Toimintakertomus 2014
Kannen kuva: Hanna Kotila, Seinäjoen kirjaston Armas-aasi Pyhätunturilla. Kirjaston maskottiaasit Alvari ja Armas matkustivat 2014 henkilöstön mukana ympäri maailmaa ja kuvista koottiin blogiin joulukalenteri, jossa yleisö sai arvuutella paikkoja.
sisällys sisällys Vuosi 2014.2 Miksi ovet ei aukene meille...3 E-kirjojen lainaus käyntiin Seinäjoella 4 Minun tarinani digitarinasta kirjaston työmenetelmä 5 Verkko vieraasta tutuksi: aikuisten tietoyhteiskuntataitojen edistäminen.7 Vuosirengasraati 8 Yhteistyössä on voimaa 10 Nuotteja ja numeroita 11 Uusia pysäkkejä ja uuden auton suunnittelua 12 Kirjastopalveluja senioreille ja junioreille Peräseinäjoen kirjastossa 13 Nurmon kirjaston vuosi 15 Ylistaron kirjaston toimintaa 16 Vuosi 2014 lukuina 19
Vuosi 2014 Kirjastopalvelujen vuosi 2014 oli edellisvuoteen verrattuna kokonaisuutena hieman rauhallisempi. Lainaus ja kävijämäärät olivat edelleen erittäin hyvällä tasolla, mutta kyläkirjastojen sekä Hyllykallion sulkemisen vuoksi kokonaislainamäärä sekä kävijämäärä hieman tippuivat. Käyttö ei kuitenkaan laskenut läheskään niin paljon kuin toimipisteiden lakkauttaminen olisi ennustanut, vaan vähintään 80% kysynnästä saatiin katettua kirjastoauton ja muiden toimipisteiden avulla. Samalla se tarkoitti kysynnän vilkastumista Nurmon kirjastossa, pääkirjastossa ja erityisesti kirjastoautoissa. Peräseinäjoen, Kouran ja Hyllykallion alueen uudet pysäkit merkitsivät Ykäkirjastoautossa melkein 50%:n kasvua lainamäärässä! Pääkirjasto Apilassa vieraili opastettavia turistiryhmiä vähemmän kuin edellisvuonna, mutta edelleen kirjaston ovet kävivät tiuhaan. Erilaisia tapahtumia kirjastossa järjestettiin entistä enemmän yhteistyössä muiden hallintokuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten ihmisten kanssa. Monet vakituiset tapahtumasarjat, kuten Seinäjoen seudun toimittajakerhon kanssa yhteistyönä toteutettava Sunnuntaivieraat vakiinnuttivat paikkansa ja vetivät paljon yleisöä. Kesän loppuun toi väriä ja eloa kokoomuksen ministeriryhmän kokoustaminen Apilassa. Media huomioi tilaisuuden kiitettävästi ja erityisesti pääministeriä kuvattiin ahkerasti. Yli vuoden rikki olleet pääovet aiheuttivat vuoden mittaan myös paljon mediahuomiota, mutta onneksi ne saatiin vihdoin uusittua marraskuussa. Humoristisiakin piirteitä ilmiöön liittyi, esimerkiksi maakunnan kirjastoissa monet huolestuneet asiakkaat kyselivät oman kirjastonsa pääoven vointia ja pääkirjastoon sateli ehdotuksia, joiden mukaan ovia ei kannatakaan korjata, sillä Apila tunnetaan nyt niistä. Ovesta huolimatta Apila-kirjasto oli uuden palkinnon, Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaana. Ehdokkuus poiki myös näkyvyyttä medioissa. Syksyllä toteutettiin koko kirjastotoimessa asiakaskysely, jossa kysyttiin muun muassa tyytyväisyyttä kirjaston palveluihin ja aukioloihin sekä e-kirja-asioita. Kyselyn tulosten perusteella asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä kirjaston palveluihin, eikä aukioloissakaan ole paljon moittimista. Vuoden alussa käyttöön otettua e-kirjapalvelua sen sijaan kovin moni asiakas ei vielä ollut testannut, eikä vinkkejä hankittavista aineistoista saatu kovinkaan paljon. Aallon kirjastotalon remontti eteni vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Hämäläinen Oy ja suunnittelijoina Arkkitehdit Mustonen Oy. Suunnittelu- ja rakennuskokouksiin osallistui käyttäjän edustajana kirjastolta allekirjoittanut. Hankkeista mainittakoon, että Seinäjoen kaupunginkirjaston vetämä alueellinen lukukerhohanke alkoi syyslukukaudella vauhdikkaasti osa-aikaisen lukukerhokoordinaattori Sara Tuiskun johdolla. 2
Lähes kaikkiin maakunnan kuntiin perustettiin lukukerhoja, jotka suunnattiin erityisesti hitaasti lukeville lapsille. Tavoitteena oli lukuharrastuksen virittäminen ja positiivisen asenteen luominen lukemista kohtaan. Tilastojen ja palautteiden valossa positiivista asennetta kirjastoja ja lukemista kohtaan löytyi Seinäjoen kaupungista myös vuonna 2014. Kiitos siitä! kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä Miksi ovet ei aukene meille palvelupäällikkö Elina Kortesmäki, asiakaspalvelut Pääkirjasto Apilan pääovi oli yksi vuoden 2014 kuumimmista puheenaiheista asiakkaiden ja kirjaston henkilökunnan keskuudessa sekä paikallisessa mediassa. Ovi oli pois käytöstä kaikkiaan puolitoista vuotta. Ensimmäiset ongelmat ilmaantuivat jo syksyllä 2012, ja sen jälkeen ovessa todettiin suunnittelu- ja valmistusvirheitä. Ei auttanut muu kuin levyttää pääovi lasin rikkouduttua, ohjata asiakkaat kulkemaan kirjastoon sivuovesta ja alkaa laatia korjaussuunnitelmaa arkkitehtien ja oven valmistajan yhteistyönä. Matkan varrella ovimekanismin toimittaja vaihtui, virkamiehet antoivat medialle tilannekatsauksia korjaussuunnitelman etenemisestä ja lehtien yleisönosastoilla sekä kirjastossa käytiin aiheesta vilkasta keskustelua korjausaikataulun venyessä. Lopulta, lokakuussa 2014 tekniikka ja arkkitehtuuri kohtasivat, kun uuden oven asennus alkoi Yle Pohjanmaan tehdessä tapahtumapaikalta suoraa radiolähetystä. Parin viikon testikäytön ja huolellisen säätämisen jälkeen ovi avattiin jälleen kaikelle kansalle. 3
