asia: 130/2003 OAS Ympa 25.9.2003 Ympa liite 6 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa 4.3.2004 30 Ympa liite 1-3 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa 29.4.2004 60 Ympa liite 6 Kehityskuvavaihtoehtojen käsittely Ympa 27.5.2004 73 Ympa liite 4-5 Lausuntojen ja palautteen käsittely Ympa 19.8.2004 101 Ympa liite 1-3 Kehityskuvan valinta Kh 23.8.2004 217 Liite 1-3 Kehityskuvan valinta Kv 30.8.2004 49 Liite 4-8 VIHDIN KUNTA VIHTI, NUMMELA NUMMELAN KEHITYSKUVA JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI Selostus 17.2.2005 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Suunnitelman laatija: Leena Iso-Markku, kaavoitusinsinööri Vihdintie 1, 03100 NUMMELA s-posti leena.iso-markku@vihti.fi puh. (09) 2242 3952
VIHDIN KUNTA 1 (51) NUMMELAN KEHITYSKUVAN JA ETELÄOSIEN RAKENNEMALLIN SELOSTUS JOHDANTO Vihti ja sen suurin taajama Nummela kehittyy voimakkaasti. Nummelassa on nykyisin noin 12 600 asukasta (31.12.2003) ja asukasmäärän arvioidaan Vihdin kunnan kehityskuvan mukaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä ns. trendikehityksen mukaan noin 20 000 asukkaaseen. Kehityskuvassa on trendikehityksen lisäksi tarkasteltu sekä hitaamman että nopeamman kasvun vaikutusta väestörakenteeseen. Hitaan kehityksen mallissa päädytään vain noin 16 000 asukkaaseen vuonna 2025, mutta nopean kehityksen mukaan tulisi varautua noin 25 300 asukkaaseen vuonna 2025. Uudenmaan liitto teetti 2002 maakuntakaavaa varten alustavan selvityksen ratalinjauksesta Espoon keskustasta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Ratahallintokeskus tarkasteli Etelä-Suomen raideliikenteen visiot 2050 työssä tämän lisäksi mm. vaihtoehtoisia ratalinjoja Helsingin ja Turun välillä. Yksi tarkasteltu linjaus kulkee Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Muijalaan ja siitä edelleen Saloon. Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa Espoon ja Nummelan välinen rata on esitetty Ohjeellinen ratalinjaus merkinnällä. Työn tarkoituksena oli määritellä Nummelan eteläosan maankäytön rakenne. Sen määrittelemiseksi tutkittiin Espoo-Nummela-Lohja ratalinjausvaihtoehtoja Nummelan kohdalla, Nummelan tieverkkoa sekä laadittiin koko Nummelaa koskeva kehityskuva. Kehityskuvan jälkeen laadittiin Nummelan eteläosien rakennemalli. Rakennemalli toimii alueen osayleiskaavoituksen pohjana. Työtä on ohjannut ja tehnyt seuraava työryhmä: Antti Tuomainen Leena Iso-Markku Olli-Pekka Hatanpää Matti Kanerva Timo Hovi Risto Salomaa Tuomas Santasalo Staffan Lodenius Riikka von Martens Rauno Tuominen Seppo Veijovuori Timo Huhtinen Vihdin kunta, pj. 31.5.2004 saakka Vihdin kunta, pj. 1.6.2004 alkaen Vihdin kunta Vihdin kunta Vihdin kunta Vihdin kunta Santasalo ky A-konsultit Oy A-konsultit Oy Sito Sito Sito
VIHDIN KUNTA 2 (51) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...1 SISÄLLYSLUETTELO...2 1 TIIVISTELMÄ...4 1.1 Suunnitteluprosessin vaiheet...4 1.2 Kehityskuvan keskeinen sisältö...5 1.3 Nummelan eteläosien rakennemallin keskeinen sisältö...6 2 LÄHTÖKOHDAT...7 2.1 Työn tavoitteet...7 2.2 Väestön kehitys ja ennusteet...7 2.3 Valtakunnalliset ja seudulliset alueidenkäyttötavoitteet...8 2.4 Maakuntakaava...8 2.5 Vihdin kehityskuva ja strategia 2010...9 2.6 Etelä-Suomen raideliikenteen visiot...9 2.7 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma...9 2.8 Nummelan nykytilanteen kuvaus...9 3 VALITTU KEHITYSKUVA...10 4 TUTKITUT KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT...12 4.1 Kehityskuvat 11.12.2003...12 4.2 Kehityskuvavaihtoehdot 27.5.2004...13 4.3 Kehityskuvatyön aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot...15 4.4 Kehityskuvavaihtoehtojen vertailu...19 5 NUMMELAN ETELÄOSIEN RAKENNEMALLI...25 5.1 Taajamarakenne...25 5.2 Väestö ja asuminen...26 5.3 Palvelut...32 5.4 Julkisten ja kaupallisten palvelujen sijoittelu...35 5.5 Toimitilat ja työpaikat...35 5.6 Liikenne...35 5.7 Yhdyskuntatekninen huolto ja erityisalueet...36 5.8 Suojelu...37 5.9 Viheralueet ja virkistys...39 5.10 Vaiheittain toteuttaminen...40 6 RAKENNEMALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...42 6.1 Vaikutukset taajamarakenteeseen ja taajamakuvaan...42 6.2 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset...42 6.3 Vaikutukset kaupan palveluverkkoon...43 6.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...43 6.5 Liikennevaikutukset...43 6.6 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen...45 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS...46 7.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...46 7.2 Seminaarit...46 7.3 Yleisötilaisuudet ja aineistojen nähtävillä olo...47 7.4 Lehdistötiedotteet...48 7.5 Extranet-sivut...48 8 TOTEUTTAMINEN...48
VIHDIN KUNTA 3 (51) 9 LÄHTÖAINEISTOLUETTELO...50 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Rakennemallikartta
