Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1

1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 25.4.2014 2

Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 25.4.2014 4

Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista. 25.4.2014 5

Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 25.4.2014 6

Systemaattisen kartoituksen hyödyt Uhrin turvallisuutta vahvistavan prosessin käynnistäminen. Tiedon jakaminen väkivallan yleisyydestä ja tarjolla olevista palveluista. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rutiinin ja asiantuntemuksen kehittyminen. Kokonaisvaltaisempi tuki ja hoito. Väline väkivallan tunnistamiseen silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. 25.4.2014 7

Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski sekä hoidon onnistumisen että uhrin turvallisuuden kannalta 25.4.2014 8

MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeä 25.4.2014 9

MIKSI VÄKIVALTAAN EI PUUTUTA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 25.4.2014 10

Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus ja velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 25.4.2014 11

Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 25.4.2014 12

1. Suodatinkysymykset Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 25.4.2014 13

2. Kartoituskysymykset 25.4.2014 14

3. Arviointi 25.4.2014 15

4. Toimenpiteet 25.4.2014 16

Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. 25.4.2014 17

Keskustelun avaaminen, esimerkki: Meillä on käytäntönä keskustella kaikkien kanssa perheen ja parisuhteen turvallisuudesta ja lähisuhdeväkivallasta. Kysymisessä käytämme lomaketta, jonka kysymykset nyt esitän sinulle. Kysymme kaikilta siksi, koska lähisuhdeväkivalta on kokemuksemme mukaan yleistä ja haluamme tarjota siihen apua. 25.4.2014 18

Tietojen kirjaaminen Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen on tärkeää, sillä asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 25.4.2014 19

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD Kysy ja kuuntele Tiedä ja toimi A. Kysy väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt. B. Kuuntele myötätuntoisesti ja anna tietoa. C. Varmista turvallisuus ja tee muut akuutit toimenpiteet. D. Suunnittele jatkotoimenpiteet, ohjaa ja seuraa. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 25.4.2014 21

A. Kysy kaikilta lähisuhdeväkivallasta Ensimmäinen askel on asiakkaan väkivaltakokemusten kartoittaminen. Kysy väkivallasta aina kaikilta silloinkin, kun se ei ole kyseisen palvelun pääasiallinen tehtävä tai käynnin varsinainen syy. Varmista yksityisyys, turvallinen ja luotettava ilmapiiri sekä tietoon perustuva suostumus. Kysy kaikilta 25.4.2014 22

Luottamuksellinen ilmapiiri Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan hyvää hoitoa ja auttamista. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. 25.4.2014 23

B. Kuuntele ja anna tietoa Kuuntele myöstätuntoisesti. Anna tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, muodoista, mahdollisista seurauksista ja tarjolla olevista palveluista. Tarjoa useita mahdollisuuksia palata asiaan. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa 25.4.2014 24

Asiasta saatetaan puhua ensimmäistä kertaa Häpeä, syyllisyys ja pelot Traumatisoituminen, shokkireaktiot Itsetunto ja turvallisuuden tunne Hyvinvointi ja elämänhallinta Voimavarat ja toimintakyky Aiemmat kokemukset asiasta puhuttaessa 25.4.2014 25

Jotta uhri voi tuntea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä ei tule syyllistää eikä epäillä hänen kokemustensa todenmukaisuutta. Muistuta, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. 25.4.2014 26

C. Akuutit toimenpiteet tehtävä heti Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. 1. Turvallisuusriski? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus 25.4.2014 27

Turvallisuusriski? TURVALLISUUSRISKI? Huolehdi AINA akuutissa väkivaltatilanteessa asiakkaan turvallisuudesta. Tee väkivallan riskinarviointi ja laadi turvasuunnitelma. Selvitä, onko asiakkaan turvallista palata kotiin, ja järjestä hänelle tarvittaessa turvakotipaikka. Huolehdi myös muiden perheenjäsenten, erityisesti lasten akuutista turvallisuudesta ja avun tarpeesta. 25.4.2014 28

