1 Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvitys. Jatkoselvitys
2 Selvityksen tausta ja toimenpide-esitykset Jyväskylän kulttuurilautakunta käsitteli kokouksessaan 18.5.2010 Jyväskylän kaupungin Kirjastoverkkoselvitystä ja päätti vastuualuejohtaja Ari Karimäen muutetun päätösehdotuksen mukaan seuraavaa: Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi liitteenä olevan kirjastoverkkoselvityksen. Lisäksi lautakunta päättää, että Jyväskylään rakennetaan 20.10.2009 kulttuurilautakunnassa käsitellyn toiminnallisen selvityksen ja kirjastoverkkoselvityksen analyysien ja mallinnusten avulla optimaalinen kirjastoverkko. Kirjastoverkkoa optimoitaessa on tärkeätä ottaa huomioon aiheutuvat tilakustannukset, tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä ja tarve, henkilöstömitoitus, tilojen tarkoituksenmukaiset aukioloajat, kolmen kirjastoauton mahdollisimman tehokas käyttö sekä verkkokirjaston käytön ja lainausautomaation jatkuva kehittyminen. Mainitussa kokouksessa käsitelty kirjastoverkkoselvitys sisälsi nykytilanteen kartoituksen ja kulukehityksen vuoteen 2020 sekä kaksi vaihtoehtoista mallia, joissa kummassakin esitettiin kirjastotoimipisteistä lakkautettavaksi. Mallissa 1 lakkautettavaksi esitettiin Kortepohjan, Halssilan, Keltinmäen ja Vesangan lähikirjastot sekä Lohikosken, Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot. Lisäksi esitettiin joidenkin kirjastojen tiloihin tehtäviä neliövähennyksiä. Mallissa 2 lakkautettavaksi esitettiin Halssilan, Keltinmäen ja Vesangan lähikirjastot sekä Lohikosken ja Kypärämäen pienkirjastot; neliöitä lisää saisi Kuokkalan pienkirjasto muuttuen lähikirjastoksi. Lisäksi esitettiin joidenkin kirjastojen tiloihin tehtäviä neliövähennyksiä. Selvityksessä oli esitetty molempien mallien kustannusvaikutukset vuonna 2009 sekä vuonna 2020. Merkittävä osa toimipisteistä vaatii huomattavia investointeja rakennusten kunnosta johtuen. Mikäli kirjastoverkko säilyy nykyisellään, Palokkaan vuonna 2012 valmistuva aluekirjasto huomioiden ja nykyinen väistötila pois lukien, nousevat kirjastotilojen vuosivuokrat vuoteen 2020 mennessä 1 000 000 euroa. Tämä tarkoittaa nykytilanteen mukaisen kirjastoverkon vuokrakulujen nousua noin 61 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kirjastoverkkoselvityksestä on käyty keskustelua eri medioissa, saatu palautetta kuntalaisilta sähköisten palautekanavien välityksellä ja suullisesti kirjastotoimipisteissä. Asukasyhdistykset ovat keränneet nimienkeruulistoja Halssilan, Kortepohjan ja Vesangan lähikirjastojen sekä Lohikosken pienkirjaston kirjaston puolesta. Lisäksi kevään 2010 aikana saatiin kirjalliset vetoomukset Keltinmäen, Kortepohjan ja Vesangan kouluilta alueensa lähikirjastojen säilyttämisen puolesta. Tässä kirjastoverkon tasapainotus- ja kehittämisohjelman mukaisessa jatkoselvityksessä on tarkasteltu Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoa laajasti aina vuoteen 2020. Yhtenä keskeisenä näkökulmana on, että henkilöstön ja tilojen määrässä ja sijoittelussa tulisi päästä tasapainoon. Valtakunnallisen vertailun mukaan kirjastotiloja ja toimipisteitä on Jyväskylässä runsaasti, mutta vakituisen henkilöstön määrää on supistettu viime vuonna neljän vakanssin verran, eikä tulevaisuudessa ole odotettavissa henkilöresurssin kasvua. Henkilöstön vähentynyt määrä on jo nyt vaikuttanut muun muassa toimipisteiden aukioloaikojen vähentymiseen.