Lokakuun jälkeen ovi on ollutkin kovalla koetuksella, sillä arkisin siitä kulkee keskimäärin 1000 asiakasta päivässä. Ehkäpä nyt jo voidaan todeta, että se toimii sittenkin? E-kirjojen lainaus käyntiin Seinäjoella informaatikko Hanna Kotila E-kirjojen lainaus aloitettiin Seinäjoen kaupunginkirjastossa helmikuussa 2014 Ellibsiltä hankitulla lainausalustalla. Ennen käyttöönottoa henkilökunnalle järjestettiin työpajoja, joissa pääsi kokeilemaan lukuohjelmien latausta ja tunnusten tekemistä sekä itse lainausta. Asiakkaille järjestettiin pitkin kevättä tilaisuuksia, joihin sai tulla oman laitteen kanssa, ja siihen ladattiin yhdessä tarvittava ohjelma ja tutustuttiin e-kirjojen lainaamiseen. Alkuvuodesta kokoelman rakentamista rajoitti se, että tarjolla oli vain pienempien kustantajien aineistoja. Toukokuussa mukaan saatiin osa Otavan ja WSOY:n teoksista, mikä lisäsi asiakkaiden kiinnostusta e-kirjoihin. E-kirjojen hankinnasta on linjattu kokoelmapolitiikassa seuraavasti: Tietokirjoista hankitaan nopeasti vanhenevia (esim. matkaoppaat, atk-oppaat), hakuteostyyppisiä sekä yleistajuisia ja yleistä kiinnostusta herättäviä tietokirjoja. Lisäksi voidaan hankkia pääsykoekirjoja, jos niitä on saatavilla. Pääasiassa hankitaan suomenkielistä aineistoa, mutta myös englanninkielistä voidaan hankkia tarvittaessa. Romaaneissa keskitytään aluksi hankkimaan suomenkielistä ja kysyttyä aineistoa. Loppuvuodesta e-kirjakokoelman koko oli 261 teosta. 4
Romaaneista suosituimpia olivat Graeme Simsionin Vaimotesti, Eija Piekkarin Risteys, Mikko Porvalin Operaatio Hokki ja Nura Farrahin Aavikon tyttäret. Tietokirjoista eniten lainattiin Katri Helenan Taivaan tietä, Tero Lahtisen Verkkokaupan käsikirjaa ja Pernille Tranbergin teosta Älä kerro kaikkea itsepuolustusopas verkkoon. Koko vuoden aikana e-kirjalainoja kertyi hiukan yli tuhat kappaletta. E-kirjakokoelmaa on pyritty tekemään näkyväksi myös kirjaston tiloissa. Ilmoitustaululle ja kirjahyllyihin on aseteltu julisteita, joissa esitellään e-kirjoja ja joihin on lisätty qr-koodi helpon saatavuuden varmistamiseksi. Kirjaston Facebookissa, www-sivuilla ja Seitti-verkkopalvelussa on pyritty tuomaan e-kirjojen lainausta esille. Kirjaston e-kirjat saivat näkyvyyttä myös lehdistössä käyttöönoton aikoihin. E-kirjojen lainat kuukautta kohden lisääntyivät koko vuoden sitä mukaa kuin kokoelmakin kasvoi ja monipuolistui. Asiakkaat tuntuvat löytäneen hyvin uuden aineistomuodon, jonka ei ole tarkoitus korvata paperista kirjaa, vaan kulkea rinnalla vaihtoehtona. Minun tarinani digitarinasta kirjaston työmenetelmä palvelupäällikkö Tuija Seppänen, Lasten ja nuorten palvelut Seinäjoen kaupunginkirjasto toteutti yhdessä Lapuan kaupunginkirjaston kanssa digitarinahankkeen. Osallistujiksi kutsuttiin erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, koska heille esimerkiksi kirjasto ja lukeminen saattavat lukivaikeuden tai jonkun muun syyn takia jäädä vieraiksi. Hankkeen avulla haluttiin lisätä nuorten media- ja tarinankerrontataitoja, herättää kiinnostusta lukemiseen ja auttaa löytämään omia vahvuuksia. Vahvuuksien löytymisen, onnistumisen elämysten ja nähdyksi ja kuulluksi tulemisen prosessien kautta syntyy voimaantumista. Tämä lisää hyvinvointia ja valmiuksia sosiaaliseen osallisuuteen. Digitarinat ovat lyhyitä, digitaalisesti tuotettuja tarinoita tai lyhytelokuvia. Ne voivat koostua videomateriaalista, valokuvista, piirustuksista, maalauksista sekä tekstistä tai äänestä. Tärkeintä 5
prosessissa ovat tarina ja sen kertominen. Tarvittavat välineet ovat yksinkertaisia: tietokone ja siinä editointiohjelma, mikrofoni tai digitaalinen sanelin, digikamera, skanneri ja muistitikku. Digitaalinen tarinankerronta on helposti opittava itseilmaisun muoto ja soveltuu kaikille. Hankkeeseen osallistui kaksi pienluokkaa Lapualta, yksi pienluokka Seinäjoen Valkiavuoren koulusta, Seinäjoen yhteiskoulun joustavan opetuksen Jopo-luokka ja Marttilan koulun Valo eli valmistavien luokkien maahanmuuttaja-oppilaita kahdesta luokasta. Lisäksi mukana oli Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Erityiskoulutusyksikkö Kaarisillan kehitysvammaisia nuoria. Tapaamiset aloitettiin tutustumisella, jossa oppilaat kertoivat itsestään ja harrastuksistaan. Kuvaamista harjoiteltiin ensin ottamalla still -kuvia toisista ja esineistä. Tapaamisiin sisältyi kirjavinkkausta ja keskustelua kirjoista. Tarinoita tehtiin itse muun muassa tarinakuutioiden innoittamana sekä lehtikuvista. Joissakin ryhmissä myös kirjoitettiin tarinoita vihkoon. Yhdessä perehdyttiin elokuvan tekemisen eri vaiheisiin ja opeteltiin kuvakäsikirjoituksen perusteita. Mediaohjaajan liityttyä mukaan hankkeen puolivälissä työpajoissa alettiin kuvata tarinoita käsikirjoitusten pohjalta sekä editoida niitä ohjaajan opastuksella. Jokainen osallistui suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja työn editoimiseen, joten yhteistyötaitojakin tarvittiin. Tarinat toteutettiin eri ryhmissä eri tavoin, ja hankkeen aikana valmistui yhteensä 15 digitarinaa: haastatteluvideoita, useita lelu- ja legoanimaatioita, Jopo-luokan esittelyvideo, sketsejä sekä henkilökohtaisempia omiin harrastuksiin liittyviä ja itselle tärkeistä asioista kertovia videoita. Haastatteluvideoissa oppilaat haastattelivat sekä toisiaan että opettajia ja toimivat vuorotellen kuvaajina ja haastateltavina. Jokainen editoi oman tarinansa valmiiksi. Yhteiset ratkaisut tehtiin yksimielisesti 6
ryhmässä neuvotellen joko oman tai yhteisen käsikirjoituksen pohjalta. Elokuvien äänet äänitettiin tai video tekstitettiin kaksikielisesti. Valmista musiikkia ei käytetty lainkaan. Tekijänoikeuksista keskusteltiin pitkin matkaa. Hankkeen onnistumiseksi oli olennaisen tärkeää, että opettajat olivat aktiivisesti mukana hankkeessa myönteisellä, kannustavalla asenteella. Kaarisillan ryhmän tapauksessa myös lievästi kehitysvammaisten nuorten vanhempien tuki ja osallistuminen oli tärkeää. Erityisen haasteen toi maahanmuuttajaryhmien puutteellinen kielitaito. Kuudentoista oppilaan ryhmässä puhuttiin kuutta eri kieltä, eikä oppilailla keskenäänkään aina ollut yhteistä kieltä. Silti yhteistyö sujui hyvin. Toisaalta taas kommunikaatiokansioiden välityksellä viestiminen oli vetäjillekin uutta ja soi oppimiskokemuksia. Hankkeessa järjestettiin 35 työpajaa yhdessä kirjaston kanssa sekä 8 työpajaa ilman kirjastoa. Digitarinoita valmistui yhteensä 15. Työpajoihin osallistui yhteensä 48 oppilasta. Hankkeen aikana rakentui lämmin luottamus vetäjien ja oppilaiden välille. Hanke edisti ryhmätyöskentelytaitoja ja toi aitoja onnistumisen kokemuksia. Oppilaat olivat ylpeitä aikaansaannoksistaan ja kertoivat oppineensa paljon. Myöhemmin tuotoksia katsoessa moni tiesi miten ensi kerralla tekisi saman paremmin. Valmiista digitarinoista voi aistia onnistumisen tuottaman ilon ja tyytyväisyyden ryhmään kuulumisesta. Tarinat olivat hyvin koskettavia. Jokaisen oppilaan oma ääni välittyy tarinoista. Oli ilo seurata yhteistyötaitojen kehittymistä hankkeen edetessä. Voi aidosti todeta, että hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin, vieläpä odotukset ylittäen. Verkko vieraasta tutuksi: aikuisten tietoyhteiskuntataitojen edistäminen palvelupäällikkö Hannele Puhtimäki, aikuisten palvelut Nyky-yhteiskunta vaatii, että pystymme hoitamaan asiamme sähköisesti verkossa. Olisi osattava hoitaa niin pankkiasiat, eri virastoihin suuntautuva yhteydenpito kuin esimerkiksi harrastuksiin liittyvätkin asiat verkon kautta. Edellytykset tähän eivät kuitenkaan ole kaikilla läheskään samat. Kirjastolla on jo lakiin kirjattu tavoite edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia muun muassa jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen (Kirjastolaki 1998/904, 2 ). Yleisten kirjastojen laatusuosituksen (OKM 2010) mukaan kirjastojen tavoitteena on ehkäistä tiedollista syrjäytymistä ja vähentää digitaalista informaatiokuilua. Matalan kynnyksen paikkana kirjastoilla on alusta lähtien ollut tärkeä rooli tietoyhteiskuntataitojen edistämisessä. Kirjasto tarjoaa myös asiakkaiden käyttöön laitteita, joita 7
kaikkien ei ole mahdollista tai järkevää hankkia kotiin. Jo vuosia kirjastossa on opastettu asiakkaita laitteiden ja verkon sisältöjen käyttöön osana normaalia asiakaspalvelua ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Viime vuoden SeniorSurf-päivän aikana tutustutettiin ikäihmisiä tabletteihin ja e-kirjoihin. On kuitenkin koettu, että olisi tarvetta myös jatkuvaan, aiempaa rauhallisempaan ja yksilöllisempään opastukseen. Jo edellisen vuoden syksyllä järjestettiin koeluontoisesti viikoittaisia opastustunteja. Ne havaittiin kysytyiksi ja hyödyllisiksi, joten opastustunteja päätettiin jatkaa vuoden 2014 aikanakin. Tuntien tarkoitukseksi määriteltiin opastaa aikuis- ja senioriasiakkaita tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien peruskäyttöön. Tunteja pidettiin kevään ja syksyn ajan. Yhden tunnin aikana kävi keskimäärin 2-4 asiakasta, ja opastajia oli tilanteen mukaan yksi tai kaksi. Opastettavat asiat saattoivat vaihdella matkapuhelinliittymän hallintaan tai tabletin käyttöönottoon liittyvistä asioista kuvien käsittelyn tekniikkaan. Useimmiten kysytyt kysymykset koskivat sähköpostin käyttöä. Opastustuntien pitämisen yhteydessä kävi ilmi tarve vieläkin yksilöllisempään ohjaukseen. Seuraavan vuoden aikana päätettiinkin tarjota asiakkaille myös mahdollisuus varata aikoja henkilökohtaiseen opastukseen, jolloin pystytään käymään asioita läpi laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Vuosirengasraati kirjastovirkailija Jaana Savela, aikuisten palvelut Vuosirengasraadin ajatus sai alkunsa siitä, että halusimme kehittää ikääntyneiden kirjastopalveluita kirjastossamme. Seniori-ikäisiä käy asiakkaina paljon, mutta tietävätkö he toiminnastamme ja toisaalta tiedämmekö me kirjastossa, mitä he meiltä toivovat? Ideana meillä oli asukaslähtöisyys ja asiakasraadin perustaminen. Yleisten kirjastojen neuvoston strategiaryhmä ohjeistaa kirjastoja tuottamaan eri kohderyhmille omannäköisiä palveluita ja ottamaan käyttäjät mukaan sisällöntuotantoon. Ikääntyneistä kirjaston käyttäjistä ei ole tehty yhtä paljon tutkimuksia kuin muista 8
ikäryhmistä, kuten Yleisten kirjastojen neuvosto toteaa strategiassaan vuosille 2010-2016. Asiakaslähtöisyys on tärkeä toiminnan menestymiselle, ei irrallinen asia. Toimintatapa, jossa tavoitteena on aidon lisäarvon tuottaminen asiakkaille, on perusta kestäville asiakassuhteille ja hyville tuloksille, määrittelee tutkimusprofessori Marja Toivonen VTT:sta asiakaslähtöisyyttä. Seamkin kirjastoalan opiskelija Anna Oivio innostui aiheesta ja halusi tehdä opinnäytetyönsä asiasta. Työn nimeksi tuli Sähän kysyt nyt kun ikäihmisiltä ikääntyneiden kirjastopalveluiden kehittäminen Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Anna teki julisteita, joita levitimme ympäri kaupunkia ja toimipisteitämme. Toiveenamme oli saada mukaan ei-käyttäjiä, joilta olisimme saaneet tietoa kirjaston käyttämättömyyden syistä. Raatiin ilmoittautui seitsemän jäsentä kantakaupungin alueelta ja kaksi jäsentä Peräseinäjoelta. Peräseinäjoen raatilaiset eivät olleet halukkaita tulemaan pääkirjastoon, joten heitä haastateltiin Peräseinäjoen kirjaston tiloissa. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla pääkirjastossa aiheenamme olivat raatilaisten taustat, mielikuvat kirjastosta ja kirjaston käyttö. Toisella kertaa puhuimme kirjaston kokoelmista, toiminnasta ja palveluista. Kolmannella kerralla teimme opastetun kierroksen kirjastossa, ja kokoontumisen aiheina olivat kirjaston tiedotus ja kirjaston kehittämistoiveet. Joka kerralla aloitimme kahvihetkellä ja kuulumisilla. Tunnelma vapautui nopeasti, ja puhetta riitti. Joulukuussa kutsuimme raatilaiset joulukahville ja kävimme läpi kuulumisia ja ajatuksia, joita Vuosirengasraadissa oleminen oli heissä herättänyt. 9
Raatilaiset olivat kaikki innokkaita kirjastonkäyttäjiä. Siksi olikin yllätys, että kokoelmat ja palvelut eivät olleet heille niin tuttuja kuin olisi voinut olettaa. He olivat kiinnostuneita kuulemaan palveluista, ja kysymyksiä sateli. Jokaisella kokoontumiskerralla tuli esiin kehitysideoita. Niistä osa on jo toteutettu ja osa jätetty mietintään. Asiakasraadin idea toteutui hyvin. Raatilaiset olivat innokkaita osallistujia ja haluavat myös jatkaa raadissa tulevaisuudessa. Ainoastaan ei-käyttäjien puuttuminen oli negatiivinen asia. Heidän kuulemisensa olisi kirjastolle hyvin tärkeää. Mutta jääpähän tulevaisuuteen haastetta! Yhteistyössä on voimaa Kirjastotoimen apulaisjohtaja Sinikka Ijäs Etelä-Pohjanmaan kirjastojen yhteinen alueellisten hankkeiden ohjausryhmä, joka on samalla alueen kirjastotyön arviointia ohjaava ryhmä, on kokoontunut säännöllisesti vuodesta 2011 lähtien. Ryhmässä on edustaja jokaisesta alueen kirjastojen muodostamasta viidestä seutuyhteistyöalueesta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston edustajana on alusta lähtien ollut ylitarkastaja Anneli Ketonen. Alueellisten hankkeiden ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2014 viisi kertaa. Kokouksissa on käsitelty mm. Lukuisia kerhoja Etelä-Pohjanmaalle hanketta. Hankkeeseen on saatu Ely - keskukselta 50 000 euroa. Perustetut kerhot eivät ole koulumaisia, niissä ei opeteta, eivätkä ne korvaa erityisopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on luoda positiivinen asenne lukemista kohtaan, virittää lukuharrastusta ja oheistuotteena myös parantaa lukemissujuvuutta. Kerhoihin osallistuvat kakkos- ja kolmosluokkien oppilaat. Koko hankkeelle valittiin keväällä 2014 vetäjäksi äidinkielenopettaja, FM Sara Tuisku 1.8.2014 31.5.2015 väliseksi ajaksi. Hanke päättyy toukokuussa 2015. Hankkeessa on yhteensä 16 kerhoa toiminnassa ympäri Etelä-Pohjanmaata. Ma. hankepäällikkö Virpi Kortesniemi on selvittänyt Finna -hankkeen tilannetta ja ongelmia. Kaikki alueen kirjastot ovat ilmoittautuneet Finnaan mukaan, ja hankkeeseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta 50 000 euroa. Pohjanmaan alueen kirjastokimppojen kirjastojärjestelmien yhdistämisen ja kuljetuslogistiikan toiminnalliset edellytykset -selvityshankkeeseen saatiin 20 000 euroa aluehallintovirastolta. Hanke käynnistyi marraskuun alussa, ja siinä keskitytään ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan alueen kirjastoihin. Hankkeeseen on palkattu työntekijäksi tradenomi Jani Ikonen 1.11.2014-31.3.2015. Suunnitelmana on, että kehitettäisiin muutakin seudullista yhteistyötä (kuljetukset, 10
kokoelmapolitiikka) kirjastojärjestelmien yhdistämisen lisäksi. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kuntien tietohallinnon ihmiset saadaan suunnitteluun mukaan ajoissa. Hankkeen avulla kartoitetaan sekä muutoksen esteet että mahdollisuudet. Kaikki alueen kirjastokimpat ilmoittivat halukkuutensa olla mukana selvityshankkeessa. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston järjestämiä maakuntakirjastopäiviä oli vuonna 2014 kaksi, joista keväällä pidettiin yksi ja toinen järjestettiin marraskuussa. Muita koulutuspäiviä ovat maakuntakirjaston kanssa olleet yhdessä järjestämässä Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Vaasan kesäyliopisto, Niilo Mäki-instituutti, Kirjastoseura ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Keväällä 18.3.2014 Laatu ja elämyksiä -maakuntakirjastopäivä kokosi Seinäjoelle 51 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston uudesta toimintamallista, Pop up kirjastosta, Porstuan uusista päivitetyistä nettisivuista sekä esitys Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatuprosessista ja ei-käyttäjäselvityksestä. Päivän lopuksi pääsimme hyvän elämän jäljille Finnan avulla; tässä esityksessä näytettiin miten Finna voi antaa reseptejä arkeen ja työhön. Syksyn maakuntakirjastopäivä pidettiin 4.11.2014. Pidä ja päästä kokoelmatyön karikot -päivän käytiin läpi kokoelmatyön eri puolia: valtakunnalliset palvelut, pelit kirjastoaineistona, ajatuksia kirjastojen kokoelmapolitiikasta, esimerkkinä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmapolitiikka, sekä näkökulmia kokoelmien arviointiin. Päivään oli ilmoittautunut 56 osallistujaa. Nuotteja ja numeroita palvelupäällikkö Pirjo Jaatinen, musiikkipalvelut Apilan musiikkiosastossa ovat asiakkaamme tänäkin vuonna lainanneet ja tutustuneet eri musiikkiaineistoihin, soittaneet digipianoa, kuunnelleet levyjä ja lukeneet musiikkilehtiä. Myös Lukuportaikon yleisölle on musisoitu useita kertoja. Irlantilaisen musiikin ilta oli todellinen menestys ja veti 100 hengen yleisön kuuntelemaan vihreän saaren rytmejä. Kaiken kaikkiaan musiikkiaineistoja lainattiin pääkirjasto Apilasta lähes 76 000 kappaletta, joista noin 49 000 oli cd-levyjen lainoja. Uudet tallennus- ja kuuntelumuodot vaikuttavat toki siihen, että 11
cd-levyjen lainaus on pienessä laskussa. Seitti-kirjastokortilla voi kirjautua myös Internetissä olevaan Naxos Music Libraryyn, josta voi kuunnella lähinnä taidemusiikkia, mutta myös jonkin verran etno-, blues- ja jazzmusiikkia. Vuonna 2014 Naxos-musiikkipalveluun kirjauduttiin 301 kertaa ja kuunneltiin kaiken kaikkiaan 2845 kappaletta. Vanhaan musiikkiosastoon verrattuna uudessa pääkirjastossamme lainataan huomattavasti enemmän nuotteja, musiikkikirjoja sekä musiikkiaiheisia dvd- ja blu-ray-levyjä. Kun nuotteja lainattiin esim. vuonna 2010 noin 14 000 kertaa, niin viime vuonna nuottilainoja oli 18 000. Musiikkiosastossa on edelleen noin 1000 lp-levyä, mutta niiden lainaus on pysynyt pienenä. Pääkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä 17 000 cd-levyä ja nuotteja löytyy lähes 11 000. Nuotteja hankittiin vähän edellisvuotta enemmän ja cd-levyjä taas noin 100 kappaletta vähemmän. Nuottien ja cd-levyjen poistaminen on hankalaa, koska musiikkiaineisto ei vanhene eikä cd-levyille ja nuoteille ole Suomessa keskitettyä varastointipaikkaa niin kuin kirjoille tarkoitettu varastokirjasto Kuopiossa. Musiikkiosastossa on jatkuvasti esillä erilaisia näyttelyjä. On esitelty mm. siivoamiseen sopivaa taustamusiikkia, jännittävää musiikkia Halloween-viikonlopuksi, pääsiäismusiikkia, laulajalauluntekijöitä ja Suomelle omistettua musiikkia itsenäisyyspäivän aikaan. Vuoden alussa olemme esitelleet eri kriitikoiden valintoja vuoden levyiksi. Musiikkiosastossa on myös ns. yllätyskasseja, joihin olemme keränneet kirjoja, levyjä ja musiikkiaiheisia dvd-levyjä eri aiheista esim. Taivaallista musiikkia, Kuuntele edes nämä eläessäsi, Kaiken maailman musiikkia, Finnhits, Remember the 70 jne. Kassien sisältöä myös vaihdetaan välillä. Tällä hetkellä musiikkiosastossa jatkuu näyttely Näitä levyjä et löydä Spotifysta. Listaa Spotifysta puuttuvista albumeista ylläpitää pari suomalaista musiikkikirjastonhoitajaa, jotka auttavat näin kollegojaan ympäri Suomen esittelemään musiikkikirjastojen asiakkaille vinkkejä ja vaihtoehtoja striimauksen ulkopuolelta. Uusia pysäkkejä ja uuden auton suunnittelua ma. palvelupäällikkö Pasi Selin, kirjastoautopalvelut Vuoden alussa kirjastoautot Sepe ja Ykä alkoivat kiertää myös lakkautettujen kyläkirjastojen alueilla Haapaluomalla, Kihniällä, Kourassa ja Viitalassa sekä lopetetun Hyllykallion lähikirjaston alueella. Kirjastoautojen pysäkkien lukumäärä kasvoi 22:lla. Kokonaan uusia pysäkkejä otettiin käyttöön 36 ja vanhoja vähäisellä käytöllä olevia pysäkkejä lakkautettiin 14. Asiakkaat löysivät 12
uudet pysäkit hyvin. Varsinkin Ykässä lainaus nousi huomattavasti. Noin kolmasosa lopetettujen toimipisteiden lainoista siirtyi kirjastoautoihin. kirjastoauto pysäkit (aikataulu 2.1. 2.6.) lainat lainaajat kävijät Sepe 92 108 767 1 833 20 609 Ykä 73 40 054 829 12 299 Edellisvuoteen verrattuna Sepessä lainaus nousi 4,4 %, lainaajien määrä kasvoi 10,0 % ja kävijämäärä laski 9,9 %. Ykässä saavutettiin huima nousu: lainaus 46,5 %, lainaajat 39,6 % ja kävijät 46,2 %. Kyläkirjastojen lopettamisen myötä Keski-Nurmon kombikirjasto siirtyi pääkirjaston alaisuuteen. Sepen alkuvuodesta 2015 korvaavan uuden auton (kuvassa) suunnittelu oli käynnissä koko vuoden. Jo 2013 käytiin tutustumassa Mäntsälän kirjaston konttiautoon ja päädyttiin siihen, että meille hankitaan samanlainen. Uuden auton ulkoasusta järjestettiin alkutalvesta suljettu suunnittelukilpailu Seinäjoen ammattikorkeakoulun lifestyle-muotoilijoiden neljännen vuosikurssin opiskelijoille. Jo yli 16 vuotta ajossa olleen Sepen käyttöongelmat lisääntyivät vuoden aikana, ja autovanhus pääsee ensi vuonna hyvin ansaitulle eläkkeelle matkattuaan yli 270 000 km. Kirjastopalveluja senioreille ja junioreille Peräseinäjoen kirjastossa Kirjastonjohtaja Merja Koski-Aho Peräseinäjoen kirjastossa siirryttiin vuonna 2014 RFID-lainaustenhallintajärjestelmään. Kirjasto oli suljettu toukokuussa kolmen viikon ajan tagityksen takia. Toukokuussa ehdittiin tagittaa ns. 13
