Kirjanpainajariskiin suhtauduttava entistä vakavammin lämpenevässä ilmastossa Seppo Neuvonen (Luke); Metsänterveysseminaari, Vantaa 18.5. 2016 Kiitokset yhteistyökumppaneille: Suomen Metsäkeskus (erit. H. Heikkilä, A. Hostikka, Y. Niskanen, T. Silver + feromoniseurantoja hoitaneet) H. Viiri (Luke) & O.-P. Tikkanen (Itä-Suomen yliopisto) Esityksen rakenne: Kirjanpainajasta Kirjanpainajatilanne & feromoniseuranta 2012-2015 Taustaa kirjanpainajariskin kasvulle Myrskytuho- ja hyönteistuhohakkuiden ajoittumisesta Miten kirjanpainajat saadaan pysymään kurissa?
Kirjanpainaja 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen kuusen pahin runkotuholainen elää paksun kuoren alla aikuiset mustanruskeita, karvaisia peräkuopan kummallakin reunalla 4 hammasta toukka valkea, jalaton Kuoren paksuus kelpaa 2,5 mm:iin asti, mutta jo 5 mm:ssa häviää kilpailun kuusentähtikirjaajalle 2
Kirjanpainaja Kirjanpainajan joukkoesiintymät ovat olleet harvinaisia Suomessa ennen tätä vuosikymmentä. Kirjanpainajatuhoja muissa Pohjoismaissa: Norja 1970-1982 5 milj. m 3 Ruotsi 1970-1979 2 milj. m 3 Etelä-Ruotsi 2005 => 3-4 milj. m 3 Kirjanpainajan tappamaa kuusimetsää Tatra, Slovakia; Elokuu 2007 Kuva: Peter Zach Kirjanpainajan tappamia kuusia Somerniemi Kuva: Manu Kärki 2013 saapuneet hyönteistuhosta aiheutuneet metsänkäyttöilmoitukset
Kirjanpainajakannan suuruus Teoreettinen malli isäntäpuun vastustuskyvyn ja kirjanpainajakannan kasvun välisestä suhteesta (lähteenä: Berryman 1978, 1982; Økland & Bjørnstad 2006: A resource-depletion model of forest insect outbreaks. Ecology, 87: 283 290) Suuri Resurssi 2: elävät kuuset Resurssi 1: kuolleet puut & tuore Kirjanpainajan joukkoesiintymä B 2 C A Epidemiakynnys kuorellinen puutavara Lisääntymismateriaalissa ei vastustuskykyä tuoreen vaurioituneen puutavaran määrä säätelee kirjanpainajakannan kasvua Pieni B 1 alhainen tiheys Myrskytuhoja & vaurioituneita puita ei poistettu metsästä ajoissa Matala Kuivuus Isäntäpuun vastustuskyky Korkea C: joukkoesiintymä romahtaa resurssien loppuessa ja/tai luontaisten vihollisten runsastuessa 6
Kirjanpainajaseuranta Metlan/Luken ja Suomen Metsäkeskuksen yhteistyönä 2012 Seuranta keskittynyt Etelä- ja Keski-Suomen kuusivaltaisille alueille Seurantapaikkoja 21 (2012) => 37 (2015) Feromonipyydykset tuoreilla avohakkuualoilla Kolmen pyydyksen ryhmä vähintään 20 m kuusikon reunasta 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2012 2013 2014 2015 Lapinjärvi V-VI Lapinjärvi VII-VIII Urjala V-VI Urjala VII-VIII Rautjärvi V-VI Rautjärvi VII-VIII Muurame V-VI Muurame VII-VIII Tuusniemi V-VI Tuusniemi VII-VIII keskiarvo V-VI keskiarvo VII-VIII Kirjanpainajalle erityisen suotuisten parveilusäiden (päivän maksimilämpötila yli +20 o C) osuus kaikista päivistä eri ajanjaksoina
Arvio kirjanpainajakantojen tiheyden alueellisesta vaihtelusta Etelä-Suomessa kesinä 2012-2014 2012 2013 2014
Kirjanpainajaseurantaa jatkettiin yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa 37 paikkakunnalla Kirjanpainajien saalismäärät kesällä 2015 Muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella >15 000 kirjanpainajaa per paikka (3 pyydystä) on tiheys, jonka yläpuolella kirjanpainajat voivat onnistuneesti valloittaa eläviä kuusia.