Kirjaston toimintaa harkitusti suuntaamalla voidaan henkilöstöresursseja ohjata aiempaa paremmin kirjastopalveluiden kehittämistavoitteiden suuntaisesti. Yksittäisen kirjaston toiminnan lakkauttaminen kompensoidaan huolella suunnitelluin kirjastoautopalveluin sekä verkkokirjaston toimintaa kehittämällä. 3 Tässä jatkoselvityksessä esitetään, että Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteet vuonna 2020 ovat Pääkirjasto Palokan ja Vaajakosken aluekirjastot Halssilan, Huhtasuon, Keljonkankaan, Korpilahden, Kortepohjan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vesangan lähikirjastot Lohikosken pienkirjasto = Yhteensä 12 toimipistettä Suurista kaupungeista Tampereella on 16 (211 650 asukasta), Turussa 11 (176 185 as.), Oulussa 13 (139 866 as.), Kuopiossa 12 (92 533 as.) ja Lahdessa 9 (101 178 as.) kirjaston toimipistettä. Tässä jatkoselvityksessä vuoteen 2020 mennessä esitetään tehtäväksi seuraavat toimenpiteet: Säilytettäväksi esitettyihin pääkirjaston sekä Keljonkankaan, Kortepohjan ja Vaajakosken tiloihin tultaisiin tekemään muutoksia siten, että kirjastojen neliömäärä pienenee, mutta niin, että kirjastojen tilojen tarkoituksenmukainen toimivuus olisi mahdollista säilyttää huolellisella tilasuunnittelulla. Kirjaston ydintehtäviin kuulumattomista tiloista luovutaan (esimerkkinä pääkirjaston autohalli). Halssilan lähikirjasto muuttuisi toiminnaltaan Vesangan kaltaiseksi pieneksi lähikirjastoksi (avoinna 3 pv = 18 t/vko). Keltinmäen lähikirjasto sekä Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot lakkautetaan (yht. 4,2 henkilötyövuotta > sijoitus uusiin kirjastotehtäviin) Halssilan lähikirjasto muutetaan Vesangan kaltaiseksi pieneksi lähikirjastoksi (henkilöstövaikutus -1,1 henkilötyövuotta > sijoitus uusiin kirjastotehtäviin) Jotta kirjastotoiminnan olisi mahdollista kehittyä tulevina vuosina henkilöstömäärän pysyessä vuodenvaihteen 2010/2011 tasolla (102 vakituista), on kirjastoverkkoon voitava tehdä muutoksia. Lakkautettavaksi esitettyjen kirjastojen henkilöstö sijoittuisi kaupunginkirjaston muihin toimipisteisiin sekä kirjaston keskitettyjen ja verkkopalvelujen kehittämiseen. Henkilökunnan lisääminen muihin toimipisteisiin mahdollistaisi kirjastojen pidemmät sekä lauantaiaukioloajat sekä kirjastoauto- ja kotipalvelujen kehittämisen. Vuonna 2009 kaupunginkirjaston yhdeksästä avoimeksi tulleesta vakanssista saatiin täyttölupa viidelle. Neljästä vakanssista luovuttiin. Tällä on ollut merkitys henkilökunnan jaksamiselle ja toimipisteiden sijaisjärjestelyille. Aiemmin asiakaspalvelussa tarvittavat sijaisjärjestelyt hoidettiin pääkirjaston lainausosaston henkilökunnan työjärjestelyin. Täyttämättä jätetyistä vakansseista kolme kohdistui lainausosastoon ja tämä puolestaan on vaikeuttanut sijaisten käyttöä. Vakanssien vähentyminen on lisännyt työntekijöiden työtaakkaa ja epävarmuuden tunnetta.
4 Lakkautettavaksi 18.5.2010, nyt säilytettäväksi esitettyjen kirjastojen säilyttämisperusteet: Kortepohja, Vesanka, Lohikoski ja Halssila Yhteistä 11.5.2010 päivätyssä kirjastoverkkoselvityksen lakkautettavaksi esitettyjen, mutta nyt säilytettäväksi esitettävien kirjastojen kohdalla on, että ne kaikki ovat alueensa koulujen välittömässä läheisyydessä ja aktiivista kouluyhteistyötä tekeviä. Vesangan lähikirjasto ja Lohikosken pienkirjasto sijaitsevat koulun kanssa saman katon alla, Halssilan lähikirjasto koulun pihapiirissä, Kortepohja puolestaan on sijainniltaan useamman koulun ulottuvilla. Lasten ja nuorten tiedonhallinta- ja medialukutaitojen kehittyminen sekä lukemisharrastuksen tukeminen ovat kirjaston perustehtäviä, joihin halutaan jatkossakin panostaa voimakkaasti. Kirjaston sijainnilla ja kirjastopalvelujen saavutettavuudella on merkitys mainittujen taitojen karttumisessa ja lukutaidon kehittymisessä. Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 1 :n mukaan tiedonhallintataidot ovat oppimisprosessien keskiössä. Perus- ja toisen asteen oppilaiden tietohuollon, kuten medialukutaidon ja kirjastonkäytön valmiuksien onnistumisen edellytys on, että kirjastotoimi ja koulu toimivat yhteistyössä suunnitellusti. Opetus- ja kirjastotoimen yhteistyö tehostaa tiedollisten voimavarojen käyttöä ja on taloudellisesti järkevää. Kirjastopalvelua tarvitsevan aikuisen on helppo valita itselleen mieluisin toimipiste tai muu kirjaston palvelumuoto - lapsi puolestaan käyttää pääsääntöisesti sitä kirjastoa, mihin hän voi omatoimisesti turvallisesti kulkea tai minne vanhemmat hänet kyyditsevät. Kortepohjan lähikirjasto Kortepohjan ja Kypärämäen kaupunginosissa asuu yhteensä noin 10 100 asukasta, väestöennuste vuoteen 2020 on 10 920. Kortepohjan lähikirjasto on Jyväskylän vilkkain lähikirjasto ja siellä käy päivittäin