avokokoelma, ja varastossa oleva aineisto käsiteltiin kesän ja syksyn aikana. Kirjaston sulkeminen näkyi luonnollisesti kirjaston lainausluvuissa: kokonaislainaus oli 46.552 ja lainaajia oli 1.093. Seniorinäkökulma näkyi vuoden aikana kirjaston palveluissa useamman kerran. Anna Oivio haastatteli opinnäytetyötään varten Peräseinäjoen kirjaston kahta senioriasiakasta, ja heidän vastauksistaan voi lukea, miten mukava ja tarpeellinen paikka pieni kirjasto on. Kirjasto pääsi mukaan myös Heidi-Maria Kivisaaren opinnäytetyöhön: Mystistä shoppailua Etelä-Pohjanmaalla : Yleisten kirjastojen arviointia. Vuoden aikana kirjasto järjesti omaishoitajille kaksi tilaisuutta yhdessä seurakunnan ja kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Syksyn tilaisuudessa oli vinkkaamassa Marja-Leena Mäkelä. Syksyllä oli myös Senior Surf-päivä, jossa Peräseinäjoen Osuuspankki ja SeAmk:n kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat opastivat asiakkaita. Syksyllä yleisöpäätteiden käyttö lisääntyi, kun pankit poistivat maksupäätteet omista tiloistaan ja asiakkaat turvautuivat kirjaston koneisiin. Kirjasto vieraili vinkkaamassa kaikissa päivätoiminnan ryhmissä syksyn aikana. Kotikirjastopalvelun luontevana yhteistyökumppanina on kaupungin kotihoito. Askartelu- ja käsityöbuumi jatkui kirjastossa. Kurinpiiriläiset kokoontuivat aktiivisesti, paperiaskartelutuokiot vetivät askartelijoita, ja koko perheelle suunnattu jouluaskartelu oli suosittu tapahtuma. Kirjaston maanantaiaamun aukioloa hyödyntävät päiväkoti, ryhmikset ja perhepäivähoitajat. Kirjastossa on silloin vilinää, kun pienet lapset hoitajiensa kanssa valtaavat lastenosaston ja satunurkan. Iltasatutunti kerran kuukaudessa tavoittaa myös osan alle kouluikäisistä lapsista. Joulukuussa pääkirjastolaisten esittämää satunäytelmää Kettu, karhu ja ranskalaiset perunat tuli katsomaan runsaasti lapsia isiensä kanssa. Näyttelyistä Margit Lahtisen Pienoishuoneet ja Tiina Kaarelan huopatyöt keräsi ehkä eniten sekä isoja ja pieniä katselijoita. Myös kesällä vitriineissä ollut Lasin lumoa -näyttely herätti kiinnostusta. 14
Keväällä juniori-ikäisten eli kolmasluokkalaisten vieraaksi tuli kirjailija Anneli Kanto, marraskuussa vähän vanhemman väelle lausui Kirsi Kunnaksen runoja Maire Martikainen ja joulukuussa kirjallisuusillassa esiintyi käsikirjoittaja ja kirjailija Elias Koskimies. Nurmon kirjaston vuosi kirjastonjohtaja Johanna Pitkäranta, Nurmon kirjasto Vuosi 2014 toi Nurmon kirjastolle 20.000 lainan lisäyksen edelliseen vuoteen verrattuna (kasvua 14,4 %). Hyllykallion ja Kouran kirjastojen sulkeminen vaikutti siis selkeästi Nurmon kirjaston lainauslukuihin. Kiinnostavaa kyllä, samaan aikaan kävijämäärä kasvoi vuoteen 2013 verrattuna ainoastaan 0,7 %. Vastaava suhde oli ollut havaittavissa jo edellisvuosien tilastoissa. Kouran kirjaston sulkeminen vaikutti Nurmon kirjastoon myös kokoelman siistiytymisenä, sillä Kourasta siirrettiin Nurmon kokoelmaan runsaasti hyvässä kunnossa olevia kirjoja. Niteiden vertailua varten Kourasta kuljetettiin Nurmoon kirjallisuutta kaikkiaan 75 laatikollista. Jo joulukuussa 2013 oli Nurmon kirjastossa otettu käyttöön pääkirjastosta tuttu RFID-järjestelmä. Vuoden mittaan järjestelmä osoittautui toimivaksi, joskin toiminnaltaan hieman erilaiseksi kuin pääkirjastossa, minkä johdosta päätettiin yhtenäistää järjestelmät Nurmon (ja myöhemmin myös Peräseinäjoen) osalta. Keväällä saatiin vihdoin käyttöön pitkään odotettu Nurkkakammari eli kirjastorakennuksen kulmassa sijaitseva lisätila. Tilassa on oma WC ja keittokomero sekä työhuone ja varastotila. Tila vihittiin käyttöön kevään viimeisessä satutuokiossa, jossa Lippe Äystö esitti Kevätkeikauksen. Lapset leikkasivat juhlavasti nauhat, joilla tila avattiin käyttöön. Nurkkakammaria käytetään päivisin hiljaisena lukusalina, ja siellä järjestetään satutuokioiden lisäksi erilaisia tapahtumia ja kerhoja. Kesällä tilassa pidettiin kouluikäisten kesäkerhoa, jossa laadittiin kirjaston kesälehti Kirjo. Syksyllä puolestaan alkoi Etelä-Pohjanmaan alueellisen lukukerhohankkeen kerho koululaisille, jotka ovat hitaita lukijoita. Jatkossa on tarkoitus, että myös erilaiset yhdistykset ym. voisivat käyttää tilaa kokoontumisissaan. Vuoden mittaan järjestettiin kirjastossa erilaisia tapahtumia. Kannel karkuteillä tapahtumassa ahvenanmaalainen Reguel Steinbock soitti kannelta ja 15
kertoi soittimesta sekä Kalevalasta. Pistetään paperi kiertämään askartelussa käytettiin poistokirjoja materiaalina. Eskariseikkailussa kävi keväällä yhteensä 82 reipasta eskarilaista. Toukokuussa kirjastossa oli esillä Päivi Arvosen valokuvanäyttely Kairon katulapset, jonka avajaistilaisuudessa esiintyi laulaja/näyttelijä Eija Ahvo. Perinteinen peräkonttikirppis ja kirjamyynti järjestettiin heinäkuussa. Elokuussa juhlittiin Tove Janssonin 100-vuotisjuhlaa monin tavoin: pidettiin muumiaiheisia satutuokioita ja näyttelyjä, ja kirjaston aulaan laitettiin esille muumitalo ja Toven synttärikakku, jota lapset saivat koristella. Myös henkilökunta osallistui pukeutumalla muumihahmoiksi. Lukupassikampanjan päätös- ja palkintojenjakojuhlassa syyskuussa esiintyi duo Niko Törmä ja Noora Luoma. Näyttelytoiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Näyttelytilassa, lasivitriineissä ja kirjaston aulassa pidettiin yhteensä 33 erilaista näyttelyä. Mielenkiintoisimpiin lukeutui nurmolaissyntyisen Ilmari Heinosen piirustusnäyttely piirustukset olivat löytyneet Pihtiputaalta Muurasjärven koulun vintiltä ja koululaiset