2.2 Uutiskriteerit ja uutiskynnys



Samankaltaiset tiedostot
KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

Vinkkejä hankeviestintään

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

3.4 Juttukentän tiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

VIESTINTÄ VIRANOMAISTOIMINNASSA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Miksi tiedottaa (median kautta)?

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

YLE Uutisarvostukset Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

Median tehtävät ja rooli kriisitilanteissa. Kriisityön päivät Riikka Venäläinen

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, OULU / PL 170, OULU / Puhelin (08) /

112-seurannan lisäksi STT soittaa säännölliset puhelinkierrokset hätäkeskuksiin, pelastusviranomaisille ja poliisille useita kertoja vuorokaudessa.

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu Erkki Hujanen Kaleva

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Miten kirjoitan tiedotteen? Liina Pylvänäinen Viestintätoimisto Lillukanvarsi

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Tämä materiaali sisältää tietoa ja tehtäviä netissä julkaistavista klikkiuutisista, nettijournalismin ansaintatavoista

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

2.1 Uutissuunnittelu ja lupaukset

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Kumula, Asiantuntijan blogiteksti

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Tuettujen hankkeiden koulutus Ilmari Nokkonen

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

lehtipajaan! Opettajan aineisto

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO

Uudet sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, Esa Ojapalo 2010

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLE Uutisarvostukset Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

ETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa

Millaista on hyvä ympäristöviestintä? Lammi Anne Brax YM

Sanomalehtiviikko NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti luokkalaisille

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Sipoon Sanomat on Sipoon ykköslehti, sillä millään muulla lehdellä ei ole yhtä suurta levikkiä Sipoossa.

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

Hyvä lehtijuttu Mikä lukijaa kiinnostaa?

Punaisen Ristin kotimaan apu

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

Kampanja kauppaa vastaan

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Vinkit vaikuttamiseen ja viestintään Katri Lindqvist Johtaja, viestintä Tehy

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen,

Säästöpankin Säästämisbarometri HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Uuden TwinSpacen yleiskatsaus

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

iestinnän työkalupakki

Mitä mediassa tapahtuu?

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Käsitteitä ja määritelmiä

Työterveyspäivät

Maanantain paneelikeskustelussa pohdittiin Suomen tulevaisuutta viiden vaikuttajan voimin

Transkriptio:

2.2 Uutiskriteerit ja uutiskynnys STT on valtakunnallinen uutistoimisto, joka kirjoittaa valtakunnallisesti merkittävistä tai kiinnostavista uutisaiheista. Pienikin paikallinen tapaus voi olla valtakunnallisesti kiinnostava esimerkiksi poikkeuksellisuutensa vuoksi. STT:n arvot antavat tukea uutisvalintaan. Luotettavuus merkitsee, että lukija tai kuulija saa tarvitsemansa tiedot ja monipuolisen kuvan maailmasta. Nopeus merkitsee, että asiat uutisoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kattavuus on alueellista, aihepiirikohtaista ja ajallista kattavuutta. Asiakastyytyväisyys tarkoittaa, että STT valitsee aiheensa asiakkaitaan ja viime kädessä suurta yleisöä varten. Uutiskriteerit Merkitys Kiinnostavuus Yllättävyys Ajankohtaisuus Läheisyys Uutiskynnys Uutistilanne Mediajulkisuus Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Seuranta 2.2.1. Uutiskriteerit Merkitys STT arvioi aiheiden uutisarvoa niiden merkityksen, yllättävyyden, kiinnostavuuden, ajankohtaisuuden ja läheisyyden perusteella. PUNNITSE AINA UUTISARVOA LUKIJAN TAI KUULIJAN, ÄLÄ UUTISLÄHTEEN TAI UUTISEN KOHTEEN NÄKÖKULMASTA. MUISTA, ETTÄ LUKIJOITA JA KUULIJOITA ON MONENLAISIA: ERI-IKÄISIÄ, ERI SUKUPUOLTA, ERI PUOLELLA MAATA, ERI SOSIAALIRYHMISTÄ JA ERI ETNISISTÄ TAUSTOISTA. UUTINEN EI OLE AINA SE, MITÄ MEDIALLE TARJOTAAN UUTISENA, VAAN SE VOI OLLA MYÖS JOKIN MUU SAMASSA YHTEYDESSÄ ESIIN TULEVA TIETO. Aiheen merkittävyys syntyy ennen kaikkea sen inhimillisistä, taloudellisista tai poliittisista vaikutuksista. Mitä useampien ihmisten elämään asia vaikuttaa tai mitä dramaattisempia vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi se on uutisena. Paljon ihmishenkiä vaativa onnettomuus on aina uutinen, samoin lapsilisien tai eläketurvan leikkaus, huomattava häiriö liikenteessä tai poikkeuksellinen sää. Vallankäyttäjien yksityisasioilla tai vilppiepäilyillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, joiden vuoksi yleisöllä on oikeus saada niistä tietoa. Tällöin pienikin vilppi voi olla suuri uutinen. Julkisuuden henkilöiden

Kiinnostavuus yksityiselämällä on uutisarvoa myös silloin, jos se on ristiriidassa heidän luomansa julkisen kuvan tai heidän ajamiensa arvojen kanssa. OTA HUOMIOON MYÖS MAHDOLLISET VAIKUTUKSET. VOIMAKAS MAANJÄRISTYS ON UUTINEN, VAIKKEI UHREISTA VIELÄ OLE TIETOA, JA PAHAT VAARATILANTEET SILLOINKIN, KUN VAARA VÄLTETÄÄN. Uutisen merkitys voi perustua myös yhteiskunnan arvoihin tai yleiseen oikeustajuun. Siksi lapsiin kohdistuvat rikokset saavat enemmän huomiota kuin muut väkivaltarikokset ja päättäjien menettely herättää usein kovaa keskustelua, vaikkei siihen liittyisi mitään rikollista. Joillain tapahtumilla voi esimerkiksi henkilön aseman vuoksi olla merkitystä, vaikkei niihin sisälly suurta uutista. Esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuheet tai valtiovierailut uutisoidaan, koska yleisöllä on oikeus saada tietoja valtion päämiehen toiminnasta. Yhä harvemmat uutiset ovat kuitenkin uutisia vain siksi, että ne tapahtuvat. Kuittaa tällaiset aiheet lyhyesti, jollei itse asiasisältö anna syytä enempään. Uutiseksi ei riitä esimerkiksi se, että viranomainen aloittaa hankkeen, yritys tekee kauppoja, oppilaitos aloittaa uuden koulutusohjelman tai jossain järjestetään seminaari. Kyse on tällöin tavanmukaisesta toiminnasta, jolla ei sellaisenaan ole uutismielessä merkitystä. Uutisarvon täytyy syntyä juuri kyseisen hankkeen, kaupan, koulutuksen tai seminaarin sisällöstä tai annista. Journalismilla on merkitystä vain, kun se tavoittaa lukijansa ja kuulijansa. Lukijoiden pitää voida iästään, asuinpaikastaan ja taustastaan riippumatta löytää STT:n tarjonnasta itseään kiinnostavia uutisia. OTA HUOMIOON KIINNOSTUVUUS JA KOSKETTAVUUS, KUN PRIORISOIT AIHEITA JA PÄÄTÄT, PALJONKO NIIHIN PANOSTAT TAI MITÄ PUOLIA ASIASTA KÄSITTELET. Esimerkiksi päiväkotilapsen joutuminen kadoksiin tai useiden nuorten kuolema onnettomuudessa koskettavat ihmisiä enemmän kuin monet muut yksittäiset turmat ja pikkuvauvan juopuneen äidin pidättäminen rockfestivaaleilla kiinnostaa enemmän kuin muut järjestyshäiriöt. Monenlaiset aiheet voivat nostattaa laajan julkisen keskustelun nimenomaan kiinnostavuutensa takia. Keskustelu voi syntyä pääministerin naisystävän kirjasta ja sen saamasta julkisuudesta tai Korkeasaaren paviaanilauman kohtalosta. Kiistely lisää usein aiheen kiinnostavuutta, joten politiikkojen sanaharkka on useimmiten uutinen. TARTU PUHEENAIHEISIIN MAHDOLLISIMMAN VARHAISESSA AIHEESSA, JOLLOIN STT:N ON HELPOMPI VIEDÄ KESKUSTELUA