noin 300 asiakasta. Alueella asuu runsaasti opiskelijoita; asiakkaiden ikähaitari on vauvasta vaariin - mainittakoon, että esimerkiksi ikääntyneet käyttävät kirjaston internetpäätteitä vertaiskoulutuksissaan. Matkaa pääkirjastoon on noin 3 kilometriä. Kirjaston ja perusasteen, erityiskoulujen sekä päiväkotien yhteistyö on hyvin aktiivista. Kirjastonkäytön opetuksissa, käyttäjäkoulutuksissa sekä muissa opastustilaisuuksissa kävi vuonna 2009 yhteensä 1 400 asiakasta (koululuokat, päiväkodit, asiakkaiden käyttäjäkoulutus, sovitut vierailut, muut ryhmäkäynnit). Koulujen kanssa tehdyt kirjalliset yhteistyösopimukset ovat tuoneet jatkuvuutta ja syvyyttä toimintaan. Kortepohjan alueella ei ole nuorisotilaa tai muuta vastaavaa nuorison kokoontumispaikkaa, joten kirjasto on alueen ainoa ei-kaupallinen kokoontumispaikka. Vuonna 2010 valmistuneessa Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluverkkoselvityksen mukaan Kortepohjan - Kypärämäen alueille ei ole suunnitteilla nuorisotilaa. Kortepohjan kirjasto, joka palvelee Kortepohjan lisäksi jo nyt osaksi myös Kypärämäen asukkaita, tarvitsee jatkossa lisähenkilöstöä. Nykyisten toimintamitoitusten perusteella Kortepohjassa tulisi olla neljä työntekijää, kun siellä tällä hetkellä on 3,4. Jos Kypärämäen 1 Katso http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm32.pdf?lang=fi
kirjasto lakkautetaan, kävijät siirtyvät suurelta osalta Kortepohjan kirjaston käyttäjiksi ja silloin tarvetta laajemmille aukioloajoille ja lisähenkilöstölle vääjäämättä tulee. Kypärämäestä on siirrettävissä 0,6 henkilön työpanos Kortepohjaan, mutta sen lisäksi tarvitaan ainakin yhden kokonaisen virkailijan työpanos lisää. Tämä olisi saatavissa Keltinmäestä tai Kuokkalan pienkirjastosta. Kirjaston tiloissa on tehty vuonna 2010 parannuksia: lehtisali ja kirjastoaineiston hyllyt on täysin uusittu. Itse rakennus on valmistunut vuonna 1972 ja sen kunnoksi määriteltiin 11.5.2010 valmistuneessa kirjastoverkkoselvityksessä välttävä. Rakennus on kirjaston ja päiväkodin yhteiskäytössä. Lähivuosien aikana kiinteistössä tulee tehdä peruskorjaus. Tässä yhteydessä on luontevaa miettiä kirjaston tilatarve uudesta näkökulmasta ja vähentää nykyistä 611 m²:n tilaa noin 150 200 m²:n verran. Mikäli kirjaston olisi mahdollista saada kokonaan uudet tilat, olisi Savelan kaupunginosa, Kypärämäen ja Kortepohjan välissä, optimaalisin sijaintipaikka. Tällöin se toimisi Kypärämäen, Kortepohjan ja Savelan alueen asukkaiden ja koulujen lähikirjastona. 5 Vesangan lähikirjasto Vesangan lähikirjastosta on matkaa pääkirjastoon noin 11 kilometriä. Kirjasto on samassa rakennuksessa Vesangan koulun ja päiväkodin kanssa ja rakennus on valmistunut vuonna 2008. Tilat ovat uudet ja ajanmukaiset, eikä remontointitarvetta ole parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Vesangan Kuohun alueella asuu yhteensä noin 2 000 asukasta, väestöennuste vuoteen 2020 on 2 500 (kasvu% 27). Koulussa on noin 135 oppilasta. Aukioloaikoina Vesangan lähikirjastoa käyttävät myös alueen muut asukkaat. Vesangassa ei ole erillistä nuorisotilaa, eikä sellaista ole suunnitteilla. Kirjaston, koulun ja päiväkodin yhteistyö on aktiivista ja luontevaa. Vuonna 2009 kirjastossa annettiin suunniteltua kirjastonkäytön opetusta 26 luokalle, yhteensä 323 oppilaalle. Kaikki ryhmäkäynnit yhteenlaskettuna (koululuokat, päiväkodit, asiakkaiden käyttäjäkoulutus, sovitut vierailut, muut ryhmäkäynnit) kirjastossa annettiin kirjastonkäytön opastusta 1 620 asiakkaalle. Määrä on kaupunginkirjaston toimipisteiden 4. suurin. Kirjasto on avoinna kolmena päivänä viikossa yhteensä 18 viikkotuntia. Kirjaston ollessa suljettuna voivat oppilaat opettajien valvomina käyttää kirjastoa itsenäisesti. Asiakaspäätteet (internet, tiedonhaku sekä aineiston lainaus ja palautus) ovat tuolloin oppilaiden omatoimisessa käytössä. Kirjastossa työskentelee ja sen kokoelmasta vastaa kirjastoammatillisen koulutuksen saanut kirjastovirkailija. Vesangan lähikirjasto on hyvä esimerkki siitä, mitä samassa rakennuksessa toimivien yhteistyöskentely voi parhaimmillaan olla. Mikäli kiinteä kirjastotoiminta lakkautuisi alueelta, sillä olisi negatiivinen vaikutus lasten ja varhaisnuorten lukemisharrastukseen, kirjallisuuden tuntemukseen ja tiedonhallintataitojen karttumiseen. Kirjaston merkitys alueen sosiaalisena keskuksena on huomattava ja se vahvistaa osaltaan alueen identiteettiä. Lohikosken pienkirjasto Aiempi Lohikosken lähikirjasto lakkautettiin keväällä 2010 ja avattiin pienkirjastona elokuussa 2010. Päätös kirjastomuodon muutoksesta lähikirjastosta pienkirjastoksi on tehty Jyväskylän kulttuuri- ja nuorisolautakunnan kokouksessa 12.9.2006. Matkaa pienkirjastosta pääkirjastoon on noin 4,5 kilometriä.
