LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Samankaltaiset tiedostot
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK.

2. Minkä ammatin edustaja olet ja mihin organisaatioon kuulut? 3. Mikä on roolisi suhteessa tähän avokuntoutukseen?

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

3. Missä tehtävässä toimit kuluneen kevään aikana?

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

1. Millä alueella toimit? Helsingin alue Kuopion alue Turun alue 2. Minkä ammattialan edustaja olet?

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

1. Millä alueella toimit? 2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (syksy 2011)?

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

PILOTTIEN TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä Päivi Koikkalainen Ohjausryhmä

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kuntoutuksen uudistukset

Vaalijala lyhyesti. Kolmen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaille

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Hankkeeseen osallistuvan kuntoutujan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää):

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutuksen maakunnallinen toimintaohjelma

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Kelan TYP-toiminta KELA

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

OPI kurssin sisältö ja toteutus

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke Kick off -päivät Tampere

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Kuntoutuspäivät Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Muistiohjelman eteneminen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

Mitä on palvelusuunnittelu?

Nuorisotakuun toteuttaminen

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Klaarin kehittämishanke

Transkriptio:

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke

Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeessa oli tarkoituksena kouluttaa avainhenkilö-työpari, joista toinen on perusterveydenhuollosta, ja toinen erikoissairaanhoidosta. Työpari erikoissairaanhoidosta puuttuu vielä, mutta hanke käynnistyi perusterveydenhuollon avainhenkilön toimesta vuoden 2009 alusta.

TAUSTAA HANKKEELLE Seinäjoen kaupungin lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa (2007) yhtenä tavoitteena on, että lapsiperheiden palveluista ja voimavaroista huolehditaan. Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluissa on tavoitteena päästä kulttuuriin, jossa eri toimijat suunnittelevat kuntoutusta yhdessä perheiden kanssa. Näin lapsiperheille taataan monipuoliset palvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, sekä huolehditaan palveluketjujen toimivuudesta. Nykykäytäntöä Perheet ovat yleensä mukana, kun erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutussuunnitelmia tehdään esim. erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollossa eri alojen asiantuntijat tekevät omat suunnitelmansa tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällä hetkellä eri alojen asiantuntijat hoitavat oman sektorinsa ja yli rajojen yhteistyötä tehdään vielä vähän. Tiedot eivät siirry asiantuntijalta toiselle, eikä toimijoilla ole yhteisiä suunnitelmia kuntoutuksen toteuttamisesta.

HANKKEEN TARKOITUS Hankkeen tarkoituksena on lapsen ja nuoren kuntoutuksen järjestäminen Seinäjoella niin, että se on yhtenäistä, sujuvaa ja perheen arjen huomioivaa. -verkostojen kehittämisellä pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja keskinäistä sitoutumista eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken - kuntoutuksen kokonaissuunnittelussa tarvitaan yhteistä sopimista eri tahojen kesken Näin pystytään Seinäjoen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin lasten ja nuorten kuntoutus- ja muita tukipalveluja hyödyntämään tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin.

HANKKEEN TAVOITTEET Tässä hankkeessa tavoitteena on: 1. Kehittää lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta Seinäjoella niin, että suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon perheen arki. Suunnittelussa tavoitteena on, että toimijat suunnittelevat kuntoutusta sekä yhdessä perheiden kanssa että vuorovaikutuksessa keskenään. Hankkeen yhteydessä pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä eri toimijoiden välillä sekä horisontaalisesti, että vertikaalisesti. Verkostojen kehittämisellä pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja keskinäistä sitoutumista eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen löytää ratkaisuja olemassa oleviin lasten ja nuorten kuntoutuksen verkostojen ongelmakohtiin Seinäjoen alueella.

