2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA JA TAVOITTEET Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa huomioidaan suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Opetus ei sitouta uskontoon tai mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Lisäksi kristillisen koulun arvoina korostetaan ihmisarvoa, lähimmäisyyttä, armollisuutta, yhteisöllisyyttä, rehellisyyttä, kunnioitusta, luottamusta, kiitollisuutta ja katsomustietoisuutta. Ihmisarvo ja vastuullinen lähimmäisyys Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on äärettömän arvokas ja häntä tulee kohdella sen mukaisesti. Ihmisen tulee tästä syystä arvostaa myös itseään. Kristillinen ihmiskäsitys korostaa ihmisten tasa-arvoa ja yhteistä ihmisyyttä sosiaalisista, taloudellisista tai katsomuksellisista eroista huolimatta. Tältä pohjalta koulun henkilökunta pyrkii tukemaan jokaisen oppilaan kasvua ja oppimista. Koulu vahvistaa terveen itsetunnon kasvua sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia lahjakkuuden alueitaan ja hyödyntämään niitä omaksi ja muiden iloksi. Kristillisessä koulussa korostetaan vastuullisuuden merkitystä omassa toiminnassa ja ihmissuhteissa. Vastuullisuuden periaate ilmenee elämän kaikilla keskeisillä alueilla. Vastuullisuus suhteessa itseen merkitsee omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja velvollisuuksien hoitamista. Suhteessa lähimmäisiin vastuullisuus merkitsee toisten kunnioittamista, arvostamista, heikomman puolustamista, huolenpitoa ja palvelemista. Vastuullisuus merkitsee myös osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Vastuu ympäristöstä merkitsee luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja luonnonvarojen hyödyntämistä eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus nousevat ihmisen mittaamattoman arvon lähtökohdasta. Lapsuutta kunnioitetaan ainutkertaisena ikäkautena. Kasvattajan tehtävä on suojella lasta ja kaikessa toiminnassaan pyrkiä toteuttamaan lapsen parasta. Armollisuus Armollisuudella tarkoitetaan anteeksi antavaa asennetta. Oppilaat opetetaan pyytämään ja antamaan anteeksi sekä kantamaan vastuun omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Kun ihmissuhteissa tulee loukkaantumisia, niistä keskustellaan avoimesti oikeudenmukaisuutta korostaen ja riidat sopien. Mahdollisten kurinpitotoimien yhteydessä korostetaan uudelleen aloittamisen mahdollisuutta. 6
Yhteisöllisyys Yhteisöön kuuluminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat jokaisen perustarpeita. Haluamme kehittää yhteisöä, joka pitää huolta, rohkaisee, kannustaa ja nostaa muita. Samalla näemme, että elämässä menestymisen edellytyksenä ovat hyvät yhteisössä elämisen taidot, esim. toisten huomioon ottaminen, vuorovaikutus, auttaminen ja palveleminen, vuoron odottaminen, anteeksi pyytäminen ja sopiminen, vastuullisuus ja johtaminen. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös suomalaisen kulttuuriperinnön, yhteiskunnan perustana olevien arvojen ja toimintatapojen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Vuorovaikutuksella eri tahojen kesken edistetään yhteistyötä. Jokaista halutaan kuunnella ja ottaa heidät mukaan rakentamaan vastuullisesti kouluyhteisöä. Oppilailla on näin mahdollisuus vaikuttaa työskentelyyn ja toimintaympäristöön. Rehellisyys Rehellisyyttä opetetaan suhteessa itseen ja yhteisöön. Rehellisyys tarkoittaa niin omien vahvuuksien ja ansioiden kuin myös puutteiden ja laiminlyöntien kohtaamista ja käsittelemistä. Oppilasta rohkaistaan olemaan oma itsensä. Oppilaita ohjataan puhumaan totta ja toimimaan vastuullisesti. Kunnioitus ja luottamus Kunnioitus ja luottamus ovat ihmiselle tärkeiden suhteiden perusta. Kristillisessä koulussa opetellaan kunnioittamaan jokaista ihmistä. Kunnioituksen oppimisen edellytyksenä on, että aikuiset antavat myönteisen mallin kunnioittavasta kohtelusta ja auktoriteettina olemisesta. Siten myös lapsi kokee tulevansa kunnioitetuksi ja näin yhteisöön syntyy luottamukseen perustuvia kasvatussuhteita. Kiitollisuus Kiitollisuus on positiivinen asenne siitä, mitä me olemme ja mitä meillä jo on. Elämä itsessään on kiitollisuuden aihe. Kristillisessä koulussa opetellaan kiittämään arkipäivän tilanteissa. Negatiivisistakin asioista opetellaan viestimään ystävällisesti ja sävyisästi. Katsomustietoisuus Katsomustietoisuus liittyy erityisen maailmakatsomuksen mukaisen opetuksen profiiliin. Käsitettä avataan laajemmin luvussa 2.4. Oppilaan huoltajalle ja oppilaalle selvitetään aina ennen oppilaaksi ottamista koulun toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen maailmankatsomukselliset lähtökohdat ja painotukset. 7
2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA KOULUN TOIMINTA-AJATUS Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kristillisessä koulussa oppilaat edustavat monia erilaisia uskonnollisia, kulttuurisia ja kielellisiä taustoja. Oppilaiden äidinkielten ja kulttuurien runsas kirjo opettaa taitoa kohdata erilaisuutta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden harjoitella rakentavaa yhteistyötä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa ja antaa uusia ja erilaisia aineksia maailmankuvan muodostamiseen. Opetuksen ja kasvatuksen avulla tuetaan jokaisen oppilaan identiteettiä ja äidinkielen kehitystä. Oman kulttuurisen perinteen tuntemisen kautta opitaan arvostamaan myös muita kulttuureja. Kristillinen koulu tarjoaa laadukasta perusopetusta kristilliseltä arvopohjalta. Samalla koulu palvelee yhteiskunnan moniarvoisuutta tarjoamalla kristillisen sivistysperinteen näkökulman tiedon ja kulttuurin maailmaan. Länsimaisen kulttuurin ja tieteen pohjalla vaikuttaa kristillinen perintö, jonka omaleimaisuutta ja kulttuurista merkitystä halutaan tuoda esiin opetuksessa. Toiminta-ajatus Kristillinen koulu antaa turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä kristillisen maailmankatsomukseen perustuvaa perusopetusta. Koulu ottaa huomioon oppilaan yksilöllisyyden sekä kasvattaa terveitä ja vastuuntuntoisia, oman ja toisen arvon ymmärtäviä kansalaisia tukien vanhempia heidän kasvatustehtävässään. 8