Lohikosken pienkirjasto saa vastaremontoidun, uudiskalustetun noin 150 m²:n tilan käyttöönsä Lohikosken koulun yhteyteen (jyvitetyt neliöt yhteensä 184 m²). Koulussa on noin 300 oppilasta. Pienkirjasto on avoinna kolmena päivänä viikossa, yhteensä 15 viikkotuntia. Kirjaston ollessa suljettuna voivat oppilaat opettajien valvomina käyttää kirjastoa itsenäisesti. Asiakaspäätteet (internet, tiedonhaku sekä aineiston lainaus ja palautus) ovat tuolloin oppilaiden omatoimisessa käytössä. Kirjastossa työskentelee ja sen kokoelmasta vastaa kirjastoammatillisen koulutuksen saanut kirjastovirkailija. Kirjasto on avoinna kolmena päivänä viikossa yhteensä 15 tunnin ajan. Lohikosken pienkirjasto tulee toimimaan lähes Vesangan kirjaston esimerkin mukaisesti ja on lupa odottaa, että pienkirjastomalli toteutuu Lohikoskella hyvin. Koulun ja kirjaston vireälle yhteistyölle on olemassa parhaat edellytykset: koululaisten kirjastoasiointi, lukemisharrastuksen tukeminen ja tiedonhallintataitojen karttuminen sujuvat luontevasti saman rakennuksen puitteissa. Vesangan kolmea viikkotuntia vähäisemmästä aukioloajasta johtuen Lohikosken pienkirjastolla ei ole resursseja kirjavinkkaukseen tai järjestelmälliseen tiedonhallinnan opastukseen. Vuonna 2009 Lohikosken lähikirjastossa annettiin suunniteltua kirjastonkäytön opetusta 151 oppilaalle. Kaikki ryhmäkäynnit yhteenlaskettuna (koululuokat, päiväkodit, asiakkaiden käyttäjäkoulutus, sovitut vierailut, muut ryhmäkäynnit) kirjastossa annettiin kirjastonkäytön opastusta 371 asiakkaalle. Uuden toimintamuodon ja sijainnin vuoksi perusasteen oppilaiden kirjastoasiointi kasvaa edellisvuodesta voimakkaasti. Lohikosken alueella asuu noin 4 600 asukasta, väestöennuste vuoteen 2020 on 5 000. Lohikoskella ei ole nuorisotilaa eikä nuorisopalveluverkkoselvityksessä esitetä alueelle nuorisotilaa rakennettavaksi. Kirjasto on alueen keskeinen ei-kaupallinen toimija. Asukkaille pienkirjasto on merkittävä lisä alueen palveluihin ja asiakaskunnan ikäjakautuma tulee olemaan pienistä lapsista vanhuksiin. Olisi lyhytkatseista perustaa tiloiltaan, kalustukseltaan ja aineistoltaan uusi toimipiste ja esittää sitä lakkautettavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun sillä on vireän toiminnan edellytykset ja sopiva yhteistyökumppani. Pienkirjasto toimintamallina toteutuu parhaiten silloin, kun se toimii koulun yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Tällöin kirjasto voi olla koulun omatoimisessa käytössä myös silloin, kun se on muilta asiakkailta suljettuna. Toki tämä toiminnan muoto edellyttää sitä, että toimijoiden kesken on tehty kirjallinen käyttösopimus vastuista ja velvollisuuksista. 6 Halssilan lähikirjasto Halssilan lähikirjastosta on matkaa pääkirjastoon noin 4 ja Vaajakosken aluekirjastoon noin 4,5 kilometriä. Alueella asuu n. 5 100 asukasta ja väestöennuste vuoteen 2020 mennessä n. 5 950. Taajaman luonne on kaupunkimainen ja kulkuyhteys keskustaan hyvä. Alueella ei ole nuorisotilaa, eikä sellaista ole tehdyn nuorisopalvelujen verkkoselvityksen mukaan suunnitteilla. Kirjasto sijaitsee Halssilan koulun pihapiirissä, koulussa on noin 330 oppilasta. Halssilan kirjasto toimii vuonna 1966 valmistuneessa rakennuksessa, kahdessa kerroksessa. Ensimmäisestä kerroksesta on sisäänkäynti kirjastoon, mutta ei muuta kirjastotoimintaa. Rakennuksen kunto on määritelty 18.5.2010 käsitellyssä kirjastoverkkoselvityksessä välttäväksi. Rakennukseen kohdistuu mittava remontointitarve. Kirjaston puolelta on esitetty, että kirjastotila remontoidaan ja se toimisi jatkossa yhdessä kerroksessa, nykyistä pienemmissä tiloissa (n. 200 m²). Tilapalvelu on alustavassa taloussuunnitelmassaan vuosille 2013/2014 varannut määrärahaa Halssilan kirjaston peruskorjaukselle. Kirjaston olisi