Hankkeen käytännön toteutus Ongelmakohtien selvittämiseksi tarkastelen yhden lapsen kuntoutuspolun toteutumista Seinäjoen kaupungissa - selvitän miten tämän lapsen/nuoren kuntoutus sopii perheen arkeen - kartoitan niitä yhteistyötahoja, joita tähän kuntoutuspolkuun liittyy Haastattelemalla perhettä tarkastelen perheen ajatuksia/kokemuksia kuntoutussuunnitelmasta ja sen toteutumisesta, sekä perheen yhteistyötä kuntoutustyöntekijöiden kanssa Haastattelemalla yhteistyötoimijoita kartoitan kuntoutuksen yhteistyötahoja ja heidän tekemäänsä yhteistyötä, sekä kuntoutustyöntekijöiden yhteistyötä perheen kanssa

Haastatteluista nousee esiin tämän perheen kohdalla hyvin toimivia ja kehitettäviä asioita. -saan tietoa joistain verkostojen ongelmakohdista -saan tietoa kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa hyvin toimivista asioista Näistä esille nousseista asioista kerään teemoja/kysymyksiä, jotka ohjaavat toisen perheen ja yhteistyötoimijoiden yhteishaastattelun kulkua. Toisen perheen ja yhteistyötoimijoiden yhteishaastattelussa näkyy myös heidän omat kokemuksensa kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Seuraavaksi tarkastelen yhteishaastattelussa ilmenneitä kehittämisehdotuksia. Näiden kehittämisehdotusten pohjalta rakentuu Seinäjoen kaupungille uusi toimintamalli.

HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS PERHEEN 1 JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 1 HAASTATTELUT HYVIN TOIMIVIA/ KEHITETTÄVIÄ ASIOITA KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA KOOTAAN RUNKO YHTEISHAASTATTELULLE PERHEEN 2 JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 2 YHTEISHAASTATTELU KEHITTÄMISEHDOTUKSIA TOIMINTAMALLI SEINÄJOEN KAUPUNGILLE

OSAHANKKEEN TÄMÄNHETKINEN TILANNE: Perheen 1 haastattelu ja yhteistyötoimijoiden 1 haastattelut on tehty, tällä hetkellä työstän haastatteluita. Tavoitteena saada haastattelut työstettyä, sekä löytää haastatteluista hyvin toimivat ja kehitettävät asiat vuoden 2009 loppuun mennessä. Kevään 2010 aikana toteutan yhteishaastattelun ja sen työstämisen. Syksyn 2010 aikana teen yhteenvedon haastattelussa esille tulleista kehittämisehdotuksista, joiden pohjalta rakentuu Seinäjoen kaupungin lasten ja nuorten kuntoutukseen uusi toimintamalli.

MUU VERKOSTON KEHITTÄMINEN: Ensimmäinen yhteistyöpalaveri Eskoon palvelukeskuksen erityistyöntekijöiden kanssa 26.5.2009, jatkoa tulossa (keväällä?) Yhteistyön kehittäminen koulun ja terveydenhuollon välillä Opettajien täydennyskoulutuspäivä oli 29.9.09. Aamupäivän osuuden läänin lakimies Esko Lukkarinen puhui uudistuvasta erityisopetuslaista. Iltapäivän osuudessa puhui neuropsykologi Liisa Klenberg ja hänen aiheensa käsitteli tarkkavaisuushäiriöitä ja sitä miten tukea tarkkaavaisuushäiriöistä lasta ja nuorta - osallistuin hankkeen puitteissa koulutuspäivän iltapäiväosuuden suunnitteluun Yhteistyön kehittäminen päivähoidon ja terveydenhuollon välillä Koulutus/yhteistyöiltapäivä 16.11.09, joka on suunnattu päivähoidon ja terveydenhuollon työntekijöille. Luennoitsijana Liisa Heinämäki, erikoistutkija, THL, Jyväskylän Yliopisto. Kommenttipuheenvuoroja varattu Seinäjoen kaupungin KELTO Anne Kuusistolle ja Seinäjoen terveyskeskuksen erityistyöntekijöille