2.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty opetussuunnitelmassa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetus järjestetään luokkamuotoisesti vuosiluokkiin sidottuna. Jotta opetus olisi ryhmäkoon ja muut opetukselliset seikat huomioiden tarkoituksenmukaista, muodostetaan tarvittaessa myös yhdysluokkia. Tuntijako Tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä (LIITE 1). Kieliohjelma Oulun kristillinen koulu noudattaa Oulun kaupungin kieliohjelmaa. A 1 -kielen (englanti) opetus alkaa kolmannelta luokalta opetussuunnitelman perusteitten mukaisesti. 0-2 -luokilla tuntikehyksestä on kuitenkin varattu yksi viikkotunti lauluin ja leikein toteutettavaan englannin kielen opiskeluun. Vapaaehtoisen A 2 -kielen (saksa, ranska, espanja tai ruotsi) opetus alkaa 4. luokalta. Johtokunta päättää valinnaisen A 2 kielen ryhmän perustamisesta ja oppilaiden minimimäärästä, joka ryhmän perustamiseen vaaditaan. Mikäli ryhmäkoko jää niin pieneksi, että opetusta ei pystytä järjestämään koulussamme, oppilaillamme on mahdollisuus osallistua Oulun kaupungin kouluissa järjestettävään A 2 -kieliopetukseen. B 1 -kieli (ruotsi) alkaa 7. luokalta. Lisäksi suosittelemme oppilaitamme osallistumaan 5.-6. luokkalaisille järjestettävään ruotsin kielen kerhoon, jonka avulla haluamme lisätä ruotsin kielen opiskelumotivaatiota tulevia yläkouluvuosia varten. Vapaaehtoinen B 2 -kieli (saksa, ranska, espanja tai venäjä) alkaa 8. luokalta. Johtokunta päättää valinnaisen B 2 -kielen ryhmän perustamisesta ja oppilaiden minimimäärästä, joka ryhmän perustamiseen vaaditaan. Oppilaillamme on mahdollisuus osallistua Oulun kaupungin kouluissa järjestettävään B 2 -kieliopetukseen, mikäli koulumme ei pysty pienen ryhmäkoon vuoksi itse järjestämään opetusta koulullamme. 9
2.4 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN PERUSTUVA OPETUS Erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa noudatetaan perusopetuslain 11 :n 1 momentin määräyksiä perusopetuksen sisällöstä, Opetushallituksen 16.1.2004 päättämiä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (määräys 01/11/2004) ja niihin 22.5.2006, 7.5.2007, 16.3.2009, 18.6.2010, 29.10.2010 tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä sekä perusteita täydentävää määräystä, joka muuttaa 16.1.2004 annettujen perusteiden luvun 9 (Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus). Uusimpana asetuksena on huomioitu Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28.6.2012), jossa on selitetty erityiseen maailmankatsomukseen perustuvan opetuksen lähtökohta. Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaalle annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Ne eivät kuitenkaan muuta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä yhteisten aineiden oppimääriä, eivätkä vaaranna oppivelvollisuuteen kuuluvien oppimäärien saavuttamista. Kristillisen koulun kasvatus ja opetus tukee valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen 2-4 :ssä määriteltyjen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Maailmankatsomus ilmenee koulun arvoissa, kasvatustavoitteissa, toiminta-ajatuksessa ja toimintakulttuurissa. Toiminta, kasvatus ja opetus ovat perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden ja opetukselle asetettujen tavoitteiden mukaisia. Ne eivät edellytä oppilaan henkilökohtaista sitoumusta tai pyri vaikuttamaan siten, että hän sitoutuu kristilliseen maailmankatsomukseen tai sitä edustavan yhteisön jäsenyyteen. Kristillisen koulun opetuksen on opetuksenjärjestämisluvan mukaan perustuttava kristilliselle maailmankatsomukselle. Tämä katsomustietoisuus on opetussuunnitelmaa yhtenäistävä tekijä, jonka avulla tarkastellaan tiedon eri osa-alueiden välistä yhteyttä. Oppiaineiden opetuksen perustana on kristillisen sivistysperinteen ja eri tieteenalojen välinen vuoropuhelu. Kristillisen koulun arvojen taustalla on kristillinen perinne. Koulun tulkinta kristillisyydestä kunnioittaa erilaisia kristillisiä näkemyksiä, eikä koulu edusta yhtä tiettyä kristillistä näkemystä. Koulun tulkintaa ja opetusta arvioidaan kriittisesti. Opetuksella tuetaan katsomustietoisuuden kehittymistä, oppilaiden omaehtoista ajattelua ja tarjotaan aineksia maailmankatsomuksen rakentamiseksi. Katsomuksellinen valinnanvapaus on tärkeä lähtökohta kristillisessä koulussa. Kouluyhteisö pyrkii avoimeen keskusteluun, oman toiminnan itsearviointiin ja kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossa (28.6.2012) asetuksen perusteluissa todetaan, että erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella ja erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Maailmankatsomukseen perustuvalla taidolla tarkoitetaan taitoa etsiä, löytää ja ymmärtää maailmankatsomuksellisia tietoja ja käsitteitä sekä kykyä käsitellä maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, muodostaa oma maailmankatsomus ja arvioida sitä. Maailmankatsomukseen perustuvalla valmiudella tarkoitetaan kykyä käydä omia maailmankatsomuksellisia taitoja hyväksi käyttäen maailmankatsomuksellista keskustelua ympäristön kanssa. Oppilaalla on oikeus koulun maailmankatsomuksesta poikkeaviin tai sen kanssa ristiriitaisiin maailmankatsomuksiin ja arvovalintoihin. Opettajan tulee kasvatustyössään kun- 10