remontin toteutuessa mahdollista profiloitua Vesangan mallin mukaisesti nykyistä enemmän koulukirjastomaisemmaksi ja toimintamuodoltaan pieneksi lähikirjastoksi. Avoinna kirjasto olisi tässä tapauksessa kolmen päivänä viikossa yhteensä 18 tuntia. Erityisen merkittävää Halssilan lähikirjastossa on, että se on kaupunginkirjaston eniten kirjastonkäytön opetusta antava toimipiste. Vuonna 2009 Halssilan lähikirjastossa annettiin suunniteltua kirjastonkäytön opetusta 32 perusasteen luokalle, yhteensä 523 oppilaalle. Kaikki ryhmäkäynnit yhteenlaskettuna (koululuokat, päiväkodit, asiakkaiden käyttäjäkoulutus, sovitut vierailut, muut ryhmäkäynnit) kirjastossa annettiin kirjastonkäytön opastusta 2 345 asiakkaalle. Halssilan lähikirjastossa työskentelee 1,8 työntekijää (kirjastonjohtaja 5 pv/vko ja kirjastovirkailija 4 pv/vko). Mikäli kirjasto muutetaan pienkirjastoksi vuoden 2011 loppuun mennessä, Halssilasta olisi mahdollista osoittaa esimerkiksi Palokan aluekirjaston henkilöstövahvuuteen 1,1 henkilötyövuoden verran (kokoaikainen informaatikko 5 pv/vko ja kirjastovirkailija 1 pv/joka toinen vko). Tosin kiinteistöön suunniteltu remontti ajoittuu toteutuessaan vasta vuosille 2013/2014. Halssilan koulun oppilasmäärä ja taajaman asukasluku huomioiden voidaan perustellusti esittää, että Halssilan lähikirjaston toimintamalli muuttuu tulevaisuudessa ja se toimii jatkossa kuten Vesangan lähikirjasto. Kirjastotila remontoidaan noin 200 m² kokoiseksi ja koululla on mahdollisuus käyttää kirjastoa omatoimisesti Lohikosken ja Vesangan mallien mukaisesti silloin, kun kirjasto muutoin on suljettuna. Kirjaston auki ollessa se on kaikkien käytettävissä. Kirjasto sitoo kirjastovirkailijan työpanoksen joka toinen viikko kolmena ja joka toinen viikko neljänä päivänä viikossa. Näin ollen Halssilan nykyisestä henkilöstöresurssista olisi osoitettavissa 1,1 henkilötyövuotta muihin kirjastoammatillisiin ja kirjastotyön keskitettyihin kehittämistehtäviin. 7 Lakkautettavaksi esitetyt kirjastot: Keltinmäki, Kuokkala ja Kypärämäki Keltinmäen lähikirjasto sekä Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastoja esitetään kulttuurilautakunnassa 18.5.2010 käsitellyn kirjastoverkkoselvityksen mukaisesti lakkautettaviksi ja mainituissa kirjastoissa työskenteleviä työntekijöitä sijoitettaviksi muihin kirjastoammatillisiin tehtäviin Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Keltinmäen lähikirjasto (385 m²) Kulttuurilautakunnassa 18.5.2010 käsitellyssä kirjastoverkkoselvityksessä Keltinmäen lähikirjastoa esitetään lakkautettavaksi. Tarkastelun kohteina oli mm. tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä ja tarve, tilakustannukset sekä henkilöstömitoitus 2. Samassa kiinteistössä toimiva nuorisotila jäisi rakennukseen nuorisopalvelujen verkkoselvityksen esityksen mukaisesti. Keltinmäen Myllyjärven taajamissa asu noin 7 200 asukasta, väestöennuste vuoteen 2020 mennessä on 9 640. Alueen väestöennusteen mukaan ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa voimakkaasti, mutta samaten myös 0 12 vuotiaiden osuus. Kirjasto palvelee myös Mäyrämäen ja Mustalammen taajamien asukkaita. 2 Päätösteksti, kts. s.2.