VIHDIN KUNTA 4 (51) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnitteluprosessin vaiheet Työ aloitettiin keväällä 2003, jolloin Vihdin kunta määritteli työn sisällön ja valitsi työtä tekemään konsultin. Työtä ohjaamaan perustettiin työryhmä, jossa oli mukana konsultin ja Vihdin kunnan eri alojen asiantuntijoita. Työryhmän kokoontui kymmenen kertaa. Työn lopputuloksena saatava rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tarkoittama kaava. Rakennemallin pohjalta on kuitenkin tarkoitus tehdä alueen yleiskaavoitusta. Siksi työssä laadittiin MRL:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka käsiteltiin Vihdin ympäristölautakunnassa 25.9.2003. Työn aikana pidettiin kolme suunnitteluseminaaria, joihin kutsuttiin kunnan luottamushenkilöitä sekä sidosryhmien ja yhdistysten edustajia. Kehityskuvavaihtoehtoja työstettiin syksystä 2003 kevääseen 2004. Vaihtoehtoja käsiteltiin seminaarissa, ja seminaarin jälkeen kahdessa yleisötilaisuudessa. Kehityskuvat olivat esillä Nummelan kirjastossa palautteen antamista varten kaksi kertaa. Ensimmäisen yleisötilaisuuden ja saadun palautteen pohjalta tehtiin vielä uusi kehityskuvavaihtoehto, minkä jälkeen pidettiin toinen yleisötilaisuus ja asetettiin vaihtoehto kirjastoon nähtäville. Lautakuntakäsittelyn jälkeen huhtikuussa 2004 laadittiin vielä toinen uusi kehityskuvavaihtoehto. Kehityskuvavaihtoehtoja käsiteltiin neljä kertaa ympäristölautakunnassa keväällä ja kesällä 2004. Kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto valitsivat elokuussa 2004 sen Nummelan kehityskuvavaihtoehdon, jonka pohjalta Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma laadittiin. Rakennesuunnitelmaa käsiteltiin seminaarissa ja yleisötilaisuudessa marraskuussa 2004. Näiden palautteen perusteella rakennesuunnitelma työstettiin valmiiksi tammikuussa 2005. Taulukko 1.1. Suunnitteluprosessin vaiheet Kevät 2003 Konsulttityön tarjouspyynnöt, tarjousten käsittely ja konsultin valinta. 11.8.2003 Työryhmän 1. kokous: Työn käynnistäminen 15.9.2003 1. seminaari Luontolassa: Työryhmätyöskentelyä Nummelan kehitystavoitteista 25.9.2003 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui ja käsiteltiin Ympäristölautakunnan kokouksessa 13.10.2003 Yleisötilaisuus Osuuspankin kokoushuoneessa, jossa kerrottiin työn käynnistymisestä ja tulevista työvaiheista 16.10.2003 Työryhmän 2. kokous 31.10.2004 Kunta valitsi Tuomas Santasalo Ky:n kaupallisten palvelujen sijoittamisen ja mitoituksen konsultiksi 2.12.2003 Työryhmän 3. kokous 9.12.2003 2. seminaari Vihdin ammattikoululla: Käsiteltiin kuutta kehityskuvaluonnosta, joissa oli erilaisia mitoituksia (asukasmääriä) ja ratalinjausvaihtoehtoja. 11.12.2003 Yleisötilaisuus Nummelan kirjastossa: Esiteltiin yleisölle 4 kehityskuvavaihtoehtoa.
VIHDIN KUNTA 5 (51) 11.12.2003-12.2.2004 Neljä kehityskuvavaihtoehtoa esillä Nummelan kirjastossa, jona aikana halukkailla oli mahdollisuus palautteen antamiseen. Saatiin 114 palautelomaketta ja 14 muuta kommenttia. 17.12.2003 Kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välinen neuvottelu suunnittelukokonaisuudesta. 4.2.2004 Palaveri Ratahallintokeskuksen, Uudenmaan tiepiirin ja naapurikuntien kanssa Vihdin yrityskeskuksessa. 5.2.2004 Työryhmän 4. kokous 4.3.2004 Ympäristölautakunnan kokous: käsiteltiin kehityskuvavaihtoehtoja 10.3.2004 Yleisötilaisuus kehityskuvavaihtoehdoista Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen auditoriossa. 17.3. - 31.3.2004 Kehityskuvaluonnos 15E nähtävissä ja kommentoitavana Nummelan kirjastossa 29.4.2004 Ympäristölautakunnan kokous: päätettiin tutkia uusi ratalinjausvaihtoehto 15F 13.5.2004 Työryhmän 6. kokous 27.5.2004 Ympäristölautakunnan kokous: kehityskuvavaihtoehtojen 15E ja 15 F käsittely sekä pyydettiin lausunnot vaihtoehdoista Ratahallintokeskukselta, Tiehallinnolta, Lohjan kaupungilta sekä Kirkkonummen ja Nurmijärven kunnilta 16.6.2004 Yleisötilaisuus 19.8.2004 Ympäristölautakunta: saatujen lausuntojen ja keskustelutilaisuuden palautteen käsittely 23.8.2004 Kunnanhallitus: kehityskuvavaihtoehtojen 15E ja 15F käsittely 30.8.2004 Kunnanvaltuusto: kehityskuvavaihtoehdon 15E valinta hallituksen esityksen mukaisesti 7.9.2004 Työryhmän 7. kokous: Nummelan eteläosien rakennemallin laadinnan käynnistäminen valitun kehityskuvan ja valtuuston esittämien täsmennysten pohjalta 8.10.2004 Työryhmän 8. kokous 2.11.2004 3. seminaari Vihdin ammattikoululla: arvioitiin, miten rakennemalliluonnos toteuttaa valitun kehityskuvan tavoitteita 9.11.2005 Yleisötilaisuus Nummelan kirjastossa: esiteltiin rakennemallia yleisölle, jolla oli kommentointimahdollisuus rakennemalleihin 23.11.2004 Työryhmän 9. kokous 4.1.2005 Työryhmän 10. kokous 1.2 Kehityskuvan keskeinen sisältö Nummelan kehityskuvassa on määritelty koko Nummelan maankäytön rakenne ja kehittämistavoitteet. Kehityskuvassa on varauduttu siihen, että Nummelan väkiluku voi kasvaa nykyisestä noin 12 600 asukkaasta (31.12.2003) 15 000:lla. Olennainen osa tämänsuuruiselle kasvulle on Nummelan ja Espoon välinen uusi ratayhteys Nummelan kasvu suuntautuu pääosin etelään. Rata- ja asemavaraus on selvästi Nummelan nykyisen keskustan eteläpuolella, jossa on varauduttu uuteen asemaan ja aseman ympärille muodostettavaan melko tiiviiseen asuin- ja työpaikka-alueeseen, joka on alakeskuksena mahdollista kytkeä luontevasti osaksi Nummelan taajamarakennetta. Samalla kehityskuva mahdollistaa Nummelan kasvamisen vaiheittain muualle kuin aseman ympäristöön, vaikka rataa ei rakennettaisikaan. Kehityskuvan tarkempi kuvaus on kohdassa 3.