nioittaa oppilaan oikeutta omaan maailmankuvaansa ja sen muodostamiseen. Toiminta, kasvatus ja opetus noudattavat perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita sitouttamatta opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen. Oppiaineiden opetus ei ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen tunnustukseen ja on siten uskonnollisesti tunnustuksetonta. Oppilaat nostavat esiin kristillisyyteen ja maailmankatsomuksiin liittyviä kysymyksiä opetuksen yhteydessä myös spontaanisti. Näissä tilanteissa opettaja pyrkii edistämään monipuolista, avointa, rakentavaa, rehellistä ja toista kunnioittavaa keskustelua ja rohkaisemaan puhumista myös vaikeista ja kiistaa aiheuttavista kysymyksistä. Näin opetuksella pyritään kehittämään oppilaan katsomustietoisuutta. Kristillinen maailmankatsomus on koulun toimintakulttuurin kokonaisvaltainen perusta. Kristillisyys ilmenee koulun arjessa esimerkiksi koulun juhlissa ja tapahtumissa. Enemmän kysymyksessä on kuitenkin maailmankatsomuksesta nouseva tapa ajatella ja pohtia arvopohjan mukaisia katsomusnäkökulmia, mikä tapahtuu läpäisyperiaatteella kaikessa opetuksessa. Näin tuetaan katsomustietoisuuteen kasvamista, jonka lisääntyminen antaa oppilaalle käytännön välineitä kriittiseen ajatteluun ja arvovalintoihin. Tämä eri katsomuskulmista tapahtuva tarkastelu pitää sisällään myös kristillisen maailmankatsomuksen. Katsomuskulmista lähtevä tarkastelu on itsenäistä ja kriittistä ajattelua tukevaa, ei mihinkään tiettyyn katsomukseen sitouttavaa. Kyse on metodisista ja tilannekohtaisista ratkaisuista - ei tavoitteiden tai sisältöjen määrittelemistä tässä suhteessa ennakkoon. Erityisestä maailmankatsomuksesta lähtevä opetus ei tuo opetukseen opetussuunnitelman perusteita haastavia paradigmaattisia ongelmia. Koulun opetus ja kasvatus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen. Sen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja riippumatta lähtökohdistaan tai ominaisuuksistaan sellaisenaan arvokas. Samalla perusteella oppilaita ohjataan kohtelemaan kunnioittavasti muita. Kristillisen ihmiskäsityksen yksi tärkeä näkökulma on ihmisen vapaus ja vapaan tahdon kunnioittaminen. Tämän arvon kunnioittaminen merkitsee kristillisen koulun toiminnassa esimerkiksi sitä, että oppilailta tai heidän perheiltään ei edellytetä kristillistä maailmankatsomusta. Koulu pyrkii olemaan avoin ja läpinäkyvä toiminnassaan sekä edistämään avointa ja rehellistä keskustelukulttuuria. Näin kukin oppilas ja perhe voi vapaasti arvioida koulun toimintaa ja sen taustalla vaikuttavia näkemyksiä. Tavoitteena on välttää tahallista tai tahatonta indoktrinaatiota. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan arvostavasti ja kunnioittavasti eri tavoin ajatteleviin ja erilaisen maailmankatsomuksen omaaviin ihmisiin. 11
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kristillisen koulun oppimiskäsitystä voidaan luonnehtia dynaamiseksi ja dialogiseksi. Dynaamisen oppimisen tuntomerkkejä ovat suotuisten edellytysten luominen oppimiselle, ajattelun kehittäminen, kokemusten ja merkitysten ymmärtäminen, tekemällä ja kokeilemalla oppiminen. Oppiminen on oivaltamista, jäsentämistä, asioiden syvällistä selvittämistä ja yhdistelyä. Siihen liittyy muistamista, tiedonhankintaa, työn tekemistä, tiedon jäsentämistä, kriittisyyttä ja vastuun ottamista. Dialogisuus merkitsee dynaamisen vuorovaikutuksen rakentamista ottamalla huomioon oppilaan kyvyt vuorovaikutukseen. Dialogisuutta käsitellään myös luvussa 3.3. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Koulun oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja sekä oikea-aikaiseen, oikeanlaiseen ja riittävään tukeen. Oppimisympäristö on turvallinen, esteettinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka luomisesta ja ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä henkilökunnalle että oppilaille. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Oppilaiden käytössä on riittävä määrä tietokoneita ja opettajien tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Luokka- ja opetustiloissa pyritään siihen, että ne tarjoavat mahdollisuuden monipuolisten opiskelutapojen toteuttamiseen sekä työrauhan ylläpitämiseen. Huomiota kiinnitetään myös luokkatilan siisteyteen ja viihtyisyyteen. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, esimerkiksi kirjastoa, alueen luontoa ja lähiympäristön liikuntapaikkoja. 12
Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun johtokunnalla ja henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Kristillisessä koulussa aikuisten ja oppilaiden väliset hyvät ja avoimet vuorovaikutussuhteet luovat pohjan turvalliselle oppimisympäristölle. (Vertaa dialogisuus kappaleessa 3.3) Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Koulun aikuisten suhteet ja keskinäinen kunnioitus on vahva yhteistyön malli niin kouluyhteisössä kuin kodin ja koulun yhteistyössäkin. OULUN KRISTILLISEN KOULUN PAIKALLINEN OSUUS: OPPIMISYMPÄRISTÖ Oulun kristillinen koulu toimii Oulun kaupungin omistamassa koulukiinteistössä. Tilat ovat asianmukaiset ja täyttävät opetukselle asetetut kriteerit. Yläkoulun erikoisluokkatarpeissa (fyke, kotitalous, tekninen työ) käytämme muiden Oulun kaupungin koulujen tiloja. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, esimerkiksi Oulun kaupungin kulttuuritarjontaa (museoita, teatteria, näyttelyitä, konsertteja), eri seurakuntien kokoontumistiloja ja kirkkoja, liikuntapaikkoja (urheilukenttiä ja -tiloja, uimahalleja, kunto- ja luistinratoja ja hiihtolatuja), paikallisia luontokohteita (Oulujoki, Perämeri, lähisuot ja metsät) sekä teknologiakeskuksia (Oulun yliopisto ja Tiedekeskus Tietomaa). Oulun kristilliseen kouluun on hankittu nykyaikaisen tietoyhteiskunnan asettamat vaatimukset täyttävä laitteisto. Käytössämme on mm. oppilas- ja luokkakohtaiset tietokoneet ja luokissa videotykit. Tietostrategiassa koulumme on sitoutunut tavoitteelliseen tietotekniikan hallinnan opettamiseen. Koulumme rikkautena on hengellinen moninaisuus ja kansainvälisyys. Työyhteisön jäsenet ja oppilaat perheineen tulevat niin Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien ja kirkollisten herätysliikkeiden kuin ns. vapaiden kristillisten suuntausten ja järjestöjen piiristä. Yhteisömme kansainvälisyys ja monikulttuurisuus heijastuvat koulumme sosiaaliseen ja kognitiiviseen oppimisympäristöön. Oppilaat tutustuvat erilaisista taustoista tuleviin oppilaisiin ja saavat tietoa heidän kulttuureistaan ja kotimaistaan. 13
3.3 TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulun kasvatustavoitteet, arvot ja aihekokonaisuudet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilailla ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen erityisesti koulun oppilaskunnan ja vanhempainverkoston kautta. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki a) arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu, b) koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten c) juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Kutakin opetussuunnitelman perusteissa mainittua toimintakulttuuriin kuuluvaa osa-aluetta on käsitelty paikallisessa osiossa. Lisäksi olemme nimenneet muita Oulun kristilliselle koululle ominaisia toimintakulttuuriin kuuluvia piirteitä: d) oppimissuunnitelma ja dialoginen kasvatussuhde, e) kerhotoiminta, f) henkilökuntakoulutus, g) Oulun kristillisen koulun suhde paikallisseurakuntiin ja h) kristillinen maailmankatsomus Oulun kristillisen koulun arjessa. Kristillisen koulun opetus sisältää (vrt. Valtioneuvoston asetus 422/2012 28.6.2012) mukaisesti läpäisyperiaatteella maailmankatsomuksellista ainesta ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Maailmankatsomuksellinen aines on oppilaan kehitystason mukaista. Koulun juhlissa on maailmankatsomukseen liittyvää ainesta. Uskonnollista ainesta sisältävien tilaisuuksien (aamunavaukset, jumalanpalvelukset ym.) järjestämisessä noudatetaan Opetushallituksen tiedotteen 19/2006 mukaisia menettelyjä. Kansainvälisyyskasvatuksessa yhteydenpito kehitysyhteistyötä ja kansainvälistä diakoniaa tekeviin kansalaisjärjestöihin on luonteva osa koulun toimintaa. Kristillinen koulu toimii yhteiskristillisellä periaatteella, eikä toimintakulttuuri siten ilmennä minkään yksittäisen kirkkokunnan tai seurakunnan hengellistä kulttuuria. Koulu on itsenäinen toimija eikä ole sitoutunut mihinkään yksittäisen tunnustuskunnan toimintaan, tapakulttuuriin tai opillisiin näkemyksiin. Koulu tekee yhteistyötä lähialueen eri kristillisten seurakuntien kanssa, mutta ei ota kantaa seurakuntien opillisiin näkemyseroihin, vaan opillisten korostusten ja hengellisen elämän erilaisten ilmenemismuotojen välittäminen jäsenilleen on perheiden ja seurakuntien vastuulla kouluajan ulkopuolella. Koulun ensisijainen tehtävä on antaa laadukasta perusopetusta. Kristillisen koulun maailmankatsomus tulee ennen kaikkea esille ihmiskuvassa. Kristillinen ajattelu korostaa kasvattajan vastuuta etsiä kasvatettavan parasta ja kohdella häntä kunnioittavasti riippumatta siitä, mitä hän tekee tai jättää tekemättä. Lasta ja nuorta ohjataan rakkaudellisesti hyvään ja asetetaan hänelle selkeät rajat. Näin hänelle pyritään tarjoamaan turvallinen kasvupohja. Arvot ohjaavat koulun toimintaa. Ne tulevat näkyviin arjen toimintakulttuurissa, vuorovaikutussuhteissa sekä osin myös opetuksen sisällöissä. Yhteisten arvojen mukaan toimiminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo yhteisöllisyyttä. Arvoja opitaan kokemusten ja tunneelämysten kautta. Katsomustietoisuus Opetustilanteissa käsitellään erilaisia katsomusnäkökulmia, mikä on katsomustietoisuuteen kasvattamista. Oppilaille annetaan mahdollisuus kyselyyn, ihmettelyyn ja avoimeen keskusteluun. Keskusteluissa syvennytään myös kysymysten taustoihin ja eri katsomuksista nouseviin näkökulmiin. Katsomustietoisuuteen kasvattaminen antaa välineitä kriittiseen ajatteluun, moniääniseen keskusteluun ja arvovalintoihin. Oppilaiden kanssa pohditaan moraalisia ja eettisiä ratkaisuja sekä niiden perusteita katsomusnäkökulmien kannalta. Eettisen ja moraalisen kasvatuksen tukena ovat mm. Raamatun kertomukset, tarinat ja sadut. 14
Kohtaamisen kulttuuri Koulun toimintakulttuuri korostaa aitoa kohtaamista, jossa jokainen voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Vuorovaikutuksen kautta lapsi kasvaa vähitellen tietoiseksi omasta minuudestaan. Kohtaamisen kautta oppilasta autetaan tulemaan tietoiseksi omista tunteistaan, tarpeistaan ja suhtautumistavoistaan sekä ottamaan nämä asiat huomioon myös suhteessa toisiin. Kasvatuksen lähtökohta koulussa on dialoginen kohtaava kasvatussuhde opettajan ja oppilaan välillä. Dialogisuus toteutuu toisen kunnioittamisena, eläytyvänä kuuntelemisena, oppilaan tarpeiden huomioimisena, huolenpitona sekä hänen ainutlaatuisuutensa arvostamisena. Dialogisuudessa olennainen merkitys on kommunikaatio- ja tunneviestintätaidoilla, luottamuksella sekä henkilökohtaisen ajan antamisella oppilaalle. Tapoina luottamuksen saavuttamiseen ovat esimerkiksi kasvatettavan empaattinen kuuntelu, ystävällinen katsekontakti ja hymy sekä jakamaton huomio. Tavoitteena on, että oppilaan oma kokemus dialogisesta kasvatussuhteesta sisäistyy hänen omaksi asenteekseen muita ihmisiä ja itseään kohtaan. Oppilaan omanarvontuntoa vahvistamalla tuetaan hänen vuovaikutustaitojensa kehittymistä. Minuuden tukemisen välineinä koulussa käytetään erilaisia tunnetaitokasvatusohjelmia, itsearviointeja ja keskusteluja. Oppilaita kannustetaan kärsivällisyyteen toisiaan kohtaan, ristiriitojen sopimiseen, rehellisyyteen, kiitollisuuteen sekä toisten huomioimiseen. Arkipäivän tilanteissa ohjataan pyytämään ja antamaan anteeksi, puhumaan totta ja toimimaan oikeudenmukaisesti. Dialogisuuden kautta pyritään luomaan vapaa, avoin, keskusteleva sekä oppilaan mielipidettä kunnioittava ilmapiiri. Tavoitteena on levollinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokaisella oppilaalla on tilaa oppimiseen omista lähtökohdista käsin. Toimintakulttuuri kannustaa osallisuuteen, ahkeruuteen ja vastuulliseen työskentelyyn sekä yhdessä oppimiseen. Samalla se pyrkii ehkäisemään suoritus- ja kilpailukeskeisyyttä. Kohtaamisen kulttuurissa toteutuu myös yhteistoiminnallinen oppiminen, jota on muun muassa eri-ikäisten oppilaiden yhteiset hankkeet, talkoopäivät, retket, tutustumiskäynnit, teemapäivät ja produktiot. Yhteisöllisyys tulee esille myös koulun yhteisissä juhlissa, ruokailuissa, isompien oppilaiden ohjaamissa välituntileikeissä ja kummioppilastoiminnassa. Myös vanhemmille annetaan mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja aktiiviseen osallistumiseen koulun toimintaan. Yhteisöllisyyteen kuuluu lähimmäisyys, sääntöjen ja rajojen kunnioittaminen, palveleva asenne sekä terveiden auktoriteettisuhteiden oppiminen, jolla tarkoitetaan oppilaan kunnioittavaa suhdetta kouluyhteisön aikuisiin. Kouluyhteisö on erinomainen oppimisympäristö näiden taitojen harjoittelemiseen. Ikätasolle soveltuvat pienet auttamistehtävät vastuuttavat ja osallistavat yhteisöllisyyteen. Laadun ja toiminnan kehittäminen Kristillisestä arvopohjasta ja koulun toiminta-ajatuksesta seuraa sitoutuminen koulun toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Kristilliset koulut kehittävät toimintansa laatua sekä kansallisena että kansainvälisenä verkostona. Osaava-hankkeen myötä on luotu yhteinen laatukriteeristö ja mittarit, joiden avulla löydetään kehittämiskohteita, arvioidaan toiminnan laatua ja järjestetään tarvittavaa koulutusta (http://www.kristillinenkoulu.fi/data/osaavahanke.pdf). Koulu on oppimiseen sitoutunut yhteisö. Henkilökuntaa kannustetaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Ihmisenä ja opettajana kasvaminen on kehittyvän koulun tärkeä voimavara. Jokainen kouluyhteisön jäsen pyrkii kasvattamaan näyttämällä myönteistä esimerkkiä. Kun oppilas kokee tulevansa kunnioitetuksi, hän saa myönteisen mallin omalle käyttäytymiselleen. Samalla tavoin kasvattaja antaa esimerkin mm. vastuun ottamisesta, asioiden selvittämisestä, oppimisesta ja omien virheiden käsittelystä sekä anteeksi pyytämisestä. Myös opet- 15
taja on oppija. Koulu kehittää kolmiportaisen tuen toimintamalleja ja käytäntöjä, joiden avulla pyritään löytämään entistä monipuolisempia ja joustavampia tapoja tukea erilaisia oppijoita niin oppimis- ja koulunkäynnin vaikeuksissa kuin erityislahjakkuuksissa. Koulun tehtävä on yleisen oppivelvollisuuden mukaisen yleissivistyksen antaminen. Koulu pyrkii auttamaan vanhempia lapsen kehityksen ja kasvatuksen sekä koulun opetuksellisten tavoitteiden ymmärtämisessä. Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa kasvatuksesta. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen eri tavoin. Tähän on mahdollisuus esimerkiksi vuosittaisten palautekyselyjen ja vanhempainkeskustelujen kautta. OULUN KRISTILLISEN KOULUN PAIKALLINEN OSUUS: TOIMINTAKULTTUURI Oulun kristillisen koulun paikallisen toimintakulttuurin kuvauksessa käsitellään opetussuunnitelman perusteissa mainitut osa-alueet omina erillisinä kokonaisuuksina. Tämä paikallinen osuus kuvaa sitä, miten kristillinen maailmankatsomus ja kristilliset arvot ilmenevät läpäisyperiaatteella Oulun kristillisen koulun opetuksessa. a) Arvot ja periaatteet Opetussuunnitelman perusteiden yleinen arvopohja ja kristillisten koulujen määrittelemät maailmankatsomukselliset arvot ohjaavat toimintaamme. Oulun kristillinen koulu yhtyy ilolla opetussuunnitelman perusteiden yleiseen arvopohjaan. Kyseiset arvot ohjaavat koulumme toimintakulttuurin kehittämistä. Maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvassa koulussa arvojen tiedostaminen on tärkeää. Oulun kristillisen koulun arvopohja on luotu opetussuunnitelman perusteiden ja kristillisten koulujen yhteistyön tuloksena. Niiden konkretisoitumiseen lukuvuosisuunnitelmatasolla vaikuttavat henkilökunnan lisäksi: - vanhemmat, jotka voivat vaikuttaa suorien yhteydenottojen lisäksi toimintakulttuuriin vanhempainvarttien, vanhempainiltojen, vanhempaintoimikunnan ja vanhempainkoulujen kautta (avointa keskustelua kasvatuskysymysten parissa asiantuntijaluentojen pohjalta). - oppilaat, jotka osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen säännöllisesti kokoontuvien luokkakokousten ja kahden erillisen oppilaskunnan kautta. 3.-6. luokkalaisten ja 7.-9. luokkalaisten oppilaskunnat kokoontuvat kuukausittain; lisäksi ne kokoontuvat kerran lukukaudessa yhteiseen kokoukseen. Opetussuunnitelman perusteiden yleinen arvopohja Rakennamme monikulttuurisuutta monella tavalla. Olemme luoneet yhteyksiä eri puolilla maailmaa toimiviin kouluihin ja hyväksyneet oppilaiksemme taustoiltaan hyvin erilaisia oppilaita (kansallisuus, kieli, kulttuuri ja uskonnolliset näkemykset). Rakennamme myös uskontojen välistä vuoropuhelua. Oulun kristillisessä koulussa on edustettuina niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia vähemmistöryhmiä (saamelaiset, romanit) oppilaiden, perheiden ja henkilökunnan osalta. Järjestämme koko kouluyhteisöllemme säännöllisesti kulttuurisia teemapäiviä ja projekteja, joissa ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja demokratiakysymykset nousevat luontevalla ja ymmärrettävällä tavalla esille. Tasa-arvo ja syrjimättömyys (rodun, sukupuolen, iän, uskonnollisen vakaumuksen, vammaisuuden / terveyden jne. perusteella) ovat meille luovuttamattomia arvoja. Demokratiaa opetamme ja edistämme osallistamalla oppilaita ja vanhempia monipuolisesti koulumme toimintakulttuurin kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat järjestyssääntö- 16
jen laatimiseen luokkakokousten ja kahden edellä kuvaillun oppilaskunnan kautta. Toimintakulttuuriin vaikuttava päätöksenteko tulee vanhempia lähelle vanhempaintoimikunnan, johtokunnan ja koulua ylläpitävän kannatusyhdistyksen kautta. Ympäristön elinkelpoisuuden ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista opetamme oppituntien lisäksi luontokerhojen ja leirikoulujen kautta. Teemme ekologisten valintojen ja kierrätyksen suhteen yhteistyötä paikallisten yritysten ja koulujen kanssa, jotka lahjoittavat meille poistoon meneviä tuotteitaan. Kaikki kalusteemme ovatkin käytettyjä, kierrätettyjä. Opetamme näin oppilaillemme tuotteen elinkaaren pitkittämistä ympäristöä huomioivalla tavalla, uusien hankintojen tarveharkintaa sekä vanhojen kalusteiden uusiokäyttöä ja tuunaamista. Kristillinen maailmankuva, jonka mukaan ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan maata, motivoi osaltaan luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön sekä huolenpitoon ympäristöstä ja luonnosta. Kristillisten