Keltinmäen lähikirjastosta on matkaa pääkirjastoon noin 5 kilometriä. Kirjastonuorisotilarakennus on valmistunut vuonna 1983 ja sen kunto on 11.5.2010 valmistuneen kirjastoverkkoselvityksen mukaan tyydyttävä. Keväällä 2010 kirjastossa sattui putkirikko ja sen seurauksena kirjaston lattiaa sekä muita tiloja on jouduttu korjaamaan. 8 Keltinmäen lähikirjastossa työskentelee 3 työntekijää (kirjastonjohtaja ja 2 kirjastovirkailijaa). Mikäli kirjasto lakkautetaan, vapautuva henkilöstö olisi mahdollista sijoittaa muihin kaupunginkirjaston toimipisteisiin tai kirjaston keskitettyjen palvelujen kehittämiseen. Henkilökunnan lisääminen muihin toimipisteisiin mahdollistaa kirjastojen pidemmät sekä lauantaiaukioloajat, kirjastoauto- ja kotipalvelujen sekä verkkopalvelujen kehittämisen. Keltinmäen koulun kanssa tehty yhteistyö on ollut aktiivista. Koulussa on esikoulu ja 1. 6. luokat yhteenlaskettuna n. 380 oppilasta. Vuonna 2009 kirjastossa annettiin kirjastonkäytön opetusta 28 luokalle, yhteensä 494 oppilaalle. Vuoden aikana 728 eri-ikäistä asiakasta osallistui kirjastonkäytön opastuksiin. Keltinmäen alueen kirjastopalvelut voidaan järjestää jatkossa kirjastoautopalveluin: koulun ja päiväkodin tarpeisiin suunnatulla aamupäivien koulupysäkeillä sekä ilta-aikaisella normaalipysäkillä. Päiväkoti-, esikoulu- ja peruskouluikäisten kirjastonkäytön sekä tiedonhallintataitojen opetuksen järjestäminen vaatii uudenlaisia ratkaisuja sekä verkkopalvelujen aktiivista kehittämistä ja vuorovaikutteisia kirjastopalveluja, kirjastoautopalvelua voimakkaasti hyödyntäen. Aikuisväestön, erityisesti ikääntyneiden kirjastopalveluja on mahdollista kehittää vuorovaikutteisin verkkopalveluin sekä esimerkiksi kirjaston kotipalvelutoimintaa lisäämällä (hakeutuvat kirjastopalvelut). Verkkopalvelujen kehityksestä on esitetty tarkemmin kappaleessa Kirjaston verkko- ja itsepalvelut. Kuokkalan pienkirjasto (145 m²) Kuokkalan pienkirjasto avattiin syksyllä 2008 Kuokkalan liikekeskuksessa. Samassa huoneistossa toimii kirjaston lisäksi Kuokkalan palvelupiste, nuorisotila, Turvallinen iltapäivä ja 4H-yhdistyksen toimisto. Käytössä olevan huoneiston kokonaispinta-ala on noin 600 m². Pienkirjastossa työskentelee kirjastovirkailija kolmena päivänä viikossa pitäen kirjastoa avoinna 15 viikkotunnin ajan. Matkaa pääkirjastoon on noin 2,5 kilometriä. Kulttuurilautakunnassa 18.5.2010 käsitellyssä kirjastoverkkoselvityksessä Kuokkalan pienkirjastoa esitetään lakkautettavaksi (Malli 1). Tarkastelun kohteina oli mm. tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä ja tarve, tarkoituksenmukaiset aukioloajat sekä henkilöstömitoitus 3. Välimatka Kuokkalan pienkirjastosta lähimpään kouluun, Pohjanlammen kouluun, on noin puoli kilometriä. Välimatkasta, kirjaston aukioloajoista ja niukoista henkilöstöresursseista johtuen pienkirjasto ei pysty palvelemaan alueen kouluja tai päiväkoteja lainkaan eikä kirjastossa ole mahdollista järjestää kirjastonkäytön opetuksia, satutunteja tai muuta oheistoimintaa. Koulujen omatoiminen pienkirjastoasiointi ei ole mahdollista välimatkasta johtuen. Tällä hetkellä Kuokkalan pienkirjaston aukioloaikojen lisääminen ei ole mahdollista. Koska pienkirjasto on suljettu osan viikkoa, on tilan ylläpitäminen kallista ja tehotonta. 3 Päätösteksti, kts. s.2.
Pienkirjastomalli on toiminnaltaan riittämätön Kuokkalan kokoiseen taajamaan, eikä vastaa alueen kiinteän kirjastopalvelun tarpeeseen. 9 Mikäli Kuokkalan pienkirjasto lakkautetaan, alueen kirjastopalvelut hoidetaan jatkossa kirjastoautopalveluin: päiväkoti- ja esikouluikäisille sekä koululaisille suunnatuin aamupysäkein sekä aikuisväestölle iltapysäkein. Pääkirjasto puolestaan toimisi alueen lähimpänä kiinteänä kirjastotoimipisteenä. Kypärämäen pienkirjasto (121 m²) Kypärämäki avattiin pienkirjastona kesällä 2009 kokonaan remontoidussa (vuokra)tilassa. Samassa rakennuksessa sijaitsee mm. päiväkoti; Kypärämäen n. 290-oppilainen koulu on pienkirjaston lähituntumassa, mutta ei aivan pihapiirissä. Kirjasto on avoinna kolmena päivänä viikossa yhteensä 15 viikkotunnin ajan; kirjastossa työskentelee kirjastovirkailija 3 pv/vko. Kulttuurilautakunnassa 18.5.2010 käsitellyssä kirjastoverkkoselvityksessä Kypärämäen pienkirjastoa esitetään