Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli
Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu Maapinta-alasta, 285 000 hehtaarista metsämaana n. 190 000 ha soita ja turvemaita, n. 75 000 ha, josta tuotannossa 3600 ha Peltoa 20 000 ha Suot ja metsät ovat laajasti metsäojitettuja (Peruskartta). Saarijärven reitin vedet ovat luontaisesti pääosin ns. ruskeita humusvesiä.
Turvetuotannon vesistökuormitus ja käytetyt vesiensuojelumenetelmät Turvetuotannon ympäristölupien kriteerinä on tehokas vesienpuhdistus Turvetuotanto on ainoa maankäyttömuoto, joka on luvanvaraista joka puhdistaa kattavasti valumavetensä viranomaisen valvonnassa jonka vesistökuormituksen tarkkailusuunnitelman hyväksyy viranomainen jonka kuormitusta mittaa ulkopuolinen konsultti Tärkein valumavesien puhdistusmenetelmä on pintavalutus, jolla jopa 90 % kiintoaineesta saadaan suodatettua Kuormitustiedot ovat ympäristöviranomaisen rekisterissä (VAHTI)
Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu Saarijärven vesistöreitin 2 800 km 2 valuma-alueen maankäytöstä 1,3 % eli 3600 ha* on turvetuotannossa (Keski-Suomen ympäristökeskus (2008) Ehdotus Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaksi 2015) Reitin kokonaisvesistökuormituksesta 3 % syntyy turvetuotannosta (Suomen ympäristökeskus)
Saarijärven reitti, fosforikuormitus
Saarijärven reitti, typpikuormitus
Saarijärven reitti, kiintoainekuormitus Turvetuotannon kiintoainekuormitus 130 tonnia Vapon osuus tästä 98 t / vuosi (75 % turvetuotannon ka-kuormituksesta) VAHTI-tietokanta, velvotietarkkailuraportit Turvetuotannon kiintoaine-kuormituksen mittakaava noin 6 % luonnonhuuhtoumasta noin 0,8 % peltoalueilta tulevasta kuormituksesta noin 18 % metsäojitusalueilta tulevasta kuormituksesta Lähde: Pöyry (2010) Maankäyttömuotojen kiintoainekuormituksesta
Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Turvetuotanto keskittyy alueille, jotka luonnostaan turvevaltaisia ja vedet siten humuspitoisia Turvetuotannon humuskuormitus tiedetään ympäristölupaehtojen mukaisen päästötarkkailun perusteella. Muiden maankäyttömuotojen kuormitusta ei tunneta. Humuskuormituksen merkitys vesistössä vaihtelee riippuen mm. Valuma-alueen (esim. koko, maaperä, kasvillisuus, alueen korkeussuhteet) ja vastaanottavan vesistön ominaisuuksista (esim. koko, viipymä, vedenlaatu) Turvetuotantoalueen sijainnista vesistöön nähden Turvetuotantoalueen pinta-alan ja vesistön valuma-alueen välisestä suhteesta Muusta vesistöön aiheutuvasta kuormituksesta Humuskuormituksen vesistövaikutukset ja vesistövaikutusten merkittävyys arvioitava aina tapauskohtaisesti Pöyry Finland Oy 8 26.5.2011
Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Selvityksessä verrattiin turvetuotantoalueiden humuskuormitusta (COD Mn ) luonnontilaisten soiden ja turvepohjaisten metsäalueiden kuormituksiin Osa humuspitoisuuksista ilmoitettu TOC tulokset muunnettu COD Mn Turvetuotanto-alueiden päästötiedot Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Länsi- Suomesta ja Lapista v. 2005-2009 Kuntoonpanosuot 32 kpl Tuotantosuot 193 kpl Luonnontilaiset suot 5 kpl suurin osa tuloksista kesäajalta osa tiedoista kirjallisuudesta Turvepohjaiset metsäalueet 12 kpl käsittelemätöntä aluetta 12 kpl käsiteltyä aluetta Tiedot kirjallisuudesta Pöyry Finland Oy 9 26.5.2011