koulujen määrittelemät maailmankatsomukselliset arvot Kristillisten koulujen maailmankatsomukselliset arvot on määritelty luvussa 2.1. Maailmankatsomuksellinen aines läpäisee eri oppiaineiden opetusta vastaavalla tavalla kuin opetussuunnitelman perusteiden määrittelemät aihekokonaisuudet. Maailmankatsomukselliset arvot realisoituvat kuitenkin usein tilanteissa, joissa niiden vuosiluokkasidonnaisuus ja oppiainekohtaisuus on vaikeammin määritettävissä. Toki maailmankatsomuksellisten arvojen esiintyminen oppiainesisältöjen kirjaamisen tasolla on nähtävissä joissakin oppiaineissa: Esimerkiksi musiikin opetuksessa hengellinen musiikki on luonteva osa opetusta; kuvataiteessa aiheita voidaan ottaa kristillisestä perinteestä tai juhlista. Maailmankatsomuksellisten arvojen ilmenemisessä on enemmänkin kyse arvoista nousevasta tavasta ajatella ja tehdä oppilasta tukevia arvopohjan mukaisia valintoja; äidinkielen opetuksessa se voi ilmetä vaikkapa kirjallisuuden valinnassa. Siten maailmankatsomukselliset arvot voivat potentiaalisesti olla läsnä kaikissa oppiaineissa. Opettajan ammatilliseen vastuuseen kuuluu kuitenkin se, ettei maailmankatsomuksellista ainesta tai pohdintaa ujuteta sinne, minne se ei kuulu tai milloin oppilaslähtöisyys -esimerkiksi oppilaan esittämien relevanttien kysymysten tähden - ei sitä edellytä. Oppilaista itsestään nousevat kysymykset ja sanomiset tarjoavatkin luontevia mahdollisuuksia maailmankatsomuksellisten arvojen pohtimiseen ja opettamiseen. Arvojen syvällinen tiedostaminen on lähtökohta niiden huomioimiselle arjessa. Koko henkilökuntamme osallistuu arvokasvatukseen erikoistuneiden asiantuntijatahojen järjestämiin alan koulutuksiin. Seuraava Oulun kristillisen koulun laatima lista maailmankatsomuksellisten arvojen ilmenemisestä käytännössä on vain esimerkinomainen. Ihmisarvo ja vastuullinen lähimmäisyys: Osallistuminen kansalliseen Kiva -kouluprojektiin. Kaveriongelmia ja kiusaamisia käsitellään yhteisöllisinä ongelmina, joihin voimme yhteisönä vaikuttaa. Luokkakohtaisten sosiogrammien laatiminen, joiden perusteella kartoitamme ystävyyssuhteita. Niiden avulla löydämme syrjäytymisuhanalaisia oppilaita ja ohjaamme heihin kohdistuvia tukitoimia. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien ohjaamat välintuntileikit, joihin vedämme mukaan erityisesti toisten seurasta vetäytyviä oppilaita Viikon/Kuukauden oppilas: Kannustamme ja palkitsemme niitä oppilaita, jotka ansioituvat toisten oppilaiden huomioimisessa Roolileikkien ja tunnetaitojen opettaminen Kehupenkki: Kaikki oppilaat osallistuvat kerran lukuvuoden aikana toisten oppilaiden myönteisten arvioiden kohteeksi. Kehut kirjataan oppilaskohtaiseksi huoneentauluksi. Jokainen oppilas nähdään luovuttamattoman arvokkaana Jumalan luomana yksilönä. 17
Oppilaalle myös osoitetaan ehdotonta hyväksyntää ilmein, elein, sanoin kaikissa kouluelämän tilanteissa Ihmisarvon tunnustaminen ja lähimmäisyyden kokeminen ulotetaan myös koulumme ja maamme rajojen ulkopuolelle. Osallistumme humanitaarista apua antaviin kansainvälistä diakoniaa ja kehitysyhteistyötä toteuttaviin projekteihin, kansalaisjärjestöjen ja evankelisluterilaisen kirkon kansallisiin ja kansainvälisiin hyväntekeväisyysprojekteihin sekä ruohonjuuritason yhteydenpitoon ulkomaisiin kouluihin. Armollisuus: Oppilaat opetetaan pyytämään ja antamaan anteeksi Anteeksi pyytämiseen ja antamiseen liittyy aina keskustelu siitä, mitä on pyydetty ja annettu anteeksi Keskustelua anteeksipyytämisen ja -antamisen sekä niiden ilmaisemisen vaikeuksista käydään myös osana toimintakulttuuriin liittyvää tunnekasvatusta Oppilaalla on mahdollisuus olla pyytämättä tai antamatta anteeksi, jos ei ole siihen valmis Opettajatkin pyytävät oppilailta anteeksi tehdessään virheitä Oppilaiden välisistä vaikeuksista keskustellaan avoimesti ja rehellisesti. Keskusteluissa on mahdollista käyttää apuna myös koulukuraattoria. Kurinpitotoimissa oppilas kirjaa myös itse oman rikkeensä paperille. Asiasta käydyn kasvatuskeskustelun jälkeen paperi hävitetään. Tällä halutaan kuvata asian konkreettista loppuun käsittelyä ja uudelleen aloittamista. Vanhoihin asioihin ei ole kenelläkään lupaa palata. Näemme kristillisen ihmiskäsityksen ja armollisuuden näkökulmasta jokaisessa oppilaassa kasvamisen mahdollisuuden ja oikeuden. Joutuessamme kohdentamaan oppilaaseen Perusopetuslain määrittelemiä kurinpitotoimia, käymme samalla myös henkilökuntana itsereflektiota työ- ja kouluyhteisön tasolla siitä, mitä olisimme voineet tehdä toisin. Armollisuuteen liittyy halu ymmärtää kurinpitotoimiin johtaneiden rikkeiden syitä syvällisesti ja laajasti. Armollisuus siis kutsuu koko kouluyhteisön tarkastelemaan oman toimintansa integriteettiä. Yhteisöllisyys: Oulun kristillisen koulun tiloissa toimii myös kristillinen päiväkoti Verso, mikä mahdollistaa turvallisen ja yhtenäisen kasvupolun päiväkodista yläkoulun päätökseen. Tiedonsiirto päiväkodista kouluun siirtyvien lasten osalta on mutkatonta. Opettajat ja päiväkodista siirtyvät lapset ovat jo entuudestaan toisille tuttuja, koska päiväkoti osallistuu aktiivisesti alkuopetusluokkien järjestämiin juhliin ja tapahtumiin. Koulun henkilökunta opettelee tuntemaan koulumme kaikki oppilaat nimeltä. Koko henkilökunta esitellään oppilaille. Luokkaan tulevat uudet oppilaat toivotetaan tervetulleiksi erityisin tervetulojuhlallisuuksin. Pyrimme tutustumaan kunkin oppilaan tärkeään lähipiirin (vanhemmat, perhe, seurakunta, kotimaa) ja rakentamaan oppilaiden keskuudessa arvostavaa ja kunnioittavaa suhtautumista toistensa erilaisiin taustoihin. Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda omaa erikoisosaamistaan koulun arkeen ja kerhotoimintaan. Oppilaat ja vanhemmat voivat osallistua koulun organisoimaan varainkeruuseen. Koulun teemapäiviin osallistuvat oppilaiden lisäksi kaikki henkilökuntaan kuuluvat (siivoojat, keittiöväki, koulusihteeri, aamu- ja iltapäivätyöntekijät, koulunkäynninohjaajat, opettajat). Koko koulua koskevia ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään usein. Ns. vanhempainkouluissa henkilökunta ja vanhemmat käyvät asiantuntijaluentojen pohjalta kasvatuksellisiin aihepiireihin liittyviä keskusteluja. Kouluyhteisössämme käydään säännöllisesti keskustelua koulun arvopohjan ja toiminnan välisestä yhteydestä. Oppilaat ja vanhemmat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulun sääntöjen ja rajojen laatimiseen, mikä helpottaa niihin sitoutumista (ks. kohta b. Koulun viralliset sään- 18
