KAAVOITUSKATSAUS 201
Kaavoituskatsaus 201 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL), joka on tullut voimaan 1.1.2000, on noudatettava alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta osallisten kanssa on lisätty laissa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) myötä. Vuorovaikutus voidaan järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen. KAAVOITUSKÄSITTEITÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1 ) Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on noudatettava tämän lain säännöksiä. Kaavoituskatsaus (MRL 7 ) Kaavoituskatsaus on vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan vireillä olevat kaavoitushankkeet. Katsauksesta kuntalaisilla on mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL3 ) Kaavan vireilletulon yhteydessä laadittava suunnitelma, jossa kerrotaan kaavan lähtökohdista, vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Osallinen (MRL 2 ) Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Osallisille ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta lehtikuulutuksella. Kaavaluonnoksen nähtävänä olosta ilmoitetaan maanomistajille ja naapureille kirjeitse ja muille osallisille lehtikuulutuksella. Osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat asukkaat ja alueella toimivat henkilöt, joiden työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Kaava-asiakirjat Asemakaava koostuu kartasta ja kaavamerkinnöistä ja määräyksistä, jotka muodostavat lainmukaisen asiakirjan, jota on noudatettava. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan lähtökohdat sekä perustellaan kaavan ratkaisut. Kaavaan voi liittyä myös alueellinen rakennusjärjestys, rakennustapaohjeita sekä inventointeja ja selvityksiä. Selvitykset (MRL 9 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttösopimus MRL 91 b Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Sopimuksessa sovitaan maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai - ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Kaavoituskustannukset (MRL 59 ) Kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai maan haltijalta kaavan laatimisesta, selvityksistä ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai maan haltijan aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta (YLA) YLA on lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa, jos kaava on oleellisesti muuttunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat sekä yleiskaavat Kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin merkittävät asemakaavat Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) Alueellinen ELY-keskus valvoo mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteuttamista. Tarvittaessa kaavasta järjestetään viranomaisneuvottelu alueellisen ELY-keskuksen kanssa. ELY:ltä pyydetään lausunto merkittävistä kaavahankkeista. ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen hyväksytystä kaavasta.
Kaavoituskatsaus 201 KAAVOITUKSEN ETENEMINEN ALOITUS / OAS Kaava tulee vireille kaupungin aloitteesta tai yksityisen anomuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tehdään kaavan vireille tulon yhteydessä ja toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle. LUONNOS Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia, selvityksiä ja arvioidaan luonnoksen/luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia sekä käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Kaavaluonnos käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, merkittävimmät kaavat käsitellään myös kaupunginhallituksessa. Tämän jälkeen kaava asetetaan nähtäville. Järjestetään osallisten alustava kuuleminen ja tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuus. Kaavan nähtävänäolon aikana luonnoksista voidaan jättää mielipide. PÄÄTÖISEN TEKO YLA KH YLA KH TIEDOTTAMINEN ILMOITUS VIREILLETULOSTA kaavoituskatsauksessa kuulutuksella KUULUTUS / KIRJE Osallisille ilmoitetaan luonnosvaiheen kuulemisesta kuulutuksella. Maanomistajille ja naapureille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan lehdessä. KAAVATYÖHÖN VAIKUTTAMINEN ANOMUS / HAKEMUS KAUPUNGIN OMA ALOITE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavan laatijalle. MIELIPIDE Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipide voidaan jättää myös sähköpostilla kirjaamoon tekninen@forssa.fi tai kaavan laatijalle etunimi.sukunimi@forssa.fi EHDOTUS Laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan alustavassa kuulemisessa esitetyt mielipiteet. Luonnoksesta oleellisesti muuttunut kaavaehdotus käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka esittää kaupunginhallitukselle että kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi (vähäinen asemakaavan muutos 14 vuorokautta). Nähtävänäolon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Jos muistutukset aiheuttavat olennaisia muutoksia, kaupunginhallitus asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja sitä koskevat mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy kaupunginhallitus. VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5-2 kk kuluttua hyväksymispäätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Valitusprosessi voi kestää vuosia. YLA KH KH KV KUULUTUS Nähtävänäolosta kuulutetaan KUULUTUS Valtuuston päätöksestä tiedotetaan kuten päätöksistä yleensä. Päätöksestä lähetetään tieto muistutuksen tehneille ja Hämeen ELYkeskukselle. KUULUTUS / KIRJE Kaavan voimaantulosta kaavan anojalle. MUISTUTUS Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävänäoloaikana. Muistutus osoitetaan kaupunginhallitukselle ja sen voi toimittaa kaupungin kirjaamoon. Muistutuksesta annetaan perusteltu vastaus ja se käsitellään toimielinkäsittelyssä sekä toimitetaan postissa niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. VALITUS Osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä. Valitus tehdään Vaasan hallinto-oikeuteen valitusaikana, joka on 30 vrk päätöksenteosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO)
Kaavoituskatsaus 201 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä joko nk. oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin siihen voidaan sisällyttää erityisiä maankäytön ohjaamiseen liittyviä juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (esim. rantarakentaminen tai suojelumääräykset), tai oikeusvaikutteettomana yleiskaavana, jolloin se toimii lähinnä ohjeena kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä ja asemakaavoja laadittaessa. Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaava ohjaa rakentamista ja maankäyttöä siten, että paikalliset olosuhteet, maisemakuva, hyvän rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskanta ominaispiirteineen otetaan huomioon. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pinta-alaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on maalaiskuntien ja kaupunkien kaavamuotoja yhtenäistetty siten, että vanhat rakennuskaavat on korvattu, asemakaavalla, samoin ranta- ja loma-alueiden rakentamista ohjanneet rantakaavat on korvattu ranta-asemakaavalla. Asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaan kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittamien tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin osallisille tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä joko 30 tai 14 päivää ja siitä tiedotetaan vähintään virallisessa lehdessä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELY-keskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.