VIHDIN KUNTA 6 (51) Kuva 1.1. Kartta Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman pohjaksi valitusta kehityskuvasta. 1.3 Nummelan eteläosien rakennemallin keskeinen sisältö Taajamarakenne Nummela kasvaa kohti etelää sekä kaakkoon Huhmariin ja lounaaseen Lohjan suuntaan. Rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan ja Huhmarin halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Uuden aseman seutu on jätetty reservialueeksi (varaus) odottamaan mahdollista radan toteuttamispäätöstä. Uusi asemakeskus sijaitsee erillään nykyisestä keskustasta, mutta on kytkettävissä osaksi Nummelan taajamarakennetta. Liikenne Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 1, 2 ja 25. Vanha Turuntie toimii työpaikkaja palvelurakentamisen tärkeänä kehityskäytävänä. Valtateiden liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Radan ja aseman rakentaminen taas luo mahdollisuuksia tasokkaan yritysalueen perustamiselle uuden moottoritieliittymän läheisyyteen. Asuminen Asuminen tiivistyy ja laajenee ensivaiheessa Nummelan keskustan kaakkoispuolella harjun reunassa ja laaksoalueella. Uudet asuinalueet Enäjärven laakson eteläpuolella ovat pientalovaltaisia. Keskustaan johtavien teiden varsilla suositaan ns. tiivistä-matalaa rakentamista ja kauempana keskustasta perinteistä omakotiasutusta. Nummelan mahdollisen uuden aseman ympäristö on reservialuetta. Jos rata ja asema rakennetaan,
VIHDIN KUNTA 7 (51) alue toteutetaan suhteellisen kaupunkimaiseksi. Huhmarin asutusta laajennetaan puutarhakaupunkimaisesti. Palvelut Kaupallisten palveluiden tarpeen määrittelyssä lähtökohtana on ollut Nummelan alueen kehittäminen yhden vahvan keskustan mallilla. 15 000 uutta asukasta mahdollistaa kuitenkin lähipalveluiden toteuttamisen kahteen alakeskukseen eli Huhmariin ja uuden aseman seudulle. Työpaikat Toimistotyyppinen työpaikkarakentaminen ohjautuu pääosin keskustatoimintojen korttelialueille ja taajamamaisille asuntojen ja työpaikkojen seka-alueille. Tuotanto- ja varastotyyppisiä työpaikkoja on sijoitettu Huhmariin sekä moottoritien ja Vanhan Turuntien väliselle alueelle sekä Hyvinkää-Hanko radan varrelle suunnittelualueen länsipäähän. Tilaa vievien palvelujen alueita on sijoitettu valtatie 2:n ja Vanhan Tutuntien liittymän tuntumaan. Viheralueet Viheralueet muodostavat verkoston, joka mahdollistaa kattavat virkistysyhteydet. Asuinkortteleista on välitön pääsy puisto- ja luontoalueille. Väljimmät viherkäytävät toimivat samalla ekokäytävinä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Työn tavoitteet Rakennemallin sisältö on kuvattu tarkemmin kohdassa 4. Työn tavoitteena oli määritellä Nummelan eteläosan maankäytön rakenne. Sen määrittelemiseksi tutkittiin Espoo-Nummela-Lohja ratalinjausvaihtoehtoja Nummelan kohdalla, Nummelan tieverkkoa sekä laadittiin koko Nummelaa koskeva kehityskuva. Tavoitekeskustelua käytiin kehityskuvavaihtoehtojen laatimis- ja käsittelyvaiheissa kahdessa seminaarissa, yleisötilaisuuksissa, työryhmän kokouksissa sekä ympäristölautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Kohdassa 3 on kuvattu kunnanvaltuuston valitsema Nummelan kehityskuva ja sen sisältämät tavoitteet. Nummelan eteläosien rakennemalli on laadittu näiden tavoitteiden pohjalta. 2.2 Väestön kehitys ja ennusteet Nummelan asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti erityisesti 1980-luvulla. 1990-luvulla kasvu tasaantui. Nyt vuosituhannen alusta kasvu on uudelleen kiihtynyt. Lähtötilanteessa Nummelassa on noin 12 600 asukasta (31.12.2003). Kunnan arvio Nummelan väestömäärästä vuonna 2025 on 16 000 25 300 asukasta eli lisäys nykyiseen on 3 400 12 700 asukasta. Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste on vuodelta 2001. Siinä Vihdin väkiluku vuonna 2001 on 24 065 ja ennuste vuodeksi 2030 on 28 293 eli lisäystä on 4 228 henkeä. Vihdin kunnan kehityskuvassa arvioidun trendikehityksen mukaan Vihdin väestö vuonna 2025 on 35 600 asukasta.
VIHDIN KUNTA 8 (51) 2.3 Valtakunnalliset ja seudulliset alueidenkäyttötavoitteet 2.4 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisesti valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Yleistavoitteita ovat mm. toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yhtenä erityistavoitteena on Helsingin seudun erityiskysymykset. Siinä todetaan mm. seuraavaa. Seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestön kehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkon mahdollisuuksia. Alueiden käytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajaantumista. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueille. Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 15.9.2004 oli nähtävillä ja lausunnoilla syksyllä 2004. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 14.12.2004. Tämän jälkeen kaava meni vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Kuva 2.1. Ote Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen 15.9.2004 kartasta. Maakuntakaavassa on varauduttu Nummelan kasvamiseen etelään päin. Lisäksi siinä on varauduttu uuteen rataan Espoosta Nummelan kautta Hanko-Hyvinkää-radalle. Nummelan eteläosassa on myös varaus nykyisinkin alueella oleville 110 kv:n ja 400 kv:n voimalinjoille sekä nykyiselle jätevedenpuhdistamolle. Huhmariin merkitty rasteri kuvaa maankäytön kehittämisen kohdealuetta liikenteellisessä solmukohdassa, jonne saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa liikenteelle, matkailulle ja logistiikkatoiminnoille tarpeellisia tienvarsipalveluita. Maakuntakaavassa on myös merkintä Nummelan lentokentästä. Viheryhteyksiä on osoitettu Lohjanharjulle, Nummelan taajaman läpi sekä Nummelasta Enäjärven eteläpuolelle ja ulkoilureittitarve myös Nummelasta etelään.
VIHDIN KUNTA 9 (51) 2.5 Vihdin kehityskuva ja strategia 2010 Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan kehityskuvan 15.11.2004. Siinä on käyty läpi koko kunnan kehitystä vuoteen 2025 saakka. Kehityskuvassa tarkastellaan myös erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on Nummelaa painottava kehitys. Kehityskuvassa ei ollut mukana tässä työssä tarkasteltava raideliikenneyhteys Nummelasta Espooseen. 2.6 Etelä-Suomen raideliikenteen visiot Ratahallintokeskus on tarkastellut Etelä-Suomen raideliikenteen kehittämisvaihtoehtoja vuoteen 2050 asti Etelä-Suomen raideliikenteen visiot työssä. Siinä yhtenä Helsingistä länteen suuntautuvana ratalinjana tutkittiin väliä Espoo-Nummela-Lohja. Selvityksessä välin rakentaminen pelkkää taajamajunaliikennettä varten oli hyötyihin nähden kallista. Osana Helsingin ja Turun välistä uutta ratayhteyttä toteuttamisen kannattavuus oli parempi. 2.7 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tehtiin samaan aikaan Nummelan kehityskuvatyön kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkasteltiin viittä maankäyttövisiota ja arvioitiin näiden toteuttamisen vaikutuksia. Vaihtoehdossa Hiidenrata perusennusteen verkon lisäksi on lähijunayhteys Lohja-Nummela-Helsinki 30 minuutin vuorovälillä. 2.8 Nummelan nykytilanteen kuvaus Väestö ja asuinalueet Nummelan asuinalueet sijaitsevat pääosin harjulla Hanko-Hyvinkää radan luoteispuolella. Viime aikoina asutus on levinnyt myös Lohjanharjun luoteispuolelle sekä radan kaakkoispuolelle peltoalueelle. Huhmarissa on vanha kyläasutusta, joka kärsii Turunväylän ja valtatie 2:n melu- ja estevaikutuksesta. Työpaikat ja työpaikka-alueet Nummelan nykyisen keskustan alueella on toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Teollisuustyöpaikkoja on erityisesti nykyisen keskustan lounaispuolella. Palvelut Nummelassa on peruskoulujen ja lukion lisäksi myös ammatillista keskiasteen koulutusta. Urheilukentät ja uimahalli sijaitsevat koulukeskuksen tuntumassa keskustan koillispuolella. Nummelassa on myös hyvä uusi kirjasto. Terveyskeskus on keskustan pohjoisosassa. Huhmarnummeen on valmistumassa ala-asteen koulu ja päiväkoti. Nummelan kaupalliset palvelut ovat taajaman kokoon nähden hyvät. Päivittäistavaran tarjonta on erittäin hyvä. Nummelan keskustan kehittäminen erikoiskaupan keskuksena on vireillä. Kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosina entistä enemmän radan ja valtatie 2:n liittymän väliselle alueelle, jossa on uusia marketteja ja erikoistavaramyymälöitä.
VIHDIN KUNTA 10 (51) Liikenne Nummelasta käydään runsaasti töissä Pääkaupunkiseudulla. Nummelan kasvu on lisännyt liikennettä katuverkolla ja valtatie 2:lla, joka ruuhkautuu aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan. Valtatie 2:n Nummelan liittymään on juuri valmistunut eritasoliittymä. Nummelasta on melko tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Valtatien 2:n linja-autoliikenne palvelee melko hyvin myös Nummelaa. Nummelan kevyen liikenteen yhteydet ovat kohtalaiset varsinkin koulujen läheisyydessä. Lohjanharjun laella on lentokenttä, jolla on erityisesti purjelentoon ja muuhun harrastusilmailuun liittyvää toimintaa. Maisema Nummelassa on hyvin monipuoliset maisemat. Lohjanharjun reunamuodostuma on maiseman hallitseva elementti. Reunamuodostuman kaakkoispuolella on maisemallisesti arvokkaita peltoaukeita sekä Enäjärvi. Nummelan eteläpuolen peltoalueiden eteläpuolella on jyrkkäpiirteisiä jylhiä kallioita, joiden välissä on syviä laaksoja. Enäjärven rannat ja peltoaukeat muodostavat maatalouteen liittyvän kulttuurimaisema-alueen. Muinaismuistot Eteläosien rakennemallin alueelta on inventoinneissa löytynyt muinaisjäännöksiä, jotka on otettava huomioon alueen tarkemmassa suunnittelussa. Luonto Nummelan pohjoisosa on suureksi osaksi ihmisen muovaamaa ympäristöä. Eteläosa on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta tai luonnonympäristöä, jossa elää myös uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja kuten liito-oravia. Alue ei ole kuitenkaan erityisen arvokas luontoalue. Nummelanharju on tärkeä pohjavesialue. 3 VALITTU KEHITYSKUVA Kunnanvaltuusto valitsi Nummelan eteläosien rakennemallin laadinnan pohjaksi kehityskuvavaihtoehdon 15 E.3 (kuva 3.1.).
VIHDIN KUNTA 11 (51) Kuva 3.1. Nummelan kehityskuvan kartta. Valtuuston valitsemaan kehityskuvaan liittyvät seuraavat varaukset ja tavoitteet: Asuminen ja työpaikat - Varaudutaan kuvaan 3.1. rajatulla Nummelan ja Huhmarin alueella asukasmäärän kasvamiseen nykyisestä (noin 13 000 asukkaasta) 15 000 asukkaalla. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie 2:n länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. Junarata- ja asemavaraus - Varaudutaan uuden junaradan rakentamiseen eteläisen linjauksen mukaisesti, rata alittaa Hanko-Hyvinkää radan. - Uudelta radalta rakennetaan yhteysraide Hanko-Hyvinkää radalle Lohjan suuntaan. - Ensisijaisesti asema tulee Nummelan eteläpuolelle. Aseman ympäristössä varaudutaan maankäytön tehostamiseen. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen ja asemanseudulle tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta.
VIHDIN KUNTA 12 (51) Liikenne ja tieverkko - Nummelan uuden aseman syöttöliikenne hoidetaan ohjaamalla osa linjaautoasemalta moottoritielle kulkevista linja-autoista uuden aseman kautta. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yhtenäinen rinnakkaistie. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuolelle. Viheralueet ja vapaa-ajan toiminta - Taajamien väliin ja sisälle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. Palveluverkko - Erikoispalvelut tukeutuvat Nummelan nykyiseen keskustaan - Uusille asuinalueille järjestetään riittävät lähipalvelut kuten päivittäistavarakaupat ja päiväkodit Valtuuston täsmennykset Valtuusto esitti vaihtoehtoon seuraavat täsmennykset, rakennemallin laadintaa varten: - Turuntien ja valtatie 2:n risteyksen luoteiskulman maankäyttö muutetaan työpaikkojen ja asumisen seka-alueeksi. - Huhmariin sijoitetaan työpaikkoja niin paljon kuin ympäristöseikat ja asuminen antavat myöten. 4 TUTKITUT KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT 4.1 Kehityskuvat 11.12.2003 Yleisötilaisuudessa 11.12.2003 esiteltiin seuraavat kehityskuvavaihtoehdot. Vaihtoehto "10" nollavaihtoehto) - asukasmäärä kasvaa nykyisestä 10 000 asukkaalla - ei uutta junarataa - yhdyskuntarakenne tukeutuu nykyiseen keskustaan - Nummela kasvanut etelään peltoalueille - Huhmarissa väljää kylämäistä omakotiasutusta - Turunväylältä etelästä uusi sisääntulotie Nummelaan - uuden sisääntulotien liittymän lähellä työpaikka-alue - nykyisen radan varressa teollisuusaluetta laajennettu Nummelan lounaispuolella
VIHDIN KUNTA 13 (51) Vaihtoehto "15A" - asukasmäärä kasvaa nykyisestä 15 000 asukkaalla - uusi junarata pohjoisen linjauksen mukaisesti - yhdyskuntarakenne tukeutuu nykyiseen keskustaan, joka venyy nauhamaisesti etelään asemalle - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä myös kallioalueiden lomaan - Huhmariin puutarhakaupunki, jonka keskellä on tiiviiden pientalojen muodostama asemanseutu - ei uutta sisääntulotietä Turunväylältä etelästä - kehäkatu Nummelan eteläosaan - nykyisen radan varressa sekoittunutta asunto-, palvelu- ja työpaikka-aluetta laajennettu Nummelan lounaispuolella VAIHTOEHDOT "25A" JA 25B" - asukasmäärä kasvaa nykyisestä 25 000 asukkaalla - uusi junarata eteläisen linjauksen mukaisesti - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan - Huhmariin tai Tervalammentien alkuun puutarhakaupunki, jonka keskellä on tiiviiden pientalojen muodostama asemanseutu - uusi sisääntulotie ja liittymä etelästä Turunväylältä - uuden sisääntulotien liittymän lähellä työpaikka-alue - lentokenttäalueen maankäytön muutosta harkitaan 4.2 Kehityskuvavaihtoehdot 27.5.2004 Ympäristölautakunnassa touko- ja elokuussa 2004, yleisötilaisuudessa 16.6.2004 sekä kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa elokuussa 2004 käsiteltiin seuraavia kahta kehityskuvavaihtoehtoa.
VIHDIN KUNTA 14 (51) Kehityskuva 15 E.3 (29.4.2004) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) - Asukasmäärä kasvaa nykyisestä 15 000 asukkaalla. - Uusi junarata rakennetaan eteläisen linjauksen mukaisesti, rata alittaa Hanko-Hyvinkää radan - Uudelta radalta rakennetaan yhteysraide Hanko-Hyvinkää radalle Lohjan suuntaan. - Ensisijaisesti asema tulee Nummelan eteläpuolelle. Aseman ympäristössä varaudutaan maankäytön tehostamiseen. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen ja asemanseudulle tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummelan uuden aseman syöttöliikenne hoidetaan ohjaamalla osa linja-autoasemalta moottoritielle kulkevista linja-autoista uuden aseman kautta. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie kahden länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Taajamien väliin ja sisälle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuolelle. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yh- Kehityskuva 15 F (27.5.2004) - Asukasmäärä kasvaa nykyisestä 15 000 asukkaalla. - Uusi Espoon ja Salon välinen junarata (ESA) kulkee Turunväylän ja Turuntien välissä Nummelan eteläpuolelle ja alittaa Hanko- Hyvinkää radan. - ESA-radalta rakennetaan pistoraide pohjoiseen Nummelan nykyiselle asemalle. Helsingin suunnasta tulevat taajamajunat erkanevat ESA-radasta Nummelan pistoraiteelle. Nummelan asemalla juna vaihtaa suuntaa ja jatkaa nykyistä Hanko-Hyvinkää rataa Lohjalle. Suunnanvaihto Nummelassa vie aikaa noin 6 minuuttia. - Taajamajunille on asemavaraus Höytiönummen eteläpuolella tai Huhmarissa. - Rautatieasemalta järjestetään sujuva vaihtoyhteys lähellä sijaitsevalle linjaautoasemalle. - Nummelan eteläisen sisääntulotien varteen tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Huhmariin asemanseutu on tulevaisuuden aluevaraus. - Huhmarin asemanseudulle sekä valtatie kahden länsipuolelle radan ja Vanhan Turuntien väliin tulee asumisen ja työpaikkojen seka-aluetta. - Nummela kasvaa etelään peltoalueille sekä kallioalueiden lomaan. - Asuinalueiden toteutuksessa noudatetaan ihmisläheistä mittakaavaa. - Lentokentän alue on asumisen reservialuetta. - Nummelan ja Huhmarin alueelle muodostetaan riittävät viheryhteydet - Huhmariin ja sen pohjoispuolelle suunnitellaan puutarhakaupunki. Huhmarin asemavarauksen läheisyydessä varaudutaan tiiviiden pientalojen muodostamaan keskukseen. - Hevoskallion haarauma Turunväylällä on mukana kehityskuvassa. - Turunväylälle osoitetaan mahdollisuus uudelle eritasoliittymälle Nummelan eteläpuo-
VIHDIN KUNTA 15 (51) tenäinen rinnakkaistie. - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. - Määritellään Nummelan palveluverkko. 4.3 Kehityskuvatyön aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot lelle. - Etelästä rakennetaan toinen sisääntulotie Nummelaan. - Nummelan ja Lohjan välille toteutetaan yhtenäinen rinnakkaistie. - Lentokentän koillisosaan osoitetaan alue vapaa-ajantoiminnoille. - Hiidenmäen aluetta kehitetään työpaikkojen ja asumisen seka-alueena. - Vanhan Turuntien ja Turunväylän sekä eteläisen sisääntulotien vaikutusalueita kehitetään elinkeinoelämän kehityskäytävänä. - Työpaikka-alueiden suunnittelussa huomioidaan lyhyen tähtäimen tonttitarpeet sekä pitkällä tähtäimellä työpaikka- ja asuntoalueiden vuorovaikutus. - Määritellään Nummelan palveluverkko. Kehityskuvatyön olennainen osa oli tutkia mahdollisen Espoo-Vihti-Lohja radan linjausta Nummelan kohdalla. Työn aikana tutkittiin useita ratalinjausvaihtoehtoja, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa. Kehityskuvan yhteydessä valittu ratalinja on merkitty kuvaan merkinnällä E2ESA2. Kuva 4.1. Työn aikana tutkitut ratalinjausvaihtoehdot.
VIHDIN KUNTA 16 (51) Kuva 4.2. Kehityskuvan ja rakennemallin pohjaksi valittu ratalinjaus. Valitun ratalinja ja sen pituusleikkaus on esitetty seuraavissa kuvissa. Radan suunnittelu perustuu peruskartan 5 m:n ja osittain 2,5 m:n käyräväliin. Pituusleikkauksen maanpinta on siten melko epätarkka.
VIHDIN KUNTA 17 (51) Kuva 4.3. Valitun ratalinjan sijainti ja paaluluvut, jotka näkyvät myös pituusleikkauksessa.
VIHDIN KUNTA 18 (51) Kuva 4.4. Valitun ratalinjan karkea pituusleikkaus.
VIHDIN KUNTA 19 (51) 4.4 Kehityskuvavaihtoehtojen vertailu Kehityskuvavaihtoehtoja arvioitiin ja vertailtin joulukuussa 2003. Tämän jälkeen pidettiin seminaari, yleisötilaisuudet ja käsiteltiin vaihtoehtoja ympäristölautakunnassa. Käsittelyn aikana nousi esiin uusi vaihtoehto (15 F), jota vertailtiin joulukuussa esillä olleen kehityskuvan edelleen työstettyyn vaihtoehtoon (15 E). Tämä vertailu tehtiin toukokuussa 2004. Vertailut on esitetty seuraavissa kahdessa taulukossa. Taulukko 4.1. Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu joulukuussa 2003. Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Yhdyskuntarakenne Asukasmäärä kasvaa 10 000:lla. Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Huhmariin syntyy taaja-asutusalue, jonka lähipalvelut ovat puutteelliset. Asukasmäärä kasvaa 15 000:lla. Nummela kasvaa etelään ja tukeutuu nykyisen keskustan ja uuden aseman muodostamaan etelään venyvään keskustaan. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Asukasmäärä kasvaa 25 000:lla. Nummela kasvaa etelään ja sille muodostuu kaksi keskustaa, nykyinen keskusta ja uusi asema. Keskusten välialueen kasvu yhtenäiseksi nauhamaiseksi keskustaksi ei ole todennäköistä. Keskusten välialueelle syntyy pääasiassa asuinalueita. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Huhmari ja Nummela kasvavat osittain kiinni toisiinsa. Rakennettu ympäristö Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Muuttaa rakennetun ympäristön luonnetta ratalinjalla sekä asemanseuduilla, erityisesti Huhmarissa. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Muuttaa rakennetun ympäristön luonnetta ratalinjalla sekä asemanseuduilla, erityisesti Huhmarissa. Luonto Uusien asukkaiden määrä on vähäisin, joten säilyttää eniten vapaita luonnonalueita. Nummelan eteläosien luonnon luonne kuitenkin muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Uusia asukkaita enemmän kuin VE 10:ssä, joten säilyttää vähemmän vapaita alueita kuin VE 10. Toisaalta asumisen tiheys on suurempi, joten uusi asutus aiheuttaa VE 10:tä vähemmän luonnon muutoksia asukasta kohti. Junan käyttö vähentää henkilöautoilun suhteellista osuutta ja siten myös autoilun haitallisia luontovaikutuksia (melu ja päästöt). Uusia asukkaita eniten, joten säilyttää vähiten vapaita alueita. Toisaalta asumisen tiheys on suurin, joten uusi asutus aiheuttaa vähiten luonnon muutoksia asukasta kohti. Junan käyttö vähentää henkilöautoilun suhteellista osuutta ja siten myös autoilun haitallisia luontovaikutuksia (melu ja päästöt). Maisema Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Säilyttää parhaiten nykyisen maiseman erityisesti etelän kallioalueilla. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Rata ja uusi maankäyttö muuttavat eteläosien rakentamattomat kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Rata ja uusi maankäyttö muuttavat eteläosien rakentamattomat kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Rata kulkee Muijalassa korkeilla pilareilla peltoaukean yli
VIHDIN KUNTA 20 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Liikenne Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Autoliikenteen kasvun takia etelästä on uusi sisääntuloyhteys Nummelaan. Uudelle asemalle venyvä keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katuverkolle. Nummelan keskusta ruuhkautuu ja edellyttää Nummelan pääkutujen muuttamista nelikaistaisiksi. Huhmarista pääsee junalla sujuvasti Nummelan asemalle ja sen asemanseudun palveluihin. Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Nummelna kaksi keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle. Nummelan keskusta ruuhkautuu ja edellyttää Nummelan pääkutujen muuttamista nelikaistaisiksi. Huhmarista pääsee junalla sujuvasti Nummelan asemalle ja sen asemanseudun palveluihin. 25b-vaihtoehdossa harjun luoteispuolen yhteydet ovat kriittisiä harvojen yhteyksien takia. 25bvaihtoehdossa Tervalammen asemanseudun rakentaminen jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle. Joukkoliikenne Joukkoliikenne tukeutuu busseihin ja sen palvelutaso on huonompi kuin ratavaihtoehdoissa. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Huhmarin asemalle on mahdollista toteuttaa sujuva vaihtoasema Porintietä kulkevista busseista junaan. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Huhmarin asemalle on mahdollista toteuttaa sujuva vaihtoasema Porintietä kulkevista busseista junaan. Suurin väestöpohja mahdollistaa parhaan joukkoliikenteen palvelutason. Tekninen huolto Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Talous Kansantalous: Runsas yksityisautoilu lisää kansantalouden kuluja. Rataa ei rakenneta, joten sen rakentamiskulut säästyvät. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteutuminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteutuminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Kunnallistalous: Tie- ja katuinvestoinnit ovat melko saman suuruiset kuin ratavaihtoehdoissa, mutta asukasmäärä on pienempi, joten investoinnit tulevat kalliimmiksi asukasta kohti laskettuna. Vaihtoehdossa on vähemmän veronmaksajia kuin ratavaihtoehdoissa. Asukkaiden talous: Yksityisautoilun varaan rakentuva yhdyskunta lisää asukkaiden liikkumiskuluja. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden rakentaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Asukkaiden talous: rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden rakentaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Asukkaiden talous: rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Terveys Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Vaihtoehdoissa ei olennaisia eroja. Sosiaaliset olot Sosiaaliset olot muuttuvat vähemmän kuin ratavaihtoehdoissa. Toisaalta liikkuminen ilman autoa on hankalampaa kuin ratavaihtoehdoissa, mikä voi vaikeuttaa autottomien sosiaalisia suhteita. Suurempi väestönkasvu voi tuoda mukanaan sosiaalisia ongelmia. Toisaalta rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Suurempi väestönkasvu voi tuoda mukanaan sosiaalisia ongelmia. Toisaalta rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita.
VIHDIN KUNTA 21 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu joulukuussa 2003 VE "10" (ei rataa) VE "15" (rata pohjoisessa) VE "25" (rata etelässä) Kulttuuri Pieni väestöpohja ei tarjoa niin hyviä mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan kehittymiselle kuin suuri. Perinteinen maaseutumiljöö muuttuu rakentamisen myötä, mutta hiukan vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Pienempi väestöpohja ei tarjoa niin hyviä mahdollisuuksia kulttuuritarjonnan kehittymiselle kuin suuri. Rata edistää kulttuurivaihtoa erityisesti saman radan asemapaikkakuntien kesken. Rakentaminen muuttaa maaseutumiljöötä Nummelan eteläosassa. Suuri väestöpohja tarjoaa parhaat mahdollisuudet kulttuuritarjonnan kehittymiselle. Rata edistää kulttuurivaihtoa erityisesti saman radan asemapaikkakuntien kesken. Rakentaminen muuttaa maaseutumiljöötä Nummelan eteläosassa. Taulukko 4.2. Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu toukokuussa 2003. Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Yhdyskuntarakenne Vertailu Vertailu Vaiheittain rakentaminen Toteuttamiskelpoisuus Vertailu Rakennettu ympäristö Vertailu Vaihtoehto 15 E.3 (29.4.2004) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Asukasmäärä kasvaa 15 000:lla. Nummelaa voidaan kehittää seuraavat 30 vuotta ilman rataa toimivana taajamana. Sinä aikana Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Etelässä sijaitseva ratavaraus mahdollistaa taajaman kasvun ilman ratavarauksen aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Huhmariin syntyy taaja-asutusalue, jonka lähipalvelut ovat puutteelliset. Rata- ja asemavaraus Huhmarissa rajoittavat maankäyttöä varausten kohdalla. Jos rata ja asema myöhemmin rakennetaan, Nummelan eteläosaan syntyy uusi asemaan tukeutuva keskus. Tällöin Nummelasta tulee kaksinapainen taajama. Hajottaa hiukan enemmän Nummelan yhdyskuntarakennetta, mutta mahdollistaa uuden keskustarakenteen syntymisen aseman yhteyteen. Mahdollistaa Nummelan laajenemisen etelään ilman radan aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Vaiheittain rakentamisen kannalta ei merkittäviä eroja. Ratavaraus ei vaikeuta Nummelan lähiajan asemakaavoitusta. Toteuttamiskelpoisuuden kannalta hyvä vaihtoehto. Ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisin rakentamattomille alueille. Tiivistämispaineet nykyisessä keskustassa ovat pienemmät. Vaihtoehto 15 F (27.5.2004) Asukasmäärä kasvaa 15 000:lla. Nummelaa voidaan kehittää ilman rataa toimivana taajamana. Sinä aikana Nummela kasvaa etelään nykyiseen keskustaan tukeutuen. Nummelan yhdyskuntarakenne säilyy eheänä. Pistoraiteen varaus rajoittaa hiukan maankäyttöä Nummelan lounaispuolella, mutta muuten taajama voi kasvaa etelään ilman ratavarauksen aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Huhmarissa asemavaraus ei kytkeydy asuinalueeseen, joten ratavaraus ja asema eivät juuri vaikuta Vanhan Turuntien pohjoispuolisen asuinalueen kehittämiseen. Huhmarin asemanseudulle ei ole mahdollista rakentaa tiivistä asemaan kytkeytyvää asuinaluetta, joten aseman käyttäjämäärä jää pieneksi. Tukee Nummelan yhdyskuntarakenteen säilymistä nykyisen kaltaisena. Mahdollistaa Nummelan laajenemisen etelään ilman merkittäviä radan aiheuttamia maankäytön rajoituksia. Vaiheittain rakentamisen kannalta ei merkittäviä eroja. Pistoraiteen varaus vaikuttaa Nummelan keskustan ja Kalkkimäen välisen alueen asemakaavoitukseen. Toteuttamiskelpoisuuden kannalta hyvä vaihtoehto, vaikka Kalkkimäen alueella rajoittaa asemakaavoitusta. Edellyttää ja mahdollistaa maankäytön tiivistämisen Nummelan nykyisen aseman kohdalla, jonne rakennetaan tiivis pikkukaupunkimainen keskustan laajennus. Lohjan puolella radat halkaisevat kyläasutuksen Österkullan kohdalla. Muilta osin ei aiheuta suuria muutoksia nykyiseen rakennettuun ympäristöön. Asema edellyttää nykyisen keskustan tiivistämistä ja johtaa pikkukaupunkimaiseen miljööseen.
VIHDIN KUNTA 22 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 (29.4.2004) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F (27.5.2004) Luonto Nummelan eteläosien luonnon luonne muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Rata kulkee Muijalassa Hanko-Hyvinkää radan ali harjun läpi. Pohjavesialueen läpäisevä leikkaus tai betonitunneli voi vaikuttaa pohjavesiin. Nummelan eteläosissa on runsaasti mm. liitooravia, joiden elinympäristöt muuttuvat maankäytön leviämisen ja radan rakentamisen myötä. Liitooravan tai muun suojeltavan lajin tai luontotyypin esiintyminen voi rajoittaa suunnitellun maankäytön toteuttamista. Vertailu Ei merkittäviä eroja. Ei merkittäviä eroja. Maisema Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Muuttaa eteläosan kallioalueet osittain asuinalueiksi. Huhmarissa rata muuttaa maisemaa erityisesti Huhmarjärven pohjukassa. Muijalassa rata kulkee harjun läpi Hanko-Hyvinkää radan ali, mikä muuttaa harjun maisemaa. Yhteysraide uudelta radalta Hanko-Hyvinkää radalle muuttaa merkittävästi peltomaisemaa. Tosin alueelle suunnitellaan työpaikka-aluetta radasta riippumatta, joten alueen maisema muuttuu merkittävästi ilman rataakin. Nummelan eteläosien luonnon luonne muuttuu, kun asutus leviää etelään ja ihmisten liikkuminen alueella lisääntyy. Rata kulkee Muijalassa Hanko-Hyvinkää radan ali harjun läpi. Pohjavesialueen läpäisevä leikkaus tai betonitunneli voi vaikuttaa pohjavesiin. Nummelan eteläosissa on runsaasti mm. liitooravia, joiden elinympäristöt muuttuvat maankäytön leviämisen ja radan rakentamisen myötä. Liitooravan tai muun suojeltavan lajin tai luontotyypin esiintyminen voi rajoittaa suunnitellun maankäytön toteuttamista. Muuttaa nykyisen keskustan eteläosan peltomaiseman pientaloalueeksi. Muuttaa eteläosan kallioalueet osittain asuinalueiksi. Muijalassa rata kulkee harjun läpi Hanko- Hyvinkää radan ali, mikä muuttaa harjun maisemaa. Kaukoliikennerata kulkee melko lähellä moottoritietä, jolloin maisemahaitat keskittyvät samaan maastokäytävään. Pistoraide Nummelaan kulkee peitteisessä maastossa melko hyvin maaston muotoja noudattaen, joten sen maisemahaitat ovat melko vähäiset. Vertailu Haitalliset maisemavaikutukset suuremmat. Haitalliset maisemavaikutukset vähäisemmät, mutta rataa rakennetaan enemmän. Autoliikenne Vertailu Tilanne ennen junarataa: Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Tilanne junaradan tulon jälkeen Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Nummelan kaksi keskusta jakaa liikennettä tasaisemmin katu- ja tieverkolle, mutta taajaman sisäinen autoliikenne kasvaa. Autoliikenne on sujuvampaa, mutta liikenteen määrä on hiukan suurempi. Tilanne ennen junarataa: Henkilöauton käyttö työ- ja asiointimatkoilla on keskeinen erityisesti Nummelan ulkopuolelle suuntautuvilla työmatkoilla. Eteläinen sisääntulotie keventää katuverkon ruuhkautumista keskustassa. Asukasmäärän lisäys ruuhkauttaa keskustaa ja edellyttää Meritien ja Vihdintien nelikaistaistamista. Huhmarin asukkaiden palvelut ovat suureksi osaksi henkilöautoilun varassa. Tilanne junaradan tulon jälkeen Junaliikenne vähentää henkilöautoilun kasvua ja mahdollistaa sujuvan, nopean ja säännöllisen joukkoliikenteen Nummelasta Helsingin suuntaan. Autoliikenne keskittyy Nummelan keskustaan, jonka katu- ja tieverkkoa pitää kehittää. Nummelan keskustassa liikenne on tukkoisempaa, mutta autoliikenteen kokonaismäärä on pienempi.