Lääkäriin? Jos kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, ohjaa asiakas lääkärin vastaanotolle. Jos hän kertoo väkivallan aiheuttamista vammoista, huolehdi, että hän käy lääkärin vastaanotolla ja että vammat dokumentoidaan siellä huolellisesti. Huolehdi myös, että raskaana oleva asiakas käy tarvittaessa äitiyspoliklinikalla. Vammojen kirjaamisen avuksi on laadittu valmiita lomakkeita ja materiaaleja, joiden käyttö parantaa asiakkaan oikeusturvaa 25.4.2014 29

Lastensuojeluilmoitus? Mikäli asiakas kertoo tällä hetkellä kotona tapahtuvasta väkivallasta, ja hänellä on siellä alaikäisiä lapsia, kerro hänelle avoimesti myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen viranomaisvelvollisuudestasi. Jos asiakas on raskaana, huomioi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uudestaan joka tilanteesta. Rohkaise asiakasta ymmärtämään, että lastensuojeluilmoitus on mahdollisuus saada tukea ja apua, ei uhka eikä pelote. 25.4.2014 30

Rikosilmoitus? Kerro myös, että lähisuhdeväkivalta on rikos, kannusta rikosilmoituksen tekemiseen tai pyydä asiakkaan suostumus siihen. Kerro, että poliisille ilmoittaminen ja esimerkiksi lähestymiskiellon hakeminen voi olla joskus ainoa keino varmistaa asiakkaan turvallisuus. Kerro kuitenkin myös, ettei poliisille ilmoittaminen ole edellytys muun avun saamiselle. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa apua ja neuvontaa rikosprosessista tarvittaessa myös anonyymisti. Ota vahvasti kielteinen kanta väkivaltaan, mutta älä tuomitse tekijää, sillä hän saattaa olla uhrille yhä kaikkein rakkain. 25.4.2014 31

Uusi aika? Jos asiakas ei ole valmis ottamaan vastaan apua juuri tällä hetkellä tai se on hänelle vaikeaa, madalla kynnystä hakea apua uudestaan. Anna hänelle mukaan eri auttajatahojen yhteystietoja ja lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Varaa asiakkaalle uusi aika tai pyri ohjaamaan hänet tarvitsemansa avun piiriin. 25.4.2014 32

D. Suunnittele jatkotoimenpiteet Kokonaissuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa ja se käynnistyy asiakkaan ja hänen perheensä hoidon ja avun tarpeiden selvittämisellä. Sovittava palvelukokonaisuudesta vastaava taho. Mahdollinen ohjaaminen muualle hoidettava tuetusti. Seuranta! Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 25.4.2014 33

Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen työkalut 1) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake auttaa tunnistamaan väkivallan suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä. Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 2) Turvasuunnitelma auttaa asiakasta pohtimaan omaa turvallisuuttaan, parantamaan sitä sekä toimimaan oikein hätätilanteissa Turvasuunnitelma 3) Vakavan väkivallan riskinarviointi (MARAK) on tarkoitettu vakavan parisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseen MARAK-riskinarviointilomake ja lisätietoa toimintamallista 4) Kirjaamisen työkalut Pahoinpitely- ja kehonkarttalomake (PAKE) Raiskatun akuuttiapua -kansio (RAP-kansio) 25.4.2014 34

Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 25.4.2014 36

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja väkivallan yhteydestä Konkreettisia välineitä asiakastyöhön Eväitä toimintamallin käyttöönottoon ja palveluiden kehittämiseen OSA 1 TIETOA TEEMOISTA OSA 2 OHJEITA ASIAKASTYÖHÖN OSA 3 TUKEA KEHITTÄMISEEN 25.4.2014 37

Tapahtumatarjous vain THL:n kirjakaupassa! Siukola Reetta Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö TARJOUS 30% alennus ovh:sta! Tarjous ajanjakso: 24.04.2014-28.05.2014 Tarjoushinta: 19,40 (ovh 27,70 alennus on 30%) Tarjouskoodi: T30UV3 Kirjan voi tilata: www.thl.fi/kirjakauppa Huomaa, että rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa myös laskulla (Laskuksi voit valita sähköisen tai paperisenlaskun). 25.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 38

Lisätietoja www.thl.fi/kasvunkumppanit 25.4.2014 39