lakkautettavaksi. Tarkastelun kohteina oli mm. tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä ja tarve, tarkoituksenmukaiset aukioloajat, sekä henkilöstömitoitus 4. Mikäli Kypärämäen pienkirjasto lakkautetaan, alueen kirjastopalvelut hoidetaan jatkossa päiväkoti- ja esikouluikäisille sekä koululaisille suunnatuin kirjastoauton pysäkkiajoin. Kypärämäen kirjasto sijaitsee pääkirjaston ja Kortepohjan lähikirjaston välimaastossa. Matkaa pääkirjastoon on hieman alle 3 ja Kortepohjaan noin 2 kilometriä. Mainittujen kirjastojen välisen keskeisen sijaintinsa vuoksi alueen asukkaiden on mahdollista käyttää edellä mainittuja kirjastoja. Kirjastoautopalvelujen kehittäminen 2011 2020 Jyväskylässä liikennöi kolme uutta tai uudehkoa kirjastoautoa. Kaksi autoista liikennöi tätä nykyä kahdessa ja yksi yhdessä vuorossa. Auto-osastolla on yhteensä 9 työntekijää, joista kirjastoautonkuljettajia tai -kuljettajavirkailijoita viisi. Yhden kirjastoauton reittiaikaa myydään Muuramen kunnalle kahden viikon jaksolla yhteensä noin 6 tuntia. Jotta kirjastoautopalveluja voidaan kehittää entisestään, tulevaisuuden reittisuunnittelu on tehtävä huolella, tarkoituksenmukaisesti sekä väestörakenteen muutokset huomioon ottaen (uudet taajamat, eri ikäryhmät). Reittien uudelleen suunnittelulla tähdätään mahdollisimman taloudelliseen reititykseen, tarjoamaan kirjastopalvelut alueilla, joilla kiinteää kirjastoa ei ole sekä niille asiakkaille tai -ryhmille, joiden on vaikea tai mahdotonta käyttää kiinteän kirjaston palveluja. Kirjastojen mahdollisten lakkauttamisten myötä kasvaa paine kirjastoautopalvelujen saatavuudelle ja laatusisällölle. Uudet taajamat tulee huomioida reittisuunnittelussa. Nähdään tärkeänä, että kirjastoautot liikennöivät tulevaisuudessa tehokkaammin ja kuntalaistarpeen mukaisesti. Jotta tämä toteutuisi, on kirjastoautotoimintaan voitava osoittaa lisää kirjastoammatillista henkilöstöä. Kirjastoautoilla on asiakkaina lukuisia kouluja ja jokaisessa autossa annetaan kirjastonkäytön opetusta vähintään ensimmäisen luokan oppilaille. Opetustilana auto poikkeaa rajallisen 4 Päätösteksti, kts. s.2.
kokonsa vuoksi kiinteästä kirjastotilasta. Kirjastoautoissa annettavan kirjastonkäytön ja tiedonhallinnan opastuksen tueksi luodaan uusia ja täydentäviä kirjastotoiminnan muotoja verkkokirjaston kehittäminen yhtenä potentiaalisena keinona. 10 Kirjaston verkko- ja itsepalvelut Kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoisia tapoja käyttää kirjastoa sekä kiinteän kirjastoverkon että sähköisen verkkokirjaston kautta. Asiakkaat käyttävät kumpaakin palvelutapaa, sillä käyntien määrä sekä kirjastoissa että verkkokirjastossa on lähes sama. Verkkopalvelut tuotetaan alueellisesti yhteistyössä Aalto-kirjastojen kanssa. Verkkopalvelut muodostavat merkittävän ja voimakkaasti kehittyvän osan kirjaston palveluista. Asiakas voi internetissä uusia lainansa, tehdä varauksia ja hakea tietoa kirjaston aineistosta. Käytössä ovat myös nykyaikaiset mobiilipalvelut, esimerkiksi suuri osa myöhästymismuistutuksista lähetetään asiakkaille joko tekstiviestinä tai sähköpostilla. Asiakkaita kiinnostaakseen verkkopalvelujen tulee olla ajanmukaisia, laadukkaita ja nopeasti kehittyviä. Parhaillaan kaupunginkirjasto on uusimassa verkkopalvelusivustoja ja ottamassa käyttöön uusia palveluita. Syksyllä 2010 käyttöönotettava Aalto-verkkokirjasto lisää asiakkaiden mahdollisuuksia sekä käyttää kirjastopalveluja monipuolisemmin että osallistua aktiivisemmin sisältöjen tuottamiseen (aineistoarvostelut, kommentit, keskustelut). Verkkoympäristöön on jatkossa mahdollista tuottaa eri-ikäisille käyttäjille suunnattuja tiedonhallintataitojen opastuspaketteja, joita koululuokat ja muut ryhmät voivat käyttää omatoimisesti. Viime vuosina kirjastojen etä- ja itsenäispalveluita on voimakkaasti lisätty. Verkkopalveluiden kehittämisen rinnalla kirjastoihin on hankittu asiakaskäyttöisiä lainaus- ja palautusautomaatteja. Vuoden 2009 alussa viidessä toimipisteessä oli asiakkaiden käytössä itsepalvelulainaus, vuoden 2010 alussa lainausautomaatit ovat jo kymmenessä toimipisteessä ja vuoden 2010 lopussa kaikissa 15 toimipisteessä on mahdollista lainata itsepalveluna. Asiakkaita on opastettu automaattien käyttöön ja niiden käyttöaste on