Koheesiopolitiikka

Euroopan unioni Koheesiopolitiikka Koheesiopolitiikka 2014 2020 Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin http://ec.europa.eu/inforegio

Sisällysluettelo 1 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset: 2014 2020 > 1 2 Ehdotus yleisasetukseksi > 2 EAKR:ää, ESR:ää, koheesiorahastoa, maaseuturahastoa ja merija kalatalousrahastoa koskevat yhteiset säännöt EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon sovellettavat yleiset säännökset 3 Euroopan aluekehitysrahasto > 8 4 Euroopan sosiaalirahasto > 9 5 Koheesiorahasto > 10 6 Euroopan alueellinen yhteistyö > 11 7 Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä > 13 Taulukot ja kaaviot > 14 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto Viestintä, tiedotus ja suhteet kolmansiin maihin Raphaël Goulet Avenue de Tervueren 41, B 1040 Bryssel Sähköposti: regio-info@ec.europa.eu Internet: http://ec.europa.eu/regional_policy/index_en.htm Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011 ISBN 978-92-79-21493-6 doi:10.2776/4492 Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kaikki kuvat Euroopan komissio

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 1 1 EU:n koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset: 2014 2020 Euroopan komissio antoi 6. lokakuuta 2011 luonnoksen lainsäädäntöpaketiksi, jolla muodostetaan puitteet EU:n koheesiopolitiikalle vuosiksi 2014 2020. Komissio ehdotti monia huomattavia muutoksia tapaan, jolla koheesiopolitiikkaa suunnitellaan ja pannaan täytäntöön, erityisesti seuraavia: keskittyminen Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisiin tavoitteisiin älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta; tuloksista palkitseminen; yhdennetyn ohjelmasuunnittelun tukeminen; keskittyminen tuloksiin sovittujen tavoitteiden saavuttamista koskevan edistymisen seuranta; alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen; ja toteuttamisen yksinkertaistaminen. Se perustuu komission kesäkuussa 2011 hyväksymään ehdotukseen samaa kautta koskevaksi seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ( 1 ): Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio. Komissio päätti ehdotuksessaan, että koheesiopolitiikan pitäisi edelleen olla olennainen osa seuraavaa rahoituspakettia, ja korosti sen keskeistä osaa Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa. Vuosiksi 2014 2020 ehdotetut kokonaismäärärahat ovat 376 miljardia euroa, mukaan luettuna rahoitus uudelle Verkkojen Eurooppa -välineelle, jonka tarkoituksena on edistää rajatylittäviä hankkeita energia-, liikenne- ja tietotekniikka-aloilla. Koheesiopolitiikan lainsäädäntörakenne kattaa yleisen sääntelyn, jonka nojalla annetaan yhteiset säännöt Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR), Euroopan sosiaalirahastolle (ESR), koheesiorahastolle, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle, Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle ja lisäksi yleiset säännöt EAKR:lle, ESR:lle ja koheesiorahastolle; kolme erityisasetusta EAKR:lle, ESR:lle ja koheesiorahastolle; ja kaksi asetusta Euroopan alueellisesta yhteistyöstä ja eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY). (1) KOM(2011) 500 lopullinen.

2 2 Ehdotus yleisasetukseksi Yleisasetus jaetaan kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa vahvistetaan yleiset säännökset, jotka koskevat komission yhteisen strategiakehyksen piiriin kuuluvaa viittä rahastoa (EAKR, ESR, koheesiorahasto, maaseuturahasto ja meri- ja kalatalousrahasto) ja niiden rakennepoliittisia tavoitteita. Siinä esitetään strategista suunnittelun ja ohjelmatyön yleiset osatekijät, Eurooppa 2020 -strategiasta johdetut temaattiset tavoitteet ja säännökset yhteisestä strategiakehyksestä ja kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävistä kumppanuussopimuksista. Yhteiset säännöt kattavat myös tukikelpoisuuden, rahoitusvälineet ja hallinto- ja valvontaperiaatteet. Toisessa osassa esitetään EAKR:ää, ESR:ää ja koheesiorahastoa koskevat erityissäännökset. Ne liittyvät koheesiopolitiikan tehtäviin ja päämääriin, rahoituskehykseen, erityisiin ohjelmatyötä ja raportointia koskeviin järjestelyihin, suurhankkeisiin ja yhteisiin toimintasuunnitelmiin. Siinä esitetään myös yksityiskohtaiset hallinto- ja valvontajärjestelmiä koskeva vaatimukset koheesiopolitiikan yhteydessä ja varainhoitoa koskevat erityisjärjestelyt. Rahastokohtaisissa asetuksissa on konkreettisia säännöksiä kullekin rahastolle (EAKR, ESR ja koheesiorahasto) erityisesti rahastojen soveltamisalan, ensisijaisten investointikohteiden ja indikaattorien osalta. EAKR:ää, ESR:ää, koheesiorahastoa, maaseuturahastoa ja meri- ja kalatalousrahastoa koskevat yhteiset säännöt PERIAATTEET Komissio ehdottaa kaikkiin rahastoihin sovellettavia yhteisiä periaatteita. Niitä ovat muun muassa kumppanuus ja monitasoinen hallinto, sovellettavien EU:n ja kansallisten lakien noudattaminen, miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen, syrjimättömyys ja kestävä kehitys. STRATEGISEN OHJELMASUUNNITTELUN VAHVISTAMINEN: TEMAATTINEN KESKITTYMINEN EUROOPPA 2020 -STRATEGIAAN Jotta Euroopan toimintapoliittisten painopisteiden mukaisesti toteutettavien toimien vaikutus olisi mahdollisimman suuri, komissio ehdottaa strategisen ohjelmasuunnittelun vahvistamista. Se koskee yhteisen strategiakehyksen, kumppanuussopimusten ja temaattisten tavoitteiden valikoiman käyttöönottoa Eurooppa 2020 -strategian ja sen yhdennettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Yhteisessä strategiakehyksessä, jonka komissio hyväksyy, säädetään keskeisistä toimenpiteistä unionin prioriteettien käsittelemiseksi, siinä annetaan ohjausta kaikkia rahastoja, myös maatalousrahastoa ja meri- ja kalatalousrahastoa, koskevaan ohjelmasuunnitteluun ja edistetään EU:n eri rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen parantamista. Kumppanuussopimuksissa, joista komission ja jäsenvaltioiden välillä heti alussa sovittiin, vahvistetaan yleinen kansallisen tason osallistuminen temaattisiin tavoitteisiin ja sitoumukset konkreettisiin toimiin Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi. Selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet määritetään tuloskehyksessä.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 3 TULOKSELLISUUDEN JA EHDOLLISUUDEN LISÄÄMINEN Tuloksellisuuden parantamiseksi otetaan käyttöön uusia ehdollisuutta koskevia säännöksiä sen varmistamiseksi, että EU-rahoitus kannustaa jäsenvaltioita voimakkaasti toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja päämääriä. Ehdollisuus käsittää niin sanottuja ennakkoehtoja, jotka on täytettävä ennen määrärahojen maksamista, sekä niin sanottuja toteumaperusteisia ehtoja, joiden mukaan edunsaajalle voidaan osoittaa lisää varoja, jos tulokset ovat riittävät. ENNAKKOEHDOT Ennakkoehtojen lisäämisen tarkoituksena näiden rahastojen osalta on varmistaa, että niiden tehokasta tukea varten on olemassa tarvittavat edellytykset. Aiempien kokemusten perusteella rahastoista rahoitettujen investointien tehokkuutta ovat joissakin tapauksissa heikentäneet politiikkaan, säädöksiin ja toimielimiin liittyvät esteet. Komissio ehdottaa siksi monia ennakkoehtoja, ja niistä ja niiden täyttämisperusteista säädetään yleisasetuksessa. Jotkin ehdot liittyvät suoraan politiikan temaattisiin tavoitteisiin (esimerkiksi älykkäät erikoistumisstrategiat tai yritystuen asianmukainen sääntelykehys), kun taas joitakin sovelletaan laaja-alaisesti (esimerkiksi julkinen hankinta). TOTEUMAPERUSTEISET EHDOT Toteumaperusteinen ehdollisuus edistää suuntautumista tuloksellisuuteen ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden toteutumista. Se perustuu tulostavoitteisiin liittyvien välitavoitteiden saavuttamiseen, joka liittyy kumppanuussopimuksessa ohjelmille asetettuihin Eurooppa 2020 -strategian mukaisiin tavoitteisiin. Kunkin rahaston kansallisesta osuudesta siirretään yhteensä viisi prosenttia sivuun ja kohdennetaan väliarvioinnin aikana jäsenvaltioille, joiden ohjelmat ovat täyttäneet välitavoitteensa täysimääräisesti. Suoritusvarauksen lisäksi välitavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi johtaa tuen maksamisen keskeyttämiseen, ja vakava alisuoriutuminen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa voi johtaa tuen peruuttamiseen. MAKROTALOUDELLISET EHDOT Kun muodostetaan tiiviimpi yhteys koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjauksen välille, varmistetaan, että yhteisen strategiakehyksen rahastoista annettavan rahoituksen vaikuttavuus lisääntyy terveen talouspolitiikan avulla. Yhteisen strategiakehyksen rahastot voidaan tarvittaessa suunnata uudelleen maan taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tämän prosessin on oltava asteittainen, ja se on aloitettava tekemällä kumppanuussopimukseen ja ohjelmiin muutoksia, joilla toteutetaan neuvoston suosituksia, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon korjaamista ja sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemista. Jos jäsenvaltio ei yhteisen strategiakehyksen rahastojen entistä paremmasta hyödyntämisestä huolimatta toteuta tehokkaita toimenpiteitä talouden ohjausprosessin yhteydessä, komissiolla olisi oltava oikeus keskeyttää maksut ja sitoumukset osittain tai kokonaisuudessaan. Keskeytyspäätösten olisi oltava oikeasuhteisia ja tehokkaita, ja niissä olisi otettava huomioon kyseisten ohjelmien vaikutukset kyseisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Keskeytyksistä päättäessään komission olisi myös noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä ja otettava huomioon erityisesti keskeytyksen vaikutukset kyseisen jäsenvaltion talouteen. Keskeytykset olisi lopetettava ja varat asetettava jälleen kyseisen jäsenvaltion saataville heti, kun jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Samalla voidaan lisätä tukea (kymmenen prosenttiyksikköä), jos jäsenvaltio saa rahoitustukea Euroopan vakausmekanismista; näin vähennetään jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa painetta taloudellisesti vaikeina aikoina ja pidetään samalla EU:n rahoituksen taso ennallaan.

4 YHTEISET HALLINTOJÄRJESTELYT Ehdotuksessa esitetään yhteisiä periaatteita hallinto- ja valvontajärjestelmää varten. Käyttöön otetaan keskeisten valvontaelinten kansallisen hyväksynnän järjestelmä, millä tähdennetään jäsenvaltioiden sitoutumista moitteettomaan varainhoitoon. Järjestelyt, joilla vahvistetaan komission saamaa varmuutta menojen oikeellisuudesta, yhdenmukaistetaan, ja varmuuden lisäämiseksi otetaan käyttöön uusia yhteisiä elementtejä, kuten hallinnollinen vahvistuslausuma ja vuotuinen tilien tarkastus ja hyväksyminen. YHDENNETYN OHJELMASUUNNITTELUN TUKEMINEN Komissio ehdottaa yhdennetympää lähestymistapaa EU:n investointeihin, muun muassa yhteisiä tukikelpoisuusja rahoitussääntöjä, ja vaihtoehtoisesti usean rahaston rahoittamien ohjelmien käyttöönottoa EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta. Ehdotuksissa esitetään myös yhdennettyä lähestymistapaa paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin, millä helpotetaan yhteisön ryhmien, muun muassa paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja talous- ja työmarkkinaosapuolten, toteuttamaa paikallisten kehitysstrategioiden täytäntöönpanoa maaseudun kehittämisessä käytetyn LEADER-mallin perusteella. RAHOITUSVÄLINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN Innovatiivisten rahoitusvälineiden asemaa parannetaan laajentamalla niiden soveltamisalaa, tekemällä niiden täytäntöönpanopuitteista aiempaa joustavampia ja tehokkaampia ja kannustamalla käyttämään niitä entistä tehokkaampana vaihtoehtona perinteisille tuille tai täydentämään niitä. Ehdotuksessa esitetään aiempaa vakaampaa oikeudellista ja toiminnallista kehystä, joka tarjoaa selkeät ja yksinkertaiset säännöt keskeisille täytäntöönpanoa koskeville asioille, kuten EU:n maksujen varainhoitomenettelylle tai rahoitusvälineiden yhdistämiselle apurahojen kanssa. Toteuttamiskelpoisuudesta riippuen rahoitusvälineitä voidaan soveltaa kaikkiin ohjelmien poliittisiin tavoitteisiin, jotta hankkeissa saadaan aikaan investointeja, joissa on asianmukaiset takaisinmaksuvalmiudet, mikäli markkinoilla on ongelmia. Jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset voivat ottaa ne käyttöön joko räätälöityinä välineinä tai sellaisten kansallisia tai alueellisia välineitä koskevien ennakolta määritettyjen mallien perusteella, joiden avulla toimet voidaan aloittaa tehokkaasti komission vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti. Hallintoviranomaiset voivat myös osallistua EU:n tasolla perustettujen rahoitusvälineiden rahoitukseen resursseilla, jotka kohdennetaan investointeihin kyseessä olevien ohjelmien mukaisesti.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 5 SEURANTA JA ARVIOINTI Yhteisiin säännöksiin seurannan ja arvioinnin osalta lukeutuvat seurantakomitean rooli ja kokoonpano, täytäntöönpanoa koskevat vuosikertomukset, vuotuiset arviointikokoukset, kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoa koskevat edistymiskertomukset sekä ennakko- ja jälkiarvioinnit. YKSINKERTAISTETUT JA RATIONALISOIDUT TUKIKELPOISUUSSÄÄNNÖT Painopiste on toimenpiteissä, joilla voidaan varmistaa, että hallinnolliset kustannukset ovat oikeasuhteisia ja että tuensaajien byrokratiaa vähennetään. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle kaikkia rahastoja koskevia sääntöjä. Yksinkertaistettuun kustannusten korvaamiseen liittyvät vaihtoehdot, kuten vakioyksikkökustannukset ja kertakorvaukset, tarjoavat jäsenvaltioille keinoja ottaa käyttöön tulossuuntautunut hallinnointi hanketasolla. Toteutusta koskeviin yhteisiin säännöksiin lukeutuvat yhteiset säännöt tukikelpoisista menoista, rahoitustuen eri muodot, yksinkertaistetut kustannukset ja toimien pysyvyys. EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon sovellettavat yleiset säännökset TUEN MAANTIETEELLINEN KATTAVUUS Kaikki EU:n alueet voivat saada tukea EAKR:stä ja ESR:stä. Tämän osalta erotetaan kuitenkin toisistaan vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneemmät alueet., jotta voidaan varmistaa varojen keskittäminen bruttokansantuotteen (BKT) tason mukaisesti. Vähemmän kehittyneet alueet: Vähemmän kehittyneiden alueiden tukeminen on edelleen yksi koheesiopolitiikan tärkeistä prioriteeteista. Vähemmän kehittyneiden alueiden jälkeenjääneisyyden umpeen kurominen edellyttää pitkäaikaisia toimia. Tähän luokkaan kuuluvat alueet, joiden BKT asukasta kohden on vähemmän kuin 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä. Siirtymäalueet: Tämä uusi alueluokka otetaan käyttöön nykyisen tuen asteittaisen käyttöönotto- ja käytöstäpoistojärjestelmän tilalle. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki alueet, joiden BKT henkeä kohden on 75 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta. Kehittyneemmät alueet: Toimenpiteet vähemmän kehittyneillä alueilla pysyvät edelleen koheesiopolitiikan prioriteettina, mutta kaikkiin jäsenvaltioihin liittyvinä tärkeinä haasteina ovat muun muassa maailmanlaajuinen kilpailu osaamistaloudessa ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen. Tähän luokkaan kuuluvat alueet, joiden BKT asukasta kohden on enemmän kuin 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä. Lisäksi luodaan turvaverkko kaikille alueille, joilla oli oikeus tukeen vuosien 2007 2013 lähentymistavoitteen nojalla mutta joiden BKT asukasta kohden on enemmän kuin 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä. Siirtymäalueiden tai kehittyneempien alueiden luokassa ne saavat rakennerahastoista määrärahat, jotka vastaavat vähintään kahta kolmasosaa niiden kaudelle 2007 2013 kohdennetuista määrärahoista.

6 Kullekin alueluokalle vahvistetaan ESR:n vähimmäisosuudet (25 prosenttia vähemmän kehittyneille alueille, 40 prosenttia siirtymäalueille ja 52 prosenttia kehittyneemmille alueille) siten, että nämä osuudet muodostavat yhdessä Euroopan sosiaalirahastolle tarkoitetun 25 prosentin vähimmäisosuuden eli 84 miljardia euroa. Koheesiorahastosta avustetaan edelleen jäsenvaltioita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon, investoimaan TEN-T-liikenneverkkoihin ja ympäristöön. Osa koheesiorahaston määrärahoista (10 miljardia euroa) erotetaan keskeisten kuljetusverkkojen rahoittamiseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä. Nykyisestä rahoituskehyksestä saatujen kokemusten mukaan useilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia saada käytettyä suuria määriä EU:n varoja rajoitettuna ajanjaksona. Lisäksi eräiden jäsenvaltioiden on ollut julkistaloutensa ongelmallisen tilanteen takia vaikea löytää kansalliseen osarahoitukseen tarvittavia varoja. Parantaakseen määrärahojen käyttöä komissio ehdottaa useita toimia: rajoitetaan koheesion tukemiseen osoitettavien varojen enimmäismäärä 2,5 prosenttiin suhteessa BKTL:ään; rajoitetaan toimenpideohjelmien kunkin toimintalinjan osarahoitusosuus 75 85 prosenttiin vähemmän kehittyneillä alueilla ja syrjäisimmillä alueilla; 75 prosenttiin eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmissa; 60 prosenttiin siirtymäalueilla ja 50 prosenttiin kehittyneemmillä alueilla; sisällytetään kumppanuussopimuksiin tiettyjä ehtoja, jotka koskevat hallinnollisten valmiuksien parantamista. STRATEGISEN OHJELMASUUNNITTELUN VAHVISTAMINEN JA SUUNTAAMINEN TULOKSIIN Komissio ehdottaa tulossuuntautuneempaa ohjelmasuunnittelua koheesiopolitiikan ohjelmien tehokkuuden lisäämiseksi. Edellä mainittujen toteumaperustaisten ehtojen lisäksi komissio ehdottaa, että vaihtoehtoisesti otetaan käyttöön erityinen toimintatyyppi nimeltä yhteinen toimintasuunnitelma. Yhteinen toimintasuunnitelma määritellään ja sitä hallinnoidaan tuotosten ja tulosten perusteella, millä edistetään ohjelman tavoitteita. VARAINHOIDON JA VALVONNAN RATIONALISOINTI Hallinto- ja valvontajärjestelmä on saatava tasapainoon hallinnoinnin ja valvonnan kustannusten ja niihin liittyvien riskien välillä. Komission tehtävistä kansallisten hallinto- ja valvontajärjestelmien ennakkoarvioinnissa tulee oikeasuhteisia riskiin perustuvan lähestymistavan käytön ansiosta. Pienet ohjelmat saavat vapautuksen komission tarkistuksesta. Riskiin perustuva lähestymistapa vähentää hallinnollisia kustannuksia ja nostaa myös luottamustasoa, sillä komission voimavaroja voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja kohdennetummin suuririskisiin alueisiin. Ehdotuksessa esitetään myös päätökseen saatujen toimien tai menojen tukikelpoisuuden pakollista vuotuista päättämistä vuotuisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Tämän tarkoituksena on vähentää asiakirjojen pitkään säilytysaikaan liittyvää rasitusta yksittäisten tuensaajien osalta sekä jäljitysketjun katkeamiseen liittyvää riskiä.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 7 Varainhoitoasetuksen meneillään olevassa tarkistuksessa ehdotettua vuotuista tilien tarkastamista ja päättämistä sovelletaan ohjelmiin, mikä parantaa varmuutta EU:n tasolla. Komissio saa riittävän varmuuden menojen säännönmukaisuudesta vuotuisen hallinnollisen vahvistuslauselman, vuotuisen tilinpäätöksen, oheisasiakirjojen ja hallinnollista lauselmaa ja tilejä koskevan vuotuisen tarkastuslausunnon perusteella. Nämä asiakirjat toimitetaan joka vuosi edeltävän tilikauden osalta. Saavutettu varmuus voi kuitenkin olla rajallisempi tilikauden aikana, kun komissio maksaa välimaksuja. Siksi ehdotetaan, että komissio maksaa välimaksuna 90 prosenttia jäsenvaltiolle kuuluvista määristä tilikauden aikana ja että komissio maksaa loput kymmenen prosenttia vuotuisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen jälkeen, kun menojen säännönmukaisuudesta on saatu täysi varmuus. Ennakkomaksujärjestelyillä taataan, että jäsenvaltioilla on riittävästi maksuvalmiutta, jotta ne voivat huolehtia maksuista itse paikalla toimiville edunsaajille. ETENEMINEN KOHTI SÄHKÖISTÄ YHTEENKUULUVUUTTA Sähköinen tietojen hallinnointi voi tuoda suuria huojennuksia hallinnolliseen rasitukseen ja samalla parantaa hankkeiden ja menojen valvontamahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden edellytetään siksi perustavan vuoden 2014 loppuun mennessä järjestelmät, joiden avulla tuensaajat voivat toimittaa kaikki tiedot sähköisesti.

8 3 Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) pyritään vahvistamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa korjaamalla alueiden välistä epätasapainoa. EAKR:stä tuetaan alueellista ja paikallista kehitystä ja edistetään siten kaikkia temaattisia tavoitteita vahvistamalla yksityiskohtaiset ensisijaiset tavoitteet ja kiinnittämällä erityistä huomiota. tutkimukseen ja kehitykseen ja innovaatioon; tieto- ja viestintätekniikoiden saatavuuden ja laadun parantamiseen; ilmastonmuutokseen ja siirtymiseen kohti vähähiilistä taloutta; yritystukeen pk-yrityksille; yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin; televiestintään, energiaan ja liikenneinfrastruktuureihin; institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseen ja tehokkaaseen julkiseen hallintoon; terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaalisiin infrastruktuureihin; ja kestävään kaupunkikehitykseen. TEMAATTISEN KESKITTÄMISEN VAHVISTAMINEN Monia ensisijaisia aloja varten on vahvistettu vähimmäismäärärahat varmistamaan, että EU:n investoinnit keskittyvät juuri näihin ensisijaisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi kehittyneemmillä alueilla ja siirtymäalueilla vähintään 80 prosenttia EAKR:n varoista kansallisella tasolla on osoitettava energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, innovaatioon ja pk-yritysten tukeen, ja siitä ainakin 20 prosenttia on osoitettava energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Vähemmän kehittyneet alueet voivat valita laajemmasta ensisijaisten investointien valikoimasta, jossa otetaan huomioon niiden laajemmat kehitystarpeet. Niiden on kuitenkin osoitettava vähintään 50 prosenttia EAKR:n varoista energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, innovaatioon ja pk-yritysten tukeen. ALUEELLISEN YHTEENKUULUVUUDEN VAHVISTAMINEN Asetusehdotuksessa säädetään kaupunkialueiden kestävän kehityksen painotuksen lisäämisestä. Se pitäisi saada aikaan kohdentamalla vähintään viisi prosenttia EAKR:n resursseista kaupunkialueiden kestävään kehitykseen, kaupunkialueiden kehitysfoorumin perustamiseen valmiuksien vahvistamisen edistämiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi ja luettelon laatimiseen kaupungeista, joissa pannaan täytäntöön kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevia yhdennettyjä toimia. Ehdotus kattaa myös kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevien innovatiivisten toimien tuen, johon sovelletaan vuotuisen rahoituksen 0,2 prosentin ylärajaa. Erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, joilla on erityisiä luontoon tai väestöön liittyviä piirteitä, ja syrjäisimmillle ja syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille osoitetaan erityistä lisärahoitusta. Vähintään 50 prosenttia tästä rahoituksesta on osoitettava toimiin, joilla edistetään syrjäisimpien alueiden talouksien monipuolistamista ja nykyaikaistamista ja joissa keskitytään erityisesti tutkimukseen ja innovaatioon, tieto- ja viestintätekniikoihin ja pk-yritysten kilpailukykyyn.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 9 4 Euroopan sosiaalirahasto Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, mutta se on myös Euroopan unionin tärkein rahoitusväline investoimiseksi ihmisiin. Sillä lisätään EU:n kansalaisten työllisyysmahdollisuuksia, edistetään koulutuksen parantamista ja parannetaan köyhyysriskissä ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Asetuksessa ehdotetaan, että ESR kohdennetaan neljään temaattiseen tavoitteeseen koko unionissa: (i) työllisyyden edistämiseen ja työvoiman liikkuvuuden tukemiseen; (ii) sosiaaliseen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan; (iii) investoimiseen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen; ja (iv) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistämiseen. ESR:llä on kuitenkin edistettävä myös muita temaattisia tavoitteita, sillä on esimerkiksi tuettava siirtymistä vähähiiliseen, ilmastonmuutoksen kestävään ja resurssitehokkaaseen talouteen, edistettävä tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä, vahvistettava tutkimusta, teknistä kehitystä ja innovaatiota ja edistettävä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukykyä. TEMAATTISEN KESKITTÄMISEN VAHVISTAMINEN EU:n osallistavaa kasvua koskevan sitoumuksen mukaisesti vähintään 20 prosenttia ESR:stä on osoitettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen. Ohjelmissa on lisäksi keskityttävä rahoittamaan rajallista määrää ensisijaisia investointeja, joissa vahvistetaan yksityiskohdat kullekin temaattiselle tavoitteelle. KUMPPANUUDEN VAHVISTAMINEN Ehdotuksessa on monia erityissäännöksiä, joilla vahvistetaan kumppanuuksia ja kannustetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista ESR:n investointeihin. Siinä kehotetaan osoittamaan asianmukainen määrä ESR:n resursseja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien vahvistamista koskeviin toimiin vähemmän kehittyneillä alueilla. SOSIAALISEN INNOVOINNIN JA RAJATYLITTÄVÄN YHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN Sosiaalista innovointia ja rajatylittävää yhteistyötä koskevia toimia edistetään lisäämällä määrättyjen toimintalinjojen yhteisrahoitusastetta; laatimalla konkreettisia ohjelmasuunnittelu- ja valvontajärjestelyjä ja vahvistamalla komission asemaa hyvien käytäntöjen ja yhteisten toimien vaihtamisessa ja levittämisessä koko unionissa. TULOSPAINOTTEISUUDEN VAHVISTAMINEN ESR:n toimien tehokkuuden parantamiseksi on ehdotettu erityisiä säännöksiä resurssien keskittämisen takaamiseksi. Lisäksi on laadittu yhteisiä indikaattoreita, jotta ESR:n investointien vaikutusta EU:n tasolla voidaan valvoa tiiviimmin ja jotta sen arviointia voidaan helpottaa.

10 TOTEUTUSJÄRJESTELMÄN YKSINKERTAISTAMINEN ESR:n käytön helpottamiseksi, erityisesti pienten toimijoiden kannalta, asetusluonnoksessa ehdotetaan aiempaa yksinkertaisempia kustannusten korvaamista koskevia vaihtoehtoja. Lisäksi siinä ehdotetaan, että pienissä toimissa jäsenvaltioiden on käytettävä vakioyksikkökustannuksia tai kertakorvauksia. Tällä voitaisiin huojentaa hankkeiden hallinnollisia rasituksia jopa 50 prosenttia. RAHOITUSVÄLINEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN Rahoitusvälineiden osalta otetaan käyttöön erityissäännöksiä, joilla jäsenvaltioita ja alueita kannustetaan tukemaan ESR:ää ja siten lisäämään sen valmiuksia rahoittaa työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta edistäviä toimia. 5 Koheesiorahasto Koheesiorahastosta autetaan jäsenvaltioita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, investoimaan TEN-t-liikenneverkkoihin ja ympäristöön. TEMAATTISEN KESKITTÄMISEN TUKEMINEN Ympäristön alalla koheesiorahastosta tuetaan investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja riskien ehkäisyyn sekä investointeja vesi- ja jätealalle sekä kaupunkiympäristöön. Monivuotista rahoituskehystä koskevien komission ehdotusten mukaisesti energiainvestoinnit ovat myös tukikelpoisia edellyttäen, että niillä on myönteisiä ympäristöetuja. Siksi myös investointeja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tuetaan. Liikennealalla koheesiorahastolla edistetään TEN-T-verkon lisäksi investointeja vähähiilisiin liikennejärjestelmiin ja kaupunkiliikenteeseen.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 11 6 Euroopan alueellinen yhteistyö Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan yksi tavoite, ja se antaa puitteet kokemusten vaihdolle eri jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä sekä yhteiselle toiminnalle yhteisten ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin ongelmiin. Se on erityisen tärkeää, koska jäsenvaltioiden ja alueiden kohtaamat ongelmat ovat jatkuvasti enemmän kansalliset ja alueelliset rajat ylittäviä ja edellyttävät yhteistä ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa asianmukaisella alueellisella tasolla. Euroopan alueellinen yhteistyö voi siksi myös tarjota merkittävän panoksen Lissabonin sopimuksen uuden alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen edistämiseen. Euroopan alueellista yhteistyötä varten on esitetty erillistä asetusta, jonka avulla voidaan ottaa entistä paremmin huomioon ohjelman useaan maahan liittyvät puitteet ja laatia konkreettisempia säännöksiä yhteistyöohjelmille ja -toimille, kuten sidosryhmien suuri joukko on toivonut. Ehdotuksessa viitataan siten kolmansien maiden osallistumiseen, jotta yhteistyön todellisuus voidaan ottaa paremmin huomioon. Siinä on myös aiempaa järjestelmällisempiä viittauksia asemaan, joka eurooppalaisella alueellisen yhteistyön yhtymällä (EAYY) voi olla yhteistyön puitteissa. RAHOITUKSEN OSOITTAMINEN Ehdotuksessa vahvistetaan kunkin osion käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja perusteet niiden osoittamiseen jäsenvaltioille. Ne osoitetaan seuraavasti: 73,24 prosenttia rajatylittävään yhteistyöhön; 20,78 prosenttia kansainväliseen yhteistyöhön; ja 5,98 prosenttia alueiden väliseen yhteistyöhön. Tämä kattaa unionin ulkorajojen yhteistyötoimien resurssien siirtämistä koskevan mekanismin jatkamisen. Sitä tuetaan eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) ja liittymistä edeltävän tuen välineestä. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen mukaisia ohjelmia ja ulkoisista välineistä rahoitettuja ohjelmia koskevaa yhteistyötä edistetään.

12 STRATEGISEN LÄHESTYMISTAVAN JA KESKITTÄMISEN VAHVISTAMINEN Temaattista keskittämistä ja investoinnin ensisijaisia tavoitteita koskevilla säännöksillä parannetaan ohjelmien strategista keskittämistä. Ohjelmissa voidaan valita ensisijaiset tavoitteet aihekohtaisesta valikoimasta ja vastaavat investoinnin ensisijaiset tavoitteet, joita koskevasta yhteistyöstä saadaan eniten lisäarvoa. Valintaperusteet on lisäksi määritetty tarkemmin, jotta voidaan taata, että rahoitusta annetaan todella yhteisille toimille. Ohjelmiin sovelletaan myös tulosten tarkastelua. Koska nykyisten ja tulevien makroalueita, merialueita ja kansainvälisiä ohjelma-alueita koskevien ohjelmien välillä voi esiintyä päällekkäisyyksiä, asetusehdotuksessa säädetään yksiselitteisesti, että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan tukea myös makroalueellisten strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa. YKSINKERTAISTAMISEN, RATIONALISOINNIN JA BYROKRATIAN VÄHENTÄMISEN KOROSTAMINEN Täytäntöönpanoa, varainhoitoa ja valvontaa varten on esitetty rationalisoituja järjestelyjä. Ohjelmien täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten määrää on esimerkiksi vähennetty ja tehtäviä ja vastuita on tarkennettu. Lisäksi on ehdotettu aiempaa parempia indikaattoreita.

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 13 7 Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä Paikalliset ja alueelliset kumppanit ovat pystyneet vuodesta 2006 alkaen perustamaan eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (EAYY), joilla on yhteiset oikeudelliset puitteet ja joilla autetaan niitä ratkaisemaan monimutkaiset erot kansallisten sääntöjen ja asetusten välillä. Komissio esittää huomattavia muutoksia seuraaviin EAYY-asetuksen näkökohtiin: EAYY:iden perustamisen helpottaminen; toiminnan soveltamisalan tarkistaminen; EAYY:iden avaaminen muille kuin EU:n alueille; aiempaa selkeämmät toimintasäännöt henkilöstön palkkaamiselle, menoille ja velkojien suojelulle; ja käytännön yhteistyö julkisten ja paikallisten palvelujen tarjoamisessa. JOUSTAVUUDEN LISÄÄMINEN JÄSENYYDESSÄ EAYY:t ovat halunneet jo jonkin aikaa ottaa mukaan EU:hun kuulumattomia jäseniä. Se on nyt asetuksen nojalla mahdollista tietyin ehdoin. Mikäli kyseisessä EAYY:ssä on jäseniä ainoastaan yhdestä jäsenvaltiosta ja kolmannesta maasta, on sovellettava kuitenkin perussopimuksen täydentävää oikeusperustaa yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa. EAYY:N PERUSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA ASIAANKUULUVIEN KANSALLISTEN VIRANOMAISTEN HYVÄKSYNTÄ Eritellään perusteet kansallisten viranomaisten antamalle EAYY:iden hyväksynnälle tai hylkäykselle ja ehdotetaan määräaikaa tutkinnalle ja päätökselle.