Kaavoituskatsaus 201 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaava vahvistui valtioneuvoston päätöksellä 28.9.200. Kaava kattaa koko maakunnan alueen ja käsittää kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on korvannut alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa on luotu edellytykset raideliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle. Kaavaan sisältyy Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut ja siinä on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut. Kaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto. Kanta-Hämeen maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta virkistys- ja retkeilyalueita sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat suojelumääräykset. Vahvistamatta jätettiin myös Natura 2000 -verkostoon kuuluville Kaukolannummen ja Pernunnummen alueille osoitetut kuusi vedenottamoa, koska vedenottamoiden vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon ei ollut selvitetty. Samoin perustein jätettiin osittain vahvistamatta Uraaninsuon turpeenottoalue. Kolme soran- ja hiekanottoaluevarausta jätettiin vahvistamatta pohjavesivaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jätettiin myös kantatien 54 ja eräiden yhdysteiden toiminnallisen luokan nostaminen. Maakuntakaavan muutos on vireillä. Muutos tehdään vaihemaakuntakaavana, jossa tarkastellaan asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa. Kaava on ollut maakuntavaltuustossa 11..2012. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Velvoitteet Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, jotka tulivat voimaan valtioneuvoston 22.12.2009 tekemällä päätöksellä. Alueiden asemakaavallinen tilanne on käytävä läpi ja tarpeen mukaan laitettava kaavat vireille. Nyt on jo vireillä Kalliomäen asemakaavan muutos. Uutena tulee laittaa vireille Uudenkylän asemakaavan muutos, jota on valmisteltu jo inventoinnilla. Lupamenettelyssä tarvittavia järjestelyjä RKY-alueille sijoittuviin hankkeisiin on harkittava. Tässä vaiheessa muutoksia on tehty rakennusjärjestykseen. Pohjoisten alueiden kehittäminen MATKUN KYLÄKUVAN PARANTAMINEN Rakennusvalvonta on käynnistänyt Matkun kyläkuvan kehittämistä koskevan hankkeen. Rakennusvalvonnan ja matkulaisten luottamushenkilöiden ydinryhmä lisättynä kyläyhdistyksen puheenjohtajalla muodostaa ryhmän, jonka tehtävänä on ideoida Matkun kyläkeskukseen sijoittuvaa hanketta ja keinoja, joilla voitaisiin kyläkuvallista ilmettä parantaa. Pyrkimyksenä on luoda hanke, johon saadaan osallisiksi kylän kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät. Hyvin tärkeä rooli hankkeessa on kyläyhdistyksellä. Ajatuksena on että kaikki osapuolet tulisi sitouttaa toimimaan oman kylän viihtyisyyden ja vetovoiman parantamiseksi. Pohjoisten alueiden kaavoitus on aloitettu vuonna 2014 Kojolta, koska sinne on rakenteilla uusi Koijärven koulu. Toisessa vaiheessa on tarkoitus kaavoituttaa Matkun kylätaajaman alue.
Kaavoituskatsaus 201 YLEISKAAVOITUS YDINKESKUSTA OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29..1992. Osayleiskaavan tarkistus- ja täydennysalue käsittää mm. torialueen ympäristöineen sekä keskustan suurmyymäläalueet ja Linja-autoaseman ympäristöineen. Kaavassa haetaan ratkaisua keskustatoimintojen kehittämiseen, turvallisen kevyeen liikenteen ympäristöön, rakennus- ja kulttuurihistoriallisten sekä ympäristöarvojen säilymiseen. Keskustan osayleiskaavan valmisteluun liittyen on laadittu tai vireillä mm seuraavat selvitykset ja suunnitelmaluonnokset: Makasiininrannan asemakaava (Keskusta IV D) 2009, Forssan keskustan liikenneverkkovaihtoehtojen mitoitus ja ympäristövaikutusten vertailu 2003, Torialueen suunnittelu, Kartanonkadun liikenneympäristöselvitys ja kehittämissuunnitelma 2003, Yhtiönkadun jatkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi 2005, Forssan keskustan liikenneverkkoselvityksen päivittäminen 2011. Osayleiskaavan valmistelu jatkuu, Keskusta VI A asemakaavan on valmistuttua. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä HAUDANKORVA OSAYLEISKAAVA Oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (1993) entisen kutomon itäpuolinen alue ja entinen sahan alue on varattu teollisuudelle, jota voidaan käyttää asumiseen teollisuuden siirryttyä pois. Tästä itään on osoitettu asumisen alueita. Aluetta on tarkasteltu 1995 Kutomo Itäinen kehäväylä osayleiskaavaluonnoksessa, jossa teollisuusaluetta on kevennetty KTY/as sekä TY alueiksi. Nyt kun kutomoteollisuus on siirtynyt pois ja Uponorin toiminta on loppunut, on tullut ajankohtaiseksi miettiä miten asumista voidaan sovittaa alueelle. Alueen kehittämisessä jatketaan kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan periaatteita. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä PARKKIARO OSAYLEISKAAVA Parkkiaron alue on Forssan kaupungin omituksessa. Se on pääosin pienipiirteistä metsäistä kumpuilevaa maastoa. Alueen rakentamista tutkitaan paikan lähtökohdista: pienipiirteiset maaston muodot säilytetään puistoalueina ja tasaisemmat maaston osat käytetään asuintonteiksi. Kaavan luonnosvaiheessa on osoitettu aloituskorttelit, joista asemakaavoitus aloitetaan (Parkkiaro I). Luonnos oli nähtävänä 20.. - 8.8.2011. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä KOJON OSAYLEISKAAVA Pohjoisten alueiden kaavoitus aloitetaan vuonna 2014 Kojolta, koska sinne on rakennettu uusi Koijärven koulu. Kojon keskustan käyttöä rajaavat pohjavesialue, kiviaineksen murskaamisesta syntyvä melualue, turpeenotosta tuleva pölyalue ja suursikalan toiminnan turvaava suojavyöhyke. Kaavoitettava alue sijoittuu veden ja viemäriverkon varrelle. Alueet sijoittuvat 3 km etäisyydellä uudesta Koijärven koulusta. Kaavoitus aloitetaan vuonna 2014 maisemallisella tarkastelulla ja inventointien täydennyksellä. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä ja Tuija Aaltonen
Kaavoituskatsaus 201 ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET * 1. JÄRVENPÄÄ II Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Saarelantien ja valtatien 10 väliin mahdollisesti sijoitettavaa asumista alueelle. Kaava-alueen länsiosassa on asemakaavalla osoitettu huoltoasemien korttelialue. Merkintä ei ole enää ajanmukainen, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta eikä alueelle ole saatu lupaa huoltamolle. Kaavan yhteydessä selvitetään onko maakuntakaavassa osoitettu asuinalueen laajentaminen pohjavesialueelle mahdollista. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 2. NUMMI I B Asemakaavan muutoksen tavoitteena on käyttötarkoituksen muuttaminen asumisen ja palvelujen suuntaan hotellitoiminnan päätyttyä. Muutos edellyttää pysäköintijärjestelyjen tutkimista. Liikennejärjestelyt tutkitaan erityisesti valtatien liittymän osalta. Rivi- ja omakotirakennusten korttelialueiden osalta kaavaa tarkistetaan ja ajanmukaistetaan sekä huomioidaan pohjavesialue. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä * 3. KORKEAVAHA II C Asemakaava-alueen rajaus muuttuu kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Saarelantein eteläpuoliselta alueelta tulleet kaavoituspyynnöt sekä ns Itäisen ohitustien ja kaupunkiin sisäänajon linjaus. Kaavoituspyynnöissä esitetty opetustoimintaa palvelevan alueen, Forssan ammatti-instituutin, pysäköintitarpeen sovittaminen alueelle tutkitaan huomioiden Saksanrimpi ja sijainti pohjavesialueella. Kaavoituspyyntö on tullut 12.9.2014, jossa toivotaan 20 autopaikan lisäystä. Nykyiselle virkistysalueelle toteutuneiden rakennusten osalta asemakaavaa muutetaan siten, että rakennetut katos ja varasto tulevat osaksi ammatti-instituutin tonttia. Tiloille Harju, kiinteistötunnus 1-408-2-118, ja Tienhaara, kiint. tunnus 1-408-2-119 on pyydetty kaavoitusta. Kaavoituspyyntö on lähetetty 22.8.2011, aiempi 2007. Aluetta toivotaan pientalojen (omakotitalo) rakennuspaikaksi. Tilojen viereisellä alueella on sijainnut Nummen entinen kaatopaikka, jonka puhdistustyöt on saatu päätökseen 2010. Meluhaittatutkimus 10-tien melusta on tehty 2007. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä * 4. SORTOHAKA II C Kiinteistön omistaja on pyytänyt (1.5.201) kaavoitusta kiinteistölle 1-1-352-12. Pyynnön mukaisesti kaavoituksen yhteydessä tutkitaan liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten sekä järjestöjen toimitiloja sisältävien rakennusten korttelialueen (KTY-13) vyöhykkeeltä yhden osan muuttamista asuinkäyttöön. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä
Kaavoituskatsaus 201 5. KESKUSTA VI A Keskusta VI A asemakaava käsittää linja-autoaseman ympäristön, osan Kehäkadun rakentamattomasta alueesta sekä Yhtiönkadun ja Hämeentien lounaiskulman. Kaavassa tutkitaan laajemmin ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ja täydennysrakentamista. Asemakaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. RONTTISMÄKI Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Interreg III B-projektissa on tuotettu taustatietoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun asemakaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä 200. Kalliomäen inventointihankkeen jatkona laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisen rakennusjärjestyksen mallia muissakin kaupunginosissa. Asemakaavaluonnos oli nähtävänä syksyllä 2015 ja nyt on valmisteilla asemakaavaehdotus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä, Sirkka Köykkä ja Tuomo Hirvonen 7. LINIKKALA II A Hämeentien eteläpuolisten kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos jatkuu ns. Aurinkorannan asuntoalueen osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tutkia uudelleen kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 käyttöä ja asemaa kaupunkikuvassa. Korttelit ovat osittain rakennettuja, osittain rakentamattomia. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 8. LINIKKALA IV Ns. Aurinkorannan asemakaava lähtee liikkeelle kun osayleiskaavaehdotus on valmistunut. Uuden asemakaavan tarkoituksena on tutkia tulevan maakuntakaavan mukaisesti alueen omakotirakentamismahdollisuuksia tavoitteena korkeatasoinen ja viihtyisä joenranta-alue. Asemakaavoituksen yhteydessä luodaan mahdollisuudet Itäisen kehäväylän toteuttamiselle. Alueen sijainti avoimessa peltomaisematilassa kaupungin Tammelan suuntaan avautuvassa reunassa asettaa alueen rakentamiselle maisemalliset tavoitteet ja korkeat laatutavoitteet. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 9. KESKUSTA IV F Tapulikadun varren korttelissa 1 tontilla 11 asemakaavaa muutettiin vuonna 2009 valmisteilla olevan hankkeen mukaisesti palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Hanke on jäänyt kuitenkin toteuttamatta. Nyt tilalle tutkitaan asuinrakentamista. Kortteliin 72 on jäänyt rakentamaton asuinkerrostalotontti, jonka käyttömahdollisuuksia tutkitaan uudelleen asemakaavassa. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä
Kaavoituskatsaus 201 10. KESKUSTA II E Entisen S-marketin korttelin ja siihen liittyvän puiston asemakaavan muutos Loimijoen, Hämeentien ja Säästöpankinkadun välisellä alueella. Muutoksessa tutkitaan S- marketin ja entisen musiikkiopiston käyttötarkoitusta sekä pysäköinti- ja puistoalueen järjestelyjä. Entinen musiikkiopisto on nykyään yksityisomistuksessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 11. UUSIKYLÄ II K Rautatienkadun, Kauppakadun, Koivukadun ja Eteläisen puistokadun välisellä alueella tarkastellaan liikennejärjestelyjä sekä rakentamattomien kiinteistöjen käyttöä huomioiden lähialueen kokonaisuus sekä ajanmukaistetaan kaavaa muilta osin. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 12. HAUDANKORVA III E Kutomon alueen itäpuolella sijaitsevan rakentamattoman teollisuusalueen sekä Vanhan meijerin, kerrospytingin ja Uponorin teollisuuskiinteistön asemakaavan muuttaminen. Kaavoitusta tutkitaan maanomistajien aloitteesta. Muutoksessa tutkitaan voidaanko oikesuvaikutuksettoman yleiskaavan mukaisesti asumista sovittaa alueelle ja ratkaistaan rantaan riittävät viheralueet ja -yhteydet. Kaavaa viedään eteenpäin Haudankorvan osayleiskaavan rinnalla. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä * 13. LUNTTILA I B Asemakaavamuutoksella tutkitaan Sipilänkadun varren kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutosta tavoitteena asumisen laajentaminen. 14. RYTÖKALLIO Rytökallion alueella tutkitaan yleiskaavan mukaisten teollisuusalueiden sijoittumista alueelle. Asemakaavassa huomioidaan myös mahdollinen ratalinjaus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 15. LAVOSSUO Jokioisten tien varrella olevia kaupungin alueita tarkastellaan Kiimassuo-osayleiskaavan mukaisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen käyttöön, esim. Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä * 1. PISPANMÄKI II C Asemakaavan muutoksella tarkastellaan KTY-korttelialueiden muuttamista asumiskäyttöön sekä teollisuusalueen muuttamista KTY-alueeksi. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä
Kaavoituskatsaus 201 17. PAAVOLA I F Asemakaavamuutos koskee Metsäkalliontien, Kanervakujan ja Saniaispolun rajaama korttelia 718 Paavolan kaupunginosassa. Korttelin eteläosa on jäänyt rakentamatta. Naapurikortteli 719 on toteutunut. Kaavassa tutkitaan liikenneyhteyksiä sekä tontin 718 rakentamattoman osan toteuttamismahdollisuutta pienempinä kokonaisuuksina. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 18. TALSOILA I B Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan Yrjölänkadun länsipuolella oleviin asemakaavoitettuihin asuintontteihin rajautuvia asemakaavattomia alueita asuinkäyttöön. Alueelle on tehty meluselvitys, jonka mukaan korttelialueiden rakennusaloja on määritelty. Kaavan luonnosvaiheen nähtävänä olon jälkeen maanomistaja on halunnut miettiä erilaisia asumisvaihtoehtoja alueen toteuttamiseksi. Kaavasta on tekeillä asemakaavaehdotus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä * 19. KAIKULA II A Asemakaava-alueen rajaus muuttuu kaavoituskatsauksen yhteydessä. Rakennuskonsultointi ANN Oy hakee kaavamuutosta palveluasumisen mahdollistamiseksi korttelin 312 tonteille 10,11 ja 12. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan Kaikulantien ja Viljelyksentien rajaamilla tonteilla sekä rajautuvalla puistoalueella asumisen mahdollisuutta. Alueelle voidaan sijoittaa tarvittaessa myös palveluasumista. Ojalanmäen ja Parkkiaron hulevedet kulkevat Kaikulan kautta. Puistoalueella huomioidaan hulevesien käsittelyn vaatima tilantarve ja pohjavesialue. Tämän lisäksi tutkitaan korttelissa 303 asuinliiketontin muuttamista asumiseen. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä
Kaavoituskatsaus 201 YHTEYSTIEDOT FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi /Maankäytön suunnittelu Turuntie 18, 30100 Forssa Tekninen johtaja Antti Heinilä 03-41415340 antti.heinila@forssa.fi Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä 03-41415342 sirkka.koykka@forssa.fi Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä 03-4141530 anne.seppala@forssa.fi Kaavoitusarkkitehti, viransijainen Tuomo Hirvonen 03-4141534 tuomo.hirvonen@forssa.fi
Kaavoituskatsaus 201
Kaavoituskatsaus 201 Koijärven osayleiskaava, rajaus
JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakunta-kaava Asemakaava: Aloite: Forssan kaupunki Järvenpää II: Järvenpään kaupunginosa. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia Saarelantien ja valtatien 10 väliin mahdollisesti sijoitettavaa asumista kaavoittamattomalle alueelle. Kaava-alueen länsiosassa on asemakaavalla osoitettu huoltoasemien korttelialue. Merkintä ei ole enää ajanmukainen, koska alue on I-luokan pohjavesialuetta eikä alueelle ole saatu lupaa huoltamolle. Kaavan yhteydessä selvitetään onko maakuntakaavassa osoitettu asuinalueen laajentaminen pohjavesialueelle mahdollista. Kaavassa huomioidaan 10-tien melualueen ja uuden sisääntulotien aiheuttama melualueen vaikutukset asumiseen. Asemakaava ilmoitettiin uudella rajauksella vireilletulleeksi vuoden 201 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Keskustaajaman yleiskaava Hämeen liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta- Hämeen maakuntakaavan 28.9.200. Maakuntakaavassa alue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A) ja lähivirkistysalueeksi VL. Kaava-alue on pohjavesialueella. Lähivirkistysalueen halki on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu harjun suuntaisesti. Vihreä katkoviiva osoittaa maisemaalueen: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Maisema-alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä suojaviheralueeksi (EV). Asemakaava Maanomistus Suurin osa alueesta on asemakaavatonta. Valtatien 10 ja Saarelantien kaakkoiskulmauksessa on voimassa 24.4.1979 vahvistettu asemakaava (D53), jossa korttelialue on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Huoltoasemaa alueelle ei ole toteutunut mm. sijainnista pohjavesialueella johtuen. Kaavaalueen luoteisosalta on kumottu asemakaava 29.9.1972 (K02). Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa. Forssan kaupungin omistuksessa olevat alueet ovat vihreällä. Keltaisella on merkitty Renorin omistama alue. Muu osa alueesta on yksityisten omistuksessa (valkoinen). Ruudutettu alueet on vuokrattu.
JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehdyt selvitykset 2007 AIRIX Ympäristö Oy: Valtatien 10 liikennemeluselvitys. Kartassa näkyy ennusteen mukainen päiväaikainen melukäyrä 55 db. Maaperä Kaava-alue sijoittuu harjun pohjoispuolelle. Saarelantiestä pohjoiseen ovat hietapohjaiset pellot (vaalea keltainen) ja 10-tien lähellä kallio- ja moreeniselänne (punaiset). Alueen itärajalla on hieman hiesua. Harju koostuu karkearakeisista kerrostumista: sora- ja hiekkamoreeni, hiekka (tummanvihreä ja vaaleampi vihreä). Harjun eteläpuolella maaperä on savea (sininen). Pohjavesialue Kaava-alue on I-luokan pohjavesialueella. Kaavaa valmisteltaessa tulee arvioida rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja syntyvät mahdolliset rakentamisen aiheuttamat riskit. Jos selvitysten perusteella katsotaan että rakentaminen on mahdollista, kaavassa tulee huomioida pohjavesialue. Tehdyt selvitykset Maisemaselvitys 200, Katariina Surakka Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, historiaa, vesiolosuhteita sekä kasvillisuutta. Maisema on säilynyt alueella lähes muuttumattomana jo toistasataa vuotta. Kallioselänteellä jäljellä oleva puusto alleviivaa selänteen luonnetta maisematilan vahvana reunana. Lakialueen puusto olisi pyrittävä säilyttämään myös jatkossa, jotta mäen profiili säilyttäisi asemansa. Avoin peltoaukea tuo alueelle sen identiteetin, ja yhtenäinen avoin tila, joskaan ei nykyisen laajuinen, olisi pyrittävä säilyttämään myös aluetta kehitettäessä. Saarelankatu/Saarelantie seurailee ikiaikaista tielinjausta, joka olisi pyrittävä säilyttämään.
JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehtävät selvitykset Liito-oravaselvitys Yleiskaavallinen selvitys Liikenteellinen selvitys Kaavan yhteydessä tutkitaan myös erilaisten melusuojaratkaisujen vaikutus asumisalueen laajuuteen. Rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumisalueeseen ja I luokan pohjavesialueeseen. Rakentamisen tuomat riskit pohjavesialueelle. Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Valmistelija Kaavan vaikutusalue korttelialueiden osalta ulottuu lähiympäristöön. Alueen reunalta on suunniteltu kulkevaksi Valtatien 2 ja 10 väliseksi Forssan itäiseksi ohikulkutieltä uusi yhteys keskustaan, joka jakaa keskustaan tulevaa liikennettä ja siten poistaa rasitusta muilta keskustan sisääntuloväyliltä. Pohjaveden osalta vaikutusalue käsittää myös laajemman osan Forssaa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja siinä arvioidaan kaavan vaikutukset etenkin pohjaveteen tai mahdollisiin pohjavedelle syntyviin riskeihin, alueen maisemaan, luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu, PL 2 30101 Forssa. kaavoitusinsinööri Anne Seppälä, puh (03)-414130, fax (03) 414135
JÄRVENPÄÄ II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt Hämeen ELY-keskus OAS / MRL 3 LUONNOS / MRL 2 2017-18 OAS ja vireille tulosta tiedottaminen: Kaavoituskatsaus 201 aloitusviranomaisneuvottelu Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa EHDOTUS / MRL 5 2018-19 Virallinen nähtävänäolo 30 päivää lausunnolle MRL 200 2019 Voimaantulo tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Hämeen liitto aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Naapurikunnat Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa Ympäristölupalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely hallinnollinen käsittely K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan vesihuoltoliikelaitos Kuntalaiset ja yhteisöt tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Omistajat, vuokranhaltijat neuvottelu tarvittaessa tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 3 LUONNOS / MRL 2 2017-18 EHDOTUS / MRL 5 2018-19 MRL 200 2019 Forssa 11.5.201 Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä
KORKEAVAHA II C ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
KORKEAVAHA II C ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Asemakaava:Korkeavaha II C: Korkeavahan kaup.osa. Aloite: Forssan kaupunki / Yksityiset maanomistajat Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vir.tulo Asemakaavan tarkoituksena on tutkia alueelta tulleet kaavoituspyynnöt: Opetustoimintaa palvelevan alueen, Forssan ammatti-instituutin, pysäköintitarpeen sovittaminen alueelle tutkitaan huomioiden Saksanrimpi ja sijainti pohjavesialueella. Kaavoituspyyntö on tullut 12.9.2014, jossa toivotaan 20 autopaikan lisäystä. Nykyiselle virkistysalueelle toteutuneiden rakennusten osalta asemakaavaa muutetaan siten, että rakennetut katos ja varasto tulevat osaksi ammatti-instituutin tonttia. Tiloille Harju, kiinteistötunnus 1-408-2-118, ja Tienhaara, kiint. tunnus 1-408-2-119 on pyydetty kaavoitusta. Kaavoituspyyntö on lähetetty 22.8.2011, aiempi 2007. Aluetta toivotaan pientalojen (omakotitalo) rakennuspaikaksi. Tilojen viereisellä alueella on sijainnut Nummen entinen kaatopaikka, jonka puhdistustyöt on saatu päätökseen 2010. Meluhaittatutkimus 10-tien melusta on tehty 2007. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan se, että tontit ovat vanhaa täyttömaata ja perustamisolosuhteet on selvitettävä ennen rakentamista. Asemakaava ilmoitetaan vireilletulleeksi uudessa rajauksessaan vuoden 201 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Maakunta-kaava Kanta-Hämeen vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä kaava-alue on osoitettu julkisten palvelujen alueeksi P 7, lähivirkistysalueeksi VL 31; merkittävä yhdyskunta- ja taajama-alueen viheralue sekä rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Kaava-alue on pohjavesialueella. Lähivirkistysalueen halki on osoitettu ulkoilureitti, joka jatkuu harjun suuntaisesti. Vihreä katkoviiva osoittaa maisema-alueen: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Keskustaajaman yleiskaava Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä suojaviheralueeksi (EV). Asemakaava Suurin osa alueesta on asemakaavatonta. Valtatien 10 ja Saarelantien kaakkoiskulmauksessa on voimassa 24.4.1979 vahvistettu asemakaava (D53), jossa korttelialue on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Huoltoasemaa alueelle ei ole toteutunut mm. sijainnista pohjavesialueella johtuen. Kaava-alueen luoteisosalta on kumottu asemakaava 29.9.1972 (K02). Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa. Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 hyväksymässä kaupunkipuiston teemaosayleiskaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta VU sekä lähivirkistysaluetta, harjualue VL-1, jonka suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttömahdollisuudet ja maisemalliset arvot. Merkintä s (sin.neliö) osoittaa LSL 29 :n perusteella suojellun Saksanrimmen vaahtera-alueen. Numero 13 viittaa Saksanpuistoon, joka kuuluu osana kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyyn reittisuunnitelmaluonnokseen. Katkoviivalla ja huutomerkillä on osoitettu entiset soranottoalueet (myös entinen Nummen kaatopaikka), joilla on huolehdittava maisemavaurioiden korjaamisesta. Maanomistus: Forssan kaupungin omistuksessa olevat alueet ovat vihreällä. Muu osa alueesta on yksityisten omistuksessa.
KORKEAVAHA II C ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehdyt selvitykset 2007 AIRIX Ympäristö Oy: Valtatien 10 liikennemeluselvitys. Kartassa näkyy ennusteen mukainen päiväaikainen melukäyrä 55 db. Maaperä Kaava-alue sijoittuu harjun pohjoispuolelle. Saarelantiestä pohjoiseen ovat hietapohjaiset pellot (vaalea keltainen) ja 10-tien lähellä kallio- ja moreeniselänne (punaiset). Alueen itärajalla on hieman hiesua. Harju koostuu karkearakeisista kerrostumista: sora- ja hiekkamoreeni, hiekka (tummanvihreä ja vaaleampi vihreä). Harjun eteläpuolella maaperä on savea (sininen). Pohjavesialue Kaava-alue on varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella ja I-luokan pohjavesialueella. Kaavaa valmisteltaessa tulee arvioida rakentamisen vaikutukset pohjaveteen ja syntyvät mahdolliset rakentamisen aiheuttamat riskit. Jos selvitysten perusteella katsotaan, että rakentaminen on mahdollista, kaavassa tulee huomioida pohjavesialue. Tehdyt selvitykset Maisemaselvitys 200, Katariina Surakka Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, historiaa, vesiolosuhteita sekä kasvillisuutta. Maisema on säilynyt alueella lähes muuttumattomana jo toistasataa vuotta. Avoin peltoaukea tuo alueelle sen identiteetin, ja yhtenäinen avoin tila, joskaan ei nykyisen laajuinen, olisi pyrittävä säilyttämään myös aluetta kehitettäessä. Saarelankatu/Saarelantie seurailee ikiaikaista tielinjausta, joka olisi pyrittävä säilyttämään. Forssan kaupungin maisema Viherverkosto ja teemaosayleiskaava 2010, Elisa Tegel Selvityksessä on tarkasteltu laajemmin kaupungin viherverkostoa
KORKEAVAHA II C ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Tehtävät selvitykset Luontoselvitys sis liito-oravan ja linnuston ja mahdolliset erityisolosuhteisiin sijoittuvat kasvit Tiedossa on että jyrkässä harjurinteessä on pesinyt törmäpääskyjä. Yleiskaavallinen selvitys Liikenteellinen selvitys Kaavan yhteydessä tutkitaan myös erilaisten melusuojaratkaisujen vaikutus asumisalueen laajuuteen. Alueen vanhan rakennuskannan inventointi Alueella on vanhaa kylärakennetta liittyen Saarelantien vanhaan linjaukseen. Saarelantien ja Urheilukentän kadun risteyksessä on sijainnut Forssan vanhimmaksi taloksi esitetty Uuno Flinkin torppa, joka on siirretty Hevossillan museotilalle. Rakennus oli siirtohetkellä maapohjainen. Rakentamisen vaikutukset pohjaveden muodostumisalueeseen ja I luokan pohjavesialueeseen. Rakentamisen tuomat riskit pohjavesialueelle. Vaik.-alue Ympäristövaikutusten arviointi Kaavan vaikutusalue korttelialueiden osalta ulottuu lähiympäristöön. Pohjaveden osalta vaikutusalue käsittää Vieremän pohjavesialueen, joka on Forssan ainoa puhtaan veden lähde. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja siinä arvioidaan kaavan vaikutukset etenkin alueen maisemaan, luonnonympäristöön, rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu, PL 2 30101 Forssa. kaavoitusinsinööri Anne Seppälä, puh (03)-414130, fax (03) 414135
KORKEAVAHA II C ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt Hämeen ELY-keskus OAS / MRL 3 LUONNOS / MRL 2 2017-18 OAS ja vireille tulosta tiedottaminen: Kaavoituskatsaus 201 aloitusviranomaisneuvottelu Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa EHDOTUS / MRL 5 2018-19 Virallinen nähtävänäolo 30 päivää lausunnolle MRL 200 2019 Voimaantulo tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Hämeen liitto aloitusviranomaisneuvottelu tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Naapurikunnat Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa Ympäristölupalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely hallinnollinen käsittely K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan vesihuoltoliikelaitos Kuntalaiset ja yhteisöt tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Omistajat, vuokranhaltijat neuvottelu tarvittaessa tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 3 LUONNOS / MRL 2 2017-18 EHDOTUS / MRL 5 2018-19 MRL 200 2019 Forssa 11.5.201 Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä
SORTOHAKA II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SORTOHAKA II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asemakaavan muutos Sortohaka II C Keskustan kaupunginosan korttelit 324 tontti 1 ja 325 tontti 12 sekä katualueita. Hakija/Aloite Yksityinen maanomistaja sekä kaupungin hankekaava. Yleiskaava Kaavamuut. tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava Maanomistus tilanne Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Selvitykset Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia asumisen alueen laajentamista liike- ja toimistotilojen korttelialueelle. - Kanta-Hämeen vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä muutosalue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP) ja asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). - Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). - Suunnittelualueella on voimassa 20.9.1983 (E25) ja 28.12.1987 (E5) vahvistetut asemakaavat. Korttelialueet on osoitettu liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien pienteollisuusrakennusten sekä järjestöjen toimitiloja sisältävien rakennusten korttelialueeksi (KTY-3) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-5). Ote ajantasa-asemakaavasta on kansikuvassa. Yleiset alueet sekä kortt. 324 tontti 1 ovat Forssan kaupungin omistuksessa ja kortt. 325 tontti 12 on yrityksen omistuksessa. Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset lähialueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset vastaavat vuoden 1993 yleiskaavaa, näiltä osin arvioidaan yleiskaavan ajanmukaisuus. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/200 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Kaavan tavoitteena on muodostaa kaupunkirakenteeltaan ja rakennustavaltaan kaava-alueen eteläpuolella olevaan asuinalueeseen liittyvä alue. Sopimukset Asemakaavoituksesta tullaan laatimaan erillinen maankäyttösopimus korttelin 325 tontin 12 maanomistajan kanssa. Käsittely 2017 Maakuntakaava Keskustaajaman yleiskaava Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu Turuntie 18 30100 Forssa Maanomistus, vihreä on kaupungin omistuksessa. PL 2 30101 Forssa. Anne Seppälä puh (03)-4141530 anne.seppala@forssa.fi Forssa 18.5.201 Anne Seppälä kaavoitusinsinööri