Suomen Metsäkeskukseen tulleita hyönteistuhometsänkäyttöilmoituksia 2 kk:n ajanjaksolla (19.9.-19.11.2015) Metsäkeskukseen tulleet hyönteistuhokoodilla varustetut metsänkäyttöilmoitukset keskittyivät Kaakkois-Suomeen
Feromoniseurannan kirjanpainajasaaliit (3 pyydyksen ryhmää kohden) eri alueilla kesinä 2012 2015. Vasemmalla mediaanisaaliit ja oikealla niiden seurantakohteiden prosenttiosuus, joissa saalis ylitti 15 000 yksilön epidemiarajan. Median catches (per 3 traps) Percentage >15'000 (per 3 traps) 30 000 100% 80% 60% 15 000 40% 20% 0% 2012 2013 2014 2015 0 2012 2013 2014 2015 Rannikko (Et) Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Savo Häme-Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala
Yhteenvetoa vuoden 2015 kirjanpainajatilanteesta Kirjanpainajakannat olivat edelleen korkealla tasolla laajalti Etelä-Suomessa Erityisesti Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia oli runsaasti Alkukesän viileä ja sateinen sää heikensi aluksi kirjanpainajien parveilua, mutta säiden lämmettyä parveilu ja sisarussukupolvien muniminen jatkui Lämpimillä paikoilla korjaamatta jääneissä tukkipinossa ensimmäinen sukupolvi aikuistui jo heinäkuun alkupuolella (esim. Tuupovaarassa 6.7.2015) Uudet tuhot tulivat näkyviin useimmiten vasta loppukesällä tai syksyllä, joten riskialttiiden metsiköiden tarkastuksia on syytä tehdä myös keski- ja loppukesällä
Kirjanpainajat 2016? Kirjanpainajaseurantaa jatketaan edellisvuosien laajuudessa kesällä 2016 (Luke & Suomen Metsäkeskus) Vielä on liian aikaista tehdä ennusteita kesälle 2016; epävarmuuden lähteitä: Kirjanpainajien lisääntymismenestys vuonna 2015? (Alku)kesän 2016 säät?? (kuivuus ja lämpö lisäävät riskiä) Kuinka hyvin talvikauden 2015/16 myrskytuhot saadaan korjattua pois metsistä ennen ensi kesää? Missä määrin kirjanpainajat iskeytyvät korjaamattomiin myrskytuhopuihin vs. eläviin pystypuihin? Alueellisten kirjanpainajatuhoriskiarvioiden teko on mahdollista kesäkuun puolivälissä 2016, kun on saatu kevään feromoniseurantatulokset
Taustaa kirjanpainajariskin kasvulle: - Kesät ovat lämmenneet * Lämpösummat (dd5) ovat selvästi nousseet viimeisten 20 vuoden aikana) - Myrskytuhot ovat yleistyneet 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Olosuhteiden muututtua kirjanpainajasta näyttää tulleen pysyvä uhka Suomen kuusimetsille