jäljittivät (jo edesmenneen) piirtäjän Nurmoon. Loppuvuodesta alettiin valmistella osastojen siirtoa. Tarkoituksena oli tyhjentää käsikirjastohuone, jolloin musiikkiosasto voitaisiin kokonaisuudessaan siirtää sinne hyllyineen ja aineistoineen, ja nuortenosastoa puolestaan voitaisiin laajentaa entisen musiikkiosaston tilalle. Nuorilla ei ollut tähän saakka ollut kovin erikoisia oleskelutiloja kirjastossa, joten tällä uudella järjestelyllä toivottiin nuorten viihtyvän entistä paremmin. Valmistelut saatiin tehtyä hyvissä ajoin ennen joulua varsinaiset siirtotyöt tehtäisiin vuoden 2015 puolella. Ylistaron kirjaston toimintaa kirjastonjohtaja Anneli Lallukka, Ylistaron kirjasto Muutoksen tuulet alkoivat jo alkuvuodesta puhaltaa Ylistaron kirjastossa, sillä helmikuussa oli kaupungin taloustoimikunta päättänyt säästökohteet, joiden mukaan palvelutoimistojen tehtävät siirretään Peräseinäjoella ja Ylistarossa osaksi kirjastojen tehtäviä. Samalla oli päätetty, että palvelutoimistojen henkilökunta siirretään kirjastojen henkilökunnaksi. Tavoitteena on kirjaston aseman vahvistuminen ja kaivattujen lisäresurssien saaminen kirjastoon. Asiaa valmisteltiin pikku 16
hiljaa kesän ja syksyn aikana. Osa kirjaston henkilökunnasta pääsi tutustumaan Hämeenlinnan seudun Lammin kirjasto palvelupisteeseen. Syksyllä pidettiin palvelutoimistojen henkilökunnan, kirjastojohtajien, sivistyskeskuksen toimialajohtajan, henkilöstöpäällikön ja teknisen toimen yhteisiä palavereita. Koska Ylistaron nykyiseen lähikirjastoon ei ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista sijoittaa palvelutoimiston työntekijöitä, luottamushenkilöiden ehdotuksesta alettiin valmistella Ylistaron kirjaston siirtymistä nykyisen Ylistaro-talon tiloihin. Kun kirjaston vaatimat muutostyöt Ylistaro-talossa on saatu toteutettua, myös Ylistaron kirjasto siirtyy Ylistaro-talolle ja palvelutoimiston henkilöstö ja palvelut siirtyvät osaksi kirjaston henkilökuntaa ja kirjaston tehtäviä. Ylistaron kirjaston henkilökunta on syksyn 2014 aikana valmistellut Ylistaron kirjaston vaatimia muutostöitä mm. laatimalla listan, mihin toimintoihin ja minkälaisia tiloja tarvitaan. Ylistaron kirjaston henkilökunta on myös tehnyt suunnitelmia, kuinka toimintoja ja tapahtumia voisi toteuttaa uudistetuissa tiloissa. Mahdollinen muutto Ylistaro-talolle, ja Ylistaron kirjaston siirtyminen syksyllä 2015 RFIDjärjestelmään, on nopeuttanut varaston poistoa. Ylistaron kirjaston varastoa on pienennetty jo useamman vuoden ajan. Systemaattinen varastokirjojen poistaminen aloitettiin marraskuun 2014 alussa, jolloin Hannele Puhtimäki ja Jaana Savela Seinäjoen pääkirjastosta tulivat tekemään vertailua, mitkä Ylistaron varastokirjoista voidaan siirtää pääkirjastolle. Jäljelle jäänyt aineisto vertailtiin Ylistarossa. Säilytettävä aineisto siirretään Ylistaron kirjaston avokokoelmaan ja loput poistetaan kokoelmasta. Varastossa on kirjoja ollut 7 700 nidettä vuoden 2014 alussa. Ylistaron kirjaston kokoelmista poistettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 2713 nidettä, mikä on 7,8% koko kokoelmasta. Suositus on 8 %. Hankkeet rikastututtavat, monipuolistavat ja antavat lisää resursseja Ylistaron kirjastossa tehtävää lasten ja nuorten kirjastotyötä varten. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Ylistaron kirjaston hakemalle hankkeelle Kirjastosta mediastoksi, mediasta on moneksi hankkeelle 7 500 :n valtionavustuksen. Hankkeen tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi Ylistaron kirjaston monipuoliset palvelut. Kirjasto tehdään lapsille ja nuorille tutuksi ja helposti lähestyttäväksi. Kirjasto löytää uusia yhteistyökumppaneita kunnan muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Ylistaron kirjastoon hankittiin hankerahoilla dataprojektori, kannettava tietokone ja valkokankaat. Kirjaston omilla kalustomäärärahoilla hankittiin tarvittava siirrettävä taso em. laitteille. Näillä hankinnoilla 17
mahdollistettiin, että Ylistaron kirjastossa voidaan antaa laadukkaita kirjastonkäytönopetustunteja ja aloittaa mediakasvatus. Hankerahoilla oli mahdollista palkata myös Leena Kristola määräaikaiseksi hanketyöntekijäksi. Mediakasvatusta on annettu päivähoitolapsille, esikoululaisille, ala- ja yläkoululaisille. Yläkoulun 9.-luokan kuvataiteen valinnaisryhmän kanssa aloitettiin syksyllä mediakasvatusprojekti tavoitteena taidenäyttely Ylistaron kirjastossa keväällä 2015. Syksyn aikana kuvataiteen ryhmä työsti Juha Tapion sanoituksia ja lyriikkaa kuvittamalla niitä. Ylistaron kirjaston vuosi on ollut tapahtumien täyteinen. Perinteiset satutunnit, kirjailijavierailut, kirjavinkkaukset kirjastonkäytönopetus on pidetty resurssien sallimissa puitteissa. Kerran kuukaudessa vaihtuneet näyttelyt täydensivät kirjaston monipuolisia tapahtumia, ja näyttelyjä hyödynnettiin mm. satutunneilla ja konserteissa. Marraskuussa järjestettiin Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuus, johon osallistui Kirja- Matin koulun ruotsia opiskelevat. Anneli Lallukka vinkkasi heille pohjoismaista kirjallisuutta. Ylistaron kirjastosta lainattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 61 553 lainaa, ja kävijöitä oli yhteensä 21 572. Lainaus väheni hiukan edellisestä vuodesta, mutta