VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto

TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen MRL:n muutos 2011 mm. kaupan mitoitus maakuntakaavaan ja tivakauppa sääntelyn piiriin Tavoitteena 1. Luoda kokonaiskuva vähittäiskaupan rakenteesta Varsinais- Suomessa, ja siinä edellisten selvitysten (2000, 2006) jälkeen tapahtuneista muutoksista (toteutuneet hankkeet) tutkimusalueena nyt koko Varsinais-Suomi 2. Selvittää vähittäiskaupan alueiden nykyiset vaikutusalueet toimialoittain. 3. Hahmottaa vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja mitoitustarpeita tulevilla vuosikymmenillä vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta Taustaselvitys, ei maakuntakaavan kaupan ratkaisu

LÄHTÖKOHTIA Tuoreet maakuntakaavat (Turun kaupunkiseutu 2004, Salon seutu 2008, Loimaan seutu, Turun kehyskunnat, Turunmaa ja Vakka-Suomi 2013) Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Kaupan sijoittumisen ohjausjärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavajärjestelmä

PROSESSI Kokonaiskuva kaupan rakenteesta Vaikutusalueanalyysi Kehitysnäkymät ja skenaariot Raportin koostaminen Menetelmien kehittäminen Vetovoimamallin käyttö Mallinnettujen asiointien vertaaminen toteutuneeseen Etäisyys- ja vetovoimakertoimien tarkentaminen Maaliskuu u V Luonnos lausunnoille Luonnos ohjausryhmälle Ohjausryhmän kommentit Kokoukset Skenaariotyöpaja Lausuntoaika Aloituskokous maaliskuussa Ohjausryhmässä kuntien edustajia, lisäksi kauppakamari ja Turun kauppakorkeakoulu sekä ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto. Edustettuina kaikki seudut. (21 henkeä + varahenkilöt) Kysely 28 kuntaan (17 vastausta) ja 52 kaupan toimijalle, rakennuttajalle ja sijoittajalle (13 vastausta) Sidosryhmäseminaari virkamiehille, kuntien luottamushenkilöille ja kaupan toimijoille 4.6.2013 (51 osallistujaa) Asukaskysely eharava-palvelulla (n. 100 vastaajaa) Loppuseminaari (n. 60 osallistujaa) Luokkaa 260 henkeä osallistunut prosessiin tavalla tai toisella!

KYSYNTÄ Ostovoiman kehitys Ostovoiman suuntautuminen Väestön määrän muutokset ja demografiset muutokset Ikääntyminen Maahanmuutto Talouksien koon pieneneminen Kulutustottumuksien ja arvostusten muuttuminen Elämyksellisyyden vaatimus

KYSYNTÄ VARSINAIS-SUOMESSA Nykyinen väestö Väestönkasvu Kesäasukkaat Nykyinen kulutus Kulutuksen kasvu Laskennallinen pinta-alantarve Kaksi vaihtoehtoa; minimi- ja maksimi kulutuspotentiaalin ja sitä kautta pinta-alantarpeen kasvulle

VÄESTÖN SIJOITTUMINEN

LOMA-ASUNNOT JA KESÄASUKKAAT Kesäasukkaita koko Varsinais-Suomessa yli 53 000 maakunnan ulkopuolella asuvia 24 000 Vakka-Suomessa ja Turunmaalla merkitys suurin

TARJONTA Ulkoiset muutostekijät Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, ympäristötietoisuus, aukiololainsäädäntö, verotus Talouden näkymät, tehostamistarve, keskittäminen Joustavuus, monikäyttöisyys, tilapäiset käytöt Palveluiden liittäminen myymälöihin Uudet jakelukanavat, verkkokauppa Kuluttajien välinen kauppa ja vaihdanta Kilpailu (tai sen puute)

TARJONTA Kaupan verkosto Sijoittuminen Volyymi Pinta-ala Liikevaihto Saavutettavuus