SORTOHAKA II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS / MRL 3 Toukokuu 201 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen LUONNOS / MRL 2 Kevät 2017 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa EHDOTUS / MRL 5 Syksy 2017 Virallinen nähtävänäolo 14 päivää MRL 200 Talvi 2017 Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi neuvottelu tarvittaessa neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Hämeen liitto Tukes Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi käsittely käsittely tarvittaessa tiedoksi Kaupunginhallitus tiedoksi käsittely tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan vesihuoltoliikelaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, tiedoksi kirjeellä vuokranhaltijat neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa 18.5.201 kaavoitusinsinööri Anne Seppälä
LUNTTILA I B ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUNTTILA I B ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asemakaavan muutos Lunttila I B Kuuston kaupunginosan korttelit 902-904,90 ja 907 sekä niihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Hakija/Aloite Forssan kaupungin peruskaavoitus Asemakaavamuut. tarkoitus Yleiskaava Maakuntakaava Asemakaava Maanomistus tilanne Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Selvitykset Kaavan tavoitteet Sopimukset Käsittely 201-2017 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. - Kanta-Hämeen vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä muutosalue on rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Alue rajoittuu maatalousalueeseen, joka sisältää merkittävän yhtenäisen peltoalueen Tammelantien molemmin puolin. - Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). - Suunnittelualueella on voimassa 23.5.198 (E50) vahvistettu asemakaava. Korttelialueet on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueiksi (KTY, KTY-5, KTY-) Ote ajantasa-asemakaavasta on kansikuvassa. Suunnittelualue on pääosin Forssan kaupungin omistuksessa. Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset lähialueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset arvioidaan soveltuvin osin. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/200 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Kaavan tavoitteena on liittää rakentaminen olevaan asuinrakentamiseen ja huomioida maaston piirteet Maakuntakaava Keskustaajaman yleiskaava Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu Turuntie 18 30100 Forssa Maanomistus, vihreä on kaupungin omistuksessa. PL 2 30101 Forssa. Anne Seppälä puh (03)-4141530 anne.seppala@forssa.fi Forssa 18.5.201 Anne Seppälä kaavoitusinsinööri
LUNTTILA I B ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU LUNTTILA I B 18.5.201 Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS / MRL 3 Toukokuu 201 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen Forssan lehti LUONNOS / MRL 2 201-17 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa EHDOTUS / MRL 5 2017-18 Virallinen nähtävänäolo 30 päivää MRL 200 2019 Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Museovirasto tiedoksi Hämeen liitto tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Tukes Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi käsittely käsittely tarvittaessa tiedoksi Kaupunginhallitus tiedoksi käsittely käsittely tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan vesihuoltoliikelaitos Forssan liike- ja teollisuuskiinteistöt tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi tiedoksi neuvottelu neuvottelu tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, tiedoksi kirjeellä vuokranhaltijat neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa 18.5.201 kaavoitusinsinööri Anne Seppälä
PISPANMÄKI II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
PISPANMÄKI II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitus kohde Pispanmäki II C: Pispanmäen kaupunginosan korttelit 511-513 ja 1288 (osa). Hakija/Aloite Forssan kaupunki hankekaava. Asemakaava-alueen rajaus muuttuu kaavoituskatsauksen 201 yhteydessä. Asemakaavamuut. tarkoitus Yleiskaava Maakuntakaava Asemakaava Maanom. Vaikut.alue Liike- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten kortteleissa tutkitaan asumisen mahdollistamista ja teollisuuskortteleissa huomioidaan asutuksen läheisyys tarkistamalla kaavamääräyksiä. - Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (hyväksytty 28.9.200) muutosalue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). - Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Pilvenmäentien länsipuolinen alue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY) ja pohjoisosan korttelialue yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. - Suunnittelualueella on voimassa 1..1978 (D45) ja 5.12.1989 (E8) vahvistetut asemakaavat. Pilvenmäentien idänpuoleiset korttelit on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY) ja pohjoisosa yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (Ttv4) ja länsipuoleinen alue teollisuusrakennusten korttelialueeksi (T-1). Ote ajantasa-asemakaavasta on kansikuvassa. Alue on Forssan kaupungin, yritysten ja yksityisten omistuksessa. Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Maakuntakaava Keskustaajaman yleiskaava Ympäristövaikutusten arviointi Selvitykset Kaavan tavoitteet Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset lähialueen rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset arvioidaan soveltuvin osin. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/200 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Kortteliin 511 on toteutunut asuinrakennuksia. Kortteli 512 on rakentamaton. Kaavaa muutetaan siten, että olemassa oleva maankäyttö huomioidaan. Lisäksi yleiskaavassa esitetty ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusalueen merkintä huomioidaan teollisuusalueilla. Käsittely 201-2017 Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu Turuntie 18 30100 Forssa Maanomistus, vihreä on kaupungin omistuksessa. PL 2 30101 Forssa. Anne Seppälä puh (03)-4141530 anne.seppala@forssa.fi Forssa 18.5.201 Anne Seppälä kaavoitusinsinööri
PISPANMÄKI II C ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU PISPANMÄKI II C Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 3 Toukokuu 201 LUONNOS / MRL 2 Kevät 2017 EHDOTUS / MRL 5 Kesä 2018 MRL 200 2019 Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt Hämeen ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen Kaav.kats. 201 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa Virallinen nähtävänäolo 14 päivää lausunnolle Voimaantulo tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus tiedoksi / neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Museovirasto Naapurikunnat Kunnan viranomaistahot Yhdyskuntalautakunta tiedoksi hallinnollinen käsittely hallinnollinen käsittely Ympäristölupalautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle VAPO / Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Forssan vesihuoltolaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat neuvottelu tarvittaessa tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 3 Toukokuu 201 LUONNOS / MRL 2 Kevät 2017 EHDOTUS / MRL 5 Kesä 2018 MRL 200 2019 Forssa 18.5.201 kaavoitusinsinööri Anne Seppälä
KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 1 as. 5 m vanha ras. 5 m 3:31M08 3:31M09 313 4 M501 2:292M05 2:292M07 2:292M0 2:293M 1:98M04 1:98M501 8:124M02 9 2 12 8 13 10 10 14 19 12 4 7 1 19 14 11 8 25 4 15 5 3 10 8 9 7 8 9 13 1 2 7 13 7 5 11 9 2 9 4 18 17 11 8 13 10 10 4 13 11 1 9 2 2 17 1 1 17 5 9 9 10 3 11 15 2 8 4 7 10 8 12 12 13 12 9 7 8 10 2 3 11 3 7 14 5 9 8 8 1 5 14 12 10 2 15 2 3 15 1 191 7 4 18 14 2 1 9 1 9 10 1 8 5 19 1 9 7 4 3 5 12 5 4 3 5 8 1 11 13 3 10 13 20 17 1 7 2 18 15 11 1 3 12 9 7 1 4 5 9 70 29 27 28 14 15 14 5 25 1 9 5 8 17 31 25 3 18 30 3 33 14 10 2 3 3 11 32 15 1 7 1 17 32 28 27 38 4 5 15 30 2 7 24 1 8 37 34 5 4 29 7 4 74 7 75 40 39 38 37 19 8 8 4 10 2 8 11 183 5 10 11 13 12 7 27 5 7 3 20 3 203 12 202 20 10 22 4 4 1 2 3 7 12 10 15 14 32 35 1 42 29 13 4 17 34 3 9 41 3:31 5:98 2:293 2:292 1:98 8:124 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011
KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Asemakaavan muutos:kaikula II A: Kaikulan kaupunginosan kortteli 312 tontit 10,11 ja 12 korttelin 303 tontti 1 sekä puistoaluetta. Hakija/ Aloite Rakennuskonsultointi ANN Oy hakee kaavamuutosta palveluasumisen mahdollistamiseksi korttelin 312 tonteille 10,11 ja 12. Hakija olisi kiinnostunut laajentamaan osaa tonteista kaupungin omistuksessa olevaan puistoon. Asemakaava ilmoitettiin uudella rajauksella vireilletulleeksi vuoden 201 kaavoituskatsauksen yhteydessä. Uudessa rajauksessa tutkitaan myös korttelissa 303 asuinliiketontin muuttamista asumiseen. Asemakaavamuutokselyksentien rajaamasta korttelista 312 hakemuksessa esitetyillä tonteilla sekä katuihin Asemakaavan muutoksessa tutkitaan asumisen mahdollisuutta Kaikulantien ja Vilje- tarkoitus ja rajautuvalla puistoalueella. Alueelle voidaan sijoittaa tarvittaessa myös palveluasumista. Ojalanmäen ja Parkkiaron hulevedet kulkevat Kaikulan kautta. Vesien määrä kasvaa tavoite kun alueet rakentuvat. Puistoalueella huomioidaan hulevesien viivytyksen tilantarve. Yleiskaava Asemakaava Kaupunginvaltuuston 28..1993 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueella on voimassa 22.8.1989 hyväksytty asemakaava, jossa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta AO-7. Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja erillisen yksikerroksisen piharakennuksen. Viereinen puistoalue on leikkipuistoa VK. Maanomistustilanne Korttelin 312 tontit ovat yksityisten omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin omistamat puisto-, katu- ja korttelialueet, jotka sisältävät korttelin 303 tontin 1. 2
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAIKULA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Pohjaveisalue Kaava-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Tehdyt/ Ennen kuin puistoaluetta voidaan osoittaa muuhun käyttöön täytyy hulevesiratkaisut tehtävät selvi- ja suunnitelmat tehdä koko valuma-alueelta. tykset Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, joka on tällä hetkellä Forssan ainoa juomaveden lähde. Ennenkuin asumista esitetään tiivistettäväksi on arvioitava miten se vaikuttaa mahdollisiin riskeihin pohjavesialueella. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön ja hulevesien järjestelyn osalta koko valuma-alueelle. Sopimukset Asemakaavoituksesta tullaan laatimaan erillinen maankäyttösopimus korttelin 312 tontin 10,11 ja 12 maanomistajan kanssa. YmpäristöAsemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset alueen vaik. arviointi rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset on arvioitu Parkkiaron osayleiskaavassa. Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu PL 2 30101 Forssa. Anne Seppälä Forssa 11.5.201 Anne Seppälä kaavoitusinsinööri 3