus rakentuu pohjoisen ulottuvuuden politiikalle. Puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvosto, joulukuu

4 EUROOPAN UNIONIN ITÄMERI-STRATEGIA toimeksianto komissiolle joulukuussa kk aikana komissio kuullut jäsenvaltioita, alueellisia järjestöjä ja paikallisia ja yksityisiä toimijoita aluepolitiikan pääosaston valmistelema esitys Ruotsin puheenjohtajuuskaudella: - pj:n ystävät -ryhmä valmistelee neuvoston päätelmät - alueen jv:t ja komissio jatkavat yhteiskokouksia - toimeenpanon valmistelua useissa kokoonpanoissa - ministerikonferenssi ja hyväksyminen Eurooppa-neuvostossa 4

5 MITÄ VALMISTELU TUOTTI? komissio toimi avoimesti ja alueeseen tukeutuen -> vaikutti strategian muotoon ja sisältöön tiivis yhteydenpito komission ja alueen jäsenvaltioiden välillä -> tukee tulevaa yhteistyötä uusia yhteyksiä luotu toimijoiden välillä sekä komission kanssa -> tukee toimenpanoa korkean poliittisen tason huomio keskeisiin alueellisiin haasteisiin -> vauhdittaa hankkeita uusi toimintamalli unioniin -> positiivinen alueellistuminen, malli muille alueille lisäarvoa unionin muulle toiminnalle 5

6 STRATEGIAN NELJÄ PILARIA Ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti ja sosiaalisesti myönteinen kehitys Kestävä ympäristö Taloudellinen menestys Toimivien yhteyksien houkutteleva alue Turvallinen alue Toimintasuunnitelman toteutus 15 ensisijaisen tavoitteen avulla 6

7 TALOUDELLISESTI MENESTYVÄ ALUE YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN, PK-YRITYSTEN ASEMAN PARANTAMINEN JA INHMILLISTEN VOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN SISÄMARKKINOIDEN ESTEIDEN POISTAMINEN JA YHTEISTYÖ TULLI- JA VEROASIOISSA TALOUDELLINEN MENESTYS TUTKIMUKSEN JA INNOVAATION EDISTÄMINEN KESTÄVÄN MAATALOUDEN, METSÄTALOUDEN JA KALASTUKSEN EDISTÄMINEN Talouspilarin neljä prioriteettia 7

8 RESEARCH AND INNOVATION The strategic action: To establish a common Baltic Sea Region innovation strategy A Program for Innovation, Clusters and SME-Networks Cross-sectoral reference projects for innovation in health and life sciences A Baltic Sea Fund for Innovation and Research A Baltic Science Link Common Strategy to promote services innovation A regional foresight programme The strategic action + examples of flagship projects 8

9 PRIORITEETTIALUEET PL/FI DE SE TO TO HAZARDOUS REDUCE PRESERVE SUBSTANCES NUTRIENT BIOINPUTS DIVERSITY EE SE/PL INTERNAL RESEARCH MARKET AND HINDRANCES INNOVATION DK ENTREPRENEURSHIP, SME S, HUMAN RESOURCES LT X) EDUCATION, TRANSPORT TOURISM & LINKS HEALTH FI/DK MARITIME SAFETY & SECURITY DK CLEAN SHIPPING FI SUSTAINABLE AGRICULTURE, FORESTRY & FISHERIES DK PROTECTION FROM MAJOR EMERGENCIES DK CLIMATE CHANGE LV ENERGY MARKETS FI CROSS BORDER CRIME x) =DE/Mecklenburg-Vorpommern /NDPHS 9

10 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN KORKEAN TASON TYÖRYHMÄ TOIMENPIDEOHJELMAN 15 PRIORITEETTIALUETTA MERITURVALLISUUDEN PARANTAMINEN JOHTOVALTIO LIPPULAIVAHANKE VALTIO X LIPPULAIVAHANKE NGO X LIPPULAIVAHANKE IGO X 10

11 VASTUUMINISTERIÖT SUOMESSA RAVINNEPÄÄSTÖJEN VÄHENNYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖ KESTÄVÄ MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALASTUS MAA- JA METSÄTALOUS -MINISTERIÖ MERITURVALLISUUDEN PARANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ RAJAT YLITTÄVÄN RIKOLLISUUDEN VASTAINEN TOIMINTA SISÄASIAINMINISTERIÖ/ POLIISIHALL. 11

12 MITÄ EU STRATEGIALTA ODOTETAAN? Unionin politiikan, ohjelmien ja rahoituksen alueellisesti tehokkaampi hyödyntäminen Käytännönläheinen, päivitettävä toimintasuunnitelma Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön ja verkottumisen rohkaisu Itämeren alueella Tiivis yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden välillä toimeenpanossa ja seurannassa EU:n Itämeristrategiaan liitettävä yhteistyö Venäjän, Valko-Venäjän ja Norjan kanssa Rahoitus useasta eri lähteestä: unionilta, jäsenvaltioilta, julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta ja kv rahoituslaitoksilta 12