TARJONTA VARSINAIS-SUOMESSA Vahvuutena hyvä perusrakenne ja pt-kaupan kattavuus, tunnetut kaupan keskittymät, hyvä saavutettavuus ja ruuhkattomuus Heikkoutena kilpailun puute, pienten keskusten kaupan tarjonta ja osin myös tonttien ja tilojen tarjonta Mahdollisuutena vakaa väestönkasvu, kesäasukkaat ja matkailijat, Turun keskustan omaleimaisuus ja kehittämismahdollisuudet Uhkana yleinen talouskehitys, pienten keskusten heikkenemisen kierre, tiukka sääntely, sukupolvenvaihdokset

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VERKOSTO

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

PÄIVITTÄISTAVARAKAUAPN SAAVUTETTAVUUS: ETÄISYYS LÄHIMPÄÄN RUOKAKAUPPAAN Varsinais-Suomi 28 27 20 14 11 Vakka-Suomen 16 21 20 20 23 Turun 34 30 19 12 5 Salon 17 23 23 15 22 Loimaan 17 17 23 18 26 Åboland-Turunmaan 13 23 18 19 28 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 500 500-1000 1000-2000 2000-5000 yli 5000 Kaikilla seuduilla yli puolet asuu korkeintaan 2 km etäisyydellä lähimmästä kaupasta

ERIKOISTAVARAKAUPAN VERKOSTO

TURUN SEUTU

PT-KAUPAN SUHTEELLINEN SAAVUTETTAVUUS

ET-KAUPAN SUHTEELLINEN SAAVUTETTAVUUS

KAUPAN LIIKEVAIHTO valtaosa vähittäiskaupan liikevaihdosta syntyy Turun seudulla ja erityisesti Turussa. Turun osuus koko maakunnan liikevaihdosta on yli 40 % ja Turun, Raision ja Kaarinan yhteensä yli 60 %.

Kuntatasolla: - Turku 1 260 milj. e - Raisio 354 milj. e - Kaarina 177 milj. e - Lieto 60 milj. e - Naantali 68 milj. e - Masku 36 milj. e

LIIKEVAIHTO SUHTEESSA ASUKASLUKUUN: KULUTUKSEN SIIRTYMÄ Suomen keskiarvo 6 086 e/as Varsinais-Suomen keskiarvo 6 336 e/as Keskiarvon ylittävät Raisio, Koski TL, Kemiönsaari, Turku ja Salo

VÄHITTÄISKAUPAN PINTA-ALA

HANKKEET

OSTOVOIMA- JA MITOITUSLASKELMAT Vähittäiskaupan ostovoimasta tehdyt minimi- ja maksimilaskelmat päivitetty Minimilaskelma: Pienempi väestönkasvu Pienempi kulutuksen kasvu (pt 0,5%, et 1 %) Maksimilaskelma: Suurempi väestönkasvu Suurempi kulutuksen kasvu (pt 1%, et 2 %) Samat molemmissa: Kulutusluvut Myyntiteho e/myymälä-m2/vuosi Kesäasukkaiden määrä ja kasvu

VÄESTÖNKASVUN MINIMI- JA MAKSIMIVAIHTOEHDOT 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0-10 000 4 576 7 058 416 2 518 37 099 61 396-2 001 3 415 3 839 42 Kasvu 2011-2035 Minimi Kasvu 2011-2035 Maksimi

KULUTUKSEN KASVU, MINIMI JA MAKSIMI KOKO VARSINAIS-SUOMI 10 000 9 000 8 000 7 000 2 940 Miljoonaa euroa 6 000 5 000 4 000 3 000 1 560 704 2 142 966 1 626 1 326 2 232 Auto & huolto Tiva Et Pt 2 000 1 184 1 000 1 568 1 911 2 333 0 2011 2035 min 2035 max

PINTA-ALAN TARPEEN KASVU Laskennallinen tarve, kerros-m2 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Vaihteluväli suuri kasvutarve 34-78 % minimimaksimi - Väestönkasvu - Kulutuksen kasvu - Pitkän aikavälin laskelma Palvelut Auto & huolto Tiva Et Pt 500 000 0 2011 2035 min 2035 max

SEUDULLISUUDEN KOKORAJA

SKENAARIOIDEN LÄHTÖKOHTA

TURUN SEUTU

SALON SEUTU

LOIMAAN SEUTU

VAKKA-SUOMI

ÅBOLAND-TURUNMAA