kävijät lisääntyivät. Kirjaston aukioloajat olivat normaalit koko vuoden. Kirjasto oli avoinna 260 päivää. Lisäksi asiakkailla oli mahdollisuus tulla eteisaulaan lukemaan päivän aikakaus- ja sanomalehdet jo aamulla ennen kirjaston aukeamista. Lehtilukutila oli asiakkaille avoinna yhteensä 856 tuntia. Kirjaston monipuolisia ja vaativia työtehtäviä varten tarvitaan osaavaa ja innostunutta henkilökuntaa. Ylistaron kirjastossa työskentelee kolme vakituista henkilöä: kirjastonjohtaja ja kaksi kirjastovirkailijaa sekä tuntipalkkainen hanketyöntekijä. Lisäksi vuoden 2014 aikana Ylistaron kirjastossa on ollut määräaikainen kirjastovirkailija sijaisuustehtävissä, harjoittelija Sedusta, TETharjoittelijoita Ylistaron yläasteelta, sekä yksi henkilö Työ ja elinkeinotoimiston ohjaamana työkokeilussa ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi. Asiakkaat kiittävät ja ylistävät Ylistaron kirjaston kokoelmia, palveluja, tapahtumia ja tiloja. Kirjallisuuden ystävä kehuu Ylistaron kirjaston ystävällisen palvelun. Kirjastoon on aina mukava mennä. Henkilökunnalta on helppo pyytää neuvoja ja apua aineistoa etsittäessä. 18
Vuosi 2014 lukuina kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä lainat ja kävijät Seinäjoen kaupunginkirjaston toimipisteistä lainattiin aineistoja viime vuonna yhteensä 1 251 928 kertaa. Asukasmäärään suhteutettuna se tekee 20.7 lainaa per asukas. Vuonna 2013 koko valtakunnan keskiarvo oli 17.19, joten seinäjokiset ovat keskimääräistä ahkerampia kirjastonkäyttäjiä. Kaikista lainoista kirjalainoja oli 985 731 kappaletta eli 78,7%. Kirjalainojen prosenttiosuus on edellisvuodesta kasvanut 0.3%. Aikuisten kirjoja kaikista kirjalainoista oli 51,3% ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 48,7%. Kaikkien kirja-aineistojen lainaus laski hieman, paitsi lasten tietokirjojen, jossa oli nousua 0.5%. Eniten laski aikuisten tietokirjallisuuden lainaus (-1,9%). aikuisten kaunokirjallisuus lasten kaunokirjallisuus aikuisten tietokirjallisuus lasten tietokirjallisuus Muun aineiston lainauksessa laski voimakkaimmin väistyvien tallennemuotojen kuten videoiden ja cd-rom levyjen lainaus. Myös musiikin äänitteiden lainaus laski 7,6%. E-aineistojen käyttöä ei aikaisemmin ole kysytty valtakunnallisiin tilastoihin, joten vertailuvuosia ei ole. Viime vuonna kirjaston e-aineistoja (musiikki, e-kirjat, elektroniset tietokannat) käytettiin yhteensä 7 313 kertaa. Luku ei sisällä esimerkiksi aluetietokanta Porstuan käyttöä. Varsinaisten E-kirjojen lainaus alkoi Seinäjoella viime vuonna. Kirjakokoelma oli vaatimattomat 261 kappaletta ja sitä lainattiin 1058 kertaa. Lainauskierto oli peräti 4,1, kun se muussa kirjallisuudessa 19
oli 2,6. Valtakunnallinen kirjojen lainauskierron keskiarvo on vuonna 2013 ollut 2,09, joten siihen nähden myös Seinäjoen fyysiset kirja-aineistot ovat tehokkaassa käytössä. Kävijöitä eri toimipisteissä oli vuonna 2014 kaikkiaan 455 663. Kävijöistä suurin osa (314 634) vieraili pääkirjasto Apilassa. Kokoelmat Seinäjoen kaupunginkirjaston fyysisten kokoelmien suuruus 451 789 nidettä. Luku käsittää kirjojen lisäksi lehdet, musiikin, elokuvat jne. Kirjoja oli yhteensä 377 725. Kirjoja kaikkiin toimipisteisiin hankittiin yhteensä 21 488 kappaletta. Niistä 41% oli lasten- ja nuortenkirjoja ja 59% suunnattu aikuisille. Edellisvuoteen verrattuna aikuisten tietokirjojen hankinta väheni hieman ja aikuisten kaunokirjallisuuden hankinta lisääntyi. Lastenkirjallisuudessa suunta oli sama. Äänikirjoja hankittiin käytännössä niin paljon kuin niitä ilmestyi. Lisäksi hankittiin musiikkia cd-levyinä, nuotteina ja partituureina. Elokuvia hankittiin sekä blu-ray että dvd-muodossa ja digitaalisia pelejä ostettiin myös. Erityisesti äänikirjojen ja pelien kysyntä näyttää edelleen kasvavan. Tapahtumat Näyttelyitä kirjaston eri toimipisteissä järjestettiin vuoden mittaan yhteensä 91 kappaletta. Esillä oli niin kuvataidetta, keramiikkaa, erilaisia askarteluja ja käsitöitä kuin keräilynäyttelyitäkin. Pääpaino oli harrastajien ja lasten ja nuorten töissä. Lisäksi kirjasto teki erilaisia omia aineistonäyttelyitä. Tapahtumia järjestettiin yksin ja yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa 290 kappaletta, niihin osallistui yhteensä 10 218 henkilöä. Käyttäjäkoulutusten määrä laski edellisvuodesta reippaasti (366 299), johtuen siitä, ettei kirjastoon tutustumaan tulleita (turisti)ryhmiä ollut enää niin paljon kuin edellisvuonna. Käyttäjäkoulutuksiin osallistui 4 874 henkilöä. Toimipisteet Huom! Lainamäärässä ei huomioitu kaukolainausta yms. mistä syystä yhteissumma hiukan eroaa kokonaislainauksesta. 20
toimipiste lainat kävijät tapahtumat käyttäjäkoulutukset pääkirjasto 813 360 (+3,6%) 314 634 151 228 Nurmon kirjasto 155 189 (+14,6%) 57 052 21 20 Ylistaron kirjasto 61 553 (- 4,5%) 21 572 72 19 Peräseinäjoen kirjasto SEPEkirjastoauto 46 552 (-5,4%) 14 229 46 32 108 767 (+4,4%) 20 609 YKÄ-kirjastoauto 40 054 (+46,5%)! 12 299 Keski-Nurmon kombikirjasto 9 105 (+10,2%) 3 612 Törnävän kirjasto 11 735 (-10%) 11 656 Lainauksen ja kävijöiden suhde toimipisteittäin 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 lainaus kävijät Pääkirjasto Nurmon kirjasto Kirjastoautot Ylistaron kirjasto Peräseinäjoen kirjasto 21