Yllättävyys Ajankohtaisuus ETEENPÄIN OMILLA VALINNOILLAAN. Kiinnostavat aiheet ovat yleensä myös merkittäviä, yllättäviä, ajankohtaisia tai läheisiä, mutta joskus asia voi ylittää uutiskynnyksen pelkän kiinnostavuutensa takia. Tällaisia ovat esimerkiksi monet eläinuutiset, viihdeuutiset tai uusia ilmiöitä käsittelevät jutut. STT voi tarttua aiheisiin myös pelkän kiinnostavuuden vuoksi mutta harkitusti. Julkisuuden henkilöillä pitää STT:n uutiskynnyksen ylittääkseen olla muitakin syitä julkisuuteen kuin oma halu, edustava ulkonäkö tai railakas elämä. STT pyrkii myös löytämään kiinnostaviin aiheisiin lähestymistapoja, jotka antavat jutulle myös laajempaa merkitystä. Hyvää ja kunnianhimoista journalismia voi tehdä monenlaisista aiheista. ÄLÄ ANNA KIINNOSTAVUUDEN OHITTAA EETTISTÄ HARKINTAA TAI HYVÄÄ MAKUA. KERRO ESIMERKIKSI RIKOKSISTA YKSITYISKOHTIA VAIN SEN VERRAN KUIN ON TARPEEN TAPAUKSEN YMMÄRTÄMISEKSI TAI TUOMION ARVIOIMISEKSI. Tapauksen odottamattomuus tai poikkeuksellisuus lisää sen uutisarvoa. Esimerkiksi helikopteri- tai pienkoneturma on harvinaisuutensa vuoksi isompi uutinen kuin auto-onnettomuus, vaikka uhreja olisi molemmissa yhtä vähän. Luonnononnettomuudet saavat enemmän huomiota, jos ne sattuvat tavallisesti turvallisena pidetyissä paikoissa, ja politiikan tapaukset uutisoidaan suuremmin, jos niihin liittyy yllättäviä käänteitä ja draamaa. ARVIOI YLLÄTTÄVYYTTÄ SUUREN YLEISÖN, ÄLÄ SISÄPIIRILÄISTEN, SILMIN. Asioiden uutisarvo on suurimmillaan silloin, kun ne tulevat julki ensi kertaa. Myös tiedossa olevat tapahtumat ovat ajankohtaisimpia etukäteen. Lukijoilla ja kuulijoilla on oikeus saada ennakkotietoa, joka auttaa heitä ymmärtämään uutistapahtumia ja ottamaan kantaa asioiden valmisteluun ennen kuin päätökset on tehty. TAUSTOITA MERKITTÄVIMPIÄ JA KIINNOSTAVIMPIA UUTISIA JO ENNAKKOON. ÄLÄ LYKKÄÄ KIINNOSTAVIEN HANKKEIDEN UUTISOINTIA PÄÄTÖKSENTEKOON TAI MUUHUN SELLAISEEN ASTI VAAN KIRJOITA MIELUUMMIN VALMISTELUVAIHEESTA JA KUITTAA PÄÄTÖS LYHYEMMIN. Tuoreet uutistapahtumat, vireillä oleva keskustelu, vuodenkulku tai sääolot vaikuttavat uutisarvoon. Tunnetun henkilön surma synnyttää kiinnostusta samanlaiseen rikollisuuteen ilmiönä. Keskeneräiseen lakihankkeeseen liittyvät kannanotot ovat uutisia, kun aihe muutenkin on tapetilla. Veneilyturvallisuus kiinnostaa eniten juhannuksen alla, lelujen tai

kynttilälyhtyjen turvallisuus joulun alla. Kotimaan näkökulma ajankohtaiseen keskusteluun esimerkiksi Pohjoismaissa tuottaa usein uutisia. NOSTA ESIIN AIHEITA, JOILLA ON LIITTYMÄKOHTIA AJANKOHTAISIIN TAPAHTUMIIN JA KESKUSTELUIHIN. HAE OMIA NÄKÖKULMIA JA TIETOJA, JOTKA SYNNYTTÄVÄT UUSIA UUTISIA. Läheisyys Maantieteellinen läheisyys nostaa perinteisesti tapahtuman uutisarvoa. Ruotsissa tapahtuva viisi ihmishenkeä vaativa bussiturma on uutinen myös Suomessa, kun taas Bangladeshissa tapahtuva vastaava turma tavallisesti ei ole. Toisaalta kaukainenkin tapahtuma on uutinen, jos mukana on suomalaisia vaikka Bangladeshissa. Myös suomalaisten mahdollinen mukanaolo lisää aiheen läheisyyttä. Jos turkkilaisessa turistikeskuksessa räjähtää pommi, attentaatti uutisoidaan. Jos pommi räjähtää Turkin rajaseudulla, uutisarvo punnitaan vaikutusten laajuudella. Lisääntynyt matkustaminen ja ulkomailla asuminen sekä parantunut tiedonkulku ovat lyhentäneet etäisyyksiä ja muuttaneet suomalaisten suhtautumista ulkomaiden tapahtumiin. Etenkin Viron tai Ruotsin tapahtumat voivat parhaimmillaan nousta yhtä tärkeiksi kuin kotimaiset, ja toisaalta kaukaisetkin uutistapahtumat voivat herättää yhtä paljon huomiota kuin lähialueiden tai Euroopan tapahtumat aiemmin. Läheisyys voi syntyä myös muista tekijöistä kuin lyhyestä matkasta. Turistikohteet ovat tuttuja monille, suomalaisugrilaiset kansat ovat läheisiä kielisukulaisuutensa vuoksi ja Suomessa rakennetun laivan tai sukellusveneen liikkeet kiinnostavat Suomessa vähän enemmän kuin vastaava uutinen muuten. AJATTELE UUTISVALINNOISSASI JA UUTISTEN PAINOTUKSISSA SUOMALAISTA YLEISÖÄ. KIINNITÄ HUOMIOTA MYÖS ALUEISIIN, JOILTA ON MUUTTANUT SUOMEEN PALJON IHMISIÄ. Esimerkiksi Suomessa asuvien somalialaisten, venäläisten, inkeriläisten tai vietnamilaisten on tärkeä saada myös suomalaisista tiedotusvälineistä tietoa synnyinseutunsa asioista.

2.2.2 Uutiskynnys Uutiskriteerien lisäksi uutisvalintaan vaikuttavat muun muassa uutistilanne ja asian synnyttämä mediajulkisuus. Ota huomioon myös eri uutisvälineiden ja yleisön odotukset sekä uutisseurannan tarve. Uutistilanne Mediajulkisuus Kiireisenä päivänä kiinnostaviakin uutisaiheita joudutaan karsimaan tai niistä joudutaan kirjoittamaan vain lyhyesti, jotta tärkeimpiin aiheisiin pystytään paneutumaan riittävän hyvin. Karsittavaan aiheeseen voidaan palata myöhemmin. JOS TARJOLLA ON KAKSI SAMANARVOISTA UUTISAIHETTA, JOISTA TOISESTA ON KIRJOITETTU VIIME AIKOINA RUNSAASTI JA TOISESTA EI, VALITSE UUSI AIHE. Hiljaisena aikana kynnyksen ylittää pienempikin uutinen, mutta pelkkä riman laskeminen ei auta täyttämään uutislähetyksiä. Esimerkiksi pienimmät poliisiuutiset kelpaavat lähinnä taittopaloiksi. ETSI HILJAISIIN PÄIVIIN JUTUNAIHEITA TULEVAN TAI KULUNEEN VIIKON UUTISTAPAHTUMISTA JA TALTEEN OTETUISTA TIEDOTTEISTA TAI JATKA MUIDEN MEDIOIDEN ESIIN NOSTAMIA AIHEITA. Aiheen kiinnostavuutta voi nostaa myös muiden tiedotusvälineiden sille antama huomio. STT osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun. Aktiivisuus tuottaa yleensä parempaa journalismia kuin muiden seurailu ja antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa keskustelun suuntaan omilla valinnoilla. JOS PÄÄTÄT JÄTTÄÄ SUURTA HUOMIOTA SAANEEN AIHEEN UUTISOIMATTA, SELVITÄ ASIAN TAUSTAT ENSIN NIIN HYVIN, ETTEI RATKAISUSTA SEURAA UUTISTAPPIOITA. Eri uutisvälineiden ja asiakkaiden tarpeet Yleisön ja asiakkaiden odotukset vaikuttavat siihen, mistä STT kirjoittaa. Tapahtumat ja aiheet, joista monet asiakkaat odottavat STT:n uutista, myös uutisoidaan, mutta STT valitsee itse käsittelytapansa ja näkökulmansa. Esimerkiksi onnettomuudet ja tulipalot poikivat usein varsin rutiininomaisia uutisia, mutta niiden seuraaminen kuuluu osaltaan STT:n perustehtävään. Tällaiset rutiinit eivät kuitenkaan saa estää muihin uutisaiheisiin tarttumista, joten rima on syytä pitää riittävän korkealla. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksista uutisoidaan kuolonkolarit, samoin onnettomuudet, joissa loukkaantuu useita ihmisiä tai jotka aiheuttavat