13 STRATEGIAN RAHOITUS Euroopan unionin budjetti jäsenvaltioiden varat alueelliset hallitusten väliset järjestöt yksityinen kansainväliset rahoitus rahoituslaitokset 13

14 TOIMIVAN STRATEGIAN ELEMENTTEJÄ jäsenvaltioiden sitouttaminen korkeimmalla tasolla ja toiminnan johtamisen kautta unionin kaikkien välineiden hyödyntäminen lähtökohtana nykyisten sitoumusten toimeenpanon, kuten HELCOM:ssa tehtävän työn tukeminen strategia huomioon seuraavalla rahoituskehyskaudella toimeenpanon seuranta ja sidosryhmien osallistuminen 14

15 MITEN ALUEET VOIVAT OSALLISTUA? osallistuminen kansalliseen tavoitteenasetteluun osaamisen ja parhaiden käytäntöjen tuominen mukaan hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen alueiden välisen yhteistyön ja yhteyksien hyödyntäminen yhteyden luominen alueellisten suunnitelmien ja Itämeri-strategian välillä osallistuminen vakiinnutettaviin sidosryhmätapaamisiin 15

16 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA I REHEVÖITYMISEN VASTAISTEN TOIMIEN TEHOSTAMINEN HELCOM:N TOIMINTAOHJELMA LÄHTÖKOHTANA MAATALOUSPOLITIIKAN JA KALASTUSPOLITIIKAN MUUTOKSET TUKEA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN POISTON TEHOSTAMISELLE TUKEA SATAMIEN VASTAANOTTOKAPASITEETILLE MAATALOUDEN PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN JA NEUVONNAN LEVITTÄMINEN TUKEA YKSITYISTEN TOIMIJOIDEN HANKKEILLE TUKEA TUTKIMUKSELLE 16

17 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA II MERILIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ITÄMEREN VIRANOMAISYHTEISTYÖN VAHVISTUMINEN ITÄMEREN LAAJUISEN MERIVALVONNAN KEHITTÄMINEN NAVIGOINNIN TEKNISTEN JÄRJESTELMIEN LAAJA KÄYTTÄÄNOTTO ITÄMEREN LAAJUISEN RISKIARVION VALMISTAMINEN ÖLJYNTORJUNTA- JA MUIDEN ONNETTOMUUSVALMIUKSIEN PARANTAMINEN 17

18 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA III ESTLINK käytössä oleva (MW) suunnitteilla (MW) 1500 Sähkömarkkinat SWEDLINK PL - LT ENERGIASILTA

19 KÄYTÄNNÖN HYÖDYN ARVIOINTIA IV VIA BALTICA JA RAIL BALTICA MUUT LIIKENNEHANKKEET: POHJOLAN KAARI JNE. Pietari - Helsinki - junalautta - - Via Baltica - Varsova - Berliini 19

20 POHJOLAN KOLMIO & POHJOLAN KAARI 20

21 TALOUDEN TAANTUMAN VAIKUTUKSIA TAANTUMA -Talousvaikeudet vievät huomion pois pidemmän aikavälin haasteista - Julkisen talouden vaikeudet leikkaavat mm. ympäristöinvestointeja - Yksityisen sektorin osallistuminen yhteistyöhön vaikeutuu - Rajat ylittävän toiminnan rahoituksesta tingitään organisaatioissa + elvytystoimet vauhdittavat joitakin investointeja (mm. Estlink 2) + energiatehokkuus houkuttelee aikaisempaa enemmän + vanhempaa liikennekalustoa ja kuormittavampaa tuotantoa poistuu + supistuvat voimavarat ja tehokkuuden tavoittelu ajavat yhteistyöhön 21

22 TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN VAIKUTTAA... Itämeren merkitys strategisena kuljetusväylänä kasvaa meren hyödyntäminen lisääntyy edelleen -> rahti-, matkustaja- ja risteilyliikenne, virkistyskäyttö, energian siirto & tuotanto jne. globaalin laman jälkeen talous nopean kasvun uralle? kestävyyteen ympäristön kannalta kiinnitetään entistä enemmän huomiota -> unionin ja globaali institutionaalinen kehikko vahvistuu taloudelliset ja muut lisääntyvät sidokset vähentävät ristiriitoja -> paremmat edellytykset myös yhteisten ongelmien ratkaisulle Venäjän kehityksen suunta on edelleen tärkeimpiä muuttujia alueella 22

23 KIITOS! Merenkulkualan XXIV teemapäivä, M/S Serenade Euroopan unionin Itämeri-strategia, Itämeri-suurlähettiläs Jari Luoto Jari Luoto, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö,