Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana Heli Viiri Metsien terveys ja biodiversiteetti Luonnonvarakeskus Valtakunnalliset MHY-päivät Finlandia-talo, Natural Resources Institute Finland Natural Resources Institute Finland

2 Esityksen rakenne: 1) Ilmastonmuutosskenaariot Miltä Suomen metsissä näyttää tulevaisuudessa? 2) Nykyiset ja uudet tuholaisemme: Kirjanpainaja Tähtikudospistiäinen Puskamailapistäinen Havu- ja lehtinunna Juurikääpä 3) Vieraslajit sieniä, hyönteisiä, mäntyankeroinen 4) Pitääkö olla huolissaan? Natural Resources Institute Finland

3 Keskeisimpien kasvihuonekaasujen CO 2, CH 4, N 2 0 pitoisuudet eri tulevaisuusvaihtoehdoissa RCP2.6 RCP 4.5 RCP 6.5 RCP 8.5 Ilmatieteen laitos

4 Talven keskimääräinen suurin lumikuorma, RCP4.5 Kuuden ilmastomalliin keskiarvo Julkaisematon, poistettu nettiversiosta

5 Keskimääräinen vuosittainen päivien lukumäärä, jolloin routaa alle 20 cm Viisi ilmastomallia, RCP4.5, maaperä turvetta, mäntymetsä Vastaavat laskelmat on tehty myös sora ja siltti maalle Julkaisematon, poistettu nettiversiosta

6 Keskimääräinen päivien lukumäärä (touko-elokuu) jolloin maanpinta kuiva (max 122) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta

7 Kirjanpainaja D.I.Gavryushin 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen kuusen pahin runkotuholainen paksun kuoren alla Parveilu riippuu keväällä ilman lämpötilasta, >+18 C Tiedustelijat etsivät kohteet ja erittävät kokoontumisferomonia 7 Natural Resources Institute Finland

8 Kirjanpainajan elinkierto Heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot, järeä hakkuutähde, kuorellinen puutavara Jos lisääntymismateriaalia saatavilla ja otolliset olosuhteet, voi paritella uudestaan ja tuottaa ns. sisarusjälkeläistön 8 Natural Resources Institute Finland

9 Kirjanpainajien talvehtiminen Talvehtii Suomessa aikuisena maassa/karikkeessa Muut elinkierron vaiheet eivät kestä pakkasia Pohjois-Karjalaisessa kuusikossa tehtyjen lumenpoistokokeiden mukaan lämpötilat maassa 5 cm:n syvyydellä eivät laske alle -18 o C:n vaikka ilmassa olisi pakkasta -30 o C Kirjanpainajat ovat Suomen oloihin hyvin sopeutuneita hyönteisiä, jotka voivat selviytyä myös poikkeuksellisista talvista Natural Resources Institute Finland

10 Vioittuneiden puiden poisto Puut, joista kuoret ovat irronneet, kannattaa jättää kirjanpainajan loisille ja pedoille lisääntymisalustoiksi Niissä ei ole enää kirjanpainajia, eivätkä kirjanpainajat niissä enää lisäänny Erkki Oksanen Natural Resources Institute Finland

11 Aikaisemmat keväät ja useammin esiintyvät myrskytuhot mahdollistavat kaarnakuoriaisten lisääntymisen Arvioidut aikuistumispäivät kirjanpainajan 1. polvelle (= dd >700 ) Etelä-Suomessa Musta viiva kuvaa ns. lakirajaa puiden poistolle Etelä-Suomessa (Ns. Ötökkälaki, muutettu 2014) jolloin kaadetut/kaatuneet kuuset pitää olla kuljetettu pois metsästä dd >700 kuusi_pvm Poly. (dd >700)

12 Kesän lämpö ratkaisee - Lämpösummat dd5 Lähde: Venäläinen ym Natural Resources Institute Finland

13 Tuulituhot Suomessa v Milj. m Natural Resources Institute Finland

14 Kirjanpainajakanta on ylittänyt monilla alueilla Etelä-Suomessa epidemiarajan (keltainen punainen väri) (Lähde: Metla/Luke) Natural Resources Institute Finland

15 Kirjanpainajakannat kesällä Natural Resources Institute Finland

16 Kirjanpainajan esiintyminen ennustetuissa lämpötiloissa Suomessa Julkaisematon, poistettu nettimateriaalista

17 Antti Pouttu Miksi tähtikudospistiäistuhot ilmestyivät Yyteriin v. 2006? Antti Pouttu

18 Tähtikudospistiäinen Vasemmalla ylhäällä veneen muotoisia munia, oikealla ylhäällä neulasia syövä toukka, vasemmalla alhaalla maassa jurovia toukkia, keskellä alhaalla kotelo ja oikealla aikuisia yksilöitä parittelemassa. Kuvat: Antti Pouttu, Metsätuhot 2015.

19 Miksi aikaisemmin harmiton laji on alkanut aiheuttaa tuhoja? Esiintyy koko maassa. Elinkierto 2 3 vuotta. Ensimmäinen ikinä Suomessa tunnettu tuhotapaus Porissa Yyterissä 2006; 200 ha, 30 ha pahoin vaurioitunut Tuho jatkuu Kuivat, aikaiset kesät 2001, 2003 & 2006* Aikaisemmin tunnettu tuholaisena eteläisessä Baltiassa ja Puolassa. Tähtikudospistiäisen vioittama männikkö Yyterissä Pori, kesä 2007 Antti Pouttu *

20 Tähtikudospistiäisen biologista Tuhoja havaittu myös Virossa 2008, 821 ha männikköä vioittunut ja tuhot jatkuvat edelleen Latviassa tuhot alkoivat 2013 ja laajentuivat 454 ha 2016 mennessä torjuntaa Tähtikudospistiäistä on torjuttu Yyterissä ruiskuttamalla biologista torjuntavalmistetta, sukkulamatoja 2011 ja 2012 Tyypillisesti vuoden riesa, vain karuilla mailla Antti Pouttu

21 Jo hävinnyt pulskamailapistiäinen V ilmestyi Ylämaalle ja toukat tuhosivat koivikkoa lophyrotomin-myrkky Matti Nuorteva Heikki Nuorteva Heikki Nuorteva

22 Havununna Perhonen, valkeat etusiivet, mustia poikkijuovia Toukka ruskeankeltainen, vaihtelevan värinen Meillä ollut harvinainen, mutta yleistynyt Toukat lähes kaikkiruokaisia (mänty, kuusi, haapa, pajut, mustikka) = DEFOLIAATTORI Nick_Greaturex-Davies Kimmo Silvonen

23 Havununnan yleisyys muuttunut 80- kertaiseksi 1990-luvun alusta Lähde: Suomen ympäristökeskus

24 Havununna, miksi pelätään? munii runkojen tyvelle, koloihin n kpl munat talvehtivat toukat laskeutuvat rihmojen, varassa oksalta toiselle voi muodostaa pilviä Keski-Euroopassa, Ruotsissa tuhoja (3000 ha),

25 Ilmastotekijöiden ja havununnan leviämisen ja esiintymisen välisten tekijöiden yhteys Havununnan esiintyminen Lämpötilat Nocturna, % paikoista jossa L.mom Seili, Turku Luomus, seuranta Nocturna keskiarvo July-August May-June 25

26 Vuosien lukumäärä jolloin lämpötila alle -29⁰C vähintään kerran; Noin -29⁰C = kriittinen lämpötila havununnan munien kuolleisuuden kannalta (Fält-Nardman et al., 2018) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta

27 Ilmastonmuutos lisää juurikääpätuhoja Lähde: Müller ym. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012. Talvi lyhenee Routa-aika lyhenee Lumettoman ajan hakkuut lisääntyvät Itiöidenleviämis- ja tartunta-aika pitenee Rihmaston kasvuaika pitenee ja kasvu nopeutuu Korjuuvauriot lisääntyvät Metsien kiertoaika lyhenee Puiden kasvu nopeutuu Juurikääpätuhojen määrä Juurikääpärihmaston kasvu nopeutuu Kesä lämpenee Tuulisuus lisääntyy Myrskytuhot lisääntyvät Juurikäävän itiötuotanto lisääntyy kirjanpainaja 27 Luonnonvarakeskus

28 Kuusenjuurikäävän uusi riskialue 2099 Kuusenjuurikääpä varmistetut löydöt Kuusen tyvilahon yleisyys nyt ja uusi raja? Kuusen tyvilahon yleisyys (Tamminen 1985) Yleinen 28 Luonnonvarakeskus

29 Tulokastauteja Suomessa Cronartium ribicola, tervasroso 5- neulasmännyillä Kuoripolte ja haavanroso: estävät hybridihaavan kasvatusta Lepänruoste (1997) Saarnensurma 2000-luvulla: Ahvenanmaa, etelärannikko Phytophthora inflata, eristetty koivun versolaikuista, alppiruusu, syreeni (2005) Punavyökariste (2008) männyn taimikoissa Etelänversosurma (2015) Saarnensurma Jarkko Hantula Punavyökariste Luonnonvarakeskus Michael Müller

30 Etelänversosurma Oireita Ruotsissa, kuvat: Jonas Oliva Diplodia sapinea: havainnot (punaisella) ja muut tutkitut kohteet (Kuva: Sointu Virkkala)

31 Tulokashyönteisiä, joista vaaraa Aasianrunkojäärä löydettiin 2015 Vantaalta, EU:n karanteenilaji, iskeytyy koivuihin ja lehtipuihin Evira Saarnenjalosoukko, karanteenilaji, tuhoaa saarnet, tulossa Tverin itäpuolella idästä Mäntyankeroinen, löytynyt hakkeesta ja pakkausmateriaaleista kymmeniä kertoja, ei maastosta, EU:n karanteenilaji Aiheuttaa männyille kuivumistaudin, mänty erittäin altis, olisi katastrofi puunjalostukselle 31 Luonnonvarakeskus

32 Pitääkö olla huolissaan? Puuston kasvu kiihtyy, mikä lisää hakkuupotentiaalia (+) Metsien terveys voi heiketä lisääntyneiden sieni- ja hyönteistuhojen vuoksi (-) Lyhyemmät ja vesisateisemmat talvet haittaavat korjuuta (-) Kansainvälinen kasvikauppa lisää vieraslajien leviämisen riskiä yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa (-) Puulajiston yksipuolisuus, mänty ja kuusi yli 90 % metsäalasta, lisää suurtuhoriskiä (-) Luonnonvarakeskus

33 VMI 11 ( ) tuhonaiheuttajat ryhmittäin, kaikki puulajit Laatua alentavat Kaikki tuhot km 2 % metsämaasta km 2 % metsämaasta Abioottiset tuhot , ,8 Ihmisen toiminta , ,4 Hirvi , ,2 Muut selkärankaiset 399 0, ,3 Hyönteiset , ,0 Sienet , ,3 Kilpailu , ,4 Tunnistamaton , ,3 Yhteensä , ,7 Korhonen, K. ym Suomen metsät ja niiden kehitys Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. 59/ s. 33 Luonnonvarakeskus

34 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla VMI:n mukaan Natural Resources Institute Finland

35 Mitä pitäisi tehdä nykyisten ja tulevien tuhojen vähentämiseksi? Puulajirakenteen monipuolistaminen, kuusettuminen ei ole hyvää varautumista tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin (tuuli- ja kirjanpainajatuhot) Metsänhoidon ja metsähygienian ylläpitäminen Puutavaran poisto metsästä nopeammin kuin metsätuholain aikarajat edellyttävät, etenkin A vyöhyke, Salpausselän eteläpuoli Tuhojen seuranta, tiedotus ja välitön reagointi Hyvä korjuuvalmius ja tiedotus suurelle yleisölle tuulituhotilanteissa 35 Natural Resources Institute Finland

36 Miehet kaiken takana: Heikki Nuorteva pulskamailapistiäinen Antti Pouttu tähtikudospistiäinen Seppo Neuvonen kirjanpainaja havununna 36 Natural Resources Institute Finland Seppo Nevalainen sienet Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen, Ilmatieteen laitos, Ilmastonmuutosskenaariot

37 VAIN TERVEET METSÄT SITOVAT TEHOKKAASTI HIILTÄ Kiitos! Natural Resources Institute Finland