huomattavaa haittaa liikenteelle (esimerkiksi ruuhka-ajat isoilla teillä, katkaistu valtatie). Pienempiä onnettomuuksia uutisoidaan, jos niihin liittyy jotain poikkeuksellista. Henkirikokset uutisoidaan aina, jos niitä tutkitaan murhina, ne ovat tapahtuneet julkisella paikalla tai niihin liittyy jotain muuta huomiota herättävää. Muita voidaan karsia tilanteen mukaan. Eri uutisvälineiden tarpeet vaikuttavat myös uutisten ajoittamiseen ja käsittelytapaan. Sähköiset välineet tarvitsevat juttuja myös hiljaisina aikoina. Tämä laskee siteerauskynnystä ja muutakin uutiskynnystä. Samoin viikonlopuksi ajoitetaan omia uutisaiheita ja reportaaseja, koska lehdillä on niille enemmän tarvetta. Gsm-uutisia varten kirjoitetaan lyhyitä viivaversioita esimerkiksi jääkiekon MM-loppuottelun jokaisesta erästä tai formulakisojen käänteistä. Seuranta STT:n uutisseuranta perustuu ensisijaisesti omaan järjestelmälliseen tiedonhankintaan. Viranomaisten tai muiden asiasta vastaavien tahojen tiedotusaikataulu ei siis yksin määrittele, milloin STT aiheesta kirjoittaa. Näin turvataan se, että merkittäviä asioita seurataan myös silloin, kun ne eivät etene, aiheuttavat kiistoja tai epäonnistuvat. Kaikkia merkittäviä uutisprosesseja STT seuraa aktiivisesti loppuun asti. UUTISOI AINA AIEMMIN KERROTTUJEN RIKOSTAPAUSTEN TUOMIOT. TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ SEKÄ YLEISÖN TIEDONSAANNIN ETTÄ TAPAHTUMAAN LIITTYVIEN HENKILÖIDEN OIKEUSTURVAN VUOKSI. SEURAA MYÖS MERKITTÄVIEN POLIITTISTEN HANKKEIDEN TAI MUIDEN UUDISTUSTEN ETENEMISTÄ, KUNNES VOIT ARVIOIDA NIIDEN ONNISTUMISTA JA VAIKUTUKSIA. Kukin toimitus seuraa säännöllisesti omien alojensa tärkeimpiä ja kiinnostavimpia tapahtumia (esimerkiksi politiikassa valtioneuvosto ja eduskunta, urheilussa päälajien ottelut, taloudessa tulosjulkistukset ja ytprosessit). HARKITSE NÄIDENKIN TAPAUSTEN UUTISOINTIA TILANTEEN MUKAAN. JOS KERROTTAVAA EI JUURI OLE, TYYDY LYHYEMPÄÄN JUTTUUN TAI JÄTÄ JUTTU TEKEMÄTTÄ. OTA KUITENKIN HUOMIOON MUU UUTISTILANNE JA ASIAKKAILLE ANNETTU ENNAKKOTIETO. ILMOITA SUUNNITELMIEN MUUTTUMISESTA AINA UUTISPÄÄLLIKÖLLE, JOKA TIEDOTTAA SIITÄ ASIAKKAILLE. MUISTA MYÖS, ETTÄ MYÖS NEUVOTTELUJEN KARIUTUMINEN TAI PÄÄTÖKSEN JÄÄMINEN PÖYDÄLLE ON UUTINEN. Takaisin tämän asiakirjan alkuun