2012_Jan 2012_Feb 2012_Mar 2012_Apr 2012_May 2012_Jun 2012_Jul 2012_Aug 2012_Sep 2012_Oct 2012_Nov 2012_Dec 2013_Jan 2013_Feb 2013_Mar 2013_Apr 2013_May 2013_Jun 2013_Jul 2013_Aug 2013_Sep 2013_Oct 2013_Nov 2013_Dec 2014_Jan 2014_Feb 2014_Mar 2014_Apr 2014_May 2014_Jun 2014_Jul 2014_Aug 2014_Sep 2014_Oct 2014_Nov 2014_Dec 2015_Jan 2015_Feb Myrskytuhohakkuut tehdään osittain liian myöhään seuraustuhojen torjunnan kannalta Kuinka paljon vaurioitunutta havupuustoa jää metsiin?? Tapani 26.12.-11 3,5 Mm 3 Antti 30.11.-12 0,3 Mm 3 Eino ym 17.11.-13.12.-13 3 Mm 3 16000 14000 12000 Helena 31.7.-14 0,4 Mm 3 10000 8000 6000 4000 2000 0 Suomen Metsäkeskukseen tulleiden myrskytuho-koodilla varustettujen metsänkäyttöilmoitusten (kpl, siniset pylväät) vuodenaikainen jakauma:
Suomen Metsäkeskukseen tulleita myrskytuhometsänkäyttöilmoituksia 2 kk:n ajanjaksolla (8.10.-8.12. 2015)
2012_Jan 2012_Feb 2012_Mar 2012_Apr 2012_May 2012_Jun 2012_Jul 2012_Aug 2012_Sep 2012_Oct 2012_Nov 2012_Dec 2013_Jan 2013_Feb 2013_Mar 2013_Apr 2013_May 2013_Jun 2013_Jul 2013_Aug 2013_Sep 2013_Oct 2013_Nov 2013_Dec 2014_Jan 2014_Feb 2014_Mar 2014_Apr 2014_May 2014_Jun 2014_Jul 2014_Aug 2014_Sep 2014_Oct 2014_Nov 2014_Dec 2015_Jan 2015_Feb Hyönteistuhohakkuut tehdään (vieläkin) yleisesti liian myöhään tuhojen torjunnan kannalta Suomen Metsäkeskukseen tulleiden hyönteistuho-koodilla varustettujen metsänkäyttöilmoitusten (kpl, punaiset pylväät) vuodenaikainen jakauma: 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kesä- - heinäkuu on ajankohta, jolloin tehdyt hyönteistuhopuiden hakkuut ja puiden poisto metsästä vähentää kirjanpainajakantaa
Miten kirjanpainajat saadaan pysymään kurissa? Tuoreen kuusipuutavaran ja vaurioituneiden kuusten poisto metsien läheisyydestä ennen kirjanpainajan jälkeläistöjen aikuistumista Ajallinen takaraja vaihtelee alueellisesti ja vuodesta toiseen, mutta on parempi toimia etuajassa kuin liian myöhään Kirjanpainajan valtaamien kuusten etsiminen ja niiden poisto ennen kirjanpainajan jälkeläistöjen aikuistumista Sekä alkukesällä että keski- ja loppukesällä (sisarusjälkeläistöt ja lämpiminä kesinä toinen sukupolvi) Tilanteen seuraaminen feromonipyynnillä toimenpiteiden (yksityiskohtaisemmat tarkastukset) tehokkaan kohdistamisen avuksi Feromonipyynnin suhteellinen tehokkuus kirjanpainajakantojen vähentäjänä on parasta kannan ollessa suhteellisen pieni
Kirjanpainajatuhoriskiä lisääviä tekijöitä: pois korjaamattomat tuulen kaatamat kuuset lähistöllä havaittu kirjanpainajan iskeytyneen eläviin kuusiin lämpimät ja kuivat kesät toisen sukupolven todennäköisyys lisääntyy kuivat kasvupaikat alueella runsaasti vanhoja kuusikoita kirjanpainajatuhoriski kasvaa kuusten vanhetessa vanhat kuuset eivät pysty puolustautumaan (pihkavuodolla) kirjanpainajaa vastaan yhtä hyvin kuin parhaassa kasvuiässä olevat kuuset Kirjanpainajatuhoriskiä vähentäviä tekijöitä: metsikön varjoisuus ja viileys lehtipuusekoitus metsikön nuori ikä Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/pdf/kirjanpainaja_ja_lahopuu.pdf
Thanks for your attention