14 Taulukot ja kaaviot KOHEESIOPOLITIIKAN RAKENNE 2007 2013 2014 2020 Tavoitteet Päämäärät Alueluokka Rahastot Lähentyminen EAKR ESR Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin Vähemmän kehittyneet alueet EAKR ESR Lähentymisen asteittainen käytöstäpoisto (phasing-out) Siirtymäalueet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Asteittainen käyttöönotto (phasing in) Koheesiorahasto Koheesiorahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys EAKR ESR Kehittyneemmät alueet EAKR ESR Euroopan alueellinen yhteistyö EAKR Euroopan alueellinen yhteistyö EAKR KOHEESIOPOLITIIKAN MÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 JÄLKEEN (VUODEN 2011 HINNAT) Verkkojen Eurooppa -väline liikennettä, energiaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa varten 40 miljardia euroa Lisämäärärahat syrjäisimmille ja pohjoisille alueille 0,9 miljardia euroa Yhteistyö 11,7 miljardia euroa Koheesiorahasto * 68,7 miljardia euroa Kehittyneemmät alueet 53,1 miljardia euroa YHTEENSÄ 336 miljardia euroa Verkkojen Eurooppa -väline liikennettä, energiaa ja tietoja viestintätekniikkaa varten 40 miljardia euroa YHTEENSÄ 376 miljardia euroa Siirtymäalueet 39 miljardia euroa Vähemmän kehittyneet alueet 162,6 miljardia euroa * Koheesiorahastosta osoitetaan kymmenen miljardia euroa uutta Verkkojen Eurooppa -välinettä varten

Koheesiopolitiikka Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin 15 VÄHEMMÄN KEHITTYNEIDEN ALUEIDEN TUKIKELPOISUUS 2007 2013 2014 2020 NUTS 2 -alueet, joiden BKT henkeä asukasta on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta Siirtymätuki alueille, jotka olisivat edelleen olleet tukikelpoisia lähentymistavoitteen osalta, jos yläraja olisi edelleen 75 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä eikä 25 jäsenvaltion EU:n Koheesiorahasto: jäsenvaltiot, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKTL:stä Siirtymätuki jäsenvaltioille, jotka olisivat olleet tukikelpoisia koheesiorahastossa, jos yläraja olisi edelleen 90 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKTL:stä eikä 27 jäsenvaltion EU:n Ei muutosta Erillinen luokka siirtymäalueille Ei muutosta Siirtymätuki jäsenvaltioille, jotka ovat tukikelpoisia koheesiorahaston rahoitukseen vuonna 2013 mutta joiden BKTL asukasta kohden ylittää 90 prosenttia 27 jäsenvaltion keskimääräisestä BKTL:stä asukasta kohden SIIRTYMÄALUEIDEN TUKIKELPOISUUS 2007 2013 2014 2020 Siirtymätuki NUTS 2 -alueille, jotka olisivat olleet edelleen tukikelpoisia lähentymistavoitteessa, jos yläraja olisi edelleen 75 prosenttia 15 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä eikä 25 jäsenvaltion EU:n (lähentymisen asteittainen käytöstäpoisto) NUTS 2 -alueet, joiden BKT asukasta kohden on 75 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä ja joita kohdellaan eri tavoin kuin alueita, jotka ovat tukikelpoisia vuosien 2007 2013 lähentymistavoitteen nojalla Siirtymätuki NUTS 2 -alueille, joihin sovellettiin tavoitetta 1 vuosina 2000 2006 mutta joiden BKT nousi yli 75 prosenttiin 15 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta (alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen asteittainen käyttöönotto) KEHITTYNEEMPIEN ALUEIDEN TUKIKELPOISUUS 2007 2013 2014 2020 Kaikki NUTS 2 -alueet, jotka eivät kuulu lähentymistavoitteeseen ja joihin ei sovelleta siirtymätuen asteittaista lopettamista Siirtymätuki NUTS 2 -alueille, joihin sovellettiin tavoitetta 1 vuosina 2000 2006 mutta joiden BKT nousi yli 75 prosenttiin 15 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta (alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden asteittainen käyttöönotto) NUTS 2 -alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n keskimääräisestä BKT:stä ja joita kohdellaan eri tavoin kuin alueita, jotka ovat tukikelpoisia vuosien 2007 2012 lähentymistavoitteen nojalla

16 Tukikelpoisuusmalli vuosina 2014 2020 BKT/henkilö (OVS), indeksi EU27=100 < 75 (vähemmän kehittyneet alueet) Kanariansaaret 75 90 (siirtymäalueet) >= 90 (kehittyneemmät alueet) Ranskan Guayana Guadeloupe Martinique Réunion Azorit EuroGeographics Association for the administrative boundaries Madeira

Euroopan komissio Koheesiopolitiikka 2014 2020 Investoiminen kasvuun ja työpaikkoihin Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto 2011 20 s. 21 29,7 cm ISBN 978-92-79-21493-6 doi:10.2776/4492 Tutustu asetusehdotusten koko tekstiin sivulla http://ec.europa.eu/regional_policy/what/future/proposals_2014_2020_en.cfm MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? Maksuttomat julkaisut: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu) Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta http://ec.europa.eu, tai ne saa lähettämällä faksin numeroon +352 2929-42758. Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu). Maksulliset tilaukset (esimerkiksi EUVL:n vuosikerta, tuomioistuinten oikeustapauskokoelmat): Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

KN-30-11-308-FI-C