nöt sekä toiminta ja käyttäytymismallit.) Palvelevaa asennetta opetamme omalla sitoutumisellamme työhömme ja toimimalla joustavasti oppilaiden ja perheiden parhaaksi (esim. oppilailla mahdollisuutta paikata oppiainekohtaisia puutteita matematiikassa ja kielissä osallistumalla alempien vuosikurssien oppitunneille). Yhteisöllisyyteen kuuluvia terveitä auktoriteettisuhteita opetamme tapakasvatuksen avulla. Rehellisyys: Kipeitäkin asioita käsitellään asioina. Koulu tunnustaa keskeneräisyytensä ja halunsa kehittyä kouluna niin vanhemmille kuin oppilaille. Opettajatkin tekevät virheratkaisuja. Oppilaiden rehellisyyttä omien virheiden ja laiminlyöntien edessä arvostetaan, mikä kasvatuskeskustelussa myös sanoitetaan oppilaalle itselleen. Opetamme puhumaan totta. Kannustamme oppilaita myös omien vahvuuksien rehelliseen arviointiin ja tunnistamiseen. Oppilaat harjaantuvat arvioimaan arvojen ilmenemistä omassa toiminnassaan (itsereflektio). Oppilaille annetaan lukuvuosittain koulupäiväkirja, johon he voivat kirjata rehellisesti omia tuntojaan. Koulupäiväkirja on vain oppilaan itsensä käyttöön syvimpien tuntojen sanoittamiseksi. Oppilaat ja vanhemmat voivat antaa vuosittain nimettömänä rehellistä palautetta koulumme toiminnasta heille suunnattujen kyselyjen välityksellä (mm. Opetushallituksen rahoittama Osaava -laatuhanke http://www.kristillinenkoulu.fi/data/osaavahanke.pdf). Kunnioitus ja luottamus: Kunnioitusta opetetaan osoittamalla kunnioitusta oppilaille. Kunnioitusta kokenut osaa sitä myös antaa muille. Hyvät tavat osoittavat kunnioitusta. Koulullamme järjestetään hyviin tapoihin liittyviä omia teemaviikkoja ja osallistutaan Opetushallituksen ohjeistamiin vastaaviin teemapäiviin, -viikkoihin ja -tapahtumiin. Kunnioitusta rakennetaan myös tutustumalla henkilökunnan ja oppilaiden erilaisiin taustoihin, tapakulttuuriin ja ajattelutapaan. Samalla rakentuu ymmärrys erilaisista katsomuksista ja seurakunnista. Luottamusta opetetaan olemalla itse luottamuksen arvoisia ja antamalla oppilaille tehtäviä, joissa he voivat opetella ja harjoitella luottamuksen arvoisena olemista. Tällaisia tehtäviä ovat esim. luokkajärjestäjän kaltaiset tehtävät, luokkaretkirahankeruutyömenetelmät ja yläkoululaisilla koulun kannettavan tietokoneen lainaaminen koulun antamia tehtäviä varten kotioloihin. Jokaiselle oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita myös kunnioittamisen ja luottamuksen perustana olevien hyvien tapojen suhteen. Kiitollisuus: Kristillisessä koulussa opetellaan kiittämään niin suurista elämään liittyvistä perimmäisistä asioista kuin myös oppilaan arkipäivää leimaavista asioista, kuten vaikkapa mahdollisuudesta opiskella. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus antaa mahdollisuuden opetella kiitollisuutta monin tavoin. Kiittäminen kuuluu hyviin tapoihin ja sitä opetellaan asiaan kuuluvissa tilanteissa. Opetamme kiitollisuutta ja arvostavaa suhtautumista kaikkeen koulun yhteiseen omaisuuteen. Edellytämme oppilailta myös sen asiallista ja vastuullista käyttöä. Samalla opetamme kiitollisuutta maamme korkeasta hyvinvoinnista. Asiamme ovat monelta osin hyvin. Oppilailla on mahdollisuus ruoan siunaamiseen ja siitä kiittämiseen. Katsomustietoisuus: Katsomustietoisuutta käsitellään myös luvussa 2.4. Opettajien ammattitaito ja jatkuva koulutus 19
Avoin ja rohkaiseva ilmapiiri keskusteluun Keskustelua tukevat opetusmenetelmät b) Koulun viralliset säännöt sekä toiminta- ja käyttäytymismallit Koulumme toimintaa ohjaavat lait, asetukset, opetussuunnitelma, johtosääntö (LIITE 11) ja järjestyssäännöt (LIITE 6). Lisäksi koulun arkeen liittyy koko joukko käytänteitä ja ohjeistuksia, jotka ovat lukuvuosisuunnitelmassa ja viikkotiedotteissa sekä erillisissä koulun käyttöön suunnitelluissa asiakirjoissa (LIITE 8: Pelastussuunnitelma, LIITE 4: Kriisisuunnitelma, LIITE 12: Oppilaan suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, LIITE 7: Työrauhan turvaaminen). Koulutyötä koskevat säännöt ja ohjeistukset laaditaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kanssa. Yhdessä tehtyyn myös sitoudutaan yhdessä. Pyrimme näin edistämään tasa-arvoa, demokratiaa, yhteisöllisyyttä, vastuullista lähimmäisyyttä, kunnioitusta, luottamusta ja katsomustietoisuutta. Sääntöjä, ohjeistuksia ja Perusopetuslain 36 mukaisia työrauhaa turvaavia menettelyjä pohditaan yhdessä monesta eri näkökulmasta pyrkien samalla arvioimaan ja kehittämään maailmankatsomukseen perustuvia taitoja ja valmiuksia. Tavoitteena ja ihanteenamme on se, että kristillisen etiikan periaatteet, kuten ns. Kultainen sääntö ja Vuorisaarna soveltuvin osin, voisivat näkyä paitsi valmiiden sääntöjen ja ohjeistusten soveltamisessa myös niiden rakentumisprosessissa. c) Juhlat, teemapäivät ja erilaiset tapahtumat Oulun kristillinen koulu osallistuu Oulun opetustoimen järjestämiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Osallistumme myös Opetushallituksen suosittelemiin teemaviikkoihin ja tapahtumiin (mm. Kodin ja koulun päivä, Liikenneturvallisuusviikko, Tapakasvatusviikko). Kirkkovuoden kiertoon liittyviä juhlia otamme huomioon erityisellä tavalla. Juhlistamme adventtiaikaa, joka päättyy perinteiseen joulujuhlaan. Pääsiäisenä joko järjestämme juhlan koulullamme tai osallistumme Tuiran seurakunnan päiväkodeille ja kouluille suunnattuun vuosittain järjestettävään pääsiäisvaellukseen. Valmistaudumme myös muihin kirkkovuoden juhliin pienimuotoisin oppilasesityksin (mikkelinpäivä, pyhäinpäivä, loppiainen, laskiainen, helatorstai