Joutensuo Vitmaoja Kruunuoja Keihäsoja Häädetkeidas Käsittelemättömät 12 kpl Käsitellyt 12 kpl Tuotantosuot (kesä) 193 kpl Kuntoonpanosuot (kesä) 32 kpl Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus COD Mn -pitoisuus COD Mn (mg/l) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Luonnonsuot Metsät turvemaalla Turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy 10 26.5.2011
Joutensuo Vitmaoja Kruunuoja Keihäsoja Häädetkeidas Käsittelemättömät 12 kpl Käsitellyt 12 kpl Tuotantosuot (kesä) 193 kpl Kuntoonpanosuot (kesä) 32 kpl Turvetuotannon humuskuormitus ja muista kuormituslähteistä tuleva humuskuormitus Ominaiskuormitus 400 350 COD Mn (g/h/d) 300 250 200 150 100 50 0 Luonnonsuot Metsät turvemaalla Turvetuotantoalueet Pöyry Finland Oy 11 26.5.2011
Vesiensuojelutoimet Vapossa 80 % Vapon kaikista Suomen tuotantoalueista on jo nykyisin tehostetun vesiensuojelun piirissä, ja tavoitteena on 100 % vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vastataan myös ympäristölupien tarkistushakemusten edellytyksiin. Vapo tekee jatkuvaa kehitystyötä vesiensuojelumenetelmien ja - mallinnuksen sekä mittaustekniikan kehittämiseksi. Vapon vuosittaiset vesiensuojeluun kohdistuvat kone- ja laiteinvestoinnit työkustannuksineen n. 7-9 milj. euroa kuvassa turvetuotannon purkuvesien puhdistumista pintavalutuskentällä
Vesiensuojelu Saarijärven reitillä Vapolla on Saarijärven reitillä mittava vesiensuojelun tehostamisohjelma, jonka avulla: vähennetään turvetuotannon ympäristövaikutuksia kehitetään puhdistusmenetelmiä rakennetaan valumavesien luonnonmukaiseen puhdistamiseen: Pintavalutuskenttiä Pengerryksiä Imeytyskenttiä Kosteikkoja Haetaan ratkaisuja ylivirtaamatilanteiden hallintaan kuvassa turvetuotannon purkuvesien johtaminen putkella pintavalutuskentälle
TASO- hankkeen odotuksia Objektiivista tietoa eri maankäyttömuotojen vesistökuormituksista jatkuvatoimisilla mittauksilla ja muulla tehostetulla näytteenotolla kiintoaines, fosfori, typpi, COD Mn humuksen lähteet, humuksen laatu ja määrä Uutta tietoa kylvö- ja istutuskosteikkojen toiminnasta rahkasammalkylvö-, luonnonkasvit, ruokohelpi, paju jne. Uutta tietoa pintavalutuskenttien /kosteikkojen tehostamiseen pienkemikaloinnin mahdollisuudet puhdistustehon parantamisessa Yhteistyön rakentumista eri intressitahojen kesken Vesiensuojelusta tulisi rakentua yhteiset vesiensuojelutalkoot, joilla Saarijärven reitin vesiensuojeluun liittyvät kysymykset ratkottaisiin yhteistuumin ja -voimin
KIITOS!
Strategia: turvetuotanto on vähäinen vesistöjen kiintoainekuormittaja Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa (tonnia) Turvepeltojen Viljely: 37 500 Turvetuotanto: 4 580 Suometsätalouden kunnostusojitukset: 71 000 Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus, Turvepeltojen viljely: 151 kg/ha/a Suometsätalous, kunnostusojitukset*: 93 Turvetuotanto: 60 * suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita. Yllä olevat luvut koskevat turvemaita. Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maa- ja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet. Turveteollisuusliitto arvioi, että turveteollisuuden osuus kaikista kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti.