ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori Ludus Oy Tutkimus- ja

LUDUS Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA Aleksanterinkatu 9, 15110 LAHTI www.ludusoy.fi Henkilökunta: 16 psykologia ja neuropsykologia 5 puheterapeuttia 2 avustavaa työntekijää Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Lasten ryhmäkuntoutus Lasten ja aikuisten puheterapiapalvelut Koulutuspalvelut Työnohjaus

LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA Nykyajan lapset ovat levottomampia Kokemuskannanotto Yhä useampi varhaiskasvattaja joutuu kohtaamaan aggressiivista käyttäytymistä työssään TTL -tutkimus Lapset ovat osallisena useammissa kasvuympäristöissä Asiantuntijakannanotto, Rimpiläinen Aikuisten kuormittuneisuus heijastuu suoraviivaisesti lasten hyvinvointiin Tilastot

KASVATUS JA OPPIMINEN Yksilöiden väliset erot huomattavan suuria Lähikehityksen vyöhykkeen tulisi määrittää tavoitteita, jotta oppiminen olisi optimaalista Spontaani toiminta ja siitä seuraava kehitys on neurologisesti valikoivasti suuntautunutta Tarvitaan lapsen houkuttelua lähikehityksen vyöhykkeelle Mihin lapsen pitää osallistua? Ovatko nykylasten aivot vähemmän integroituneet?

CHILDREN DO IF THEY CAN Lapsi haluaa onnistua jokainen lapsi tekee parhaansa jos vain osaa Aikuisen tulee auttaa lasta onnistumaan, meidän tulee ottaa selville, miksi lapsi ei onnistu Lapsen käytös ei ole tahdosta kiinni, vaan hänen taitonsa ovat puutteelliset Aikuisen tehtävä on opettaa lasta nimeämään, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita Tähän tavoitteeseen aikuinen pääsee parhaiten kaksiportaisella menetelmällä: Liity Uudelleenohjaa

MITÄ ON ITSESÄÄTELY Itsesäätelystä puhutaan silloin: kun tarkoitetaan kykyä suhteuttaa omia tunteita, käyttäytymistä ja ajattelua ympäristön vaatimuksiin: Mm. kyky noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Ylisäätely Estyneisyys Lukkiutumistaipumus jne. Alisäätely Impulsiivisuus Kiukkukohtaukset jne.

ITSESÄÄTELYN KAKSI TYÖKALUA KOKEMUKSET OIKEA AIVOPUOLISKO Toinen itsen säätelijänä Esikielellinen kokemus rauhoittumisesta, turvasta ja huolenpidosta Esikielelliset kokemukset Kehollisuus OHJAUSPUHE-SISÄINEN PUHE VASEN AIVOPUOLISKO Ulkonen puhe itsen säätelijänä Sisäinen puhe itsen säätelijänä Käsittellistäminen ja sanoittaminen

ITSESÄÄTELYN KEHITYSSKAALAT Biologisesti määräytyvä taito perinnölliset ongelmat Kehittyvä taito aikuiset parempia kuin lapset Asteittain kehittyvä taito kehitys etenee vaiheesta toiseen

ITSESÄÄTELYN MERKITYS Itsesäätelyn merkitys selviytymistä ennustavana tekijänä on laaja, mm.: Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin ja siitä erillään koulusuoriutumista Muun muassa kivun sieto perustuu itsesäätelyn kehittymiseen

ITSESÄÄTELYN KEHITYKSEN REUNAEHDOT BIOLOGINEN: Otsalohkojen alueiden normaali toiminta Ongelma: ADHD:ssa esiintyvä alueiden hypoaktivaatio ja siitä aiheutuva kehitysviive vaikeuttaa aivodominanssin kehittymistä hoivasta huolimatta PSYKOLOGINEN: Vanhemman toimiva itsesäätely Lapsen tarpeiden riittävä kuuleminen Ympäristön riittävä säännönmukaisuus Lapsen vaikeahoitoisuus eli esim. herkkä ärsyyntyvyys voi johtaa vanhempien: Väsymiseen Epävarmuuteen

ETUOTSALOHKOJEN ALIAKTIVAATIO

TARKKAAVAISUUDEN HÄIRIÖIDEN NEURAALINEN PERUSTA? Tarkkaavaisuushäiriöisillä lapsilla erityisesti etuotsalohkon lateraalisten alueiden kehittyminen on viivästynyttä (Shue & Douglas, 1992) Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat seurausta keskushermoston inhibitoristen (ehkäisevien) prosessien toiminnan häiriöistä (Barkley, 1997) Tarkkaavaisuushäiriö = itsesäätelyhäiriö

ITSESÄÄTELYN VAIKEUKSIA VOIMISTAVAT TEKIJÄT Ympäristötekijät Runsaasti yksityiskohtia Melu Paljon liikettä Vireystilaan liittyvät tekijät Univaje, väsymys Nälkä Jännitys Tekemiseen ja ohjeisiin liittyvät tekijät Monimutkaiset ja moniosaiset ohjeet Yleisesti annettu ohje Tilanteeseen liittyvät tekijät Vapaamuotoinen tilanne Epäselvät toimintaodotukset Useat yhtaikaisesti huomiota vaativat asiat

MIKÄ AVUKSI?

HARJAANNUTUKSEN VAIKUTUSKANAVAT ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen 3. Erityisten opetusmetodien käyttö SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio Mukaellen Mateer, Kerns & Eso (1996)

KESKEISINTÄ 1. Lapsen kehitystason huomioiminen 2. Aivojen integraation tukeminen 3. Validaatio 4. Sensitiivisyys-stimulaatioautonomia 5. Tunteiden sanoittaminen/kuvittamin en 6. Struktuuri 7. Aikuinen tilanteen hallitsijana

1. LAPSEN KEHITYSTASON JA ONGELMIEN HUOMIOIMINEN Itsesäätely kehittyy hitaasti Pienen lapsen ainoa itsesäätelyn työkalu on toinen ihminen Aikuisen voimavarat vaikuttavat kykyyn kestää lähelläolevaa kehittymätöntä itsesäätelyä Stressaantunut ja väsynyt aikuinen ei jaksa kehittymätöntä itsesäätelyä Usein toimivin tekniikka on vaatimusten mukauttaminen

LAPSEN KEHITYSTASON JA ONGELMIEN HUOMIOIMINEN Joillakin lapsilla itsesäätely kehittyy hyvin puutteellisesti Jopa vuosien viive Aikuisen kannettavaksi jää silloin lapsen itsesäätely: container-rooli Hoidon tuntuminen kuormittavalta Itsesäätelyn häiriöt vaikuttavat voimakkaasti lapsen hoidon, valvonnan, huolenpidon ja ohjaamisen määrään

2. AIVOJEN INTEGRAATION TUKEMINEN

2. AIVOJEN INTEGRAATION TUKEMINEN Liity ja uudelleenohjaa tekniikka, jossa keskeistä on se, että: Lapsen tunnetilaan reagoidaan (OIKEA) Kosketus Äänenpaino Ilmeet Empatia Minkä jälkeen lapsen ajattelua uudelleenohjataan (VASEN) Ratkaisut Sanat Suunnittelu Loogiset selitykset Rajojen asettaminen

2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Vanhempi, joka toimii pelkästään oikean aivopuoliskon turvin, menee mukaan lapsen tunnetilaan Hän voi olla empaattinen, mutta ei kykene auttamaan lasta vaikean tunteen yli Lapselle tulee olo, että tilanne kaotisoituu Aivot jäävät epäintegroituneeseen tilaan

2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Vanhempi, joka toimii pelkästään vasemman aivopuoliskon turvin, selittää lapsen tunteen järjellä ja siten vähättelee lapsen tunnetta Hän ei ikään kuin kykene asettumaan lapsen asemaan ja lapselle tulee olo, että häntä ei kuulla Lapsi ei kykene oppimaan kokemuksesta ja aikuisen hyvätkään ohjeet eivät tavoita lasta Aivot jäävät epäintegroituneeseen tilaan

2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Aikuinen reagoi ensin oikealla aivopuoliskolla ja hyväksyy lapsen tunteen Sitten hän auttaa lasta vasemman aivopuoliskon avulla jäsentämällä tapahtumien ja tunteiden syitä ja seurauksia Lapselle tulee olo, että häntä kuullaan ja häntä autetaan Kun kokemuksia tulee paljon, aivot integroituvat

3. VALIDAATIO Validointi on todentavaa suhtautumista yksilön tunteisiin, kognitioon ja/tai käyttäytymiseen Todentamista, vahvistamista, oikeutetuksi tekemistä Validaatio saa ihmisen tuntemaan, että hänet kohdataan: hän tulee kuulluksi ja hänen tunteitaan ja ajatuksiaan arvostetaan Ymmärretään kokemukset ja haitallinenkin käytös: eri asia kuin hyväksyä

INVALIDOIVIA ASIOITA Kuuntelemattomuus Kokemuksen mitätöinti Liika sietäminen Opettaminen Asian sivuttaminen Usein: kyllä, mutta. sanayhdistelmä Elekieli Yksilön tunteiden pelästyminen

VALIDOIVIA ASIOITA Aktiivinen kuuntelu Avoin observointi Keskeisen poimiminen ja osuva reflektointi Elekieli Eläytyvä kuuntelu

4. AIKUISEN SITOUTUNEISUUS Aikuisen käyttäytyminen on suhteessa lapsen oppimiseen Lapset oppivat enemmän ja käyttäytyvät paremmin, kun he saavat kasvattajalta ymmärrystä, huolenpitoa ja aitoa kiinnostusta asioitaan kohtaan Kasvattaja edistää lapsen oppimista ollessaan rehellinen ja vilpitön kunnioittava, hyväksyvä ja luotettava empaattinen

AIKUISEN TOIMINTAAN SITOUTUMISEN ARVIOINTI Kolme havainnointikategoriaa, joiden suhteen aikuisen toimintaa voidaan arvioida ja kehittää: sensitivity, herkkyys tunnistaa lapsen tarpeita, tunteita ja emotionaalista hyvinvointia stimulation, tapa jolla aikuinen ohjaa lasta oppimisprosessissa autonomy, millaista vastuuta ja vapautta aikuinen antaa lapselle (Pascall ym 1995)

SENSITIIVISYYS ( SENSITIVITY) korkea turvaa lapsen onnistumisen kehuu oikeaa pyrkimystä tavoitteeseen ottaa lapsen mukaan keskusteluun juhlii onnistumista yhdessä lapsen kanssa matala sallii lapsen epäonnistumisen kehuu satunnaisesti puhuu lapsen kuullen kuin hän ei olisi paikalla hallitsee/pitää omanaan toimintaa lapsen ja aikuisen välillä

KANNUSTAMINEN (STIMULATION) korkea toiminnassa on selkeät ja havainnollistetut ohjeet siinä käytetään visuaalista, auditiivista ja taktuaalista muotoa se on riittävän lyhyt ja sitä toistetaan riittävän usein toiminta on mukavaa/kiinnostavaa/ hauskaa matala esittää toiminnan hankalana toiminta kestää liian kauan aikaa ohjeet ovat epäselviä tieto ja ohjeet annetaan vain yhdellä tavalla ei kertaa jo kerran opittua

AUTONOMIA korkea esittää toiminnan yhteisenä pyrkimyksenä johonkin sallii lapsen saattaa loppuun aikuisen aloittaman toiminnan antaa lapselle mahdollisuuden tutustua toimintaan aluksi matala esittelee toiminnan lapsen pulmana esittelee lapselle koko toiminnan samanaikaisesti haluaa pitäytyä omassa metodissa alusta alkaen

5. TUNTEIDEN SANOITTAMINEN Sanallinen ilmaisu on sosiaalisesti hyväksyttävä tapa ilmaista tunteita Sanoittaminen on keskeinen tapa opettaa tunteiden kanssa selviytymistä lapsille Tunteiden sanoittaminen tulisi olla luonnollinen ja jatkuvasti läsnä oleva tapa, johon lasten olisi helppo samastua Tunteiden sanoittamista on helpointa opetella neutraalissa tilanteessa leikinomaisesti Järki vs. tunteet

KIELELLISTÄMINEN LAPSEN TUKENA Itsesäätelyhäiriöisen lapsen käyttäytyminen voi olla: Oireenmukaista tai tavoitteenmukaista Itsesäätelyhäiriöisen lapsen puhe voi olla: Oireenmukaista tai tavoitteenmukaista Puheen tasolla voidaan toimintaa nopeammin saavuttaa tavoitteenmukaista toimintaa Ensin yritetään saada tavoitteenmukaista puhetta ja vasta sen jälkeen tavoitteenmukaista toimintaa

6. STRUKTUURI Struktuuri on muutakin kuin päiväjärjestys Kyse on ympäristön pysyvyydestä ja/tai ennakoitavuudesta Struktuuri täytyy aina ensin olla aikuisella Struktuuri tuo turvaa ja rauhoittaa Struktuuri auttaa ymmärtämään syy-seuraus suhteita

TOIMIVIMPIA STRUKTUUREJA Päiväohjelma: ajallinen struktuuri Tehtäväkohtaiset toimintaohjeet: toiminnallinen struktuuri Ympäristön järjestys: ympäristöstruktuuri Systemaattinen kasvatus: reaktiivinen struktuuri

7. AIKUINEN TILANTEEN HALLITSIJANA TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Keskeisimmät tuen keinot ovat: 1. OMA RAUHALLISUUS! 2. Tunnereaktioiden sanoittaminen 3. Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki 4. Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan

RAUHOITTAVAT AJATUKSET Yksi tehokkaimmista tavoista sensitiiviselle aikuiselle on tarjota ns. rauhoittavia ajatuksia/toimintaa: muistutuksia Muistutukset voivat olla: Rauhoittavia ajatuksia Ongelmanratkaisua edistäviä ajatuksia Pakoajatuksia Positiivisia ajatuksia Lähde: Agression Replacement Training, ART

7. AIKUINEN TILANTEEN HALLITSIJANA KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Käyttäytymisen säätely perustuu itsesäätelyn ohella vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Keskeisimmät tuen keinot ovat: 1. OMA RAUHALLISUUS 2. Struktuurin lisääminen 3. Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen 4. Palautejärjestelmän kehittäminen 5. Rakentava kielteinen palaute

KOGNITION SÄÄTELY Keskeistä on tehdä ajattelu näkyväksi Mallintaminen kuvin tai teoin Metakognitiivinen tuki ylivilkkaille Toiminnallinen tuki passiivisille Metakognitiivinen puhe Ongelmanratkaisupuhe passiivisille Toiminnanohjauspuhe ylivilkkaille