korkea. Pääkirjaston lainoista 72% lainataan lainausautomaateilta. Automaattien avulla voidaan vähentää mekaanisen työn määrää, parantaa työergonomiaa ja ohjata henkilökunnan aikaa vaativampaan asiakaspalveluun. Automaattien tarkoitus on myös nopeuttaa palvelua ja tehdä kirjastossa asiointi asiakkaalle joustavaksi. On kuitenkin muistettava, että toimiakseen verkkopalvelut vaativat myös henkilöstöä: sisältöjen tuottamiseen, ylläpitoon ja päivittämiseen sekä teknisten ratkaisujen kehittämistyöhön. Suurissa yksiköissä on mahdollista osittain paikata lainaus- ja palautusautomaatiolla ihmisen tekemää rutiinityötä, mutta pienissä kirjastopisteissä automaatio ei poista vuorotyön haasteita. Kirjastojen tulevaisuuden tilaratkaisuja mietittäessä on huomioitava verkkopalvelujen kasvava suuntaus: fyysisten käyntien määrä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana, kun taas verkkopalvelujen käyttö on kasvanut ja tullee kasvamaan edelleen. Internet, mobiililaitteet ja langaton verkko ovat joka kodin arkea. Kirjastoa käytetään siellä, missä se on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta: internetissä, puhelimessa ja kauppamatkan varrella. Myös digitaalisten aineistojen yleistyminen tulee vaikuttamaan kirjastojen tilantarpeeseen. Musiikin ja lähivuosina elokuvien nettilataaminen tulee vähentämään fyysisten cd- ja dvd-levyjen myyntiä, vuokrausta ja myös lainausta kirjastoista. E-kirjojen suomenkielinen tarjonta
lisääntyy lähivuosina, samoin verkkolehtien. Suuri osa teksteistä luettanee parin vuosikymmenen päästä erilaisilta digitaalisilta lukulaitteilta. 11 Itse kirjaston perustehtävään kehityksellä ei ole vaikutusta: kirjaston kautta kansalaiset pääsevät yhteiskunnan kustantamana käyttämään sellaista digitaalista aineistoa, josta he muuten joutuisivat itse maksamaan. Tulevaisuuden kirjastossa korostuu lainaamisen ja kirjakokoelmien sijasta asiakkaiden palvelutarpeet kirjaston tiloissa. Kirjastoissa on nykyistä enemmän tilaa erilaisille toiminnoille: viihtymiselle, oppimiselle, tapahtumille, kokoontumiselle ja vähemmän kirjoille ja hyllyille. Fyysisen kirjastotilan merkitys ei katoa, vaan muuttuu ja sen on oltava nykyistä enemmän muunneltavissa käyttäjien tarpeiden mukaiseksi.
12 Taulukko: edellä esitettyjen ratkaisujen vaikutus 2009/2020: neliöt, vuokra, investoinnit Vuosi 2009 Kirjastoverkko vuonna 2020 Väestö 128 000 141 620 vuokra vuokra vuokra vuokra investointi m2 /m2/kk /vuodessa m2 /m2/kk /vuodessa Pääkirjasto 9892 7,16 849 921 8223 14,50 1 430 802 15 213 600 Kirjasto -Työväenopisto (1980) Aluekirjasto (>10 000 asukasta) Vaajakosken kirjasto (1987) 1710 9,80 201 037 1399 9,80 164 522 Palokan kirjasto 294 13,72 48 404 1752 14,70 309 053 4 204 800 Lähikirjasto Kortepohjan kirjasto (päiväkoti 1972) 611 11,55 84 685 411 14,70 72 500 739 800 Säynätsalon kirjasto (kunnantalo 1952, 1998) 508 10,99 66 995 508 10,99 66 995 Tikkakosken teollisuustalo 450 6,83 36 882 300 14,70 52 920 540 000 Huhtasuon kirjasto-nuorisotalo (1979) 408 9,52 46 610 363 14,70 64 033 653 400 Keltinmäen kirjasto-nuorisotalo (1983) 385 10,38 47 956 Keljonkankaan kirjasto (1988) 372 10,49 46 827 250 10,49 31 470 Korpilahden kirjasto (virastotalo 1978, 2009) 397 14,88 70 853 397 14,88 70 853 Vesangan kirjasto (koulu-päiväkoti 2008) 131 11,36 17 831 131 11,36 17 831 Pienkirjasto Halssilan kirjasto ja iltapäiväkoti (1966) 534 7,47 47 841 200 14,70 35 280 360 000 Lohikosken kirjasto (koulu 1967, 2004, 2010) 288 7,57 26 162 184 14,70 32 458 Kuokkalan kirjasto (1990) 145 11,15 19 347 Kypärämäen kirjasto (vuokratila) 121 14,63 21 243 Korpilahden kirjastoautotalli 49 8,97 5 221 Kirjaston tilat yhteensä, m2 16 293 14 118 Muutos nykytilanteeseen -2 175 ARVIOIDUT VUOKRAT JA INVESTOINNIT Kirjaston vuokrat yhteensä 1 637 813 2 348 717 Kaupungin investointien määrä yhteensä 21 711 600 Investointien tunnusluvut peruskorjaus uudisrakennus Kursiivi: neliöt vähenevät Korostus: neliöt lisääntyvät 1800 /m2 2400 /m2
13 2009 2020 128 028 asukasta 141 620 asukasta M määrä M määrä Toimintamenot 63,70 /asukas 2009 8,16 8,53 60,25 e/asukas 2020 Henkilöstömenot 4,26 Kirjojen hankintamenot 102 henk 3,82 91 52 % 7,73 /asukas 0,99 12 % 1,09 13 % Tilavuokrat 1,64 20 % 2,35 28 % Muut kulut 1,27 16 % 1,27 15 %