Toimintakertomus vuodelta 2006 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 4 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen 4 Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen 4 Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy 6 Liikuntavammojen ehkäisy 8 2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy 11 3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa 12 Toiminta numeroina 14 Talous 14 Asiakkaat 15 Kumppanit 15 Prosessit 16 Tutkimus 16 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu 17 Palvelutoiminta 19 Tietotekniikka 19 Laboratorio 19 Voimavarat 20 Hallinto 20 Henkilöstö 20 Tyky- ja virkistystoiminta 20 Henkilöstökoulutus 21 Sammanfatting 22 Summary 23 LIITTEET 24 1. Yhteistyökumppanit 24 2. Tiedelehdet 25 3. Koulutustilaisuudet 25 4. Viestintäaineistot 26 5. Hallitus 27 6. Henkilökunta 27 7. Tutkimukset 28 8. Julkaisut 30 Tuloslaskelma ja tase 36
Johtajan katsaus Tammikuussa 2007 valmistui UKK-instituutin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen katsaus suomalaista terveysliikuntaa koskevista väestötutkimuksista. Työ arvioi myös terveyttä edistävän liikunnan yhteistyötä ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisen terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -neuvottelukunnan työtä. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -julkaisun takana on kuukausien huolellinen työ. Terveysliikunnan määrään on viimeisten 30 vuoden aikana vaikuttanut aikuisten työmatka- ja asiointiaktiivisuuden vähentyminen. Toisaalta katsaus kertoo aikuisten kasvavasta innostuksesta vapaa-ajan liikuntaan, myös lapset ja nuoret ovat yhä useammin mukana urheiluseuratoiminnassa. Nykyisin noin kaksi kolmesta aikuisesta liikkuukin terveytensä kannalta riittävästi. Nuorista riittävästi liikkuvia on lähes puolet, erittäin vähän liikkuvia on noin viidennes. Katsauksen mukaan eniten liikkuvat hyvin koulutetut ja toimihenkilöasemassa olevat, vähiten työläiset ja yrittäjät. Viime vuosina on kiinnitetty huomiota siihen, että hyvin ja huonosti koulutettujen terveyserot Suomessa suurenevat. Liikunnan väestöryhmittäiset erot eivät ainakaan paranna terveyden tasa-arvoa. Tulos haastaa suuntaamaan lisää tutkimusta ja asiantuntijatyötä nimenomaan huonosti koulutettujen ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien liikunnan lisäämiseksi. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseksi katsauksessa esitetään kehittämisehdotuksia. Valtioneuvoston periaatepäätös terveysliikunnan edistämisestä olisi syytä laatia uudelleen. Ensimmäinen päätös tehtiin vuonna 2002 ja sen pohjalta toimintaa on koordinoinut TELI-neuvottelukunta. Poikkihallinnollista yhteistyötä pitäisi vahvistaa, jotta liikunta otettaisiin huomioon mm. kaavoituksessa. Uusia toimintatapoja liikunnan lisäämiseksi pitäisi kehittää eri-ikäisten suomalaisten jokapäiväisissä toimintaympäristöissä. Katsauksen tuloksia käytetään vuonna 2007 valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministeriössä jatko-ohjelmaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista, opetusministeriön kansallisen liikuntaohjelman valmistelussa sekä opetushallituksen koululiikunnan neuvottelukunnan työssä. Väestön fyysisen aktiivisuuden seurantajärjestelmän kehittämistyössä katsausta voidaan myös hyödyntää. UKK-instituutilla on näkyvä rooli keväällä 2006 käynnistyneessä liikuntavammojen valtakunnallisessa ehkäisyohjelmassa (LiVE). LiVE-ohjelma koordinoi liikuntavammojen ehkäisyä, jota toteutetaan viestinnän, koulutuksen ja asiantuntijatyön avulla. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. 2
UKK-instituutti isännöi toimintavuonna kahta isoa kansainvälistä kokousta. Osteoporoosi- ja luututkijoiden tieteelliseen kokoukseen XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures osallistui toukokuussa yli 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Eurooppalaisen terveyttä edistävän liikunnan verkoston kokous Second annual meeting of HEPA Europe kokosi kesäkuussa UKK-instituuttiin edustajia 16 maasta. UKK-instituutin ammatillisen täydennyskoulutuksen uutuuksia oli kaksi laajaa kokonaisuutta: Opetushallituksen tilaama koulutus Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana järjestettiin yhdessä Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. 55+ Trainer -koulutuskokonaisuus perehdytti liikunnanohjaajat yli 55-vuotiaiden asiakkaiden erityistarpeisiin. Kuntoveturi-tutkimuksen pohjalta kehitetyt selän terveyden edistämiseen liittyvät koulutukset olivat hyvin kysyttyjä, eri puolilla Suomea toteutettiin yhteensä yhdeksän koulutuspäivää. Vuonna 2006 tuotettiin useita terveysliikuntaan liittyviä opetuspaketteja ja muita aineistoja, joiden kysyntä ylitti odotukset. Suomen Osteoporoosiliiton kanssa julkaistiin liikuntasuositukset osteoporoottisten luunmurtuminen ehkäisemiseksi. Näissä korttien muotoon painetuissa suosituksissa on rohkeasti kiteytetty UKK-instituutissa tehty parinkymmenen vuoden työ liikunnan, luuston, tasapainon ja kaatumisten yhteyksistä. Vuonna 2007 tehdään UKK-instituutin strategia vuosiksi 2008 2012. Kyseessä on lähinnä olemassa olevan strategian tarkistus. Muuten toiminnassa ei tulevana vuonna ole odotettavissa isoja määrällisiä tai laadullisia muutoksia. Mikael Fogelholm Mikael Fogelholm UKK-instituutin johtaja
Tutkimus- ja kehittämisohjelmat 1. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen Hyvä terveys on hyvinvoinnin ja työkyvyn perusta. Toimintakyvyn ylläpito ja varhainen sairauksiin puuttuminen on tärkeää, kun pyritään pidentämään suomalaisten työssäoloaikaa. Vuonna 2003 työtä haittaavista lääkärin toteamista pitkäaikaissairauksista 52 % johtui tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) sairauksista, joista yleisin oli selkäsairaus. Ikääntyminen lisää TULE-oireiden määrää, minkä seurauksena muun muassa kävelyvaikeudet lisääntyvät 55 64-vuotiaiden ikäryhmässä. Työikäisen väestön toimintakyvyn ja selän terveyden edistäminen -ohjelma tukee tavoitteillaan Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaa (STM 2001), Työ ja hyvinvointi -tutkimuksen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä painopistealueita (STM 2005) ja uutta Sosiaali- ja terveyspoliittista strategiaa 2015 (STM 2006). Ohjelman tavoitteet ovat 55 69-vuotiaiden työ- ja toimintakykyisyyden tukeminen, työikäisten selän terveyden edistäminen ja varhainen ongelmiin puuttuminen sekä työikäisen väestön liikuntaelimistön toimintakykyä tukevan terveysliikunnan edistäminen. Ikääntyvien kuntoutuksen arviointi -hankkeessa testattiin avokuntoutusmallia, jonka tavoitteena on edistää 55 69-vuotiaiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä työssä jatkamiselle. Tulokset raportoidaan vuonna 2007. Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksessa löydettiin ikääntyvien terveyskuntotesteille kynnysarvoja, jotka auttavat käytännön testaajia tunnistamaan henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaarassa heikentyä. Tutkimuksesta ilmestyi kolme tieteellistä julkaisua. Tamperelaisten liikunta, kunto ja terveys -tutkimuksen 11-vuotisseurannan ensimmäisiä tuloksia esiteltiin kansainvälisissä tieteellisessä kongresseissa. Tutkimussarjan pohjalta kehittynyt, vuodesta 1995 lähtien vuosittain järjestetty keski-ikäisten terveyskunnon mittauskurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Aikuisten liikehallintakykytesteistä ilmestyi kaksi tieteellistä julkaisua ja täydennyskoulutus testien käytännön soveltamisesta käynnistyi. Kuntoveturi-tutkimuksesta ilmestyi tieteellinen pääjulkaisu ja sen pohjalta kehitettyjä selän terveyden edistämiseen liittyviä koulutuksia toteutettiin yhdeksän koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Koulutuksiin osallistui kaksisataa henkilöä. Naisten minimiliikuntaa vaihdevuosi-iässä selvittäneestä tutkimuksesta valmistui väitöskirja. Se tuotti uutta tietoa liikunnan annos-vastesuhteista ja erityisesti matalatehoisen ja pätkäliikunnan terveysvaikutuksista ja niiden soveltuvuudesta tämän ikäryhmän naisilla. Pätkäliikunnan todettiin aiheuttavan merkittävästi vähemmän TULE-oireita liikuntaan tottumattomalle kuin yhtäjaksoisen liikunnan. Toimintavuonna aloitettiin liikuntasektorilla toimiville, ikääntyvien liikuntaa ohjaaville henkilöille suunnattu uusi viiden lähiopetusjakson mittainen 55+ Trainer -koulutuskokonaisuus. Sen keskeinen tavoite on edistää yli 55-vuotiaiden turvallista ja tarkoituksenmukaista liikunnanohjausta yksilöllisesti ja ryhmissä. Yhteistyö Suomen Ladun ja Sydänliiton kanssa Kävelyklubi-hankkeessa jatkui. UKK-instituutti ylläpitää rekisteriä koulutetuista Kävelyklubin vetäjistä, joita vuoden 2006 lopussa oli 280.
Tutkittua apua terveysliikunnan lajin valintaan Marjo Rinne Liikuntalajeja on analysoitu enimmäkseen yksittäisten ominaisuuksien kannalta. Niitä ei ole tarkasteltu systemaattisesti rinnakkain eikä selvitetty mitä eri liikehallintakykyjä ne edellyttävät. Yksittäisellä lajilla voi olla useita terveyskunnon eri osaalueita harjoittavia ominaisuuksia, ja lajien välillä on suuriakin eroja. Opastettaessa liikuntaan tottumattomia aikuisia terveysliikunnan aloittamiseen tulisi aina pohtia, mistä lajista on helppoa ja turvallista aloittaa sekä mitä ominaisuuksia on tarkoitus harjoittaa. Tätä varten terveysliikunnan asiantuntijapaneeli arvioi nominal group -menetelmällä 31 liikuntalajia, joita suomalaiset keski-ikäiset harrastavat. Asiantuntijat arvioivat kunkin lajin edellyttämät liikehallinta- ja kuntokyvyt, lajien tuottamat harjoitusvaikutukset terveysliikunnan näkökulmasta sekä suhteuttivat edellä mainitut ominaisuudet toisiinsa. Kahden erillisen arviointikierroksen perusteella laadittiin yhteenveto liikuntalajien ominaisuuksista. Yleisimmin harrastetut lajit, kuten kävely, pyöräily, uinti, hölkkä ja kuntojumppa, osoittautuivat peruslajeiksi, jotka eivät edellytä erityisiä liikehallintakykyjä. Liikuntaa aloittelevalle aikuiselle vaativimpina pidettiin rullaluistelua, laskettelua ja itsepuolustuslajeja; myös luistelu, jazz-baletti ja jääkiekko edellyttävät hyviä liikehallintakykyjä. Tasapainoja rytmikyky osoittautuivat oleellisiksi useissa lajeissa. Rytmikyky ei liittynyt pelkästään tanssi- ja musiikkiliikuntaan, vaan se katsottiin tarpeelliseksi luistelussa, laskettelussa ja jopa uinnissa, keilailussa ja koripallossa. Tämän systemaattisen arvioinnin avulla voidaan monipuolistaa terveysliikunnan toteutusvaihtoehtoja ja helpottaa liikuntaa aloittavan aikuisen liikuntalajien valintaa. Julkaisu Rinne MB, Miilunpalo SI, Heinonen AO. Evaluation of required motor abilities in commonly practised exercise modes and potential training effects among adults. (In press, Physical Activity and Health) Marjo Rinne Kehittämisprojektit Ikääntyvien kuntoutuksen arviointiprojekti UKK-terveyskuntotestit keski-ikäisille ja ikääntyville Selkä kuntoon -projekti Kävelyliikunnan edistämisohjelma 2005 2009 Asiantuntijatyö Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2006 2009 /TELI-neuvottelukunta Terveys 2000 -tutkimuksen toimintakykyryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen Seura Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia Selkäneuvoja -projekti / Suomen Selkäliitto Selkäneuvojan erikoistumiskoulutuksen ohjausryhmä, Stadia ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Terveyden edistämisen keskuksen terveysaineistojen arviointipaneeli Rehabilitation International -järjestö / Commission on Leisure, Recreation and Physical Activities Liikunta ja Tiede -lehden toimituskunta / Liikuntatieteellinen Seura
Kaatumisiin ja osteoporoosiin liittyvien luunmurtumien ehkäisy Fyysinen toimintakyky ja luusto heikkenevät ikääntymisen myötä, jolloin myös kaatumistapaturmat ja osteoporoottiset luunmurtumat yleistyvät voimakkaasti. Jotta kaatumisten ja murtumien ennaltaehkäisy olisi tehokasta, on pystyttävä tunnistamaan keskeisimmät sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät ja vähentämään niiden vaikutusta. Oikeantyyppinen liikunta on tunnetusti tehokas keino parantaa samanaikaisesti lihasvoimaa ja tasapainoa sekä luuston lujuutta. Tämän osaohjelman kehittämistyö perustuu vahvaan omaan tieteelliseen tutkimukseen ja sen tavoitteena on luoda tältä pohjalta suosituksia, menetelmiä ja laitteita kaatumistapaturmien torjuntaan ja osteoporoosin ehkäisyyn. Yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa tehtiin toimintavuoden aikana luuliikuntasuositukset käytännön neuvontatyöhön. Suositukset perustuvat laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja niissä tiivistyy UKK-instituutin yli 15-vuotinen kokemus luuliikunnasta. Elokuussa julkaistut suositukset koostuvat taustatekstistä ja neljästä havainnollisesta kortista, jotka ovat saatavissa myös UKK-instituutin kotisivuilla. Korteista otettiin kaikkiaan kolme painosta (yhteensä 40 000 kpl), jotka on jaettu Osteoporoosiliiton kautta eri toimijoille. KAAOS-klinikka on käytäntöön sovellettava toimintamalli, jossa ikäihmisiltä kartoitetaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen riskitekijät. Satunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen aineiston keräys jatkuu. Vuoden 2006 lopussa tutkimuksessa oli mukana noin 670 henkilöä, joista vuoden kestoisen protokollan oli läpikäynyt noin 400. Klinikat toimivat tällä hetkellä Lappeenrannassa ja Tampereella. Aineiston keräys jatkuu myös Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpäklinikan vetämässä monikeskustutkimuksessa, jossa toimimme liikunnasta ja luurakenteiden tutkimisesta vastaavana yhteistyökumppanina. Tässä liikuntainterventiossa pyritään estämään rintasyövän liitännäishoitoihin liittyvää luukatoa ja samalla parantamaan potilaiden fyysistä suorituskykyä sekä elämänlaatua. Laihtumisella on jonkinasteinen yhteys luun aineenvaihduntaan, mutta vastaaminen kysymykseen, heikentääkö painonpudotus oleellisesti luuta, edellyttää tiukempaa tutkimusasetelmaa. Luukuormituksen luonteen ja luurakenteen arviointi sekä niiden keskinäisen riippuvuuden tietäminen ovat välttämättömiä, kun selvitetään luun annos-vastesuhteita niin painonpudotuksen, tietyn tyyppisen liikunnan kuin muun kuormituksen (esim. tärinä) suhteen. Aloitimme yhteistyön muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamiskeskuksen ja Tampereen teknisen yliopiston kuvankäsittelyn asiantuntijoiden kanssa. Toimintavuonna järjestettiin kaksi tieteellistä kokousta: XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility and Fractures toukokuussa ja TULES-GS Meeting Biology of Bone, Cartilage, Muscle &Tendon in Health, Disease and Exercise lokakuussa. Ensiksi mainittuun tilaisuuteen osallistui noin 80 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Esityksistä vastasivat useat johtavat kansainväliset luu- ja kaatumistutkijat. Jälkimmäisessä tilaisuudessa oli osallistujia runsaat sata. Kutsuttujen alustajien lisäksi kuultiin TULES-tutkijakoululaisten esityksiä ja posteriesityksiä. UKK-instituutin luuryhmässä vieraili kahden kuukauden ajan saksalainen väitöskirjatutkija. 6
Millaista liikuntaharjoittelua ikääntyneille naisille fyysisen toimintakyvyn ja luuston heikkenemisen ehkäisemiseksi? Saija Karinkanta Hyvä fyysinen toimintakyky ja liikkumiskyky ovat ikääntyneiden elämänlaadun kannalta tärkeitä tekijöitä. Alentunut liikkumiskyky altistaa kaatumisille ja niistä johtuville vammoille. Liikunnalla voidaan vaikuttaa useisiin kaatumisten ja murtumien riskitekijöihin, kuten tasapainoon, lihasvoimaan ja luuston kuntoon. Etenkin tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelua on pidetty ikääntyneiden liikunnassa tärkeänä. Toisaalta luuston kannalta olisi tärkeää saada myös hyppelytyyppistä kuormitusta. Ikäihmisten liikuntatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, hyötyvätkö terveet ikääntyneet naiset eniten lihasvoimaharjoittelusta, tasapainoja hyppelyharjoittelusta vai näitä kaikkia komponentteja sisältävästä yhdistelmästä. Tässä kontrolloidussa liikuntatutkimuksessa 149 perustervettä kotona asuvaa 70 78-vuotiasta naista satunnaistettiin joko 1) voimaharjoittelu-, 2) tasapaino-hyppelyharjoittelu-, 3) yhdistetyn voima- ja tasapaino-hyppelyharjoittelun tai 4) vertailuryhmään. Liikuntaryhmäläiset harjoittelivat ohjatusti 3 kertaa viikossa vuoden ajan. Vertailuryhmäläisiä pyydettiin säilyttämään fyysisen aktiivisuutensa taso ennallaan. Tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyneet naiset hyötyivät erityisesti harjoittelusta, joka yhdisti korkean harjoitustehon voimaharjoittelun tasapaino-, ketteryys- ja hyppelyharjoitteita sisältävään harjoitteluun. Lisääntyneen alaraajojen lihasvoiman ja parantuneen tasapainon lisäksi naisten itsearvioitu fyysisen toimintakyky parani. Lisäksi vähintään kahdesti viikossa harjoitelleilla oli havaittavissa sääriluussa suotuisia luustovaikutuksia. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että terveet ikääntyneet naiset pystyvät parantamaan fyysistä suorituskykyään ja vähintäänkin säilyttämään hyvän fyysisen toimintakykynsä monipuolisen liikuntaharjoittelun avulla. Näin liikuntaharjoittelun avulla voitaisiin mahdollisesti siirtää ikääntymiseen liittyviä toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia yhä myöhemmille ikävuosille. Julkaisu Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H, Uusi-Rasi K, Pasanen M, Ojala K, Fogelholm M, Kannus P. A multi-component exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomized, controlled trial. Osteoporos Int 2006.DOI 10-1007/s00198-006-0256-1 (e-publication) Saija Karinkanta Kehittämisprojektit Kaatumis- ja osteoporoosiklinikat (KAAOS) Tampereella ja Lappeenrannassa Luuliikuntasuositukset lapsille ja kasvaville nuorille, aikuisille, ikääntyville ja osteoporootikoille yhteistyössä Suomen Osteoporoosiliiton kanssa Asiantuntijatyö Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, ikäihmisten tapaturmatyöryhmä /STM Liikunta-, koulutus- ja tiedetyöryhmät / Suomen Osteoporoosiliitto ry TULES-liiga/ Suomen Reumaliitto ry Tieteellinen neuvottelukunta / Suomen TULE ry
Liikuntavammojen ehkäisy Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Maassamme sattuu vuosittain yli 330 000 liikuntatapaturmaa. Tämän takia väestön liikunnallisen elintavan edistämisen ohessa tapahtuva haittojen minimoiminen eli liikuntaturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Vuonna 2006 Tampereen Urheilulääkäriasema levitti liikunnan ja urheilun harrastajille sekä liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille liikuntatapaturmiin ja niiden ehkäisyyn liittyvää tietoa. Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) käynnistyi toimintavuonna. LiVE-hankkeen tarkoitus on koordinoida liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma Suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa ja ehkäisyhankkeissa havaittuja vammoja ehkäiseviä keinoja välitetään kansalaisten tietoon ja käyttöön tiedotuksen ja koulutuksen keinoin. Ohjelma toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön kanssa. Vuonna 2006 saatiin päätökseen laaja satunnaistettu ja kontrolloitu salibandyvammojen ehkäisytutkimus. Tutkimuksessa oli mukana lähes kolmekymmentä huipputason naissalibandyjoukkuetta. Tavoitteena on selvittää, voiko salibandyvammoja ehkäistä pelaajien ketteryyttä, tasapainoa, liikehallintaa ja lihasvoimaa kehittävän lajinomaisen harjoittelun avulla. Tutkimus on raportointivaiheessa. Vuonna 2006 Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen perus, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan kanssa. Urheilulääkäriasema jatkoi palvelutoimintojaan, muun muassa kuntotestauksia aktiiviurheilijoille, kuntoilijoille ja liikunnan aloittamista suunnitteleville. Kehittämisprojektit Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Testauspalautteiden ja kunto-ohjelmien atk-järjestelmä Asiantuntijatyö Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman ohjausryhmä Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjausryhmä /KTL Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto
Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) Hannele Hiilloskorpi, Jari Parkkari Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma (LiVE) käynnistyi maaliskuussa 2006. Ohjelma koordinoi liikuntavammojen ehkäisyä Suomessa. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön sekä Valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (VOK) kanssa. Ohjelmaa varten on perustettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on osallistua liikuntavammojen ehkäisyn toimintaohjelman suunnitteluun, ohjata ja seurata toiminnan toteuttamista ja arvioida ohjelman vaikuttavuutta. LiVE-ohjelmassa pyritään edistämään liikunnanharrastajien hyvää terveyttä tukevia käytäntöjä. Käytännön toimia ovat koulutukset, opasmateriaalit, kampanjat, asiantuntijana toimiminen eri tiedotusvälineissä sekä asiantuntijaverkostojen luominen. Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena on nuorten urheilijoiden ja urheilua harrastavien lasten hyvää terveyttä tukevan valmennus- ja ohjausfilosofian edistäminen sekä liikuntaturvallisuutta ja hyviä ravitsemustottumuksia edistävien käytäntöjen vieminen liikunnan ohjaukseen ja käytännön valmennukseen. Ohjelma suunnataan ensisijaisesti lajiliitoille, SLU:n alueille ja urheiluopistoille. Kohderyhmänä ovat nuorten ja lasten valmentajat ja ohjaajat, niin että ohjelmaa voidaan mallintaa myös muille toimialoille, terveysliikkujista huippu-urheilijoihin. Terve Liikkuja -ohjelman tavoitteena on kaikenikäisten harrasteliikkujien hyvää terveyttä tukevan liikunnan edistäminen. Ohjelmassa mallinnetaan Terve Urheilija -ohjelman filosofiaa ja sovelletaan koulutus-, opas- ja valistusmateriaalit kohderyhmälle sopivaksi. Ohjelma on suunnattu erityisesti oppilaitoksille ja liikuntajärjestöillle. Terve Urheilija ja Terve Liikkuja -ohjelmiin kuuluu kymmenen osa-aluetta, jotka liittyvät ympärivuotiseen terveyttä tukevaan harjoitteluun ja liikuntaan. Nämä osa-alueet on koottu 10-ympyrään (kuva s. 10). Yhteistyössä eri lajien ja liikuntamuotojen asiantuntijoiden kanssa selvitetään, kuinka eri osa-alueet on ohjauksessa ja valmennuksessa otettu huomioon ja valitaan keskeisimmät kehityksen kohteet. Terve Urheilija ja Terve Liikkuja -ohjelmien kokonaisuuksia ohjaaja- ja valmentajakoulutuksiin on hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena kehitetty yhteistyössä Svolin, Jääkiekkoliiton, Lahden Ammattikorkeakoulun, Varalan Urheiluopiston, SAKU ry:n ja useiden seurojen kanssa. LiVE-ohjelmaa rahoittavat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusyhtiöiden keskusliitto. Hannele Hiilloskorpi
10-ympyrä kuvaa liikunnan terveyttä ja turvallisuutta lisääviä tukitoimia. LiVE-ohjelma. huomio liikunnan ja harjoittelun tukitoimiin tasapaino-, liikehallintaja liikkuvuusharjoittelu nuori urheilija kasvun ja kehityksen huomioiminen harjoittelussa nais- ja tyttöurheilijoiden erityiskysymykset lihashuolto ja palautuminen säännöt, etiikka ja antidoping terveellistä, turvallista ja hauskaa liikuntaa 10-ympyrä lajin rikskitekijät tyyppivammat, vammamekanismit, yksilölliset riskit terveyden ja hyvinvoinnin seuranta, sairauksien ja vammojen hoito, kuntoutus ympäristö- ja olosuhdeasiat, varusteet, välineet ja suojaimet ravintoasiat testaaminen yksilöllisen kehityksen seuranta 10
2. Lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisy Lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuuden yleistyminen on huolestuttavaa, sillä se on usein pysyvää. Lihavuuden liitännäissairauksia aikuisiällä ovat muun muassa tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on keskeinen sekä yleistyvän lihomisen syy että seuraus. Aikuisilla vähäinen liikunta ja huono terveyskunto ovat ylipainoakin suurempi verenkiertosairauksien riskitekijä. Ylipainoiset ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat siis riskialttein ryhmä. Myös unihäiriöt ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Unen puute on fyysisen passiivisuuden lailla lisäämässä lihavuuden terveysvaaroja. Lyhyt yöuni näyttää altistavan ylipainolle niin lapsuudessa kuin aikuisiässä. Lihavuus lyhentää unta ja heikentää sen laatua. Fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä taas saattaa olla edullinen vaikutus uneen. Näin lihavuus, fyysinen aktiivisuus, uni ja terveys ovat kytkeytyneet toisiinsa monisäikeisesti. Ohjelmassa on meneillään kaksi tutkimushanketta. Painon yhteyksistä motorisiin perustaitoihin, fyysiseen kuntoon ja fyysiseen aktiivisuuteen lapsilla tiedetään vielä melko vähän. Syksyllä 2005 käynnistyi Lasten liikunta ja terveys -tutkimus, jossa tutkittavana on satunnaisotoksella valittuja 8-vuotiaita tamperelaislapsia. Kevään 2006 aikana päätökseen saaduissa mittauksissa mukana olivat myös lasten äidit. Analysointivaiheessa olevan tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa lasten ylipainon yhteydestä motorisiin perustaitoihin ja motoristen perustaitojen yhteydestä fyysiseen aktiivisuuteen sekä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteydestä kehon koostumukseen. Ohjelman toisessa osassa selvitetään lihavuuden, fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteyttä unihäiriöiden esiintymiseen sekä fyysisen aktiivisuuden käyttöä lihavuuteen liittyvien unihäiriöiden hoidossa ja ennalta ehkäisyssä. Näissä on keskeisenä yhteistyötahona mukana kansallinen unikonsortio, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitos ja Rinnekotisäätiö. Toimintavuonna analysoitiin ja raportoitiin kahta epidemiologista tutkimusta suomalaisten nukkumisesta, lihavuudesta ja liikkumisesta. Konsortio aloitti tutkimussuunnitelman laatimisen Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelmaan. Osaohjelmaan kuuluu myös muutamia aiempia aikuisten lihavuutta ja sen liitännäissairauksia koskevia tutkimushankkeita, joiden analysointi ja raportointi ovat edenneet. Kehittämisprojektit Osteoporoosiliiton Luustoisen perhe -projekti Asiantuntijatyö Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä / Nuori Suomi, Jyväskylän yliopisto Koululiikunnan neuvottelukunta / Opetushallitus Käypä hoito -hankkeen lihavuusaiheisten hoitosuositusten laadinta ja päivitys Diabetesliiton Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kansallinen toimeenpano-ohjelma Kansanterveyslaitoksen Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä 11
3. Terveyden edistämisen käytännöt ja keinot perusterveydenhuollossa Toimintaohjelman hankkeet kattavat terveyden edistämisen kaikki kolme tasoa perusterveydenhuollossa. Terveysneuvonnan keinoja tarvitaan asiakkaan ja terveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutuksessa. Terveyden edistämisen toimintakäytäntöjä tarkastellaan organisaation, palveluyksikön sekä myös yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Toimintaohjelmasta saatiin moni hanke päätösvaiheeseen vuonna 2006. Ohjelman olennainen piirre on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Vuoden lopulla hyväksyttiin julkaistavaksi hoitosuositusten valinnan priorisointia koskeva yhteistyöartikkeli FINOHTA:n ja Tampereen yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen vastuualueen kanssa. Vuonna 2006 julkaistiin UKK-instituutissa Liikkumisreseptin vaikuttavuustutkimus, jonka mukaan resepti on sekä vaikuttava että toimiva työväline. Toinen terveyden edistämisen keinoja kehittävä tutkimus- ja kehittämishanke sijoittui äitiys- ja lastenneuvolaan. NELLI-tutkimuksen (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) pilottivaihe, jossa kehitettiin neuvoloiden liikunta- ja ravitsemusneuvonnan menetelmiä, saatiin raportointivaiheeseen toimintavuonna. Pilotin kokemukseen perustuen käynnistettiin laajemman, riskiäitejä koskevan raskausdiabeteksen ehkäisytutkimuksen suunnittelu. Valtakunnalliseen Veto-ohjelmaan kuuluva hanke Terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa saatiin päätökseen. Hanke toteutui yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Hankkeessa valmistunut opas työterveyshuolloille, työpaikoille ja liikuntapalveluiden tuottajille antaa käytännön valmiuksia kehittää terveysliikuntaa työpaikoilla ja toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Aiheesta valmisteltiin myös koulutustilaisuus alkuvuoteen 2007. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteisesti jo kuudennen kerran toteuttaman Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn 2005 tulokset julkistettiin keväällä. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset valtakunnallisten terveystutkimusten kanssa: sosioekonomiset terveyserot eivät osoita Tampereellakaan supistumisen merkkejä. Elintapoja ja niiden yksilöllistä ja yhteiskunnallista kontrollointia käsiteltiin vuosittaisessa terveyskasvatuksen ajankohtaispäivässä teemalla Mikä voisi ohjata elintapoja bonus, sakko vai kohtuus? Kolmannen kerran yhdessä Neuvolatyön tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa järjestetty neuvolaseminaari sisälsi esittelyjä ajankohtaisista neuvoloihin sijoittuvista tutkimus- ja kehittämishankkeista. Lempäälän kunnalle annettiin vuoden aikana mittava asiantuntija-apu liikuntapoliittisen ohjelman valmistelussa. Kehittämisprojektit Terveysliikunnan toteuttamisen hyvät käytännöt työterveyshuollossa Hoitosuositusten aiheiden valintamenettely Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa Asiantuntijatyö Tieteellinen neuvottelukunta / FINOHTA Voimaa ja tasapainoa (VOiTas) -projekti / Ikäinstituutti Ikäihmisten toimintakykyä edistävä Elonpolkuja-verkosto / Tampereen kaupunki Tieteellinen neuvottelukunta / Terveyden edistämisen keskus Tieteellinen neuvottelukunta / Metsähallitus Liiku Terveemmäksi -hanke / Liikuntatieteellinen seura Lempäälän kunnan liikuntapoliittinen ohjelma 2007 2015 / Lempäälän kunta 12
Liikkumisresepti innovaatiosta käytäntöön Minna Aittasalo Kansainvälisten tutkimustulosten rohkaisemana Suomessa toteutettiin vuosina 2001 2004 Liikkumisresepti-hanke*) (www.liikkumisresepti.net). Hankkeessa pyrittiin lisäämään lääkäreiden liikuntaneuvontaa perusterveydenhuollossa ja siten edistämään etenkin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvien potilaiden liikkumista. Työvälineeksi kehitettiin Liikkumisresepti-lomake, joka ohjasi lääkäreitä myös hyvään neuvontakäytäntöön ja ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön. Hanke koulutti lähes 80 lääkäriä opastamaan kollegoitaan reseptin käyttöön. Kouluttajalääkäreiden koulutuksiin osallistui lähes joka viides terveyskeskuslääkäri, ja kolmasosa terveyskeskuksista tilasi reseptilomakkeita. Suomen Lääkäriliiton kyselyn perusteella liikuntaneuvonta tai reseptin käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt lääkärien keskuudessa vuodesta 2002 vuoteen 2004. Uuden toimintatavan edistäminen valtakunnallisen hankkeen avulla on hidasta; rinnalle tarvitaan alueellisia hankkeita. Tutkimustuloksia siitä, lisääkö Liikkumisresepti potilaiden liikkumista ja soveltuuko se lääkärin vastaanotolle, saatiin hankkeen päätyttyä. UKK-instituutin tutkimukseen (v. 2002 2003) osallistui 24 terveysasemalta 67 lääkäriä, jotka arvottiin koe- tai kontrolliryhmään. Koeryhmän lääkärit toteuttivat vastaanotolla tavanomaisen hoidon lisäksi Liikkumisreseptin mukaisen neuvonnan, kontrolliryhmässä toteutui tavanomainen hoito. Potilaiden (N=265) ryhmä määräytyi vastaanottavan lääkärin mukaan. Liikkumisen määrää arvioitiin kyselylomakkeella ennen vastaanottokäyntiä sekä kaksi ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Reseptin soveltuvuutta selvitettiin haastattelemalla tutkimuksen jälkeen 15 satunnaisesti valittua reseptilääkäriä ja 15 reseptin saanutta potilasta. Tulokset osoittivat, että Liikkumisresepti-ryhmän potilailla oli hengästymistä aiheuttavaa vapaa-ajan liikkumista yksi viikoittainen kerta enemmän kuin kontrolliryhmään kuuluneilla sekä kahden että kuuden kuukauden seurannassa. Lääkäreiltä kului keskimäärin 5 10 minuuttia reseptin laatimiseen ja se osoittautui käyttökelpoiseksi etenkin terveystarkastus- ja seurantakäynneillä. Potilaat suhtautuivat reseptin avulla toteutettuun liikuntaneuvontaan myönteisesti. Julkaisut Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Preventive Medicine 2006;42:40 46. Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T, Kukkonen-Harjula K. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion program in Finland. Health Promotion International, 2007;22:19 27. Suomen Lääkäriliitto. www.laakariliitto.fi/tilastot, Lääkärikysely 2002 ja 2004. *) Suomen Reumaliitto, Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, KKI-ohjelma, Suomen Sydänliitto, Suomen Lääkäriliitto ja UKK-instituutti. Minna Aittasalo 13
Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana on vuotuinen avustus Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2006 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 38 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli 3 274 161,49 euroa, ja tilivuoden ylijäämä oli 56 083,28 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan ylijäämä oli 4 683,25 euroa. UKK-instituutin vuoden 2006 tulojen tunnuslukuja euroa RAY/tutkimustoiminnan avustus 755 000 RAY/yleisavustus 1 080 000 RAY/investointiavustus 20 000 Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot 535 000 Koulutustoiminnan tuotot 185 000 Muut tuotot ja varainhankinta 391 000 UKK-instituutin vuoden 2006 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut 2 910 000 Laite- ja ohjelmistohankinnat 141 000 TaULA:n vuoden 2006 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustukset 180 000 Investointiavustus 7 500 Oman toiminnan tuotot 71 000 Hankerahoitus 95 000 Kokonaiskulut 348 000 Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa. 14
Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2006 oli 345 611,98 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät Tuote Ammatillinen täydennyskoulutus ja viestintätuotteet Asiakkaat Perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti terveydenhoitajat ja fysioterapeutit %-osuus 2005 Tulo 2006 %-osuus 2006 52 176.081,31 50 TYKY-palvelut Yritykset 12 36.777,67 11 Kokouspalvelut Yritykset 6 22.798,04 7 Liikunta- ja kuntosalikurssit Liikuntasalin vuokraus Tamperelainen aikuisväestö 12 39.027,95 11 Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt 6 19.014,85 6 Muut 11 51.921,16 15 Kumppanit UKK-instituutin kiinteimmät yhteistyökumppanit vuonna 2006 olivat sektoritutkimuslaitoksista Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä järjestöistä Suomen Latu, Sydänliitto, Diabetesliitto, Liikuntatieteellinen seura ja Terveyden edistämisen keskus. Instituutin yhteistyöverkosto heijastaa näin erittäin hyvin terveysliikunnan tutkimuksen ja erityisesti tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. 15
Prosessit Tutkimus Apurahojen määrä pieneni hieman ennätysvuodesta 2005, mutta saanto oli silti erittäin hyvä. Tutkimusapurahojen vaihtelu vuosittain on luonnollista, sillä eniten apurahoja saadaan yleensä tilanteessa, jossa useita hankkeita käynnistyy samanaikaisesti, tai jos joku poikkeuksellisen laaja hanke käynnistyy. Julkaisutoiminta oli erittäin aktiivista, kongressiabstraktit mukaan lukien vuonna 2007 UKK-instituutilla oli 196 tutkimuksiin liittyvää julkaisua. Vuonna 2006 vastaava määrä oli 171. UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja antoi lausunnon seitsemästä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta ja yksi palveluhanke saatettiin toimikunnan tiedoksi. UKK-instituutin oma eettinen toimikunta kokoontui yhden kerran ja antoi lausunnon yhdestä tutkimussuunnitelmasta. Tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja 2004 2006 2004 2005 2006 Apurahat (euroa) 474 712 500 132 433 747 Julkaisut tieteellisissä sarjoissa 38 50 59 Muut julkaisut 59 82 88 Kongressiabstraktit 44 39 52 Kotimaiset asiantuntijaesitelmät 38 62 42 Kansainväliset asiantuntijaesitelmät 16 5 19 Julkisesti haettava hankerahoitus 2004 2006 2004 2005 2006 euroa OPM 34 % 37 % 33 % 143 000 STM 39 % 37 % 39 % 167 250 Pirkanmaan sh-piiri 5 % 7 % 13 % 56 051 Juho Vainion säätiö 3 % 1 % 4 % 16 000 Suomen Akatemia 2 % 3 % 3 % 14 860 Työsuojelurahasto 8 % Muut 9 % 15 % 8 % 36 586 16
Koulutus, viestintä ja tietopalvelu UKK-instituutin toteuttaman täydennyskoulutuksen, viestinnän ja tietopalvelun tavoitteena on välittää tutkittua tietoa ja tukea tutkimustiedon hyödyntämistä työelämän käytäntöjen kehittämisessä. Toimintavuoden keskeinen tavoite oli parantaa UKK-instituutissa tuotetun tiedon saatavuutta kehittämällä verkkoviestinnän edellytyksiä ja vahvistamalla terveysviestinnän yhteistyötä alan organisaatioiden kanssa. Tiedon saatavuuden parantaminen oli tavoitteena kahdessa tärkeässä yhteistyöhankkeessa. UKK-instituutti osallistui aktiivisesti Kansanterveyslaitoksessa suunnitteilla olevan Kansalaisen terveystietoportin (tervesuomi.fi) suunnittelutyöhön. Kansalaisen terveystietoportti on kansalaisille tarkoitettu väylä luotettavaan ja monipuoliseen terveystietoon. Tiedontuottajaverkoston yhteistyölle rakentuva palvelu tehostaa terveystiedon löytyvyyttä. Osana hanketta viimeisteltiin instituutin kotisivujen indeksointi kontrolloitujen asiasanastojen avulla ja uudistettiin siinä tarvittava metatietojen tallennusjärjestelmä. Hankkeen sanastoryhmässä osallistuttiin yhteisen metatietoskeeman valmisteluun ja laaturyhmässä laatukriteereiden valmisteluun. Seuraavaan vuoteen siirtyi Kansanterveyslaitoksessa kehitettävän julkaisutietojärjestelmän kokeileminen. Informaatikko osallistui myös toiseen tiedon hyödyntämiseen liittyvään yhteistyöhankkeeseen eli opetusministeriön työryhmään Tiedolla johtaminen valtionhallinnossa case: liikunta, joka julkaisi raporttinsa syksyllä 2006. Toinen keskeinen kehittämistavoite oli UKK-instituutin toiminnan asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Sidosryhmäyhteistyön kehittämisen pohjaksi valmisteltiin loppuvuodesta UKK-instituutin ensimmäistä sidosryhmäanalyysia, joka tehtiin vuoden 2007 tammikuussa. Asiakastietojen hallintaan hankittua uutta tietojärjestelmää testattiin loppuvuodesta, sen käyttöönotto koulutustoiminnassa ja materiaalitilauksissa siirtyi vuodelle 2007. UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta toteutetaan joko avoimena täydennyskoulutuksena UKK-instituutissa tai tilauskoulutuksena asiakkaan omalla paikkakunnalla. Koulutuksen lähestymistapa on käytännön ammattitaitoa vahvistavaa. Vuoden 2006 koulutusohjelmassa oli useita uusia koulutuskokonaisuuksia sekä neljä ajankohtaisseminaaria. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärä kasvoi edellisvuodesta. Avoimessa koulutusohjelmassa järjestettiin 25 koulutustilaisuutta ja tilattuja koulutuspäiviä tai luentoja järjestettiin 94. Koulutustilaisuudet ovat liitteessä 3. Koulutuksen ja palvelutoiminnan osallistujat 2004 2006 2003 2004 2005 2006 täydennyskoulutus, tilatut 3914 6400 4960 5790 täydennyskoulutus, avoimet koulutukset 353 399 485 688 kongressit 99 210 jatkokoulutus 11 14 tyky-ja liikuntapalvelut 2770 3961 3368 4297 17
Täydennyskoulutuksen laskutus (euroa) vuosina 2003 2006 60 359 57 784 44 229 46 872 Tilattu täydennyskoulutus 2003 2004 2005 2006 95 087 101 024 93 659 61 066 Avoin täydennyskoulutus 2003 2004 2005 2006 18 Kirjasto tarjoaa asiakkailleen painettua kirjallisuutta, verkkomateriaalia, tietopalvelua ja tiedonhaun neuvontaa ja opetusta. Terveysalan ammattilaisille suunnattu palvelumuoto on Terveysliikunnan tutkimusuutiset. Kerran vuodessa painettuna ja UKK-instituutin kotisivuilla julkaistavaan lehteen kootaan uusia julkaisuja terveysliikunnan eri aiheista. Vuoden 2006 teema oli Lasten liikunta. UKK-sähkeuutisissa julkaistaan nopeammassa rytmissä suomenkielisiä lyhennelmiä uusista, terveyden edistämiseen ja liikuntaan liittyvistä tutkimuksista. Vuoden aikana kotisivuilla julkaistiin uutinen kerran kuukaudessa ja ne lähetettiin tilaajille 3 lähetyksenä. UKK-instituutin julkaisuluettelo 2000 2006 laadittiin sekä suomeksi että englanniksi. Kirjastossa otettiin käyttöön A to Z -lehtipalvelu verkkolehtien hallintaan. Kaukopalvelutilauksia oli vuoden aikana 1057, tietopalvelun erilaisia toimeksiantoja (tiedonhaut, tietopalvelun esittelyt yms.) 63. TerveysInfo-tietokannassa oli vuoden 2006 lopussa tiedot noin 9300 erilaisesta terveysaineistosta. Viestinnässä tuotettiin vuoden 2006 aikana runsaasti uusia terveysliikunta-aineistoja. Ikääntyvien terveysliikuntaa käsittelevä opetuspaketti 60+ aktiivinen ja liikkuva seniori sekä elintapoihin keskittyvä opetuspaketti Elintavat, löydä heikoin lenkkisi valmistuivat alkuvuodesta. Niillä oli paljon kysyntää ja lisäpainoksia otettiin vuoden mittaan. NELLI-hankkeeseen liittyen tehtiin jumppaohjeet odottaville ja synnyttäneille äideille. Lisäksi julkaistiin kotisivuilta tulostettava asiakkaan esite Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Yhdessä Osteoporoosiliiton kanssa julkaistut kortit luuliikuntasuosituksista tuotettiin syksyllä. Kortit ovat tulostettavissa UKK-instituutin kotisivuilta. Myös neuvontakäyttöön tarkoitettu täytettävä liikuntapiirakka julkaistiin käyttöohjeineen kotisivuilla. Liikuntapiirakka julkaistiin vuoden aikana lukuisissa terveystiedon oppikirjoissa ja erilaissa liikunnan edistämisen aineistoissa. Kävelyuutiset-lehti tehtiin alkuvuodesta yhteistyössä Kävelyklubi-hankkeen kanssa, ja siitä otettiin tavallista isompi painos jaettavaksi
hankkeen markkinoinnin yhteydessä. Kävelytestaajan oppaasta tehtiin uudistetut painokset suomeksi ja englanniksi. Viestintäaineistot ovat liitteessä 4. UKK-instituutissa järjestetyn kahden kansainvälisen kokouksen tiedotusaineisto julkaistiin kotisivujen englanninkielisessä osiossa. Kotisivuilla oli vuoden aikana yli 100 000 kävijää. Observer-seuranta tuotti yhteensä 850 aikakausi- ja sanomalehtileikettä UKK-instituutti hakusanalla. Sisäisessä viestinnässä tiedotus keskitettiin huhtikuussa avattuun uusittuun intranetiin ja painetun viikkotiedotteen julkaisu lopetettiin. Intranet on foorumi ajankohtaiselle tiedottamiselle ja organisaation toimielinten viestinnälle. Intranetissä on laajat osiot henkilöstöhallinnon asiakirjoille ja toimintakäytäntöjen esittelylle. Tutkimusosio kattaa instituutin tutkimushallinnon, tutkimuskäytäntöjen esittelyn ja tiedemaailman ajankohtaistiedotuksen. Kirjasto-osiossa on yhteydet tiedonhakuun ja alan verkkopalveluihin. Palvelutoiminta UKK-instituutin palveluyksikkö hoitaa keskitetysti yritysasiakkaille tarjottavia liikunta- ja kokouspalveluja. Palveluyksikkö hoitaa myös kävelytestin materiaalimyynnin ja vastaa kävelytestin käytön edistämistoimenpiteistä. Lisäksi yksikkö järjestää yleisölle tarkoitettuja liikunta- ja kuntosalikursseja. Toimintavuoden aikana kokoustilojen kunnostamista ja niiden viihtyisyyden lisäämistä jatkettiin. Kokoustila Näsijärvi remontoitiin ja kalustettiin uudelleen. Entinen tutkimussauna kunnostettiin pukuhuonetilaksi. Vuoden aikana järjestettiin asiakasyrityksille 127 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 4297 henkilöä. Tilaisuudet sisälsivät työhyvinvointia edistävää toimintaa, luentoja, liikuntaa ja testauksia. Yleisölle järjestettiin vuoden aikana 33 liikunta- ja kuntosalikurssia, joille osallistui yhteensä 522 henkilöä. Tietotekniikka Usean vuoden kehittämishankkeena toteutettu asiakkuudenhallintajärjestelmä (Alma) otettiin vuoden 2006 aikana asteittain käyttöön. Järjestelmä kattaa kokouspalvelujen ja tutkimustoiminnan tilan- ja ajanvaraukset, kurssien hallinnan ja instituutin markkinointija asiakasrekisterit. Samalla siirryttiin myös uuteen sähköposti- ja kalenterijärjestelmään (Lotus Notes), joka toimii yhteen Alman varausjärjestelmän kanssa. Alman kehitystyötä on käyttöönoton jälkeen edelleen jatkettu. Laboratorio Vuoden 2006 aikana kaikki instituutin tutkimus- ja kehittämisyksiköt sekä palveluyksikkö käyttivät laboratorion palveluja. UKK-instituutin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtiin mittauksia koko vuoden ajan. Laboratorion henkilökunta teki terveyskunnon eri osa-alueita mittaavia testejä, luustomittauksia sekä ultraäänikuvauksia erilaisiin interventio-, poikkileikkaus- ja pitkäaikais-seurantatutkimuksiin liittyen. Liikuntasuunnittelu liittyi myös useaan tutkimukseen. Kliinisen kemian määrityksiä tehtiin UKK-instituutin omiin tutkimuksiin liittyen sekä palvelutoimintana Tampereen Urheilulääkäriasemalle. Laboratorio osallistui Labqualityn järjestämiin kliinisen kemian ja fysiologian laaduntarkkailukierroksiin. Laboratorion henkilökunta osallistui myös instituutin koulutustoimintaan. 19
Voimavarat Hallinto Säätiön hallitukseen kuuluu kaksitoista jäsentä, joista opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto nimeävät kukin yhden. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. UKK-instituutin johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Henkilökunnan edustajien kanssa valmisteltiin UKK-instituutille uusi henkilöstösuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma, jotka valmistuivat alkuvuonna 2006. Henkilöstö UKK-instituutissa oli vuoden lopussa 62 työntekijää, liite 6. Työntekijöistä 33 henkilöllä (53 %) oli akateeminen loppututkinto vuoden 2006 lopussa. 2004 2005 2006 Työntekijöitä keskimäärin 56 58 58 Maksetut palkat ja palkkiot 1.723.000,50 1.867.013,38 1.851.789,33 Tyky- ja virkistystoiminta Työsuojelutoimikunnan aloitteesta tehtiin sisäinen työsuojelutarkastus. Tarkoituksena oli selvittää, miten vuonna 2004 tehdyssä työsuojelutarkastuksessa ilmenneet muutosehdotukset ovat toteutuneet ja minkälaisia uusia korjaus- tai muutostarpeita ilmenee. Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että työergonomiaan on panostettu aktiivisesti. Työsuojelutoimikunta teki uuden yhteenvedon työergonomiaan liittyvistä muutosehdotuksista. Tyky-toimintana järjestettiin henkilökunnalle taukoliikuntatuokioita. Henkilökunnan virkistyskerho Urhea Kunto Kopla järjesti toimintavuonna kerran viikossa sählypelivuoron ja syyskaudella ohjattua jumppaa. Talviliikuntapäivä vietettiin jäähallissa curlingia pelaten ja luistellen. Kesäjuhlassa tutustuttiin frisbeegolfiin. Työhyvinvointipäivä, joka järjestettiin syyskuussa yhteistyössä henkilökuntakoulutustyöryhmän kanssa, pidettiin Varalan Urheiluopistolla. Näiden lisäksi henkilökunnalle järjestettiin perinteiset pikkujoulujuhlat ja muita pienempiä tapahtumia, kuten Liiku Terveemmäksi -teemaviikko, miljoonan askeleen keikka, salibandyn ja Ultimaten tekniikkaopetusta. 20
Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa vuosittain valittava työryhmä. Vuoden alkupuolella teemana oli toimintaympäristöjen muutos. Luentojen aiheina olivat tulevaisuuden kehitystrendien ja toimintatapojen muutoksen asettamat haasteet terveysliikunnan tutkimukselle yleensä ja toisaalta työyhteisön toiminnalle. Pitkälle erikoistuneiden työntekijöiden työyhteisön toimintaa käsiteltiin syksyn työhyvinvointipäivässä. Syksyllä perehdyttiin unitutkimukseen ja open access -julkaisemiseen. Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen meeting -sarjan. Henkilöstökoulutuspäiviä oli kaikkiaan 450. Laitoksen ulkopuolista koulutusta tästä kokonaisuudesta oli 83 %. Henkilöstön koulutuspäivät 2003 2006 309 250 196 244 täydennys- ja jatkokoulutus 2003 2004 2005 2006 124 111 79 129 tieteellinen koulutus tai kongressi 2003 2004 2005 2006 111 92 82 77 sisäinen koulutus 2003 2004 2005 2006 21
Sammanfatting Ökad hälsofrämjande motion alltjämt en viktig utmaning I januari 2007 publicerades UKK-institutets och social- och hälsovårdsministeriets gemensamma översikt över befolkningsundersökningar gällande finländsk hälsofrämjande motion. Publikationen Motion en möjlighet för välfärdspolitiken är resultatet av flera månaders omsorgsfullt arbete. Under de senaste 30 åren har de vuxnas minskade arbetsresor och aktivitet när det gäller att uträtta ärenden påverkat kvantiteten på den hälsofrämjande motionen. Översikten berör även de vuxnas allt större intresse för motion under fritiden, även barnen och ungdomarna deltar allt oftare i idrottsföreningsverksamheten. I dag motionerar omkring två av tre vuxna tillräckligt med tanke på deras hälsa. Bland finländarna är det välutbildade personer och personer i tjänstemannaställning som motionerar mest, sämst motionerar arbetare och företagare. Under de senaste åren har skillnaden mellan hög- och lågutbildade personers hälsa vuxit i Finland, och skillnaderna mellan aktiv motion bland de olika befolkningsgrupperna förbättrar åtminstone inte jämlikheten när det gäller hälsan. Resultatet utmanar oss att rikta mera forskning och expertarbete i synnerhet mot lågutbildade personer och personer i en svag samhällsställning för att de ska motionera mera. För att få fler personer att motionera tillräckligt med tanke på hälsan föreslår översikten bland annat att statsrådets principbeslut om att främja hälsofrämjande motion utarbetas på nytt. Det första beslutet fattades år 2002, och utgående från detta beslut har delegationen för hälsofrämjande motion samordnat verksamheten. Det tväradministrativa samarbetet borde stärkas så att motionen kunde beaktas bland annat i stadsplaneringen. Resultatet av översikten utnyttjas av social- och hälsovårdsministeriet för att utarbeta ett fortsättningsprogram för utvecklingslinjerna för hälsofrämjande motion, vid beredningen av undervisningsministeriets nationella motionsprogram samt inom utbildningsstyrelsens delegation för skolgymnastiken. UKK-institutet spelar en framträdande roll i det nationella programmet för förebyggandet av idrottsskador (LiVE) som startade våren 2006. LiVE-programmet samordnar förebyggandet av idrottsskador med hjälp av kommunikation, utbildning och expertarbete. UKK-institutet står värd för två stora internationella konferenser under verksamhetsåret. I den vetenskapliga konferensen för osteoporos- och benforskare, XXI Paulo Symposium on Preventing Bone Fragility & Fractures, i maj deltog över 80 forskare från hela världen. Konferensen för det europeiska nätverket för hälsofrämjande motion, Second annual meeting of HEPA Europe, samlade representanter från 16 länder i juni. Nyheterna inom den yrkesinriktade fortbildningen i UKK-institutets regi bestod av två omfattande helheter: Kursen Den professionella läraren uppmuntrar till hälsofrämjande motion, Ammatillinen opettaja terveysliikuntaan innostajana, beställdes av utbildningsstyrelsen och anordnades tillsammans med Centralen för Hälsofrämjande. 55+ Trainer utbildningshelheten fördjupade idrottsinstruktörerna i specialbehoven hos kunder över 55 år. År 2006 producerades flera undervisningspaket och annat material kring hälsofrämjande motion, och efterfrågan översteg förväntningarna. Tillsammans med Finlands Osteoporosförbund publicerades motionsrekommendationer för förebyggandet av osteoporosfrakturer. I rekommendationerna, som ges ut i form av tryckta kort, sammanfattas UKKinstitutets tjugoåriga arbete kort och kraftigt kring sambandet mellan motion, benbyggnad, balans och fallskador. År 2007 utformas UKK-institutets strategi för 2008 2012. I övrigt förväntas inga större kvantitativa eller kvalitativa förändringar i verksamheten under det kommande året. 22