ja helluntai). Järjestämme myös vuosittain erilaisia oppilaslähtöisiä Talent -tapahtumia sekä varainkeruuseen liittyviä myyjäisiä ja niihin tuotteita valmistavia toimintapäiviä. Ystävänpäivänä luokanopettajat opettavat yläkoulussa ja aineenopettajat alakoulussa. d) Oppimissuunnitelma ja dialoginen kasvatussuhde Kaikille koulumme oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma, jossa otetaan huomioon kehityshaasteiden lisäksi myös oppilaan vahvuudet. Oppilaskohtainen oppimissuunnitelma laaditaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa opettaja laatii yhdessä oppilaan kanssa realistisen, mutta selkeän tavoitteellisen suunnitelman tämän oppiainekohtaisesta oppimisesta sekä hyvistä käytöstavoista. Toisessa vaiheessa tätä alustavaa oppimissuunnitelmaa tarkennetaan vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajien kanssa. Koulumme kaikki opettajat laativat omaan opettajuuteensa liittyvän oppimissuunnitelman, jota käytetään myös kehityskeskustelujen pohjana. Kyseinen opettajien oma oppimissuunnitelma antaa rakentavia näkökulmia oppimista ja kasvua monipuolisesti tukevan oppimissuunnitelman laatimiseksi myös oppilaille. Oppilaan henkilökohtaisia ja vaikeitakin asioita on mahdollisuus purkaa ns. kuraattorivarttien yhteydessä, joita järjestetään neljänä päivänä viikossa tiettynä välituntina. Ku- 20
raattorivarteista on vastuussa koulumme henkilökuntaan kuuluva evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyönohjaaja. Näissä keskusteluissa voidaan käsitellä oppilaiden välisiin suhteisiin, perhe-elämään ja nuoren kasvukipuihin liittyviä kysymyksiä. e) Kerhotoiminta Koulupäivän päätyttyä järjestämme laadukasta ja monipuolista kerhotoimintaa, jossa on mahdollista liikkua monipuolisesti, harjoittaa käden taitoja sekä opetella luontotuntemusta ja uusia kieliä. Kansainvälisyyskerhossa tutustumme erilaisiin kulttuureihin pitäen myös yhteyttä toisissa maissa toimiviin kouluihin. Kristillisen palvelun kerhossa opettelemme diakonian alkeita. f) Henkilökuntakoulutus Oulun kristillisen koulun henkilökunta osallistuu Oulun kaupungin opetustoimen, Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopiston, Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston, Niilo Mäki Instituutin, Oulun Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen ja Varhaiskasvatuspalvelun sekä Kristillisten Koulujen ja Päiväkotien liitto ry:n koulutuksiin. Oulun seudun kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. järjestää myös itse koulutuksia, jotka painottuvat kristillisen kasvatuksen erityiskysymyksiin. g) Oulun kristillisen koulun suhde paikallisseurakuntiin Oulun kristillinen koulu tekee opetussuunnitelmansa mukaisesti yhteistyötä paikallisten seurakuntien kanssa (Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat, Oulun ortodoksinen seurakunta, Oulun katolinen seurakunta, Oulun adventtiseurakunta, Oulun vapaakirkkoseurakunta, Oulun helluntaiseurakunta, Pelastusarmeija ja Kansainvälinen seurakunta). Yhteistyöseurakuntien ja -järjestöjen tulee koulussa vieraillessaan suhtautua kunnioittavasti kaikkiin kristillisiin tunnustusperinteisiin. Koulumme tunnistaa koulun ja seurakunnan erilaiset roolit. Koulullamme ei pidetä seurakuntien tilaisuuksia eikä koulumme kautta välity oppilaille kutsuja seurakunnallisiin tapahtumiin. h) Kristillinen maailmankatsomus Oulun kristillisen koulun arjessa Kristillinen maailmankatsomus ilmenee ennen kaikkea suhtautumisessa oppilaaseen. Oppilas nähdään ainutlaatuisena, Jumalan luomana persoonana (vrt. uskonnon toisen vuosiluokan oppisisältö). Häntä opetetaan arvostamaan itseään ja toisia ainutkertaisina ja luovuttamattoman arvokkaina. Maailmankatsomuksellisten tietojen, taitojen ja valmiuksien opettamiseen liittyvät tilanteet nousevat oppitunneilla usein oppilaiden esittämistä spontaaneista kysymyksistä. Näissä tilanteissa henkilökunnallamme on valmiutta käsitellä kristilliseen maailmakatsomukseen liittyviä teemoja, mutta heillä on myös syvällistä ymmärrystä muista maailmankatsomuksista. Opetuksessa on tilaa kyselyille, ihmettelylle ja epäilyille - oppilas saa uskoa tai olla uskomatta kristillisen maailmakatsomuksen mukaisesti. Lisäksi kristillinen maailmankatsomus ilmenee mm. seuraavilla tavoilla: päivänavauksissa noudattamalla Opetushallituksen tiedotteen 19/2006 mukaisia menettelyjä mahdollisuutena siunata ruoka uskontoa oppilaillamme on kaksi viikkotuntia pitämällä yhteyttä kristillisen koulun oppilaisiin Keniassa ja Romaniassa auttamalla käden taidoin eri kansalaisjärjestöjen kautta tehtävää hyväntekeväisyyttä. (Oppilaamme ovat esim. neuloneet nuttuja etiopialaisen sairaalaan vastasyntyneille ja osallistunet Joulunlapsi -keräykseen Albanian vähäosaisten lasten auttamiseksi). 21
3.4 TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Erilaiset työtavat kehittävät oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat ja hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työmuotoja, joiden arvioidaan edistävän oppimista ja joissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä yksilölliset erot. Vaihtelevien työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opetusmenetelmien ja työmuotojen avulla oppilaat hankkivat valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa. Kristillisessä koulussa toteutetaan vuosiluokkarajat ylittävää yhteistyötä erityisesti koulun yhteisissä projekteissa. Eriyttämistä toteutetaan opetuksen sisällöissä, käytettävissä opetusmateriaaleissa ja -menetelmissä, työtavoissa sekä koulu- ja kotitehtävien määrässä sekä ajankäytössä. Oppimisympäristöä ja työtapoja vaihdellaan tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. OULUN KRISTILLISEN KOULUN PAIKALLINEN OSUUS: TYÖTAVAT Kaikilla yläkoululaisillamme on mahdollisuus saada koulun kannettava tietokone kotikäyttöön koulun antamia tehtäviä varten. Teemme tiivistä oppiainekohtaista yhteistyötä paikallisten kunnallisten opettajien sekä eri puolilla Suomea toimivien kristillisten koulujen opettajien kanssa. 22