VIHDIN KUNTA 23 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 (29.4.2004) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F (27.5.2004) Joukkoliikenne (lähiliikenne) Vertailu Kaukojunaliikenne Vertailu Kevyt liikenne Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Junan vuoroväli on kaksi junaa tunnissa suuntaansa. Matka-aika junalla Helsinkiin Nummelan uudelta asemalta on noin 33 minuuttia ja Lohjan asemalta 41 minuuttia. Syöttöliikenne busseilla Nummelan nykyisen keskustan ja uuden aseman kautta moottoritielle on melko helposti järjestettävissä. Junaliikenteen kannattavuus Lohjan ja Helsingin välillä on parempi ja matka-aika lyhyempi. Radan rakentaminen lähiliikenteelle on todennäköisempää kuin 15 F:ssä. Nummelan asema voi toimia myös kaukoliikenteen asemana ilman ylimääräisiä investointeja. Kaukoliikennejunien pysähtymismahdollisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Nummelan kaksinapainen keskusta hajottaa enemmän yhdyskuntarakennetta ja heikentää kevyen liikenteen kilpailukykyä. Joukkoliikenteen rungon muodostaa ratayhteys Lohjan ja Helsingin suuntiin. Junan vuoroväli on kaksi junaa tunnissa suuntaansa. Matka-aika junalla Helsinkiin Nummelan asemalta on noin 36 minuuttia ja Lohjan asemalta 54 minuuttia (eli noin 13 min. enemmän kuin 15 E:ssä) Mahdollistaa matkakeskuksen toteuttamisen Nummelan nykyisen rautatieaseman yhteyteen. Huhmarin aseman käyttäjämäärä on varsin alhainen, eikä junien todennäköisesti kannata pysähtyä siellä. Pidempi matka-aika Lohjan ja Helsingin välillä heikentää junan liikennöinnin kilpailukykyä ja kannattavuutta. Junayhteys Lohjalta on vain hiukan nopeampi kuin bussiyhteys Junaliikenteen kannattavuus on selvästi huonompi ja junien pysähtyminen Huhmarissa epävarmempaa. Mahdollistaa matkakeskuksen toteuttamisen nykyisen rautatieaseman yhteyteen. Ei luontevaa kaukoliikenteen aseman paikkaa. Kaukoliikenteen aseman rakentaminen edellyttäisi lisäinvestointeja. Heikompi vaihtoehto. Vertailu Hiukan huonompi vaihtoehto. Parempi vaihtoehto. Tekninen huolto Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Tiivis yhden selkeän keskustan Nummela edistää kevyen liikenteen käyttöä työ- ja asiointimatkoilla. Tukeutuu nykyiseen verkostoon, jota laajennetaan hallitusti. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja.
VIHDIN KUNTA 24 (51) Vaikutusten arviointi ja vertailu toukokuussa 2003 Vaihtoehto 15 E.3 (29.4.2004) (rakennemallin pohjaksi valittu vaihtoehto) Vaihtoehto 15 F (27.5.2004) Talous Vertailu Terveys Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteuttaminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Rata voi toteutua vain osana Espoon ja Salon välistä rataa, koska muuten investointikustannukset ovat käyttäjämäärään verrattuna liian suuret. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden tuottaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Eteläosaan tarvitaan omat lähipalvelut, mikä voi lisätä kuntatalouden kustannuksia. Asukkaiden talous: Rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Ratavarauksen kohdalle jäävien kiinteistöjen arvo voi alentua. Toisaalta aseman läheisyys nostaa muiden lähikiinteistöjen arvoja. Elinkeinoelämä: Uusi asema Nummelan eteläpuolella tarjoaa elinkeinoelämälle uusia hyvien logististen yhteyksien päässä olevia alueita, joihin pääsee junalla myös kunnan ulkopuolelta. Asemat sijaitsevat paremmin elinkeinoelämän kannalta, mutta vaihtoehtojen ero ei ole kovin merkittävä. Nummelan kasvu lisää liikennettä ja liikenteen melualuetta. Melu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, mm. unettomuutta. Rata vähentää autoliikenteen kasvua ja sitä kautta liikenteen kokonaispäästöjä ja haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Kansantalous: Rautatien rakentaminen on suuri investointi, jonka toteuttaminen ja rakentamisen ajankohta on epävarma. Rata voi toteutua vain osana Espoon ja Salon välistä rataa, koska muuten investointikustannukset ovat käyttäjämäärään verrattuna liian suuret. Taajamajunaliikenne Lohjalta Helsinkiin on vähemmän kannattavaa kuin 15 E:ssä. Kunnallistalous: Rautatie mahdollistaa uusien asukkaiden ja veronmaksajien tulon kuntaan. Elinkeinoelämä vilkastuu ja luo vaurautta alueelle. Palveluiden tuottaminen uusille asukkaille lisää alkuvaiheessa kunnan menoja. Palveluissa voidaan tukeutua osittain kunnan nykyisiin palveluihin, mikä vähentää investointitarvetta. Asukkaiden talous: Rata vähentää asukkaiden liikkumiskustannuksia. Elinkeinoelämän vilkastuminen luo työmahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Ratavarauksen kohdalle jäävien kiinteistöjen arvo voi alentua. Toisaalta aseman läheisyys nostaa muiden lähikiinteistöjen arvoja. Elinkeinoelämä: Nummelan eteläpuolen työpaikka-alue ei ole yhtä vetovoimainen kuin vaihtoehdossa 15 E. Vaihtoehtojen välillä ei ole kovin merkittäviä eroja. Junien liikennöintikustannukset ovat suuremmat. Nummelan kasvu lisää liikennettä ja liikenteen melualuetta. Melu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia, mm. unettomuutta. Rata vähentää autoliikenteen kasvua ja sitä kautta liikenteen kokonaispäästöjä ja haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Sosiaaliset olot Väestönkasvu voi tuoda mukanaan juurettomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Pelko oman lähiympäristön muuttumisesta voi aiheuttaa huolta nykyisille asukkaille. Väestönkasvu voi tuoda mukanaan juurettomuutta ja sosiaalisia ongelmia. Rata ja sen tarjoamat liikkumismahdollisuudet voivat parantaa erityisesti autottomien (lapset, nuoret, vanhukset) sosiaalisia suhteita. Pelko oman lähiympäristön muuttumisesta voi aiheuttaa huolta nykyisille asukkaille. Vertailu Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja. Vaihtoehtojen välillä ei merkittäviä eroja.